Integraatio http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/136374/all Sat, 09 Feb 2019 13:57:53 +0200 fi Maahanmuuttajastakin mallikansalainen http://danielrahman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269340-maahanmuuttajastakin-mallikansalainen <p>Yksi yhteiskuntamme suurimpia haasteita nyt ja tulevaisuudessa on maahanmuuttajien työllistyminen. Kiistämättä paras tapa integroitua yhteiskuntaan on työpaikan löytäminen.<br /><br />Työllistyessään yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Valtiolle yhdenkin maahanmuuttajan työllistyminen tarkoittaa säästämistä, jopa vaurastumista, kun maahanmuuttaja siirtyy verotulojen kuluttamisesta niiden tuottamiseen. Tämä hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa sekä taloudellisella, että sosiaalisella tasolla. Yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen ja valtio säästää, jopa vaurastuu, kun maahanmuuttaja tuottaa verotuloja niiden kuluttamisen sijaan. Loikka ns. kulu-puolelta tuotto-puolelle on merkittävä.</p> <p>Samalla työmarkkinat ovat muuttuneet globaaleiksi, halusimme sitä tai emme. On vihdoin aika ymmärtää tarveharkinta hassuna historiallisena jäänteenä, ja jättää se menneisyyden suljettujen rajojen aikaan, sinne minne se kuuluukin. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Jos suomalainen yritys haluaa palkata ulkomaalaisen työntekijän, ei valtion kuuluisi enää puuttua asiaan.</p> <p>Nykyinen kotouttamisprosessi kestää parhaimmillaankin vuosia ja on yksinkertaisesti liian hidas, turhan kallis ja kohtelee työnhakijaa holhoavasti. Lähdemme siitä, että maahanmuuttajan tulee ennen kaikkea osata suomen kieltä ennen kuin hän on valmis työmarkkinoille. Tämä ei onneksi ole enää tätä päivää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla työpaikat ovat muuttumassa yhä enenevissä määrin englanninkielisiksi, joten vanhanaikaista kielirajoitetta ei enää samassa määrin ole. Voimme poistaa vuosia hukkaan heitettyä kotouttamisaikaa hyväksymällä sen tosiasian, että Suomessa on jo mahdollista työllistyä pelkällä englannin kielen osaamisella.</p> <p>Henkilökohtaisesti veisin asian vielä pidemmälle ja nostaisin englannin Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Espoo on jo virallisesti kolmikielinen kaupunki - miksei koko Suomi voisi olla? Käytäntö on monilla yhteiskunnan osa-alueilla jo tämä. Suomalaisenkin on erittäin hankala suorittaa esimerkiksi korkeakoulututkintoa ilman englannin taitoa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Laskeva syntyvyys ja väestön vanheneminen ovat johtaneet siihen, että maamme huoltosuhde on traagisen heikko. Vuonna 2016 huoltosuhde oli 142. Tämä tarkoittaa, että jokaista sataa työssäkäyvää henkilöä kohden 142 henkilöä ei ollut töissä. Tähän joukkoon kuuluvat lapset, vanhukset, varusmiehet, opiskelijat ja työttömät. Sata veronmaksajaa siis kustansi lystin 142 henkilölle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tilastotieteilijä todetakseen, että asiat eivät ole nyt aivan kunnossa. Tämä johtaa yksinkertaisesti siihen, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja nopeasti.</p> <p>Työperäiseen maahanmuuttoon, kansainvälisten osaajien houkutteluun ja maahanmuuttajien kotouttamiseen minulla on viisi konkreettista muutosehdotusta:</p> <ol><li><p>Palkkatuki kaikille maahanmuuttajille (ja kantaväestölle). Maksetaan mieluummin 6-12 kuukautta määräaikaista tukea yritykselle henkilön työllistämisestä, kuin pahimmassa tapauksessa vuosia tai jopa vuosikymmeniä työttömyystukia ei mistään.</p></li><li><p>Tarveharkinta on poistettava kokonaan. Samalla Suomeen tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää automaattisesti kahden vuoden työviisumi opintojen jälkeen.</p></li><li><p>Työ ensin -periaate kotouttamiseen. Vuosien, viikonpäivien ja kuukausien opiskelu luokkahuoneessa muiden maahanmuuttajien kanssa ei johda mihinkään - se reitti on jo nähty. Maahanmuuttajat pitää saada töihin ensimmäisen yhdeksän kuukauden kuluessa maahantulosta. Kielen oppii oikeassa tosielämän vuorovaikutuksessa työelämässä.</p></li><li><p>Kahden vuoden ansiotuloon kohdistuva verohuojennus työperäiselle maahanmuuttajalle. Tätä tarjoaa esimerkiksi Hollanti. Suomeen ei tällä hetkellä huippuosaajia ilmastolla eikä verotuksella houkutella. Verotukseen voimme kuitenkin vaikuttaa. Tilapäinen verohuojennus ansiotuloihin luo vetovoimaa ja toimii viestinä: tervetuloa tänne töihin! Otetaan tänne mieluummin osaaja maksamaan hetken hieman pienempiä veroja. Suomen kannalta tärkeämpää on, että osaaminen ja verotulot päätyvät Suomeen, kuin muualle. Näin kaikkien yhteinen kakku kasvaa.</p></li><li><p>Englannista kolmas virallinen kieli. Tämä toimisi niin ikään vetovoimatekijänä ja viestinä maailmalle.</p></li></ol> <p>Oma kantani maahanmuuttoon on selvä: Suomeen voidaan ottaa maahanmuuttajia niin pitkään, kun se vain parantaa nykyistä huoltosuhdetta.</p> <p>Maahanmuuton täytyy kuitenkin toimia suomalaisten ehdoilla, kulttuuria, lainsäädäntöä ja länsimaalaisia oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Tehdään maahanmuutosta voimavara, ei taakka yhteiskunnalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi yhteiskuntamme suurimpia haasteita nyt ja tulevaisuudessa on maahanmuuttajien työllistyminen. Kiistämättä paras tapa integroitua yhteiskuntaan on työpaikan löytäminen.

Työllistyessään yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Valtiolle yhdenkin maahanmuuttajan työllistyminen tarkoittaa säästämistä, jopa vaurastumista, kun maahanmuuttaja siirtyy verotulojen kuluttamisesta niiden tuottamiseen. Tämä hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa sekä taloudellisella, että sosiaalisella tasolla. Yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen ja valtio säästää, jopa vaurastuu, kun maahanmuuttaja tuottaa verotuloja niiden kuluttamisen sijaan. Loikka ns. kulu-puolelta tuotto-puolelle on merkittävä.

Samalla työmarkkinat ovat muuttuneet globaaleiksi, halusimme sitä tai emme. On vihdoin aika ymmärtää tarveharkinta hassuna historiallisena jäänteenä, ja jättää se menneisyyden suljettujen rajojen aikaan, sinne minne se kuuluukin. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Jos suomalainen yritys haluaa palkata ulkomaalaisen työntekijän, ei valtion kuuluisi enää puuttua asiaan.

Nykyinen kotouttamisprosessi kestää parhaimmillaankin vuosia ja on yksinkertaisesti liian hidas, turhan kallis ja kohtelee työnhakijaa holhoavasti. Lähdemme siitä, että maahanmuuttajan tulee ennen kaikkea osata suomen kieltä ennen kuin hän on valmis työmarkkinoille. Tämä ei onneksi ole enää tätä päivää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla työpaikat ovat muuttumassa yhä enenevissä määrin englanninkielisiksi, joten vanhanaikaista kielirajoitetta ei enää samassa määrin ole. Voimme poistaa vuosia hukkaan heitettyä kotouttamisaikaa hyväksymällä sen tosiasian, että Suomessa on jo mahdollista työllistyä pelkällä englannin kielen osaamisella.

Henkilökohtaisesti veisin asian vielä pidemmälle ja nostaisin englannin Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Espoo on jo virallisesti kolmikielinen kaupunki - miksei koko Suomi voisi olla? Käytäntö on monilla yhteiskunnan osa-alueilla jo tämä. Suomalaisenkin on erittäin hankala suorittaa esimerkiksi korkeakoulututkintoa ilman englannin taitoa.

 

Laskeva syntyvyys ja väestön vanheneminen ovat johtaneet siihen, että maamme huoltosuhde on traagisen heikko. Vuonna 2016 huoltosuhde oli 142. Tämä tarkoittaa, että jokaista sataa työssäkäyvää henkilöä kohden 142 henkilöä ei ollut töissä. Tähän joukkoon kuuluvat lapset, vanhukset, varusmiehet, opiskelijat ja työttömät. Sata veronmaksajaa siis kustansi lystin 142 henkilölle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tilastotieteilijä todetakseen, että asiat eivät ole nyt aivan kunnossa. Tämä johtaa yksinkertaisesti siihen, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja nopeasti.

Työperäiseen maahanmuuttoon, kansainvälisten osaajien houkutteluun ja maahanmuuttajien kotouttamiseen minulla on viisi konkreettista muutosehdotusta:

  1. Palkkatuki kaikille maahanmuuttajille (ja kantaväestölle). Maksetaan mieluummin 6-12 kuukautta määräaikaista tukea yritykselle henkilön työllistämisestä, kuin pahimmassa tapauksessa vuosia tai jopa vuosikymmeniä työttömyystukia ei mistään.

  2. Tarveharkinta on poistettava kokonaan. Samalla Suomeen tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää automaattisesti kahden vuoden työviisumi opintojen jälkeen.

  3. Työ ensin -periaate kotouttamiseen. Vuosien, viikonpäivien ja kuukausien opiskelu luokkahuoneessa muiden maahanmuuttajien kanssa ei johda mihinkään - se reitti on jo nähty. Maahanmuuttajat pitää saada töihin ensimmäisen yhdeksän kuukauden kuluessa maahantulosta. Kielen oppii oikeassa tosielämän vuorovaikutuksessa työelämässä.

  4. Kahden vuoden ansiotuloon kohdistuva verohuojennus työperäiselle maahanmuuttajalle. Tätä tarjoaa esimerkiksi Hollanti. Suomeen ei tällä hetkellä huippuosaajia ilmastolla eikä verotuksella houkutella. Verotukseen voimme kuitenkin vaikuttaa. Tilapäinen verohuojennus ansiotuloihin luo vetovoimaa ja toimii viestinä: tervetuloa tänne töihin! Otetaan tänne mieluummin osaaja maksamaan hetken hieman pienempiä veroja. Suomen kannalta tärkeämpää on, että osaaminen ja verotulot päätyvät Suomeen, kuin muualle. Näin kaikkien yhteinen kakku kasvaa.

  5. Englannista kolmas virallinen kieli. Tämä toimisi niin ikään vetovoimatekijänä ja viestinä maailmalle.

Oma kantani maahanmuuttoon on selvä: Suomeen voidaan ottaa maahanmuuttajia niin pitkään, kun se vain parantaa nykyistä huoltosuhdetta.

Maahanmuuton täytyy kuitenkin toimia suomalaisten ehdoilla, kulttuuria, lainsäädäntöä ja länsimaalaisia oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Tehdään maahanmuutosta voimavara, ei taakka yhteiskunnalle.

]]>
0 http://danielrahman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269340-maahanmuuttajastakin-mallikansalainen#comments Huoltosuhde Integraatio Maahanmuutto Työperäinen maahanmuutto Vaalit Sat, 09 Feb 2019 11:57:53 +0000 Daniel Rahman http://danielrahman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269340-maahanmuuttajastakin-mallikansalainen
Sopeutuvatko maahanmuuttajayhteisöt Suomalaiseen kulttuuriin ja yhteisöihin? http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269175-sopeutuvatko-maahanmuuttajayhteisot-suomalaiseen-kulttuuriin-ja-yhteisoihin <p><strong>Sopeutuvatko maahanmuuttajayhteisöt Suomalaiseen kulttuuriin ja yhteisöihin?</strong></p><p><strong>(uskonto ja kulttuuri estävät integraatiota)</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>Suomessa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä, joista suurin osa on tullut turvapaikanhakijoina. Entisen Neuvostoliiton romahtaminen aiheutti maahanmuuton lisääntymisen 1990-luvulla. Tulijat olivat Somaleja, sekä kurdeja Irakista, Iranista ja Turkista. Muutama vuosi myöhemmin muslimipakolaisia saapui Jugoslaviasta ja Afganistanista. Lähi-idän kriisin jälkeen Suomi on kokenut suuren muslimiyhteisön kasvun Irakista ym turvapaikanhakijoiden muodossa Suomen sisärajavalvonnan muutoksista johtuen. Suomen hallitus selkeästi tavoittelee Suomelle samaa väestönmuutosta, kuin on jo muissa Eu-maissa. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että heidän väestönmuutoksensa johtuu suurelta&nbsp;&nbsp; osin historiasta, ajoista (ahneus hallita maailmaa), jossa esim Somalia oli alusmaana Englannille, Ranskalle ym. Englannin väestöpohja muodostuu myös Kungingaskunnan siirtomaa ajoista johtuvista väestönmuutoksista.</em><em>&nbsp; Suomella ei ole ollut alusmaita, mutta olemme olleet sitä itse sekä Venäjälle,että Ruotsille.</em></p><p><em>Vapaat rajat ja väestönmuutokset liittyvät toisiinsa. Eri väestöryhmät saapuvat Suomeen ja tuovat mukanaan uskontonsa, kulttuurinsa ja tapansa. Somalit ym ovat perustaneet Suomeen omia uskonnollisia yhteisöjään. Jos ajatellaan näiden eri kulttuurien keskittymistä Suomeen on siinä nähtävissä selkeää alueellista ryhmittymistä. Eri väestöryhmät hakeutuvat lähelle omia kansallisuuksiaan ja muodostavat omia asuinalueitaan. Integraatiolle voidaan jo tässä vaiheessa sanoa hyvästit. Suomessa alueellisuus liittyy myös kouluihin. Tämä tarkoittaa tiettyjen uskonnollisten väestöryhmien keskittymistä alueen kouluihin voimakkaasti kasvaen. Ongelmia on nähtävissä nimenomaan opetuksellisesti ja myös kulttuurisesti esim, ruoka, ja uskonto sekä myös liikunta ( muslimityttöjen uiminen)ym. Pukeutuminen ja erilaisuus- joka johtaa edelleen omiin ryhmiin koulujen sisällä. Koska, esim ruoka liittyy uskontoon tulee siitä haaste integraatiolle. Mainittakoon myös uskonnolla perusteltu vaatimus muuttaa&nbsp; ruokakulttuuria koululaitoksissamme.</em></p><p><em>Koska islam on poliittinen uskonto, tuo se myös politiikkaan muutoksia tulevaisuudessa. Vaikka 2011, Islamilainen liike ei saanut 5000 kannattajakorttia poliittisen puolueen perustamiseksi valtakunnan vaaleihin &ndash; ei se ole enää kovinkaan kaukana. Uskon itse, että viiden- kymmenen vuoden kuluttua Suomessa saattaa olla muutama Islamilaispoliittinen kansanedustaja Suomen eduskunnassa. Tämä on osaltaan valtava haaste koko yhteiskunnallemme. Erilaisuus ja ristiriidat saattavat nousta esille politiikassa. Ei tarvitse kuin tarkastella lähi-idän esim Irakin poliittista järjestelmää, kun huomaa sen ongelmat. Pääasiallisesti uskonto on poliittinen pohja, ja sen kautta muslimit tekevät päätöksiä.</em></p><p><em>Sunnimuslimit pääasiallisesti saattaa osaltaan estää integraatiota Suomalaiseen väestöön, ja vetää rajoja politiikan kautta sosiaali-ja terveyspolitiikassa erityisesti, koulutusta unohtamatta. Joissakin maissa näitä valtasuhteita, joista näkyviä huivit ja burka rajataan koskemaan &rdquo;alkuperäiskansan&rdquo; koodien mukaan.</em><em> Naisilla ja tytöillä on myös tiukat säännöt seurustelu ja ystävyysuhteissa. Parhaiten integraatio tapahtuisi ystäyyssuhteiden kautta, mutta lastemme erilainen kasvatus ja arvopohja rajaavat ystävyyssuhteita. Somalien mielestä esim olemme liian liberaaleja. En kuitenkaan halua yleistää tätä koskemaan joka yksilöä, mutta yhteisö on tiukka kontrollin suhteen tässäkin asiassa.</em></p><p><em>Suomessa muslimiyhteisöt ovat keskittyneet Uudellemaalle. Afrikkalaistaustaiset asuvat paljolti pääkaupunkiseudulla. Turussa ja Tampereella on myös voimakkaasti kasvava muslimiyhteisö. Suomalaisella on oma kulttuurinsa, joka eroaa voimakkaasti muslimikulttuurista. Tavat, uskonto, ruoka ja kulttuuri poikkeavat huomattavasti toisistaan. Suomessa kirkko ja valtio tekee kaikkensa siirtääkseen Suomalaisten kulttuuria ja uskontoa sivuun suodakseen tilaa islamilaisuudelle ja erilaiselle kulttuurille. Tämä ei ole hyvä asia, ja ei edistä integraatiota. Omaan uskontoon on&nbsp; oikeus myös Suomalaisilla lapsilla.</em></p><p><em>Oman kansan tapojen, ja uskonnon karsiminen koululaitoksesta samaanaikaan, kun tuodaan islaminoppikirjat sekä halal ruokakulttuuria koululaitoksiimme asettaa vastakkain kaksi eri kulttuuria. Jos tarkkailemme Eurooppaa huomaamme, että maahanmuuttajat ja eri kulttuuritaustaiset ihmiset rakentavat omia asuinalueitaan, omia moskeijoijaan. He perustavat omia ruokakauppojaan, pitävät kiinni omista juhlistaan ja pukeutumisesta. Integraatio ei ole yhteiskunnasta kiinni, eikä siitä että se ei yrittäisi saada maahanmuuttajaväestöä osaksi Suomalaista yhteiskuntaa. Nämä eri kulttuurit eivät halua uskontoamme, eivät ruokakulttuuriamme, he eivät halua pyhiämme ja uskonnollisia juhliamme. Opetushallitus luulee helpottavansa maahanmuuttajien integraatiota eväämällä kansaltaan tunnustuksellisen uskonnon, samaanaikaan tuoden islamilaisille oikeuden omaan uskontoon koululaitoksissamme. Olemme nyt saaneet lukea islamin oppikirjasta- sinänsä hyvä asia, että kirjat ja opetus tulee oman opetushallituksemme kautta tarkastettuna tietona, jossa ei anneta etuoikeutta millekkään islamin uskonnon haaralle. Ikävä Suomalaiselle lapselle, jonka uskontoa ev.lut kirkko muuttaa &rdquo;maailmojen uskonnoksi&rdquo; Kristinuskon sijaan.</em></p><p><em>Uskontoamme pitää kunnioittaa. Kyselyni mukaan maahanmuuttajilla ei ole uskontoamme vastaan mitään. Oman kokemukseni mukaan he ihmettelevät sitä miksi Suomalaiset luopuvat omista oikeuksistaan. He eivät sitä tekisi.! Nykyinen meno puhuttaa ja mietityttää. Opetushallituksemme tavoitteet arveluttavat ja saattavat paremminkin kylvää tuhoa kuin integraatiota. Omista lapsistamme kasvaa uskonnoton ja arvopohjaton tuleva nuoriso on altis ääriainekselle ja kaikille hömppä uskonnoille. Sekin lienee motiivina uskontojen epätasa-arvoisuudelle. Tulevaisuudessa saattaa Kristittyjä olla Suomessa samanverran kuin Muslimeja. Maailmanhistoriaa tarkastellen sotien näkökulmasta tämä saattaa muuttaa yhteiskuntamme tilaa kohti uskontojen valtataisteluja ja väkivaltaa.</em></p><p><em>Ihminen etsii aina Jumalaansa, ja omien lastemme perinteisen uskonnon eli luterilaisuuden riistäminen saattaa aiheuttaa yhteiskunnallemme tulevaisuudessa lisääntyviä ongelmia. Irallisuus, yhteisön puute ja juurettomuus. Mielestäni integraatio on asia, jonka on lähdettävä kulloisenkin kohdemaan (Suomen) omasta kulttuurista ja uskonnosta. Oman maan kieli, tavat ja koulutus osaksi integraatiota. Suomalaisuuden olisi tultava osaksi maahamuuttajataustaisia ihmisiä tavalla tai toisella. Integraation epäonnistuminen näkyy jo. Rajoittaisin eri kulttuuristen ihmisten ghettoutumista- asuinalueet pitää hajauttaa.</em></p><p><em>Tunnen Turkin kurdeja, jotka toteuttavat edelleen vanhoja perinteitään. Kuulin hiljan taas, 20- vuotiaan miehen sovitusta kihlauksesta-ja avioliitosta Turkissa.</em><em> Vanhoillisuus on osa joitakin muslimikulttuureja. Vaikka he avioituisivat myös Suomalaisten kanssa omista perhekultturisista tavoista ei luovuta.</em><em>&nbsp;&nbsp;&nbsp; Väestönkasvu muslimiyhteisössä on nopeampaa kuin Suomalaisissa. Tässäkin on kysymys perhekulttuurista. He saavat enemmän lapsia ja naisen paikka on kotona. Tosin poikkeuksia löytyy. Jos maahanmuutto eli turvapaikanhakijoiden määrä pysyy vuosien 2014-2016 tasolla kolminkertaistuu muslimiväestömme.</em></p><p><em>Oma perhepolitiikkamme ajaa Suomalaisia naisia kiihtyvällä tahdilla työelämään. Lapsi ja perhepolitiikkamme on tasolla, joka ei suosi lasten tekemistä ja kotiäitiyttä. Tuet kotiäitiyttä ajatellen on minimoitu. Hallitus ei arvosta perhepolitikkaa,ja tämä näkyy kantaväestön syntyvyydessä. Jostain syystä tämä ei vaikuta maahanmuuttajataustaisiin perheisiin. Suomalaiset vähenevät, kun suuri ikäluokka kuolee. Kun eri kulttuurit ja väestöryhmät lisääntyvät muuttuu Suomi monikultturiseksi kehdoksi, jossa eri uskonnot, ja väestöryhmät ovat ghettoutuneet. Omat koulut, asuinalueet, vaate ja ruokakaupat ovat tulevaisuutta. Voimme todeta jo Englantia katsomalla, että kulttuurit, jotka ovat liian erilaisia eivät koskaan tule integroitumaan länsimaiseen yhteiskuntaan vaan muodostavat omat miniatyyriyhteiskunnat sen sisälle kaikkine palveluineen. Miten Suomalaisuuden ja oman uskontomme sekä kulttuurimme käy kiihtyvässä maahanmuutossa ja sen vaatimuksissa? Jos meillä on heikko kirkko, koululaitos sekä hallitus saamme sanoa hyvästi kulttuurillemme, sen tuho ja muutosprosessi on alkanut tärkeimmistä instituutiostamme eli kirkosta ja Suomen valtiosta sekä instituutioistamme sen sisällä. Tulevaisuus näyttää käykö Suomalaisuuden kuin Amerikan intiaanien.</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sopeutuvatko maahanmuuttajayhteisöt Suomalaiseen kulttuuriin ja yhteisöihin?

(uskonto ja kulttuuri estävät integraatiota)

 

Suomessa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä, joista suurin osa on tullut turvapaikanhakijoina. Entisen Neuvostoliiton romahtaminen aiheutti maahanmuuton lisääntymisen 1990-luvulla. Tulijat olivat Somaleja, sekä kurdeja Irakista, Iranista ja Turkista. Muutama vuosi myöhemmin muslimipakolaisia saapui Jugoslaviasta ja Afganistanista. Lähi-idän kriisin jälkeen Suomi on kokenut suuren muslimiyhteisön kasvun Irakista ym turvapaikanhakijoiden muodossa Suomen sisärajavalvonnan muutoksista johtuen. Suomen hallitus selkeästi tavoittelee Suomelle samaa väestönmuutosta, kuin on jo muissa Eu-maissa. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että heidän väestönmuutoksensa johtuu suurelta   osin historiasta, ajoista (ahneus hallita maailmaa), jossa esim Somalia oli alusmaana Englannille, Ranskalle ym. Englannin väestöpohja muodostuu myös Kungingaskunnan siirtomaa ajoista johtuvista väestönmuutoksista.  Suomella ei ole ollut alusmaita, mutta olemme olleet sitä itse sekä Venäjälle,että Ruotsille.

Vapaat rajat ja väestönmuutokset liittyvät toisiinsa. Eri väestöryhmät saapuvat Suomeen ja tuovat mukanaan uskontonsa, kulttuurinsa ja tapansa. Somalit ym ovat perustaneet Suomeen omia uskonnollisia yhteisöjään. Jos ajatellaan näiden eri kulttuurien keskittymistä Suomeen on siinä nähtävissä selkeää alueellista ryhmittymistä. Eri väestöryhmät hakeutuvat lähelle omia kansallisuuksiaan ja muodostavat omia asuinalueitaan. Integraatiolle voidaan jo tässä vaiheessa sanoa hyvästit. Suomessa alueellisuus liittyy myös kouluihin. Tämä tarkoittaa tiettyjen uskonnollisten väestöryhmien keskittymistä alueen kouluihin voimakkaasti kasvaen. Ongelmia on nähtävissä nimenomaan opetuksellisesti ja myös kulttuurisesti esim, ruoka, ja uskonto sekä myös liikunta ( muslimityttöjen uiminen)ym. Pukeutuminen ja erilaisuus- joka johtaa edelleen omiin ryhmiin koulujen sisällä. Koska, esim ruoka liittyy uskontoon tulee siitä haaste integraatiolle. Mainittakoon myös uskonnolla perusteltu vaatimus muuttaa  ruokakulttuuria koululaitoksissamme.

Koska islam on poliittinen uskonto, tuo se myös politiikkaan muutoksia tulevaisuudessa. Vaikka 2011, Islamilainen liike ei saanut 5000 kannattajakorttia poliittisen puolueen perustamiseksi valtakunnan vaaleihin – ei se ole enää kovinkaan kaukana. Uskon itse, että viiden- kymmenen vuoden kuluttua Suomessa saattaa olla muutama Islamilaispoliittinen kansanedustaja Suomen eduskunnassa. Tämä on osaltaan valtava haaste koko yhteiskunnallemme. Erilaisuus ja ristiriidat saattavat nousta esille politiikassa. Ei tarvitse kuin tarkastella lähi-idän esim Irakin poliittista järjestelmää, kun huomaa sen ongelmat. Pääasiallisesti uskonto on poliittinen pohja, ja sen kautta muslimit tekevät päätöksiä.

Sunnimuslimit pääasiallisesti saattaa osaltaan estää integraatiota Suomalaiseen väestöön, ja vetää rajoja politiikan kautta sosiaali-ja terveyspolitiikassa erityisesti, koulutusta unohtamatta. Joissakin maissa näitä valtasuhteita, joista näkyviä huivit ja burka rajataan koskemaan ”alkuperäiskansan” koodien mukaan. Naisilla ja tytöillä on myös tiukat säännöt seurustelu ja ystävyysuhteissa. Parhaiten integraatio tapahtuisi ystäyyssuhteiden kautta, mutta lastemme erilainen kasvatus ja arvopohja rajaavat ystävyyssuhteita. Somalien mielestä esim olemme liian liberaaleja. En kuitenkaan halua yleistää tätä koskemaan joka yksilöä, mutta yhteisö on tiukka kontrollin suhteen tässäkin asiassa.

Suomessa muslimiyhteisöt ovat keskittyneet Uudellemaalle. Afrikkalaistaustaiset asuvat paljolti pääkaupunkiseudulla. Turussa ja Tampereella on myös voimakkaasti kasvava muslimiyhteisö. Suomalaisella on oma kulttuurinsa, joka eroaa voimakkaasti muslimikulttuurista. Tavat, uskonto, ruoka ja kulttuuri poikkeavat huomattavasti toisistaan. Suomessa kirkko ja valtio tekee kaikkensa siirtääkseen Suomalaisten kulttuuria ja uskontoa sivuun suodakseen tilaa islamilaisuudelle ja erilaiselle kulttuurille. Tämä ei ole hyvä asia, ja ei edistä integraatiota. Omaan uskontoon on  oikeus myös Suomalaisilla lapsilla.

Oman kansan tapojen, ja uskonnon karsiminen koululaitoksesta samaanaikaan, kun tuodaan islaminoppikirjat sekä halal ruokakulttuuria koululaitoksiimme asettaa vastakkain kaksi eri kulttuuria. Jos tarkkailemme Eurooppaa huomaamme, että maahanmuuttajat ja eri kulttuuritaustaiset ihmiset rakentavat omia asuinalueitaan, omia moskeijoijaan. He perustavat omia ruokakauppojaan, pitävät kiinni omista juhlistaan ja pukeutumisesta. Integraatio ei ole yhteiskunnasta kiinni, eikä siitä että se ei yrittäisi saada maahanmuuttajaväestöä osaksi Suomalaista yhteiskuntaa. Nämä eri kulttuurit eivät halua uskontoamme, eivät ruokakulttuuriamme, he eivät halua pyhiämme ja uskonnollisia juhliamme. Opetushallitus luulee helpottavansa maahanmuuttajien integraatiota eväämällä kansaltaan tunnustuksellisen uskonnon, samaanaikaan tuoden islamilaisille oikeuden omaan uskontoon koululaitoksissamme. Olemme nyt saaneet lukea islamin oppikirjasta- sinänsä hyvä asia, että kirjat ja opetus tulee oman opetushallituksemme kautta tarkastettuna tietona, jossa ei anneta etuoikeutta millekkään islamin uskonnon haaralle. Ikävä Suomalaiselle lapselle, jonka uskontoa ev.lut kirkko muuttaa ”maailmojen uskonnoksi” Kristinuskon sijaan.

Uskontoamme pitää kunnioittaa. Kyselyni mukaan maahanmuuttajilla ei ole uskontoamme vastaan mitään. Oman kokemukseni mukaan he ihmettelevät sitä miksi Suomalaiset luopuvat omista oikeuksistaan. He eivät sitä tekisi.! Nykyinen meno puhuttaa ja mietityttää. Opetushallituksemme tavoitteet arveluttavat ja saattavat paremminkin kylvää tuhoa kuin integraatiota. Omista lapsistamme kasvaa uskonnoton ja arvopohjaton tuleva nuoriso on altis ääriainekselle ja kaikille hömppä uskonnoille. Sekin lienee motiivina uskontojen epätasa-arvoisuudelle. Tulevaisuudessa saattaa Kristittyjä olla Suomessa samanverran kuin Muslimeja. Maailmanhistoriaa tarkastellen sotien näkökulmasta tämä saattaa muuttaa yhteiskuntamme tilaa kohti uskontojen valtataisteluja ja väkivaltaa.

Ihminen etsii aina Jumalaansa, ja omien lastemme perinteisen uskonnon eli luterilaisuuden riistäminen saattaa aiheuttaa yhteiskunnallemme tulevaisuudessa lisääntyviä ongelmia. Irallisuus, yhteisön puute ja juurettomuus. Mielestäni integraatio on asia, jonka on lähdettävä kulloisenkin kohdemaan (Suomen) omasta kulttuurista ja uskonnosta. Oman maan kieli, tavat ja koulutus osaksi integraatiota. Suomalaisuuden olisi tultava osaksi maahamuuttajataustaisia ihmisiä tavalla tai toisella. Integraation epäonnistuminen näkyy jo. Rajoittaisin eri kulttuuristen ihmisten ghettoutumista- asuinalueet pitää hajauttaa.

Tunnen Turkin kurdeja, jotka toteuttavat edelleen vanhoja perinteitään. Kuulin hiljan taas, 20- vuotiaan miehen sovitusta kihlauksesta-ja avioliitosta Turkissa. Vanhoillisuus on osa joitakin muslimikulttuureja. Vaikka he avioituisivat myös Suomalaisten kanssa omista perhekultturisista tavoista ei luovuta.    Väestönkasvu muslimiyhteisössä on nopeampaa kuin Suomalaisissa. Tässäkin on kysymys perhekulttuurista. He saavat enemmän lapsia ja naisen paikka on kotona. Tosin poikkeuksia löytyy. Jos maahanmuutto eli turvapaikanhakijoiden määrä pysyy vuosien 2014-2016 tasolla kolminkertaistuu muslimiväestömme.

Oma perhepolitiikkamme ajaa Suomalaisia naisia kiihtyvällä tahdilla työelämään. Lapsi ja perhepolitiikkamme on tasolla, joka ei suosi lasten tekemistä ja kotiäitiyttä. Tuet kotiäitiyttä ajatellen on minimoitu. Hallitus ei arvosta perhepolitikkaa,ja tämä näkyy kantaväestön syntyvyydessä. Jostain syystä tämä ei vaikuta maahanmuuttajataustaisiin perheisiin. Suomalaiset vähenevät, kun suuri ikäluokka kuolee. Kun eri kulttuurit ja väestöryhmät lisääntyvät muuttuu Suomi monikultturiseksi kehdoksi, jossa eri uskonnot, ja väestöryhmät ovat ghettoutuneet. Omat koulut, asuinalueet, vaate ja ruokakaupat ovat tulevaisuutta. Voimme todeta jo Englantia katsomalla, että kulttuurit, jotka ovat liian erilaisia eivät koskaan tule integroitumaan länsimaiseen yhteiskuntaan vaan muodostavat omat miniatyyriyhteiskunnat sen sisälle kaikkine palveluineen. Miten Suomalaisuuden ja oman uskontomme sekä kulttuurimme käy kiihtyvässä maahanmuutossa ja sen vaatimuksissa? Jos meillä on heikko kirkko, koululaitos sekä hallitus saamme sanoa hyvästi kulttuurillemme, sen tuho ja muutosprosessi on alkanut tärkeimmistä instituutiostamme eli kirkosta ja Suomen valtiosta sekä instituutioistamme sen sisällä. Tulevaisuus näyttää käykö Suomalaisuuden kuin Amerikan intiaanien.

 

 

 

 

 

 

]]>
20 http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269175-sopeutuvatko-maahanmuuttajayhteisot-suomalaiseen-kulttuuriin-ja-yhteisoihin#comments Integraatio kulttuuri Maahanmuutto Uskonto Wed, 06 Feb 2019 21:25:38 +0000 Katriina Minna Koskela http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269175-sopeutuvatko-maahanmuuttajayhteisot-suomalaiseen-kulttuuriin-ja-yhteisoihin
Brexit/ EU - ollako vai eikö olla? http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268435-brexit-eu-ollako-vai-eiko-olla <p>&nbsp;</p><p>Britit ovat joutuneet Brexitin myötä hamletmaiseen tilanteeseen. Heti Brexit- äänestyksen jälkeen EU:n komissio kovisteli Britanniaa&nbsp; mm. Junckerin suulla kokoamaan roippeensa ja häipymään mahdollisimman nopeasti. Pääministeri Theresa May puolestaan jämäkästi totesi, että Brexit on Brexit. Pölyn laskeuduttua ja ensisokin hälvettyä alkoi junnaamisvaihe, jota näyttää kestävän. Nyt ei kukaan tunnu tietävän Britanniassa&nbsp; eikä EU:ssa mitä tulee tapahtumaan 19.3.2019 jälkeen. Miten tähän pattitilanteeseen on jouduttu ja miksi?</p><p>Komission puolelta nopean poistumistien osoittaminen briteille perustui ilmeisesti pelkoon, että muut maat seuraisivat Britanniaa. Nopeaa&nbsp; ja selkää eroa varmaan toivoivat&nbsp; myös Brextin puolesta äänestänneet kansalaiset. Toisin kävi.</p><p>Brexitistä kehkeytyi sekä briteille että EU:lle&nbsp; iso ja aikaa vievä prosessi, josta tuskin kukaan hyötyy. Uhkana on edelleenkin ns. hard Brexit eli sopimukseton ero. EU on pitänyt kiinni vapaasta liikkuvuudesta, jota britit ovat vastustaneet. Irlannin ja pohjois-Irlannin rajakysymys näyttää olevan viimeinen paino, joka uhkaa katkaista aasin selän.</p><p>EU:n jäykkä neuvotteluasenne johtuu ilmeisesti siitä, kuten Juncker totesikin, että tehdään brittien ero niin vaikeaksi ettei mikään muu maa havittele samaa. Eli pelko koko EU:n rapautumisesta. Pelolla johtamisesta on historiassa huonoja kokemuksia ihan riittävästi.</p><p>Oli miten oli EU on joka tapauksessa kovien haasteiden edessä. Visegrad- maat vetävät omaa linjaansa mm. pakolais- ja maahanmuuttopolitiikassa, Italia uhmaa alijäämäbudjetillaan, Espanjassa on levottomuuksia eikä Kataloniakysymystä ole ratkaistu.</p><p>Pohjoismaat näytävät rauhallisilta päällisin puolin, mutta pinnan alla kuohuu. Suomi taitaa olla niitä harvoja maita, jossa EU:n kannatus on suhteellisen korkea. Johtuneeko tietämättömyydesta vai kriittisen median puutteesta?</p><p>Ranska ja Saksa tiivistävät yhteistyötä EU:n ytimessä vastatoimena hajaannunukselle.</p><p>Kevään vaalit saattavat tuoda yllätyksen ja&nbsp; jopa vallan uusjaon europarlamentissa. Oikeistoliikkeet ovat saaneet tuulta siipiensä alle. Niitä haukutaan populisteiksi tai ääri-isänmaallisiksi.</p><p>Miksi demokratiassa&nbsp; haukutaan populistiksi, jos ajaa asioita joita kansalaiset tahtovat? Eikö valtaapitävien tulisi sensijaan katsoa peiliin ja reivata politiikkaansa kansa tahdon suuntaan? Vai onko niin, että on etukäteen sovittu agenda, jota toteutetaan itsepäisesti maksoi&nbsp; mitä maksoi? Suomelle harjoitettu EU- politiikkaa on tullut kalliiksi. Joka vuosi nettomaksut EU:lle ovat yli 500 miljoonaa euroa.</p><p>EU:ta&nbsp; ja intergaatiota kohti liittovaltiota koetetaan ajaa eteenpäin, mutta syvien kansanrivien tahto voi olla toinen.</p><p>Surullistä EU:n kehityksessä näyttää olevan, että integraation peruutusvaihetta ei tunneta. Se voi johtaa koko systeemin romahtamiseen jollakin aikavälillä. Hallitse ja hajoa!</p><p>Ytimessä on vastakkain asettelu globalismi&nbsp; ja kansallisvaltiot sekä eliitti vastaan kansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Britit ovat joutuneet Brexitin myötä hamletmaiseen tilanteeseen. Heti Brexit- äänestyksen jälkeen EU:n komissio kovisteli Britanniaa  mm. Junckerin suulla kokoamaan roippeensa ja häipymään mahdollisimman nopeasti. Pääministeri Theresa May puolestaan jämäkästi totesi, että Brexit on Brexit. Pölyn laskeuduttua ja ensisokin hälvettyä alkoi junnaamisvaihe, jota näyttää kestävän. Nyt ei kukaan tunnu tietävän Britanniassa  eikä EU:ssa mitä tulee tapahtumaan 19.3.2019 jälkeen. Miten tähän pattitilanteeseen on jouduttu ja miksi?

Komission puolelta nopean poistumistien osoittaminen briteille perustui ilmeisesti pelkoon, että muut maat seuraisivat Britanniaa. Nopeaa  ja selkää eroa varmaan toivoivat  myös Brextin puolesta äänestänneet kansalaiset. Toisin kävi.

Brexitistä kehkeytyi sekä briteille että EU:lle  iso ja aikaa vievä prosessi, josta tuskin kukaan hyötyy. Uhkana on edelleenkin ns. hard Brexit eli sopimukseton ero. EU on pitänyt kiinni vapaasta liikkuvuudesta, jota britit ovat vastustaneet. Irlannin ja pohjois-Irlannin rajakysymys näyttää olevan viimeinen paino, joka uhkaa katkaista aasin selän.

EU:n jäykkä neuvotteluasenne johtuu ilmeisesti siitä, kuten Juncker totesikin, että tehdään brittien ero niin vaikeaksi ettei mikään muu maa havittele samaa. Eli pelko koko EU:n rapautumisesta. Pelolla johtamisesta on historiassa huonoja kokemuksia ihan riittävästi.

Oli miten oli EU on joka tapauksessa kovien haasteiden edessä. Visegrad- maat vetävät omaa linjaansa mm. pakolais- ja maahanmuuttopolitiikassa, Italia uhmaa alijäämäbudjetillaan, Espanjassa on levottomuuksia eikä Kataloniakysymystä ole ratkaistu.

Pohjoismaat näytävät rauhallisilta päällisin puolin, mutta pinnan alla kuohuu. Suomi taitaa olla niitä harvoja maita, jossa EU:n kannatus on suhteellisen korkea. Johtuneeko tietämättömyydesta vai kriittisen median puutteesta?

Ranska ja Saksa tiivistävät yhteistyötä EU:n ytimessä vastatoimena hajaannunukselle.

Kevään vaalit saattavat tuoda yllätyksen ja  jopa vallan uusjaon europarlamentissa. Oikeistoliikkeet ovat saaneet tuulta siipiensä alle. Niitä haukutaan populisteiksi tai ääri-isänmaallisiksi.

Miksi demokratiassa  haukutaan populistiksi, jos ajaa asioita joita kansalaiset tahtovat? Eikö valtaapitävien tulisi sensijaan katsoa peiliin ja reivata politiikkaansa kansa tahdon suuntaan? Vai onko niin, että on etukäteen sovittu agenda, jota toteutetaan itsepäisesti maksoi  mitä maksoi? Suomelle harjoitettu EU- politiikkaa on tullut kalliiksi. Joka vuosi nettomaksut EU:lle ovat yli 500 miljoonaa euroa.

EU:ta  ja intergaatiota kohti liittovaltiota koetetaan ajaa eteenpäin, mutta syvien kansanrivien tahto voi olla toinen.

Surullistä EU:n kehityksessä näyttää olevan, että integraation peruutusvaihetta ei tunneta. Se voi johtaa koko systeemin romahtamiseen jollakin aikavälillä. Hallitse ja hajoa!

Ytimessä on vastakkain asettelu globalismi  ja kansallisvaltiot sekä eliitti vastaan kansa.

]]>
9 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268435-brexit-eu-ollako-vai-eiko-olla#comments Bexit Hajaannus Integraatio Tiivistyminen Sat, 26 Jan 2019 11:30:10 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268435-brexit-eu-ollako-vai-eiko-olla
Kotouttamista vai integraatiota? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267858-kotouttamista-vai-integraatiota <p>Luin&nbsp;Vahideh Fanan mainion ja kannatettavan&nbsp;<a href="http://fanavahideh0.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267815-naisen-kotoutuminen-vaikuttaa-myonteisesti-koko-perheeseen">Naisen kotoutuminen vaikuttaa myönteisesti koko perheeseen</a>, ja jäin pohtimaan kotouttamisen käsitteen historiaa.</p><p>Ensimmäinen kerran sana &quot;kotouttaminen&quot; esiintyy googlehaun mukaan verkkosivulla 1997:</p><p>&quot;Vankien kotouttaminen pitäisi aloittaa jo vankilaympäristössä yhteistyössä asiaan perehtyneiden&nbsp;sosiaaliviranomaisten&nbsp;kanssa.&quot; Kyseessä on käännösmuistisivu, jonka alkuperäiseen lähteeseen ei pääse käsiksi.</p><p>Vuodelta HE66 / 1998 löytyy&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980066">Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta</a>. Tuosta esityksestä on seurannut nykyisin voimassa oleva&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386">Laki kotoutumisen edistämisestä</a>, jossa on määritelmä:</p><p>&quot;<em>kotoutumisella</em>&nbsp;maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja <strong>samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen;</strong>&quot;</p><p>Lihavoitu osuus on huomionarvoinen, sillä nämä toimet ovat integraation kannalta haitallisia. Ongelma paistaa läpi myös Fanan kirjoituksesta - naiset ovat työllistyneet miehiä huonommin siitä syystä, että eräissä kulttuureissa naisen paikka on kotona, ja kotouttamistoimet lain määritelmän tukevat tätä ilmiötä.</p><p>Mielestäni yhteiskunnallisen keskustelu olisi paikallaan siitä, että onko tärkempää kotouttaa vai integroida maahanmuuttajia, sillä tavoitteet ovat osin ristiriitaisia.</p><p>Vaikka joillekin kyse saattaa olla semantiikasta, lopputulos voi olla merkittävä - samoista lähtökodista lähteneet somalit työllistyvät Minnesotassa huomattavasti paremmin kuin naapurimaassamme:</p><p>&quot;In Sweden, employment rates from 2011-2015 among Somalia-born of the same age stands at 26 percent with self-employment at 0.7 percent. That is, employment among Somalis in Minnesota is more than twice as high and the level of self-employment about eight times higher than in Sweden.&quot; (Minnesota Post,&nbsp;<a href="https://www.minnpost.com/community-voices/2017/05/tale-twin-cities-and-somalis-being-trumped/">A Tale of Twin Cities and Somalis being Trumped</a>, 05.23.2017)</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin Vahideh Fanan mainion ja kannatettavan Naisen kotoutuminen vaikuttaa myönteisesti koko perheeseen, ja jäin pohtimaan kotouttamisen käsitteen historiaa.

Ensimmäinen kerran sana "kotouttaminen" esiintyy googlehaun mukaan verkkosivulla 1997:

"Vankien kotouttaminen pitäisi aloittaa jo vankilaympäristössä yhteistyössä asiaan perehtyneiden sosiaaliviranomaisten kanssa." Kyseessä on käännösmuistisivu, jonka alkuperäiseen lähteeseen ei pääse käsiksi.

Vuodelta HE66 / 1998 löytyy Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Tuosta esityksestä on seurannut nykyisin voimassa oleva Laki kotoutumisen edistämisestä, jossa on määritelmä:

"kotoutumisella maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen;"

Lihavoitu osuus on huomionarvoinen, sillä nämä toimet ovat integraation kannalta haitallisia. Ongelma paistaa läpi myös Fanan kirjoituksesta - naiset ovat työllistyneet miehiä huonommin siitä syystä, että eräissä kulttuureissa naisen paikka on kotona, ja kotouttamistoimet lain määritelmän tukevat tätä ilmiötä.

Mielestäni yhteiskunnallisen keskustelu olisi paikallaan siitä, että onko tärkempää kotouttaa vai integroida maahanmuuttajia, sillä tavoitteet ovat osin ristiriitaisia.

Vaikka joillekin kyse saattaa olla semantiikasta, lopputulos voi olla merkittävä - samoista lähtökodista lähteneet somalit työllistyvät Minnesotassa huomattavasti paremmin kuin naapurimaassamme:

"In Sweden, employment rates from 2011-2015 among Somalia-born of the same age stands at 26 percent with self-employment at 0.7 percent. That is, employment among Somalis in Minnesota is more than twice as high and the level of self-employment about eight times higher than in Sweden." (Minnesota Post, A Tale of Twin Cities and Somalis being Trumped, 05.23.2017)

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.

]]>
2 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267858-kotouttamista-vai-integraatiota#comments Integraatio Kotouttaminen Maahanmuuttopolitiikka Thu, 17 Jan 2019 18:05:14 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267858-kotouttamista-vai-integraatiota
MAAHANMUUTON ONGELMISTA JA RATKAISUISTA ON PYSTYTTÄVÄ KESKUSTELEMAAN MAASSAMME http://kikkismikkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267708-maahanmuuton-ongelmista-ja-ratkaisuista-on-pystyttava-keskustelemaan-maassamme <p>MAAHANMUUTOSTA PITÄÄ VOIDA KESKUSTELLA KRIITTISESTI ILMAN RASISIN LEIMAA</p><p>Maahanmuuttokeskustelua on vaiennettu kuittaamalla se rasismisyytöksin. Meidän on keskusteltava rakentavasti aiheesta, kun tiedämme, että 30 % raiskauksista on ulkomaalaisten tekemiä ja rikostilastoissa loistavat ulkomaalaiset vuorenhuippuna Oulun tyttöjen raiskaukset. Rasismia ei kukaan kaipaa. Toivoisin ulkomaalaisten saavan elää rauhassa ilman pelkoa suomalaisten taholta.&nbsp;</p><p>Puhumattomuuden kulttuuri yhdistettynä sinisilmäiseen auttamiseen vailla kriittisyyttä, ei auta meitä ongelmissamme. Aiheesta pitäisi pystyä puhumaan ilman rasistin leimaa. Mikäli täällä tekee vakavia rikoksia, ei tarvitse turvapaikkaa. Olenpa kuullut tämän myös parin turvapaikan saaneen itsensäkin suusta.</p><p>Maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettava, turvapaikanhakuprosessia lyhennettävä ja integraatiota tehostettava. Integroinnin näkökulmasta hyötyisimme varmasti nuorten miesten sijaan perheiden suosimisesta. Yleensä nuorempi ikäpolvi integroituu paremmin.&nbsp;</p><p>Olisi tärkeää olisi tehostaa maahanmuuttajien suomalaisen kulttuurin ja arvojen omaksumista. On hyvä kysymys, miten se tapahtuu. Ainakin pitäisin kiinni siitä, että suomalaisina meidän täytyy pitää kiinni lujasti niistä hyvistä asioista, jotka olemme suomalaisessa yhteiskunnassa saavuttaneet, kuten esimerkiksi naisen asemasta maassamme.&nbsp;</p><p>Integraatiossa tulisi mennä kohti suomen kielen opiskelua aikuisväestöllekin jatkuvana opiskeluna sekä jonkinlaisia velvoitteitakin etuja vastaan. Eipä lienisi ollenkaan pahasta liittää siihen velvoitteena esimerkiksi työkokeilun kaltaiset pitempikestoiset jaksot suomalaisissa työyhteisöissä. Maahanmuuttajaäitien kohdalla, joilla on lapsia kotona ja koulussa, voisimme hyötyä Vantaan kaltaisten kokeilujen lanseeraamisesta, jossa äidit ovat opettelemassa kieltä yhdessä lastensa kanssa esimerkiksi koulussa. Integroinnissa hyvää työtä tehneet mm. seurakunnat yhteisöllisyyden ja arvojenkin näkökulmasta. Tarvitsemme maahanmuuttoon ennen kaikkea rakkautta ja rajoja.</p><p>Kikkis Mikkola<br />Päiväkodin johtaja ja muusikko<br />Eduskuntavaaliehdokas (KD)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MAAHANMUUTOSTA PITÄÄ VOIDA KESKUSTELLA KRIITTISESTI ILMAN RASISIN LEIMAA

Maahanmuuttokeskustelua on vaiennettu kuittaamalla se rasismisyytöksin. Meidän on keskusteltava rakentavasti aiheesta, kun tiedämme, että 30 % raiskauksista on ulkomaalaisten tekemiä ja rikostilastoissa loistavat ulkomaalaiset vuorenhuippuna Oulun tyttöjen raiskaukset. Rasismia ei kukaan kaipaa. Toivoisin ulkomaalaisten saavan elää rauhassa ilman pelkoa suomalaisten taholta. 

Puhumattomuuden kulttuuri yhdistettynä sinisilmäiseen auttamiseen vailla kriittisyyttä, ei auta meitä ongelmissamme. Aiheesta pitäisi pystyä puhumaan ilman rasistin leimaa. Mikäli täällä tekee vakavia rikoksia, ei tarvitse turvapaikkaa. Olenpa kuullut tämän myös parin turvapaikan saaneen itsensäkin suusta.

Maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettava, turvapaikanhakuprosessia lyhennettävä ja integraatiota tehostettava. Integroinnin näkökulmasta hyötyisimme varmasti nuorten miesten sijaan perheiden suosimisesta. Yleensä nuorempi ikäpolvi integroituu paremmin. 

Olisi tärkeää olisi tehostaa maahanmuuttajien suomalaisen kulttuurin ja arvojen omaksumista. On hyvä kysymys, miten se tapahtuu. Ainakin pitäisin kiinni siitä, että suomalaisina meidän täytyy pitää kiinni lujasti niistä hyvistä asioista, jotka olemme suomalaisessa yhteiskunnassa saavuttaneet, kuten esimerkiksi naisen asemasta maassamme. 

Integraatiossa tulisi mennä kohti suomen kielen opiskelua aikuisväestöllekin jatkuvana opiskeluna sekä jonkinlaisia velvoitteitakin etuja vastaan. Eipä lienisi ollenkaan pahasta liittää siihen velvoitteena esimerkiksi työkokeilun kaltaiset pitempikestoiset jaksot suomalaisissa työyhteisöissä. Maahanmuuttajaäitien kohdalla, joilla on lapsia kotona ja koulussa, voisimme hyötyä Vantaan kaltaisten kokeilujen lanseeraamisesta, jossa äidit ovat opettelemassa kieltä yhdessä lastensa kanssa esimerkiksi koulussa. Integroinnissa hyvää työtä tehneet mm. seurakunnat yhteisöllisyyden ja arvojenkin näkökulmasta. Tarvitsemme maahanmuuttoon ennen kaikkea rakkautta ja rajoja.

Kikkis Mikkola
Päiväkodin johtaja ja muusikko
Eduskuntavaaliehdokas (KD)

]]>
0 Integraatio Maahanmuuttopolitiikka Oulun seksuaalirikokset Turvapaikan hakijat Wed, 16 Jan 2019 06:13:08 +0000 Kikkis Mikkola http://kikkismikkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267708-maahanmuuton-ongelmista-ja-ratkaisuista-on-pystyttava-keskustelemaan-maassamme
Miespuoliset turvapaikanhakijat aseettomaan palvelukseen http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267618-miespuoliset-turvapaikanhakijat-aseettomaan-palvelukseen <p>Turvapaikan käsite juontaa juurensa antiikin Kreikasta, ja kautta länsimaisen historian kansalaisilla on ollut mahdollisuus paeta vainoavaa valtiota. Vasta toisen maailmansodan jälkeen <a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/">YK:n ihmisoikeusjulistuksen 14 pykälän</a> myötä käytöntö laajeni maailmanlaajuiseksi:</p><p><em>&quot;1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. 2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.&quot;</em></p><p>Ennustan, että tätä nimenomaista pykälää tullaan päivittämään lähivuosikymmeninä, ja perustuslakimme 19 &sect; tullaan tarkentamaan siltä osin, kenellä kaikilla on Suomessa oikeus sosiaaliturvaan.</p><p>Nämä ovat kuitenkin pitkän aikavälin ratkaisuja, ja vaikka niiden valmistelu aloitettaisiin tänään, valmista voi odottaa aikaisintaan luokkaa vuosikymmenen päästä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaalit ovat kuitenkin tulossa, joten on paikallaan ehdottaa jotakin, joka lisää kansalaistemme turvallisuutta ensi tilassa.</p><p>Paras ja ensisijainen ratkaisu olisi tietysti vapauttaa työmarkkinoita sen verran, että yhä useammalla turvapaikanhakijalla olisi mahdollisuus työllistyä mahdollisimman nopeasti, ja integroitua työn kautta. Työmarkkinajärjestömme kuitenkin vastustavat tätä viimeiseen saakka, joten tämän uudistuksen läpiajamisen vaikeus on verrattavissa perustuslakimuutokseen.</p><p>Siispä on paikallaan ehdottaa jotain välittömästi toteuttamiskelpoista.</p><p>Muistan lukeneeni vuosituhannen alussa ensimmäisestä somalinaisesta, joka suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen Suomessa. En muista oliko juttu Ruotuväessä tai Hesarissa, mutta kohtelu oli kuulemma täysin tasa-arvoista.</p><p>Ehdotan siis, että 18-25 vuotiaat miespuoliset turvapaikanhakijat integroidaan suomalaiseen yhteiskuntaan pakollisen aseettoman palveluksen kautta. Minimissään kuutisen kuukautta armeijan harmaissa ilman pääsyä a-tarvikkeisiin tutustuttaisi sekä suomalaisiin, että yhteisten sääntöjen noudattamiseen.</p><p>Tiedän että ehdotus on radikaali, mutta jos turvapaikanhakijoiden integroimiseen olisi helppoja keinoja, ne olisivat jo käytetty. Ja toisaalta, jos pakollista asepalvelusta voidaan soveltaa Suomen kansalaisiin, lienee paikallaan kysyä miksi sitä ei voisi soveltaa turvapaikanhakijoihin?</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, sekä ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.</p><p>PS. Aikaisempi kirjoitukseni aiheesta:&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241636-kolme-ehdotusta-terroririskin-pienentamiseksi">Kolme ehdotusta terroririskin pienentämiseksi</a>&nbsp;(21.8.2017)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>PPS. Näkökulma aseettomasta palveluksesta on omani, eikä puolueen. Puolueen kannan voi lukea <a href="https://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/">puolueohjelmastamme</a>:</p><p>&quot;Työperäinen maahanmuutto</p><p>Työperäisen maahanmuuton esteet tulee poistaa. Kaikille, joilla on mahdollisuus elättää itsensä, tulee myöntää toistaiseksi voimassa oleva oleskelulupa. Oleskeluluvan tulee päättyä, jos henkilö ei pysty elättämään itseään omalla työllään. Kaikilla maassa jo olevilla pitäisi olla oikeus tehdä vapaasti töitä.</p><p>Yliopistoista ja korkeakouluista valmistuville ulkomaan kansalaisille tulee myöntää nykyistä suuremmat vapaudet työnhakuun. Maahanmuuttajien työvoiman tarveharkinnasta tulee luopua &ndash; valtion ei tule valvoa, onko maahanmuuttajan saamalle työlle erityinen tarve Suomessa.</p><p>Humanitaarinen maahanmuutto</p><p>Ihmisten auttaminen konfliktien lähialueilla tulee olla ensisijainen humanitaarinen tavoite. Kannustimet turvapaikan hakemiseen Suomesta muusta kuin humanitaarisesta syystä tulee poistaa. Maahanmuuttopolitiikan painopisteen tulee olla laadukkaassa kotouttamisessa maassa jo oleskeleville hakijoille. Suomesta tulee voida hakea turvapaikkaa humanitaarisista syistä, mutta Suomen tulee voida rajoittaa tulijoiden määrää, mikäli kotoutusta ei pystytä järjestämään riittävän tehokkaasti.</p><p>Mikäli turvapaikanhakija työllistyy turvapaikkaprosessin aikana, hänelle tulee myöntää toistaiseksi voimassa oleva oleskelulupa, joka ei raukea, vaikka turvapaikkahakemuksesta tulisi negatiivinen päätös. Jokaisen, joka pystyy elättämään perheensä, tulee saada tuoda perheensä Suomeen omalla kustannuksellaan.&quot;</p> Turvapaikan käsite juontaa juurensa antiikin Kreikasta, ja kautta länsimaisen historian kansalaisilla on ollut mahdollisuus paeta vainoavaa valtiota. Vasta toisen maailmansodan jälkeen YK:n ihmisoikeusjulistuksen 14 pykälän myötä käytöntö laajeni maailmanlaajuiseksi:

"1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. 2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä."

Ennustan, että tätä nimenomaista pykälää tullaan päivittämään lähivuosikymmeninä, ja perustuslakimme 19 § tullaan tarkentamaan siltä osin, kenellä kaikilla on Suomessa oikeus sosiaaliturvaan.

Nämä ovat kuitenkin pitkän aikavälin ratkaisuja, ja vaikka niiden valmistelu aloitettaisiin tänään, valmista voi odottaa aikaisintaan luokkaa vuosikymmenen päästä.

 

Vaalit ovat kuitenkin tulossa, joten on paikallaan ehdottaa jotakin, joka lisää kansalaistemme turvallisuutta ensi tilassa.

Paras ja ensisijainen ratkaisu olisi tietysti vapauttaa työmarkkinoita sen verran, että yhä useammalla turvapaikanhakijalla olisi mahdollisuus työllistyä mahdollisimman nopeasti, ja integroitua työn kautta. Työmarkkinajärjestömme kuitenkin vastustavat tätä viimeiseen saakka, joten tämän uudistuksen läpiajamisen vaikeus on verrattavissa perustuslakimuutokseen.

Siispä on paikallaan ehdottaa jotain välittömästi toteuttamiskelpoista.

Muistan lukeneeni vuosituhannen alussa ensimmäisestä somalinaisesta, joka suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen Suomessa. En muista oliko juttu Ruotuväessä tai Hesarissa, mutta kohtelu oli kuulemma täysin tasa-arvoista.

Ehdotan siis, että 18-25 vuotiaat miespuoliset turvapaikanhakijat integroidaan suomalaiseen yhteiskuntaan pakollisen aseettoman palveluksen kautta. Minimissään kuutisen kuukautta armeijan harmaissa ilman pääsyä a-tarvikkeisiin tutustuttaisi sekä suomalaisiin, että yhteisten sääntöjen noudattamiseen.

Tiedän että ehdotus on radikaali, mutta jos turvapaikanhakijoiden integroimiseen olisi helppoja keinoja, ne olisivat jo käytetty. Ja toisaalta, jos pakollista asepalvelusta voidaan soveltaa Suomen kansalaisiin, lienee paikallaan kysyä miksi sitä ei voisi soveltaa turvapaikanhakijoihin?

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, sekä ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.

PS. Aikaisempi kirjoitukseni aiheesta: Kolme ehdotusta terroririskin pienentämiseksi (21.8.2017)

 

 

PPS. Näkökulma aseettomasta palveluksesta on omani, eikä puolueen. Puolueen kannan voi lukea puolueohjelmastamme:

"Työperäinen maahanmuutto

Työperäisen maahanmuuton esteet tulee poistaa. Kaikille, joilla on mahdollisuus elättää itsensä, tulee myöntää toistaiseksi voimassa oleva oleskelulupa. Oleskeluluvan tulee päättyä, jos henkilö ei pysty elättämään itseään omalla työllään. Kaikilla maassa jo olevilla pitäisi olla oikeus tehdä vapaasti töitä.

Yliopistoista ja korkeakouluista valmistuville ulkomaan kansalaisille tulee myöntää nykyistä suuremmat vapaudet työnhakuun. Maahanmuuttajien työvoiman tarveharkinnasta tulee luopua – valtion ei tule valvoa, onko maahanmuuttajan saamalle työlle erityinen tarve Suomessa.

Humanitaarinen maahanmuutto

Ihmisten auttaminen konfliktien lähialueilla tulee olla ensisijainen humanitaarinen tavoite. Kannustimet turvapaikan hakemiseen Suomesta muusta kuin humanitaarisesta syystä tulee poistaa. Maahanmuuttopolitiikan painopisteen tulee olla laadukkaassa kotouttamisessa maassa jo oleskeleville hakijoille. Suomesta tulee voida hakea turvapaikkaa humanitaarisista syistä, mutta Suomen tulee voida rajoittaa tulijoiden määrää, mikäli kotoutusta ei pystytä järjestämään riittävän tehokkaasti.

Mikäli turvapaikanhakija työllistyy turvapaikkaprosessin aikana, hänelle tulee myöntää toistaiseksi voimassa oleva oleskelulupa, joka ei raukea, vaikka turvapaikkahakemuksesta tulisi negatiivinen päätös. Jokaisen, joka pystyy elättämään perheensä, tulee saada tuoda perheensä Suomeen omalla kustannuksellaan."

]]>
17 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267618-miespuoliset-turvapaikanhakijat-aseettomaan-palvelukseen#comments Kotimaa Asepalvelus Integraatio Turvapaikan hakijat Mon, 14 Jan 2019 20:27:53 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267618-miespuoliset-turvapaikanhakijat-aseettomaan-palvelukseen
Subjektiivista oikeutta koulupäivähoitoon on rajoitettava! http://ilkkaperaoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264796-subjektiivista-oikeutta-koulupaivahoitoon-rajoitettava <p>Nykyinen koulupäivähoitokäytäntö on tullut tiensä päähän. Sen ymmärtämiseen päättäjiltä mennee vielä sukupolvi tai pari. Pikaista muutosta ei siis liene luvassa. Kummassakaan. Valitettavasti.</p><p>Koko koulunkäyntisysteemi pitäisi pyöräyttää ympäri ja ämpäri. Suomalaisethan ovat ämpärikansaa. Nyt osa oppilaista pakolla pakotetaan ja uhalla uhataan koulupäivähoitoon. Osaa uhkaillaan enemmän, osaa vähemmän. Säästösyistä koulupäivähoitopaikkojen määrää on vähennetty rajusti. &nbsp;Kyläkoulupäivähoitopaikat on hävitetty lähes tyystin.</p><p>Koulupäivähoidettavat hoidetaan entistä suuremmissa yksiköissä. Heitä on samassa säilössä lukumäärältään entistä enemmän. He ovat myös tasoltaan monenkirjavampia. &nbsp;Samoin ovat oppimistulokset. Parhaiden tuloksia ei vielä ole onnistuttu täysin tuhoamaan. He oppivat koulusta huolimatta, ei sen ansiosta. Huonoimpien tulokset huononevat. Tarmokkaista yrityksistä huolimatta, keskiarvoihmistä ei ole vielä pystytty toteuttamaan. Paitsi tilastoissa.</p><p>Tämä johtuu säästöistä. Ne vain on &nbsp;verhottu integraation viittaan. Valitettavasti. &nbsp;Säästöjen kritisoiminen on helppoa. Integraation kritisoiminen on paljon monimutkaisempaa. Sen toimimattomuus on tietysti vastahakoisten opettajien vika. Heitäkin on.</p><p>Ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen. Rajoitetaan koulupäivähoito-oikeutta. Perusteena ei suinkaan olisi vanhempien töissäkäymättömyys vaan oppilaan halut ja kyvyt. Oppilas eli asiakas keräisi opintopisteitä. Näitä voitaisiin nimittää hoitokrediiteiksi. Mitä enemmän asiakkaalla olisi hoitokrediittejä, sitä enemmän hän saisi päivähoitoa. Mitä vaikeampia krediittejä keräisi, sitä haastavampaan päivähoitoon saisi oikeuden. Mikäli krediittejä ei kertyisi, niin tulisi oikeus ainoastaan säilöön. Mitään tehtäviä ei saisi tuolloin suorittaa. Opiskeluoikeus tulisi ansaita. Päivät ilman tekemistä tuntuisivat pitkiltä. Ainakin vankiladokumenttien mukaan. Plussana olisi myös se, että kukin tekisi oman taitotasonsa mukaisia tehtäviä.</p><p>Tämä ratkaisu olisi kustannusneutraali. Samalla henkilöstömäärällä tultaisiin toimeen. Asiakkaat menisivät suoraan omille suorituspaikoilleen. Samoin opetus- ja tukihenkilöstö. Nykyäänhän kaikki menevät samaan paikkaan ja samaan aikaan. Porukalla sitten etsitään keskivertoasiakasta, jota ei ole olemassakaan. Urheilussa asia on ratkaistu kätevästi sarjaportailla ja eripainoisilla moukareilla.</p><p>Jos koulupäivähoidon rajoittaminen ei tuottaisi tuloksia, niin ainahan käytäntöä voitaisiin muuttaa. Vaikkapa jo sadan vuoden sisällä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nykyinen koulupäivähoitokäytäntö on tullut tiensä päähän. Sen ymmärtämiseen päättäjiltä mennee vielä sukupolvi tai pari. Pikaista muutosta ei siis liene luvassa. Kummassakaan. Valitettavasti.

Koko koulunkäyntisysteemi pitäisi pyöräyttää ympäri ja ämpäri. Suomalaisethan ovat ämpärikansaa. Nyt osa oppilaista pakolla pakotetaan ja uhalla uhataan koulupäivähoitoon. Osaa uhkaillaan enemmän, osaa vähemmän. Säästösyistä koulupäivähoitopaikkojen määrää on vähennetty rajusti.  Kyläkoulupäivähoitopaikat on hävitetty lähes tyystin.

Koulupäivähoidettavat hoidetaan entistä suuremmissa yksiköissä. Heitä on samassa säilössä lukumäärältään entistä enemmän. He ovat myös tasoltaan monenkirjavampia.  Samoin ovat oppimistulokset. Parhaiden tuloksia ei vielä ole onnistuttu täysin tuhoamaan. He oppivat koulusta huolimatta, ei sen ansiosta. Huonoimpien tulokset huononevat. Tarmokkaista yrityksistä huolimatta, keskiarvoihmistä ei ole vielä pystytty toteuttamaan. Paitsi tilastoissa.

Tämä johtuu säästöistä. Ne vain on  verhottu integraation viittaan. Valitettavasti.  Säästöjen kritisoiminen on helppoa. Integraation kritisoiminen on paljon monimutkaisempaa. Sen toimimattomuus on tietysti vastahakoisten opettajien vika. Heitäkin on.

Ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen. Rajoitetaan koulupäivähoito-oikeutta. Perusteena ei suinkaan olisi vanhempien töissäkäymättömyys vaan oppilaan halut ja kyvyt. Oppilas eli asiakas keräisi opintopisteitä. Näitä voitaisiin nimittää hoitokrediiteiksi. Mitä enemmän asiakkaalla olisi hoitokrediittejä, sitä enemmän hän saisi päivähoitoa. Mitä vaikeampia krediittejä keräisi, sitä haastavampaan päivähoitoon saisi oikeuden. Mikäli krediittejä ei kertyisi, niin tulisi oikeus ainoastaan säilöön. Mitään tehtäviä ei saisi tuolloin suorittaa. Opiskeluoikeus tulisi ansaita. Päivät ilman tekemistä tuntuisivat pitkiltä. Ainakin vankiladokumenttien mukaan. Plussana olisi myös se, että kukin tekisi oman taitotasonsa mukaisia tehtäviä.

Tämä ratkaisu olisi kustannusneutraali. Samalla henkilöstömäärällä tultaisiin toimeen. Asiakkaat menisivät suoraan omille suorituspaikoilleen. Samoin opetus- ja tukihenkilöstö. Nykyäänhän kaikki menevät samaan paikkaan ja samaan aikaan. Porukalla sitten etsitään keskivertoasiakasta, jota ei ole olemassakaan. Urheilussa asia on ratkaistu kätevästi sarjaportailla ja eripainoisilla moukareilla.

Jos koulupäivähoidon rajoittaminen ei tuottaisi tuloksia, niin ainahan käytäntöä voitaisiin muuttaa. Vaikkapa jo sadan vuoden sisällä.

]]>
0 http://ilkkaperaoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264796-subjektiivista-oikeutta-koulupaivahoitoon-rajoitettava#comments Integraatio Peruskoulu Tue, 27 Nov 2018 12:39:59 +0000 Ilkka Peräoja http://ilkkaperaoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264796-subjektiivista-oikeutta-koulupaivahoitoon-rajoitettava
Nuori Suomi oli tuhota urheilun, onnistuuko se tuhoamaan peruskoulun? http://ilkkaperaoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264062-nuori-suomi-oli-tuhota-urheilun-onnistuuko-se-tuhoamaan-peruskoulun <p>Kaikki pelaa. Kaikki piirtää. Kysehän on täsmälleen samasta asiasta. Paitsi sen suhteen, ettei meillä ole lakia urheiluvelvollisuudesta. Oppivelvollisuudesta on. Salaliittoteoreetikko saattaisi epäillä, että nuorisuomi-porukka on jotenkin onnistunut soluttautumaan päättäviin elimiin peruskoulua uudistettaessa. Kerran vielä pojat. Kyllä se siitä. Vaihdetaan termiksi integraatio.</p><p>&nbsp;</p><p>On tietenkin todettava, että kaikilla on oikeus urheilla. Kaikilla on oikeus opiskella. Siitä ei olekaan kyse. Olisiko sitä vaan parempi tehdä yhdessä jotakuinkin samalla tasolla olevien kanssa. Olisi erikoista, jos harrastekiekkosarjasta tulisi kaveri tuuraamaan liigajoukkueen pakkipulaa. Peruskoulutyylillä tuo ei olisi ongelma. Harrastepakille vain avustaja mukaan jäälle. Kaikkkein heikoimmassa hapessa oleville ehkä laaja-alainen tai henkilökohtainen avustaja. &nbsp;Mitä nimeä jääkiekkomaailmassa nyt sitten käytettäisiinkin.</p><p>&nbsp;</p><p>En missään nimessä tarkoita myöskään sitä, että erilaiset oppilaat tulisi eristää pois näkyvistä. Yhteisissä rakennuksissa opetuksen pitäisi tapahtua. Erilaiset ihmiset käyvät samoissa kaupoissa. Heille on samanlaiset parkkipaikat. Paitsi liikuntarajoitteisille isommat.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikkien toimiminen samassa opetusryhmässä vain aiheuttaa paljon ongelmia. Toki siinä on hyötynsä. En vain ole ollenkaan varma, että ovatko hyödyt suuremmat kuin haitat. Jos (ehkä pikkuriikkisen kärjistän) samassa ryhmässä toinen tekee lukiotasoista tehtävää ja toinen yhdistelee numeroita toisiinsa toivoen saavansa kissan kuvan. Tai koiran, jos on koiraoppilaita. Kaikkein heikoimmat olisivat värittämässä toisaalla erityisen ohjauksen parissa. Näiden ääripäiden välissä on sitten virolatvialiettuarallaa parikymmentä maailmantuskaa potevaa teiniä. Opettaja tai pari, sekä liuta ohjaajia. Tiloina on tietysti perinteinen luokkahuone, joka lienee suunniteltu jossain päin itäsaksaa. En todellakaan pelkää, että opetusryhmässä on hitaammin oppijoita. Pelkään sitä, että mitä he tästä oikein hyötyvät.</p><p>&nbsp;</p><p>Integraatio onnistuisi varmasti huomattavasti todennäköisemmin, jos olisi varallisuutta rakentaa uudenaikaiset koulutilat. Ainakin kotipaikkakunnallani kouluverkkokeskustelu on melkoisen puuduttavaa seurattavaa. Tuntuu kuin päättäjien tilalla olisi joukko pikkulapsia &nbsp;inventoimassa joululahjoja. Lasketaan kovaan ääneen montako pakettia kukakin on saanut. Ennen kuin niitä on edes avattu ja katsottu mitä siellä &nbsp;sisällä oikein on. Itse olen tässä ehkäpä jopa pikkuisen skeptinen. Vaikea uskoa uusiin seiniin. Kunhan nyt edes saataisiin nykyisen uuden opetussuunnitelman mukaiset oppikirjat ennen kuin seuraava uusi opetussuunnitelma astuu voimaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Pyörän voi keksiä vain kerran. Peruskoulu keksitään uudelleen muutaman vuoden välein. Uusiutuva luonnonvara parhaimmillaan. Integraation puolestapuhujat toimivat varmasti vilpittömästi ja oppilaiden parhaaksi. Niin minäkin. Toivottavasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikki pelaa. Kaikki piirtää. Kysehän on täsmälleen samasta asiasta. Paitsi sen suhteen, ettei meillä ole lakia urheiluvelvollisuudesta. Oppivelvollisuudesta on. Salaliittoteoreetikko saattaisi epäillä, että nuorisuomi-porukka on jotenkin onnistunut soluttautumaan päättäviin elimiin peruskoulua uudistettaessa. Kerran vielä pojat. Kyllä se siitä. Vaihdetaan termiksi integraatio.

 

On tietenkin todettava, että kaikilla on oikeus urheilla. Kaikilla on oikeus opiskella. Siitä ei olekaan kyse. Olisiko sitä vaan parempi tehdä yhdessä jotakuinkin samalla tasolla olevien kanssa. Olisi erikoista, jos harrastekiekkosarjasta tulisi kaveri tuuraamaan liigajoukkueen pakkipulaa. Peruskoulutyylillä tuo ei olisi ongelma. Harrastepakille vain avustaja mukaan jäälle. Kaikkkein heikoimmassa hapessa oleville ehkä laaja-alainen tai henkilökohtainen avustaja.  Mitä nimeä jääkiekkomaailmassa nyt sitten käytettäisiinkin.

 

En missään nimessä tarkoita myöskään sitä, että erilaiset oppilaat tulisi eristää pois näkyvistä. Yhteisissä rakennuksissa opetuksen pitäisi tapahtua. Erilaiset ihmiset käyvät samoissa kaupoissa. Heille on samanlaiset parkkipaikat. Paitsi liikuntarajoitteisille isommat.

 

Kaikkien toimiminen samassa opetusryhmässä vain aiheuttaa paljon ongelmia. Toki siinä on hyötynsä. En vain ole ollenkaan varma, että ovatko hyödyt suuremmat kuin haitat. Jos (ehkä pikkuriikkisen kärjistän) samassa ryhmässä toinen tekee lukiotasoista tehtävää ja toinen yhdistelee numeroita toisiinsa toivoen saavansa kissan kuvan. Tai koiran, jos on koiraoppilaita. Kaikkein heikoimmat olisivat värittämässä toisaalla erityisen ohjauksen parissa. Näiden ääripäiden välissä on sitten virolatvialiettuarallaa parikymmentä maailmantuskaa potevaa teiniä. Opettaja tai pari, sekä liuta ohjaajia. Tiloina on tietysti perinteinen luokkahuone, joka lienee suunniteltu jossain päin itäsaksaa. En todellakaan pelkää, että opetusryhmässä on hitaammin oppijoita. Pelkään sitä, että mitä he tästä oikein hyötyvät.

 

Integraatio onnistuisi varmasti huomattavasti todennäköisemmin, jos olisi varallisuutta rakentaa uudenaikaiset koulutilat. Ainakin kotipaikkakunnallani kouluverkkokeskustelu on melkoisen puuduttavaa seurattavaa. Tuntuu kuin päättäjien tilalla olisi joukko pikkulapsia  inventoimassa joululahjoja. Lasketaan kovaan ääneen montako pakettia kukakin on saanut. Ennen kuin niitä on edes avattu ja katsottu mitä siellä  sisällä oikein on. Itse olen tässä ehkäpä jopa pikkuisen skeptinen. Vaikea uskoa uusiin seiniin. Kunhan nyt edes saataisiin nykyisen uuden opetussuunnitelman mukaiset oppikirjat ennen kuin seuraava uusi opetussuunnitelma astuu voimaan.

 

Pyörän voi keksiä vain kerran. Peruskoulu keksitään uudelleen muutaman vuoden välein. Uusiutuva luonnonvara parhaimmillaan. Integraation puolestapuhujat toimivat varmasti vilpittömästi ja oppilaiden parhaaksi. Niin minäkin. Toivottavasti.

]]>
1 http://ilkkaperaoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264062-nuori-suomi-oli-tuhota-urheilun-onnistuuko-se-tuhoamaan-peruskoulun#comments Integraatio Peruskoulu Mon, 12 Nov 2018 15:29:17 +0000 Ilkka Peräoja http://ilkkaperaoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264062-nuori-suomi-oli-tuhota-urheilun-onnistuuko-se-tuhoamaan-peruskoulun
Hesari perustelee EU:n integraatiota tieteellisellä totuudella http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263558-hesari-perustelee-eun-integraatiota-tieteellisella-totuudella <p><strong>&nbsp;</strong>Hesari on tunnetusti Naton, EU:n ja ihmisestä aiheutuvan ilmastonmuutoksen &rdquo;äänenkannattaja&rdquo;. Tämän aamun Hesari on antanut tilaa Vieraskynäpalstalla Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentille Mikko Majanderille, jonka kirjoituksen otsikko on&rdquo; Sirpaloituminen uhkaa Euroopan kehitystä&rdquo;. Kirjoituksen viesti on hyvin selvä otsikon viestin mukaisesti. Vaikka teksti käsittelee vain EU:n sisäistä kehitystä, niin otsikko on vedetty koko Euroopan tasolle, joka ei ole plussaa tutkijataustaiselle kirjoittajalle: EU = Eurooppa.</p><p>Majander suree siis sitä, että EU:n kehitystä kohti integroitumista uhkaa poliittisen kentän sirpaloituminen. Pääuhka Majanderin mukaan on kansallispopulistiset puolueet. Näinhän tietenkin on. Tässä kohtaa odottaisi tutkijalta neutraalimpaa asennetta. Majander ei millään tavalla kyseenalaista EU:ta ja sen integraation etenemistä. Hän toimii kuin paraskin EU-puolueen kannattaja. Hän edustaa tiedettä ja esittää selvän sanoman, että on tieteellinen totuus, että EU on oikea ratkaisu kaikille Euroopan maille, ja jos joku henkilö tai puolue vastustaa tätä näkemystä, niin sitä ei pidä ottaa vakavasti: eivät poloiset ymmärrä, että EU on tieteellisesti oikea ratkaisu Euroopalle. Tässä on sama kaava, kuin NL:ssa, jossa oli tieteellisesti toteennäytetty, että marxilainen poliittinen järjestelmä on paras yhteiskuntajärjestelmä.</p><p>Majander analysoi, miten kansallispopulismi voidaan pysäyttää. Majander ei analysoi, miksi on syntynyt kansallispopulistisia puolueita kaikkiin EU-maihin ja miten voi olla demokraattisen järjestelmän vastaista tällaisten puolueiden esiinmarssi. Majander suree myös sitä, kuinka EU:n todellinen johtaja Angela Merkel ei jaksa enää viedä EU:n kehitystä eteenpäin, kun kotikentällä poliittinen tulevaisuus on loppumassa. Majander kauhistelee myös sitä, kuinka Italiassa uudet puolueet tekevät budjettia Brysselin säännöistä piittaamatta.</p><p>Jos Majander olisi neutraali tutkija, niin hän olisi voinut analysoida syitä EU:n nykytilanteeseen esimerkiksi seuraavissa kysymyksissä:</p><ol><li>Miksi läntiset EU-maat ovat voineet rikkoa EU:n budjettisääntöjä aikaisemmin ilman julkisuutta? Olisiko syynä se, että Italiassa sen tekee väärät poliittiset puolueet?</li><li>Miksi EU on rikkonut omia rahaliiton sääntöjä tukemalla vaikeuksiin joutuneiden maiden pankkeja Saksan ja Ranskan pankkien eduksi?</li><li>Miksi EU tuki Ukrainan laillisen Venäjä-mielisen hallituksen laitonta kaatamista?</li><li>Mistä tulee EU-johtajien valta pysäyttää kello, kun takaraja meni umpeen?</li><li>Miksi Englannille ei haluta antaa vapaakauppasopimusta, vaikka sen lainsäädäntö täyttää sisämarkkinoiden vaatimukset?</li><li>Miksi EU päätti Merkelin johdolla ottaa laittomia ja paperittomia siirtolaisia ja romuttaa Schengen- ja Dublin-sopimukset.</li><li>Mitä eroa on moraalisesti sillä, että EU antaa laittomien siirtolaisten hukkua Välimereen ja Trump uhkaa ampua siirtolaiset rajalle?</li><li>Miksi EU ei hae hallitusti ja turvallisesti järkevän määrän aitoja pakolaisperheitä Lähi-idän pakolaisleireiltä, joilla on luku- ja ammattitaitoa, vaan päästää sisään mieluummin laittomia elintasosiirtolaisia Afrikasta?</li></ol><p>Olisihan näitä kysymyksiä enemmänkin. Mutta jo näiden asioiden pohdiskelu avaa syyt siihen, miksi EU:n integraatio näyttää yhä huonommalta vaihtoehdolta useissa EU-maissa. Vielä yksi loppukaneetti. EU:n kaltaista poliittista integraatiota ei ole koskaan kokeiltu tässä mittakaavassa: eri kielet, eri kulttuurit, eri uskonnot. Ylikansalliset valtiot ovat supistuneet mallia Neuvostoliitosta Venäjä. Balkanilla tapahtui kansanmurhia vielä 1990-luvulla. On täysin selvää, että EU:n integroituminen ei tule onnistumaan. Hajoamisprosessi on jo menossa, mutta Majander ei kiinnitä siihen mitään huomiota. Tällaisen pohdiskelun jälkeen EU-integraation puolustajilta tulee se yksi perustelu: EU on taannut rauhan Euroopassa. Viimeisen 100 vuoden aikana sodat aloittivat hullut diktaattorit, joita enää ole. Mutta jos EU oikein yrittää, niin kyllä se Venäjän kanssa voi saada sodan aikaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Hesari on tunnetusti Naton, EU:n ja ihmisestä aiheutuvan ilmastonmuutoksen ”äänenkannattaja”. Tämän aamun Hesari on antanut tilaa Vieraskynäpalstalla Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentille Mikko Majanderille, jonka kirjoituksen otsikko on” Sirpaloituminen uhkaa Euroopan kehitystä”. Kirjoituksen viesti on hyvin selvä otsikon viestin mukaisesti. Vaikka teksti käsittelee vain EU:n sisäistä kehitystä, niin otsikko on vedetty koko Euroopan tasolle, joka ei ole plussaa tutkijataustaiselle kirjoittajalle: EU = Eurooppa.

Majander suree siis sitä, että EU:n kehitystä kohti integroitumista uhkaa poliittisen kentän sirpaloituminen. Pääuhka Majanderin mukaan on kansallispopulistiset puolueet. Näinhän tietenkin on. Tässä kohtaa odottaisi tutkijalta neutraalimpaa asennetta. Majander ei millään tavalla kyseenalaista EU:ta ja sen integraation etenemistä. Hän toimii kuin paraskin EU-puolueen kannattaja. Hän edustaa tiedettä ja esittää selvän sanoman, että on tieteellinen totuus, että EU on oikea ratkaisu kaikille Euroopan maille, ja jos joku henkilö tai puolue vastustaa tätä näkemystä, niin sitä ei pidä ottaa vakavasti: eivät poloiset ymmärrä, että EU on tieteellisesti oikea ratkaisu Euroopalle. Tässä on sama kaava, kuin NL:ssa, jossa oli tieteellisesti toteennäytetty, että marxilainen poliittinen järjestelmä on paras yhteiskuntajärjestelmä.

Majander analysoi, miten kansallispopulismi voidaan pysäyttää. Majander ei analysoi, miksi on syntynyt kansallispopulistisia puolueita kaikkiin EU-maihin ja miten voi olla demokraattisen järjestelmän vastaista tällaisten puolueiden esiinmarssi. Majander suree myös sitä, kuinka EU:n todellinen johtaja Angela Merkel ei jaksa enää viedä EU:n kehitystä eteenpäin, kun kotikentällä poliittinen tulevaisuus on loppumassa. Majander kauhistelee myös sitä, kuinka Italiassa uudet puolueet tekevät budjettia Brysselin säännöistä piittaamatta.

Jos Majander olisi neutraali tutkija, niin hän olisi voinut analysoida syitä EU:n nykytilanteeseen esimerkiksi seuraavissa kysymyksissä:

  1. Miksi läntiset EU-maat ovat voineet rikkoa EU:n budjettisääntöjä aikaisemmin ilman julkisuutta? Olisiko syynä se, että Italiassa sen tekee väärät poliittiset puolueet?
  2. Miksi EU on rikkonut omia rahaliiton sääntöjä tukemalla vaikeuksiin joutuneiden maiden pankkeja Saksan ja Ranskan pankkien eduksi?
  3. Miksi EU tuki Ukrainan laillisen Venäjä-mielisen hallituksen laitonta kaatamista?
  4. Mistä tulee EU-johtajien valta pysäyttää kello, kun takaraja meni umpeen?
  5. Miksi Englannille ei haluta antaa vapaakauppasopimusta, vaikka sen lainsäädäntö täyttää sisämarkkinoiden vaatimukset?
  6. Miksi EU päätti Merkelin johdolla ottaa laittomia ja paperittomia siirtolaisia ja romuttaa Schengen- ja Dublin-sopimukset.
  7. Mitä eroa on moraalisesti sillä, että EU antaa laittomien siirtolaisten hukkua Välimereen ja Trump uhkaa ampua siirtolaiset rajalle?
  8. Miksi EU ei hae hallitusti ja turvallisesti järkevän määrän aitoja pakolaisperheitä Lähi-idän pakolaisleireiltä, joilla on luku- ja ammattitaitoa, vaan päästää sisään mieluummin laittomia elintasosiirtolaisia Afrikasta?

Olisihan näitä kysymyksiä enemmänkin. Mutta jo näiden asioiden pohdiskelu avaa syyt siihen, miksi EU:n integraatio näyttää yhä huonommalta vaihtoehdolta useissa EU-maissa. Vielä yksi loppukaneetti. EU:n kaltaista poliittista integraatiota ei ole koskaan kokeiltu tässä mittakaavassa: eri kielet, eri kulttuurit, eri uskonnot. Ylikansalliset valtiot ovat supistuneet mallia Neuvostoliitosta Venäjä. Balkanilla tapahtui kansanmurhia vielä 1990-luvulla. On täysin selvää, että EU:n integroituminen ei tule onnistumaan. Hajoamisprosessi on jo menossa, mutta Majander ei kiinnitä siihen mitään huomiota. Tällaisen pohdiskelun jälkeen EU-integraation puolustajilta tulee se yksi perustelu: EU on taannut rauhan Euroopassa. Viimeisen 100 vuoden aikana sodat aloittivat hullut diktaattorit, joita enää ole. Mutta jos EU oikein yrittää, niin kyllä se Venäjän kanssa voi saada sodan aikaan.

 

]]>
4 http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263558-hesari-perustelee-eun-integraatiota-tieteellisella-totuudella#comments EU Integraatio Fri, 02 Nov 2018 12:43:33 +0000 Antero Ollila http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263558-hesari-perustelee-eun-integraatiota-tieteellisella-totuudella
Soten valinnanvapaus: Tanssimmeko Sotkista Viljamin vai Tyynen tapaan? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257593-soten-valinnanvapaus-tanssimmeko-sotkista-viljamin-vai-tyynen-tapaan <p>&nbsp;</p> <p><strong>Päivystysapu 116 117 - ohjausta ja neuvontaa puhelimen ja digi-palvelujen avulla (STM 28.6.): </strong></p> <p>Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykseen rakennetaan kansallista ohjaus- ja neuvontapalvelua. Vuonna 2019 Suomessa on käytössä yksi päivystyksellinen puhelinnumero 116 117. Siihen asukkaat voivat soittaa päivystyksellisissä sosiaali- ja terveysongelmissa, joissa ei ole kyse hätätilanteesta. Päivystysapu 116 117 tarjoaa asukkaille päivystyksellistä ohjausta ja neuvontaa puhelimitse sekä verkossa. Se täydentää hätäkeskuksen ja ensihoitopalvelun toimintaa.</p> <p>Palvelun tavoitteena on parantaa asukkaiden saamaa palvelua, vähentää päivystyskäyntejä ja ensihoidon tehtävämääriä. Tavoitteena on myös ohjata hätänumeroon kuulumattomat puhelut oikeaan paikkaan.&quot; - -</p> <p><strong>Lähde:</strong></p> <p><a href="https://alueuudistus.fi/paivystysapu-116117">https://alueuudistus.fi/paivystysapu-116117 </a></p> <p>&nbsp;</p> <p>***</p> <p><strong>Sote-skenaariot Viljamin ja Tyynen tapaan, katso videoesitykset alla: </strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>STM:</strong> &rdquo;Päivystysapu 116 117 on uusi maksuton päivystysnumero. Projektikoordinaattori Viljami Hätönen&rdquo;</p> <p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ObHdFa9JvKI&amp;feature=youtu.be">https://www.youtube.com/watch?v=ObHdFa9JvKI&amp;feature=youtu.be</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Tyyne Kettunen</strong>: &rdquo;Kaikki jumppaamaan SOTEa ja tanssimaan Sotkista&rdquo;</p> <p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Pzht_DFvYPg">https://www.youtube.com/watch?v=Pzht_DFvYPg</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Kumpi mahtaa olla oikeassa, Viljami vai Tyyne? <img alt="cool" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/shades_smile.png" title="cool" width="23" /></strong></p> <p><strong>Mitä mieltä Sinä olet?&nbsp;<img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /> </strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Päivystysapu 116 117 - ohjausta ja neuvontaa puhelimen ja digi-palvelujen avulla (STM 28.6.):

Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykseen rakennetaan kansallista ohjaus- ja neuvontapalvelua. Vuonna 2019 Suomessa on käytössä yksi päivystyksellinen puhelinnumero 116 117. Siihen asukkaat voivat soittaa päivystyksellisissä sosiaali- ja terveysongelmissa, joissa ei ole kyse hätätilanteesta. Päivystysapu 116 117 tarjoaa asukkaille päivystyksellistä ohjausta ja neuvontaa puhelimitse sekä verkossa. Se täydentää hätäkeskuksen ja ensihoitopalvelun toimintaa.

Palvelun tavoitteena on parantaa asukkaiden saamaa palvelua, vähentää päivystyskäyntejä ja ensihoidon tehtävämääriä. Tavoitteena on myös ohjata hätänumeroon kuulumattomat puhelut oikeaan paikkaan." - -

Lähde:

https://alueuudistus.fi/paivystysapu-116117

 

***

Sote-skenaariot Viljamin ja Tyynen tapaan, katso videoesitykset alla:

 

STM: ”Päivystysapu 116 117 on uusi maksuton päivystysnumero. Projektikoordinaattori Viljami Hätönen”

https://www.youtube.com/watch?v=ObHdFa9JvKI&feature=youtu.be

 

Tyyne Kettunen: ”Kaikki jumppaamaan SOTEa ja tanssimaan Sotkista”

https://www.youtube.com/watch?v=Pzht_DFvYPg

 

Kumpi mahtaa olla oikeassa, Viljami vai Tyyne? cool

Mitä mieltä Sinä olet? wink

 

 

 

 

]]>
1 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257593-soten-valinnanvapaus-tanssimmeko-sotkista-viljamin-vai-tyynen-tapaan#comments Asiakassopimus Integraatio Päivystyssairaalat Sote- ja maakuntauudistus Fri, 29 Jun 2018 08:30:53 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257593-soten-valinnanvapaus-tanssimmeko-sotkista-viljamin-vai-tyynen-tapaan
Soten vakuutuslääkärijärjestelmä http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253183-soten-vakuutuslaakarijarjestelma <p>Vakuutuslääkärien asema on saanut paljon julkisuutta viime viikkoina. Monissa kannanotoissa heidän katsotaan liian helposti ehdottavan oikeutetunkin vakuutuskorvauksen eväämistä. Kenen leipää syöt - sen lauluja laulat, sanoo vanha sananlasku. Ammattipiireissä vakuutuslääkärit nähdään toisaalta vakuutuskorvausasioiden asiantuntijoina, jotka tuovat objektiivisuutta potilasta hoitavan lääkärin arvioihin työkyvystä ja vamman haitta-asteesta. Vakuutusyhtiön korvauslinjan määrittelyssä vakuutusyhtiön työntekijät hakevat toki vakuutusyhtiön kannalta optimaalista (parhaat tuotot suhteessa korvausvastuisiin merkitsevää) tasoa, jossa toki huomioidaan sekä tuomioistuinten ratkaisukäytäntö että lääketieteelliset hoitosuositukset.</p><p>Vakuutusyhtiöiden kielteisistä korvauspäätöksistä valittaminen on varsin työlästä ja vakuutetun on usein vaikea löytää asiantuntijoita kiistämään vakuutuslääkärin näkemystä. Siksi vakuutuslääkärijärjestelmään tympääntyneet henkilöt ovat kansalaisaloitteen muodossa vaatimassa korvausmenettelyn muuttamissa. Tarvittavat 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite esittää, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä olisi poistettava oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja.</p><p>Samaan aikaan, kun vakuutuslääkäreitä koskeva kansalaisaloite on etenemässä eduskunnan käsittelyyn, pohtivat kansanedustajat Sipilän hallitutuksen valinnanvapauslain sisältöä. Kansalaiskeskustelussa on jäänyt täysin huomaamatta, että sote-uudistus ulottaa vakuutuslääkärijärjestelmän kaltaisen palvelutarpeen arviointimenettelyn suureen osaan terveydenhuoltoa.</p><p>Sipilän hallituksen alkuperäisen prosessikaavion mukaan sote-uudistuksen ensivaiheessa piti integroida sosiaali- ja terveydenhuolto. Tämä on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä (Eksote, Siunsote) kokeiltu ja hyväksi havaittu toimintamalli, joka vähentää paitsi kustannuksia myös asiakkaan pallottelua palvelujärjestelmässä luukulta toiselle. Vuonna 2016 Sipilän ja Stubbin välisessä &rdquo;maakuntakriisissä&rdquo; alkuperäinen prosessi meni kuitenkin virhetilaan, kun markkinoiden avaamista (eli valinnanvapautta) päätettiin nopeuttaa. Näin siitä huolimatta, että prosessin alkuvaihe eli sote-palvelujen integrointi oli ja on edelleen pahasti kesken.</p><p>Sotea valmistelevien virkamiesten ongelmana onkin viimeiset kaksi vuotta ollut, miten luoda sote-malliin edes jonkinlainen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation mekanismi. Palvelujen kustannuksia vähentävä integraatio ja palvelujen tarjontaa lisäävä valinnanvapaus kun ovat monelta osin toisilleen vastakkaisia toimintamalleja. Ongelmaa korostaa vielä se, että hallituksen esittämässä sote-mallissa perustason sote-keskukset toimivat erillään erikoissairaanhoidosta, jolloin ns. vertikaalinen integraatio (eli hoitoketju) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ei toteudu edes nykyisessä laajuudessaan.</p><p>Ratkaisuksi puutteelliselle palvelujen integraatiolle Sipilän hallitus ehdottaa valinnanvapauslakiesityksessään erillistä asiakassuunnitelmaa, joka pitäisi laatia terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelujen käyttäjälle. Valinnanvapauslakiesityksen 5 &sect;:n mukaan sote-palveluja tarvitsevalle laaditaan tällainen suunnitelma palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sen on katettava kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotantovastuusta riippumatta. Maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus (sote-keskus) ja suun hoidon yksikkö ovat kukin omalta osaltaan vastuussa suunnitelman laatimisesta. Jos potilas asioi sote-keskuksessa, on (sote-keskuksesta vastaavan suoran valinnan) palveluntuottajan laadittava suoran valinnan palveluja koskeva asiakassuunnitelman osuus. Jos palveluntuottaja arvioi, että asiakkaalla on tarve muuhun kuin suoran valinnan palveluun, sen on ohjattava asiakas palvelutarpeen arvioinnista vastaavaan maakunnan liikelaitokseen.</p><p>Valinnanvapauslakiesityksen 34 &sect; mukaan maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta muissa kuin suoran valinnan palveluissa. Lisäksi maakunnan liikelaitos on kokonaisvastuussa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta, kun asiakas saa suoran valinnan palvelujen lisäksi maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevia palveluja. Maakunnan liikelaitoksen on oltava palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmaa laatiessaan yhteistyössä suoran valinnan palveluntuottajan ja muiden asiakkaan palveluja toteuttavien palveluntuottajien kanssa.</p><p>Jos maakunnan liikelaitos arvioi, että asiakkaalla on tarve suoran valinnan palveluntuottajan tuotantovastuulla olevaan palveluun, sen on ohjattava asiakas tämän valitsemaan sosiaali- ja terveyskeskukseen tai suunhoidon yksikköön. Maakunnan liikelaitos voi arvioida asiakkaan palvelutarpeen ja laatia asiakassuunnitelman myös suoran valinnan palvelujen osalta, jos se on asiakkaan palvelutarve huomioon ottaen perusteltua. Suoran valinnan palveluntuottajan on toteutettava asiakkaan palvelut tuottamiensa palvelujen osalta asiakassuunnitelman mukaisesti.</p><p>Valinnanvapauslakiesityksen koukeroinen lakiteksti tarkoittaa käytännössä, että joku toinen asiantuntija kuin potilaan tavannut lääkäri, päättää monissa tapauksissa annettavan hoidon laajuudesta. Menettely muistuttaa vakuutusyhtiöiden järjestelmää, jossa vakuutusyhtiön virkailijat ja vakuutuslääkärit arvioivat itse potilasta näkemättä sen, mikä sairaus potilaalla on ja millaista hoitoa hän tarvitsee</p><p>Valtiovarainministeriö pyrkii sote-uudistuksen yhteydessä leikkaamaan sote-menojen kasvun alle niiden tällä hetkellä ennakoidun kasvutarpeen. Yksittäisen potilaan tasolla kulukarsinta tulisi tapahtumaan asiakassuunnitelmaa laativien virkailijoiden ja maakuntien &rdquo;vakuutuslääkärien&rdquo; toimesta. Tuskinpa nämäkään tahot - vakuutusyhtiöiden lääkärien tapaan - säästyisivät turhaantuneiden kansalaisten hoidon rajaamiseen kohdistuvalta kritiikiltä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vakuutuslääkärien asema on saanut paljon julkisuutta viime viikkoina. Monissa kannanotoissa heidän katsotaan liian helposti ehdottavan oikeutetunkin vakuutuskorvauksen eväämistä. Kenen leipää syöt - sen lauluja laulat, sanoo vanha sananlasku. Ammattipiireissä vakuutuslääkärit nähdään toisaalta vakuutuskorvausasioiden asiantuntijoina, jotka tuovat objektiivisuutta potilasta hoitavan lääkärin arvioihin työkyvystä ja vamman haitta-asteesta. Vakuutusyhtiön korvauslinjan määrittelyssä vakuutusyhtiön työntekijät hakevat toki vakuutusyhtiön kannalta optimaalista (parhaat tuotot suhteessa korvausvastuisiin merkitsevää) tasoa, jossa toki huomioidaan sekä tuomioistuinten ratkaisukäytäntö että lääketieteelliset hoitosuositukset.

Vakuutusyhtiöiden kielteisistä korvauspäätöksistä valittaminen on varsin työlästä ja vakuutetun on usein vaikea löytää asiantuntijoita kiistämään vakuutuslääkärin näkemystä. Siksi vakuutuslääkärijärjestelmään tympääntyneet henkilöt ovat kansalaisaloitteen muodossa vaatimassa korvausmenettelyn muuttamissa. Tarvittavat 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite esittää, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä olisi poistettava oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja.

Samaan aikaan, kun vakuutuslääkäreitä koskeva kansalaisaloite on etenemässä eduskunnan käsittelyyn, pohtivat kansanedustajat Sipilän hallitutuksen valinnanvapauslain sisältöä. Kansalaiskeskustelussa on jäänyt täysin huomaamatta, että sote-uudistus ulottaa vakuutuslääkärijärjestelmän kaltaisen palvelutarpeen arviointimenettelyn suureen osaan terveydenhuoltoa.

Sipilän hallituksen alkuperäisen prosessikaavion mukaan sote-uudistuksen ensivaiheessa piti integroida sosiaali- ja terveydenhuolto. Tämä on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä (Eksote, Siunsote) kokeiltu ja hyväksi havaittu toimintamalli, joka vähentää paitsi kustannuksia myös asiakkaan pallottelua palvelujärjestelmässä luukulta toiselle. Vuonna 2016 Sipilän ja Stubbin välisessä ”maakuntakriisissä” alkuperäinen prosessi meni kuitenkin virhetilaan, kun markkinoiden avaamista (eli valinnanvapautta) päätettiin nopeuttaa. Näin siitä huolimatta, että prosessin alkuvaihe eli sote-palvelujen integrointi oli ja on edelleen pahasti kesken.

Sotea valmistelevien virkamiesten ongelmana onkin viimeiset kaksi vuotta ollut, miten luoda sote-malliin edes jonkinlainen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation mekanismi. Palvelujen kustannuksia vähentävä integraatio ja palvelujen tarjontaa lisäävä valinnanvapaus kun ovat monelta osin toisilleen vastakkaisia toimintamalleja. Ongelmaa korostaa vielä se, että hallituksen esittämässä sote-mallissa perustason sote-keskukset toimivat erillään erikoissairaanhoidosta, jolloin ns. vertikaalinen integraatio (eli hoitoketju) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ei toteudu edes nykyisessä laajuudessaan.

Ratkaisuksi puutteelliselle palvelujen integraatiolle Sipilän hallitus ehdottaa valinnanvapauslakiesityksessään erillistä asiakassuunnitelmaa, joka pitäisi laatia terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelujen käyttäjälle. Valinnanvapauslakiesityksen 5 §:n mukaan sote-palveluja tarvitsevalle laaditaan tällainen suunnitelma palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sen on katettava kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotantovastuusta riippumatta. Maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus (sote-keskus) ja suun hoidon yksikkö ovat kukin omalta osaltaan vastuussa suunnitelman laatimisesta. Jos potilas asioi sote-keskuksessa, on (sote-keskuksesta vastaavan suoran valinnan) palveluntuottajan laadittava suoran valinnan palveluja koskeva asiakassuunnitelman osuus. Jos palveluntuottaja arvioi, että asiakkaalla on tarve muuhun kuin suoran valinnan palveluun, sen on ohjattava asiakas palvelutarpeen arvioinnista vastaavaan maakunnan liikelaitokseen.

Valinnanvapauslakiesityksen 34 § mukaan maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta muissa kuin suoran valinnan palveluissa. Lisäksi maakunnan liikelaitos on kokonaisvastuussa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta, kun asiakas saa suoran valinnan palvelujen lisäksi maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevia palveluja. Maakunnan liikelaitoksen on oltava palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmaa laatiessaan yhteistyössä suoran valinnan palveluntuottajan ja muiden asiakkaan palveluja toteuttavien palveluntuottajien kanssa.

Jos maakunnan liikelaitos arvioi, että asiakkaalla on tarve suoran valinnan palveluntuottajan tuotantovastuulla olevaan palveluun, sen on ohjattava asiakas tämän valitsemaan sosiaali- ja terveyskeskukseen tai suunhoidon yksikköön. Maakunnan liikelaitos voi arvioida asiakkaan palvelutarpeen ja laatia asiakassuunnitelman myös suoran valinnan palvelujen osalta, jos se on asiakkaan palvelutarve huomioon ottaen perusteltua. Suoran valinnan palveluntuottajan on toteutettava asiakkaan palvelut tuottamiensa palvelujen osalta asiakassuunnitelman mukaisesti.

Valinnanvapauslakiesityksen koukeroinen lakiteksti tarkoittaa käytännössä, että joku toinen asiantuntija kuin potilaan tavannut lääkäri, päättää monissa tapauksissa annettavan hoidon laajuudesta. Menettely muistuttaa vakuutusyhtiöiden järjestelmää, jossa vakuutusyhtiön virkailijat ja vakuutuslääkärit arvioivat itse potilasta näkemättä sen, mikä sairaus potilaalla on ja millaista hoitoa hän tarvitsee

Valtiovarainministeriö pyrkii sote-uudistuksen yhteydessä leikkaamaan sote-menojen kasvun alle niiden tällä hetkellä ennakoidun kasvutarpeen. Yksittäisen potilaan tasolla kulukarsinta tulisi tapahtumaan asiakassuunnitelmaa laativien virkailijoiden ja maakuntien ”vakuutuslääkärien” toimesta. Tuskinpa nämäkään tahot - vakuutusyhtiöiden lääkärien tapaan - säästyisivät turhaantuneiden kansalaisten hoidon rajaamiseen kohdistuvalta kritiikiltä.

 

]]>
30 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253183-soten-vakuutuslaakarijarjestelma#comments Kotimaa Asiakaslähtöisyys Hyvinvointipalvelut Integraatio Sote-uudistus Vakuutuslääkärit Sun, 01 Apr 2018 06:40:51 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253183-soten-vakuutuslaakarijarjestelma
Tanskan kyseenalaiset konstit käyvät järkeen http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252320-tanskan-kyseenalaiset-konstit-kayvat-jarkeen <p>Tanskassa suunnitellaan otettavaksi uusia keinoja ghettojen tuhoamiseksi. Tästä pääsee siitä kertovaan <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005604153.html?share=f912160249409909c660bff138bf808f">artikkeliin</a>.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Keinovalikoima ei herätä minussa &quot;juuri näin kuuluukin toimia&quot; -ajatusta, vaan pikemminkin ajatuksen; &quot;ikävää, että yhteiskunta on saatu siihen pisteeseen, missä nämä keinot näyttäytyvät järkiratkaisuina.&quot;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mitä pahempaan tilaan yhteiskunta saatetaan meillä on unelma-ideologialla, sitä rankemmilla keinoilla yhteiskunnan ongelmiin joudutaan puuttumaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Esim. Ruotsissa on pohdittu armeijan jalkauttamista ghettoihin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomen olisikin fiksuin tässä vaiheessa käyttää kaikki mahdolliset kevyet keinot ongelmien ennaltaehkäisemiseksi, jotta ei koskaan jouduta käyttämään kovia keinoja. Mutta tämä on toinen keskustelu. Tässä <a href="http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246686-maahanmuuttopolitiikka-for-dummies">kolumni</a> aiheesta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tanskan kaksi pääehdotusta ghettojen tuhoamiseksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>1. Tuplarangaistukset.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Länsimaissa on pääasiassa aika rauhaisaa. Ihminen ei tarvitse pistoolia povariin, kun poistuu asunnostaan ulos.</p> <p>Mitä liberaalimpi yhteiskunta, sitä pienemmät tuomiot yleensä on. Kun taas konservatiivisissa yhteiskunnissa on kovemmat tuomiot. Samoin konservatiivisissa yhteiskunnissa on rankempaa rikollisuutta.</p> <p>Nämä erot ei ole vain tyyliin lähi-itä vs Suomi, vaan erot havaitsee myös tutkimalla Yhdysvaltojen osavaltioita ja vertaamalla niitä keskenään.</p> <p>Meillä liberaalissa yhteiskunnassa elävillä on aika anteeksi antava suhtautuminen rikollisuuteen, koska olemme tottuneet pakon edessä (velkojien takia esim.), hetken mielijohteessa (esim. kännitappelu nakkioskilla) tai hulluuskohtauksen aikana (esim. psykoosi) tehtyihin väkivaltarikoksiin, ja vaikka meillä tietenkin on huoli uhrista, on meillä myös tarve pitää huolta siitä, että rikollisesta saadaan taas yhteiskuntamme kelpo kansalainen.</p> <p>Ei anneta yhden spontaanin rikoksen pilata kaverin loppuelämää.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tämä suhtautuminen on johtanut myös siihen, ettei länsimaissa juuri ole kuolemanrangaistusta, ja me lähes yksimielisesti pidämme sitä hyvänä asiana.</p> <p>Sitten tulee Breivik ja pistää kymmenittäin teinejä lihoiksi, oikeudenkäynnissä vaan hymyilee ja heilaa Hitleriä. Ihan jokaikisellä tuota seuranneella on varmasti käynyt mielessä, että &quot;niin miksi meillä ei olekaan kuolemanrangaistuksia käytössä?&quot; Breivik ei tule ikinä katumaan tekojaan. Sen sijaan hän on antanut ymmärtää jatkavansa siitä mihin jäi, jos ikinä ulos pääsee. Eikä häntä ikinä kukaan halua ulos päästää.</p> <p>Norjan lakeja pitää nykyiselläkin venyttää Breivikin takia. Yhteiskunta ei yksinkertaisesti ollut varautunut siihen, että tulee massamurhaaja, joka irvistelee oikeudenkäynnissä ylpeänä teostaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Samoin länsimaalainen yhteiskunta ei ole ihan osannut, etenkään henkisesti, varautua siihen, millaista rikollisuutta länsimaihin syntyy maahanmuuton lisääntyessä.</p> <p>Esim. Ruotsissa jatkuvasti hyökätään poliisiasemille, tuhotaan poliisiautoja, ja ammuskellaan poliisien kotien ikkunoista sisään. Poliisiin ei suhtauduta kuin lainvalvojaan vaan kuin viholliseen. Sitten on tarahasun gamea, vai miten se raiskausleikki kirjoitettiinkaan? Terrorismia. Traditioita, jotka sotivat ihmisoikeuskäsitystämme vastaan, kuten pakkoavioliitot, sukupuolielimien silvonta yms.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tanskassa ollaan herätty siihen, että osa Tanskassa asuvista ihmisistä suhtautuu Tanskaan, kuin vihollisvaltioon. Eikä rikollisia kaduta pätkääkään.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Pohjoismaissa nähdään entistä useammin, ettei rikollinen peitä kasvojaan, kun toimittaja ottaa kuvan. Sen sijaan rikollinen hymyilee kameralle ja näyttää keskisormea. Tämä anteeksi antava oikeusjärjestelmä ei vain ole rakennettu näitä ihmisiä varten.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tälleen oudosti selitettynä:</p> <p>Konservatiivinen oikeusjärjestelmä on konservatiivisia rikollisia varten. Liberaali oikeusjärjestelmä on liberaaleja rikollisia varten.</p> <p>Nyt kun yhteiskunta koostuu sekä konservatiiveista, että liberaaleista, tarvitaan molemmat oikeusjärjestelmät.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Täten Tanskan tuplarangaistusjärjestelmä käy järkeen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>2. Ghettojen lapset päiväkotiin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ehdottomasti ghettojen lapset pitääkin saada päiväkotiin ja näiden lasten on opittava puhumaan tanskaa. Tietenkin olisi tasa-arvoisempaa, jos vaan päiväkotipakko koskisi ihan kaikkia lapsia. Tämä tosin saattaa olla liian kallista, joten ymmärrettävästi kohdistetaan niihin lapsiin, joille tuo on eniten tarpeen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lopuksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Muutenkin Tanskan ideat kuulostavat (raffiuden lisäksi) toimivilta. Esimerkiksi tuo valmius ottaa lapsia huostaan on tervetullut uudistus.</p> <p>Toivottavasti pääsevät ghettoistaan eroon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tanskassa suunnitellaan otettavaksi uusia keinoja ghettojen tuhoamiseksi. Tästä pääsee siitä kertovaan artikkeliin.

 

Keinovalikoima ei herätä minussa "juuri näin kuuluukin toimia" -ajatusta, vaan pikemminkin ajatuksen; "ikävää, että yhteiskunta on saatu siihen pisteeseen, missä nämä keinot näyttäytyvät järkiratkaisuina."

 

Mitä pahempaan tilaan yhteiskunta saatetaan meillä on unelma-ideologialla, sitä rankemmilla keinoilla yhteiskunnan ongelmiin joudutaan puuttumaan.

 

Esim. Ruotsissa on pohdittu armeijan jalkauttamista ghettoihin.

 

Suomen olisikin fiksuin tässä vaiheessa käyttää kaikki mahdolliset kevyet keinot ongelmien ennaltaehkäisemiseksi, jotta ei koskaan jouduta käyttämään kovia keinoja. Mutta tämä on toinen keskustelu. Tässä kolumni aiheesta.

 

Tanskan kaksi pääehdotusta ghettojen tuhoamiseksi.

 

1. Tuplarangaistukset.

 

Länsimaissa on pääasiassa aika rauhaisaa. Ihminen ei tarvitse pistoolia povariin, kun poistuu asunnostaan ulos.

Mitä liberaalimpi yhteiskunta, sitä pienemmät tuomiot yleensä on. Kun taas konservatiivisissa yhteiskunnissa on kovemmat tuomiot. Samoin konservatiivisissa yhteiskunnissa on rankempaa rikollisuutta.

Nämä erot ei ole vain tyyliin lähi-itä vs Suomi, vaan erot havaitsee myös tutkimalla Yhdysvaltojen osavaltioita ja vertaamalla niitä keskenään.

Meillä liberaalissa yhteiskunnassa elävillä on aika anteeksi antava suhtautuminen rikollisuuteen, koska olemme tottuneet pakon edessä (velkojien takia esim.), hetken mielijohteessa (esim. kännitappelu nakkioskilla) tai hulluuskohtauksen aikana (esim. psykoosi) tehtyihin väkivaltarikoksiin, ja vaikka meillä tietenkin on huoli uhrista, on meillä myös tarve pitää huolta siitä, että rikollisesta saadaan taas yhteiskuntamme kelpo kansalainen.

Ei anneta yhden spontaanin rikoksen pilata kaverin loppuelämää.

 

Tämä suhtautuminen on johtanut myös siihen, ettei länsimaissa juuri ole kuolemanrangaistusta, ja me lähes yksimielisesti pidämme sitä hyvänä asiana.

Sitten tulee Breivik ja pistää kymmenittäin teinejä lihoiksi, oikeudenkäynnissä vaan hymyilee ja heilaa Hitleriä. Ihan jokaikisellä tuota seuranneella on varmasti käynyt mielessä, että "niin miksi meillä ei olekaan kuolemanrangaistuksia käytössä?" Breivik ei tule ikinä katumaan tekojaan. Sen sijaan hän on antanut ymmärtää jatkavansa siitä mihin jäi, jos ikinä ulos pääsee. Eikä häntä ikinä kukaan halua ulos päästää.

Norjan lakeja pitää nykyiselläkin venyttää Breivikin takia. Yhteiskunta ei yksinkertaisesti ollut varautunut siihen, että tulee massamurhaaja, joka irvistelee oikeudenkäynnissä ylpeänä teostaan.

 

Samoin länsimaalainen yhteiskunta ei ole ihan osannut, etenkään henkisesti, varautua siihen, millaista rikollisuutta länsimaihin syntyy maahanmuuton lisääntyessä.

Esim. Ruotsissa jatkuvasti hyökätään poliisiasemille, tuhotaan poliisiautoja, ja ammuskellaan poliisien kotien ikkunoista sisään. Poliisiin ei suhtauduta kuin lainvalvojaan vaan kuin viholliseen. Sitten on tarahasun gamea, vai miten se raiskausleikki kirjoitettiinkaan? Terrorismia. Traditioita, jotka sotivat ihmisoikeuskäsitystämme vastaan, kuten pakkoavioliitot, sukupuolielimien silvonta yms.

 

Tanskassa ollaan herätty siihen, että osa Tanskassa asuvista ihmisistä suhtautuu Tanskaan, kuin vihollisvaltioon. Eikä rikollisia kaduta pätkääkään.

 

Pohjoismaissa nähdään entistä useammin, ettei rikollinen peitä kasvojaan, kun toimittaja ottaa kuvan. Sen sijaan rikollinen hymyilee kameralle ja näyttää keskisormea. Tämä anteeksi antava oikeusjärjestelmä ei vain ole rakennettu näitä ihmisiä varten.

 

Tälleen oudosti selitettynä:

Konservatiivinen oikeusjärjestelmä on konservatiivisia rikollisia varten. Liberaali oikeusjärjestelmä on liberaaleja rikollisia varten.

Nyt kun yhteiskunta koostuu sekä konservatiiveista, että liberaaleista, tarvitaan molemmat oikeusjärjestelmät.

 

Täten Tanskan tuplarangaistusjärjestelmä käy järkeen.

 

2. Ghettojen lapset päiväkotiin.

 

Ehdottomasti ghettojen lapset pitääkin saada päiväkotiin ja näiden lasten on opittava puhumaan tanskaa. Tietenkin olisi tasa-arvoisempaa, jos vaan päiväkotipakko koskisi ihan kaikkia lapsia. Tämä tosin saattaa olla liian kallista, joten ymmärrettävästi kohdistetaan niihin lapsiin, joille tuo on eniten tarpeen.

 

Lopuksi.

 

Muutenkin Tanskan ideat kuulostavat (raffiuden lisäksi) toimivilta. Esimerkiksi tuo valmius ottaa lapsia huostaan on tervetullut uudistus.

Toivottavasti pääsevät ghettoistaan eroon.

]]>
21 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252320-tanskan-kyseenalaiset-konstit-kayvat-jarkeen#comments Ghetot Integraatio Maahanmuuttopolitiikka Tanska Thu, 15 Mar 2018 10:25:33 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252320-tanskan-kyseenalaiset-konstit-kayvat-jarkeen
Valkoinen pako vai ruskea karkoitus? http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250698-valkoinen-pako-vai-ruskea-karkoitus <p>Kontula on nyt mainittu YLE:n <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10054215">artikkeleissa</a> asuinalueena, josta muuttaa tiuhaan sekä kantaväestön edustajia, että integroituneita maahanmuuttajia pois.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Olen sanonut vuosia, että Kontulasta tulee Helsingin ensimmäinen ghetto. Asuin itse Myllypurossa vuodet 2011 - 2012 ja kävin kerran lenkillä Kontulan puolella. Näin ihan tarpeeksi.</p> <p>Sittemmin on ollut uutisia Kontulan <a href="https://m.iltalehti.fi/uutiset/2016030221205500_uu.shtml">nuorisojengiläisistä</a> jotka hakkaavat umpimähkää vastaantulijoita. Enää puuttuisi Ruotsin meiningistä vain se, että autoja poltetaan. Eiku hups. Artikkelissa mainittiin Kontulan palavat autot, eli sekin kulttuuri on jo täällä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&quot;Dmitri Vorobiev uskoo, että Suomi on &quot;Ruotsin tiellä&quot; eli että osa lähiöistä ghettoutuu ja ennen pitkää niissä alkaa &quot;räjähdellä&quot;. &ndash; Tulemme näkemään samanlaisia autopaloja kuin Malmössä, Uppsalassa ja ympäri Ruotsia. Vorobieville viimeinen pisara Kontulasta muuttamiseen olivat tulipalot. Hänen mukaansa kotitalon liepeillä tapahtui lyhyen ajan sisällä neljä tulipaloa: oma auto oli palavan auton vieressä.&quot;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kyseessä on integroitumishaluttomien ihmisten taktiikka saada &quot;vallattua&quot; alue itselleen. Tehdään alueesta eläminen tarpeeksi sietämättömäksi ja turvattomaksi tavallisille ihmisille, niin he muuttuvat pois. Sitten jengit saavat alueen itselleen.</p> <p>Valkoista pakoa (vähän hassu termi, kun se koskee myös integroituneita maahanmuuttajia) tarkastellaan aina vain siitä kulmasta, että rasistit paikalliset haluaa nähdä vain omanlaisiaan ihmisiä arjessaan, joten muuttavat pois.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta eiköhän ne oikeasti rasistit ihmiset ole ne, jotka pyrkivät karkoittamaan (heidän näkövinkkelistään) erilaiset ihmiset naapurustostaan hakkaamalla ventovieraita pesäpallomailoilla ja polttelemalla autoja?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kontula on nyt mainittu YLE:n artikkeleissa asuinalueena, josta muuttaa tiuhaan sekä kantaväestön edustajia, että integroituneita maahanmuuttajia pois.

 

Olen sanonut vuosia, että Kontulasta tulee Helsingin ensimmäinen ghetto. Asuin itse Myllypurossa vuodet 2011 - 2012 ja kävin kerran lenkillä Kontulan puolella. Näin ihan tarpeeksi.

Sittemmin on ollut uutisia Kontulan nuorisojengiläisistä jotka hakkaavat umpimähkää vastaantulijoita. Enää puuttuisi Ruotsin meiningistä vain se, että autoja poltetaan. Eiku hups. Artikkelissa mainittiin Kontulan palavat autot, eli sekin kulttuuri on jo täällä.

 

"Dmitri Vorobiev uskoo, että Suomi on "Ruotsin tiellä" eli että osa lähiöistä ghettoutuu ja ennen pitkää niissä alkaa "räjähdellä". – Tulemme näkemään samanlaisia autopaloja kuin Malmössä, Uppsalassa ja ympäri Ruotsia. Vorobieville viimeinen pisara Kontulasta muuttamiseen olivat tulipalot. Hänen mukaansa kotitalon liepeillä tapahtui lyhyen ajan sisällä neljä tulipaloa: oma auto oli palavan auton vieressä."

 

Kyseessä on integroitumishaluttomien ihmisten taktiikka saada "vallattua" alue itselleen. Tehdään alueesta eläminen tarpeeksi sietämättömäksi ja turvattomaksi tavallisille ihmisille, niin he muuttuvat pois. Sitten jengit saavat alueen itselleen.

Valkoista pakoa (vähän hassu termi, kun se koskee myös integroituneita maahanmuuttajia) tarkastellaan aina vain siitä kulmasta, että rasistit paikalliset haluaa nähdä vain omanlaisiaan ihmisiä arjessaan, joten muuttavat pois.

 

Mutta eiköhän ne oikeasti rasistit ihmiset ole ne, jotka pyrkivät karkoittamaan (heidän näkövinkkelistään) erilaiset ihmiset naapurustostaan hakkaamalla ventovieraita pesäpallomailoilla ja polttelemalla autoja?

]]>
14 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250698-valkoinen-pako-vai-ruskea-karkoitus#comments Ghettoutuminen Integraatio Segregaatio Fri, 09 Feb 2018 09:28:16 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250698-valkoinen-pako-vai-ruskea-karkoitus
Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita? http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249588-peesaako-suomen-kokoomus-saksan-demareita <p>Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD päätti 21.1. järjestetyn tiukan puoluekokousäänestyksen jälkeen aloittaa hallitusneuvottelut Saksan kristillisdemokraattien kanssa. Sosiaalidemokraattien asema Saksan hallitusneuvotteluissa on jatkossa vankka. Neuvottelujen kariutuminen johtaisi uusiin liittopäivävaaleihin ja liittokansleri Angela Merkelin uran päättymiseen.</p><p>Saksan hallitusneuvottelut voivat määrittää Euroopan Unionin tulevan kohtalon. Erityisesti SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz tunnetaan EU-liittovaltiokehityksen vahvana kannattajana. Hän on asettanut tavoitteeksi Euroopan Yhdysvaltojen luomisen vuoteen 2025 mennessä.</p><p>Suomessa kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo näyttää seuraavan mieluusti demaripuheenjohtaja Schulzia tämän viitoittamalla tiellä. Orpo totesi aiemmin tammikuussa olevansa valmis tiivistämään Euroopan integraatiota. Tämä merkitsisi muun muassa askelia kohti euroalueen yhteistä budjettia, täysimääräistä pankkiunionia ja hallitusohjelman vastaista turvapaikanhakijoiden pysyvää taakanjakoa. Orpon mukaan Suomen täytyy olla mukana maaryhmässä, joka valitsee integraation syventämisen mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä huolimatta.</p><p>Kokoomuksen EU-politiikka eroaa ratkaisevasti perussuomalaisten Suomen itsemääräämisoikeutta korostavasta ja kansallista etua painottavasta linjasta. Kansallisvaltioiden aika ei ole ohi, eikä liittovaltiokehitys ole vääjäämätön luonnonlaki. Pahin mahdollinen virhe olisi viedä Suomi Schulzin tavoittelemaan liittovaltioon ilman kansanäänestystä, kuten toimittiin valuuttaunioniin sitouduttaessa. Äänestäjän kannattaakin pysytellä valppaana, ellei halua historian toistavan itseään.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD päätti 21.1. järjestetyn tiukan puoluekokousäänestyksen jälkeen aloittaa hallitusneuvottelut Saksan kristillisdemokraattien kanssa. Sosiaalidemokraattien asema Saksan hallitusneuvotteluissa on jatkossa vankka. Neuvottelujen kariutuminen johtaisi uusiin liittopäivävaaleihin ja liittokansleri Angela Merkelin uran päättymiseen.

Saksan hallitusneuvottelut voivat määrittää Euroopan Unionin tulevan kohtalon. Erityisesti SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz tunnetaan EU-liittovaltiokehityksen vahvana kannattajana. Hän on asettanut tavoitteeksi Euroopan Yhdysvaltojen luomisen vuoteen 2025 mennessä.

Suomessa kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo näyttää seuraavan mieluusti demaripuheenjohtaja Schulzia tämän viitoittamalla tiellä. Orpo totesi aiemmin tammikuussa olevansa valmis tiivistämään Euroopan integraatiota. Tämä merkitsisi muun muassa askelia kohti euroalueen yhteistä budjettia, täysimääräistä pankkiunionia ja hallitusohjelman vastaista turvapaikanhakijoiden pysyvää taakanjakoa. Orpon mukaan Suomen täytyy olla mukana maaryhmässä, joka valitsee integraation syventämisen mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä huolimatta.

Kokoomuksen EU-politiikka eroaa ratkaisevasti perussuomalaisten Suomen itsemääräämisoikeutta korostavasta ja kansallista etua painottavasta linjasta. Kansallisvaltioiden aika ei ole ohi, eikä liittovaltiokehitys ole vääjäämätön luonnonlaki. Pahin mahdollinen virhe olisi viedä Suomi Schulzin tavoittelemaan liittovaltioon ilman kansanäänestystä, kuten toimittiin valuuttaunioniin sitouduttaessa. Äänestäjän kannattaakin pysytellä valppaana, ellei halua historian toistavan itseään.

 

]]>
2 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249588-peesaako-suomen-kokoomus-saksan-demareita#comments EU EU:n liittovaltiokehitys Integraatio Mon, 22 Jan 2018 17:47:06 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249588-peesaako-suomen-kokoomus-saksan-demareita
Kolme syytä hylätä hallituksen sote-malli http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli <p>Lausuntokierros hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta päättyy tämän viikon perjantaina 15.12.</p><p>Jo nyt on selvää, että jos hallitus ei tee merkittäviä muutoksia esitykseensä lausuntokierroksen jälkeen, esitys ja sen myötä hallitus kaatuu.</p><p>On hyvin todennäköistä, että Suomessa järjestetään ennenaikaiset eduskuntavaalit eikä maakuntavaaleja järjestetä laisinkaan. Sotekirveet kaivetaan esiin heti presidentinvaalien jälkeen.</p><p>Valinnanvapaus kuulostaa asiana hyvältä. Sitä on helppo markkinoida mielikuvapuheen tasolla. Jos katsotaan vähän tarkemmin, mitä tuo sana on syönyt sisäänsä, lopputulos ei kuulostakaan enää niin hyvältä. Sen vuoksi <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005455978.html">terveydenhuollon</a> ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9697740">perustuslain</a> asiantuntijat ovat olleet niin kriittisiä hallituksen esitystä kohti.</p><p>Hallituksen pyrkimys avata sote-palvelut laajasti markkinoille tulee hylätä kolmesta syystä.&nbsp;Nuo kolme syytä ovat ne kolme alkuperäistä syytä, miksi uudistusta lähdettiin tekemään. Hallituksen pyrkimys avata sote-palvelut laajaasti markkinoille uhkaa kaikkia näitä tavoitteita. Tavoitteita, jotka on kirjattu myös pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><ol><li>Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen</li><li>Kustannuskehityspaineiden hillitseminen</li><li>Eri palveluiden yhdistäminen saumattomina hoivapolkuina</li></ol><p>&nbsp;</p><p><em><strong>&nbsp; &nbsp; 1. Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen</strong></em></p><p><em>Sosiaali- ja terveyspalveluiden avaaminen laajasti markkinoille ei tule pienentämään asiakasmaksuja. Päinvastoin. Etenkin pienituloisille ihmisille asiakasmaksujen nouseminen tarkoittaa suurempaa kynnystä päästä palveluiden piiriin. Näin pienituloisimpien ihmisten palveluiden käyttö vähenee.</em></p><p><em>Kun soten kokonaiskustannukset kasvavat ja maakunnat yrittävät selvitä valtion asettamasta kolmen miljardin euron leikkurista, asiakasmaksuja korotetaan ja palveluja karsitaan.</em></p><p><em>Maakuntien ei ole mahdollista rahoittaa toimintaansa asiakasmaksuja korottamalla, mutta ne voivat asiakasmaksujen tason kautta vaikuttaa siihen, kuinka monella ihmisellä on mahdollisuus tulla palveluiden piiriin.</em></p><p><em>Rahoitusongelmat johtavat myös siihen, että asiakassetelien arvot voidaan laskea liian matalalle tasolle. Sama ongelma pätee myös henkilökohtaiseen budjettiin. Tämä vaikuttaa suoraan pienituloisten ihmisten tasavertaiseen mahdollisuuteen käyttää palveluita.</em></p><p><em>Alueellisesti on selvä asia, että palvelut keskittyvät sinne, missä on eniten maksukykyisiä asiakkaita.&nbsp;</em></p><p><em>Jos terveyseroja halutaan kaventaa, niukat resurssit tulee kohdentaa sinne, missä tarve on suurin. Nyt suurin hyötyjä on se sote-keskus, joka pystyy siirtämään eniten palveluita käyttävät ihmiset maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi ja hankkimaan itselleen niitä asiakkaita, jotka eivät käytä palveluita. Riskinä on business lounge &ndash;tilanne, jossa omalla lisärahalla pääsee jonojen ohi mitä erilaisimpien palveluiden piiriin, mutta perusasiakkaiden on tyytyminen jonottamaan ensin asiakasseteliä ja sitten mahdollisuutta käyttää sitä.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>&nbsp; &nbsp;&nbsp;</em><em><strong>2. &nbsp;Kustannuskehityspaineiden hillitseminen</strong></em></p><p><em>Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on tehokas keino myös vähentää palvelutarvetta ja etenkin kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta ja sen kautta kustannuksia. Kuten edellä on todettu, tämä tavoite ei tule onnistumaan. Tämä johtaa siihen, että myöskään kustannuskehitystä pystytä hillitsemään.</em></p><p><em>Hallitus ei ole pystynyt esittämään mitään perusteltuja lukuja, miten kustannusten hillintä voidaan toteuttaa. Sen sijaan lukuiset asiantuntija-arviot päätyvät arvioon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9695194">kustannusten kasvusta </a>ja säästötavoitteiden <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9916270">epärealistisuudesta</a>. Hallituksen pyrkimys on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardin euron leikkurilla. Ajatus on se, että kun maakuntien rahoitusta vähennetään 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä, julkiseen talouteen tulee tavoitellut säästöt.</em></p><p><em>Kustannusleikkurilla saadaan kyllä maakunnat nälkäkuurille, mutta koska perustuslainmukaiset riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää kaikille, maakuntien rahoitusvaikeudet kaatuvat valtion syliin eikä säästöjä saavuteta.</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Mitkä tekijät selittävät kustannusten kasvua?</em></strong></p><p><em>Kun sote-palveluta avataan laajasti markkinoille, palveluiden kysyntä kasvaa. Jonot voivat alkuun vähentyä hakeuduttuessa perusterveydenhuollon palveluiden piiriin, mutta uusi jonotuskohde ovat asiakassetelit sekä pääsy erikoistason palveluiden piiriin. Jonkun pitää aina hyväksyä ihmisen asiakasseteli ja jokaiseen uuden palveluketjun nivelvaiheeseen tarvitaan uutta hallintoa ja valvontaa. Lisää kustannuksia.</em></p><p><em>Kun asiakkaita houkutellaan palveluiden piiriin, palveluita myös käytetään enemmän ja niistä koituu enemmän kustannuksia. Perusterveiden ihmisten ylihoitaminen ei ole kustannustehokasta ja johtaa helposti tilanteeseen, jossa eniten apua tarvitsevia ihmisiä vastaavasti alihoidetaan.</em></p><p><em>Tällä hetkellä ihmisestä muodostuu kustannuksia, kun häntä hoidetaan. Jatkossa ihmisestä muodostuu kustannuksia vaikka hän ei hoidettaisi. Jokaisesta meistä tulee asiakas. Sote-keskukset pyrkivät markkinalogiikan mukaisesti optimoimaan sijaintinsa, hyödyntämään etenkin työterveyshuollon vanhat asiakaspohjat ja tarjoamaan osana markkinointia ja mainontaa houkuttelevia lisäpalveluita. Jos palvelukokonaisuus perustuu osin maksullisiin lisäpalveluihin, voidaan asiakaskuntaa rajata entisestään perusterveisiin ja hyvätuloisiin ihmisiin.</em></p><p><em>Säästötavoitteet perustuvat isolta osin tietojärjestelmiin, joita ei ole vielä olemassa. Tiedon liikkuminen asiakkaan mukana on yksi tärkeimpiä tavoiteltavia asioita.</em></p><p><em>Kuten yllä kirjoitin, maakunnilla ei ole verotusoikeutta ja näin ollen niiden itsehallinto kattaa vain menopuolen. Maakuntien rahoitusosuus perustuu edelliseen vuoteen, joten niillä ei ole kannustinta pienentää kustannuksia vaan päinvastoin ylläpitää kustannuksia jopa tarpeettoman korkealla seuraavan vuoden rahoitusosuuden varmistamiseksi. Jos maakuntien järjestettäväksi annettujen tehtävien hoitaminen vaarantuu sen vuoksi, että rahat eivät riitä, kustannukset kaatuvat valtion syliin. Maakunnilla ei ole siis minkäänlaisia kannustumia kustannustehokkuuteen.</em></p><p><em>Sote-palveluiden avaaminen laajasti yksityiselle sektorille lisää kokonaisjärjestelmän tehottomuutta ja luo päällekkäisiä rakenteita. Jos samasta noin 20 miljardin euron sote-rahapussista lohkaistaan 6 miljardin euron osuus yksityiselle sektorille (jo nykyisten ostopalveluiden päälle), pitää julkisen sektorin sopeuttaa toimintaansa ja vastaavasti yksityisen sektorin on pystyttävä vastaamaan täysimääräisesti itse sille annetuista tehtävistä.</em></p><p><em>Julkinen sektori pyörittää sairaaloita ja päivystysjärjestelmää. Sen tehtävänä on ylläpitää jatkuvaa valmiutta ja hoitaa myös kaikkein vaativimmat ja kalleimmat sairaudet. Jos jossain tapahtuu vakava onnettomuus, ihmiset on hoidettava heti. Valmiuden ylläpito on kallista, mutta välttämätöntä. Sairaalaa ei ole järkevää pitää vain kiirelliseen hoidon valmiuskeskuksena vaan se voi hoitaa samalla perus- ja erikoistason kiireettömiä palveluita ihmisille. </em></p><p><em>Jos yksityisten palveluiden osuutta kasvatetaan, sairaaloista muodostuu erittäin kallis ja ison osan ajasta puoliteholla toimiva yksikkö. Se ei ole järkevää rahankäyttöä. Päivystysjärjestelmää voidaan ylläpitää tehokkaasti vain silloin, kun sen toimintaa suunnitellaan laajana kokonaisuutena. Toimiva kokonaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa. Riskinä on se, että huippuosaajat houkutellaan moninkertaisilla palkoilla yksityisellä sektorille, jolloin julkisen sektorin toimintavalmius heikkenee. Kuka vastaa ihmisten hoidosta, kun tapahtuu suuronnettomuus tai epidemia ja julkinen erikoistason sairaalatoiminta ja päivystysjärjestelmä on ajettu alas?</em></p><p><em>Jos kustannussäästöjä aidosti tahdotaan, julkinen sektori jatkaa yksityisten palveluiden ostoa niin perus- ja erikoistason palveluiden osalta ja laajentaa palveluiden ostoa oman tarpeen ja harkinnan mukaan. Jos kustannussäästöjä halutaan, voidaan hoitojonot purkaa laittamalla lisää rahaa perusterveydenhuoltoon. Jos kustannussäästöjä halutaan, hoidetaan palveluiden integraatio fiksusti. Siitä seuraavaksi.</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>&nbsp; &nbsp; 3. Eri palveluiden yhdistäminen saumattomina hoivapolkuina</em></strong></p><p><em>Sote-uudistuksen tärkein palanen on integraatio eli palveluiden saumaton ketju niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin myös perus- ja erikoistason palveluiden välillä. Se on sekä tavoite että työväline kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja sekä saavuttaa kustannuskehityssäästöjä. Etenkin paljon erilaisia palveluita tarvitsevien ja käyttävien ihmisten osalta.</em></p><p><em>Sote-palveluiden avaaminen laajasti markkinoille pirstaloi kokonaisuuden ja estää integraation. Kaikkein hankalin tilanne on moniongelmaisilla sosiaalipalveluiden asiakkailla. Maakuntien valtiolta saama rahoitus on yleiskatteista eli yhdellä rahasummalla on hoidettava niin työttömien palvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. </em></p><p><em>Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tarvitsemat palvelut eivät ole yhdessä paikassa vaan ripoteltuna sote-keskuksiin, maakuntien liikelaitoksiin ja niiden palveluyksiköihin sekä niihin toimipaikkoihin, jotka tuottavat asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palveluita. Noin 10-20 prosenttia asiakkaista muodostaa 70-80 prosenttia kaikista sote-kustannuksista. Jos palveluita joutuu hakemaan eri tuuteista ja palveluiden tuottajat vaihtuvat vähän väliä, ei edes hyvällä palveluohjauksella voida välttää jatkuvia ongelmatilanteita.</em></p><p><em>Uusi järjestelmä on hyvin sekava ja monimutkainen. Palveluiden järjestäjän eli maakunnan on vaikea hallinnoida kokonaisuutta. Se valitsee ja hyväksyy palveluiden tuottajat, mutta sillä on käytössään lähinnä sopimus- ja rahoitusohjaus, ei suoraa määräys- ja tilausvaltaa yksityisiin tuottajiin päin.</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Mitä pitäisi tehdä?</em></strong></p><p><em>Sote-palveluiden laajasta avaamisesta markkinoille tulee luopua. Ensin pitää hoitaa hallitusohjelmaankin kirjatut tavoitteet palveluiden saumattomuudesta ja monikanavaisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta. Kun palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen on hoidettu, voidaan hallitusohjelman mukaisesti monipuolistaa nykyistä valinnanvapausmallia.</em></p><p><em>Valinnanvapautta voidaan toteuttaa niin, että sote-palveluiden järjestäjälle (maakunta, sote-alue) annetaan mahdollisuus päättää kokonaisuudessaan, missä laajuudessa ja minkä palveluiden osalta valinnanvapautta lisätään. Jos jonkinlainen maakuntamalli toteutetaan, maakunnille tulee antaa verotusoikeus ja valinnanvapausmalleihin tulee liittää pitkät siirtymäajat, jotta yksityiset suuret terveysfirmat eivät toteuttaa nurkanvaltauksia ja toteuttaa yksityisiä alueellisia monopoleja. Asiakassetelit täytyy rajata vain perustason palveluihin, kuten hallitusohjelmassa on linjattu. Laajaa palveluiden avaamista markkinoilla paremmin toimisi niin sanottu Oma tiimi &ndash;malli, jossa pienet yksiköt voivat toimia lääkärin, hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijän muodostamina kokonaisuuksina. Tämä tukisi pienten ja paikallisten tuottajien lisääntymistä.</em></p><p><em>Tällä tavoin sote-palveluiden järjestäjällä olisi parempi kyky ohjata kokonaisuutta ja huolehtia hoitopolkujen saumattomuudesta. Tällä tavoin valinnanvapaus toimisi hyvänä renkinä, ei isäntänä.</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lausuntokierros hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta päättyy tämän viikon perjantaina 15.12.

Jo nyt on selvää, että jos hallitus ei tee merkittäviä muutoksia esitykseensä lausuntokierroksen jälkeen, esitys ja sen myötä hallitus kaatuu.

On hyvin todennäköistä, että Suomessa järjestetään ennenaikaiset eduskuntavaalit eikä maakuntavaaleja järjestetä laisinkaan. Sotekirveet kaivetaan esiin heti presidentinvaalien jälkeen.

Valinnanvapaus kuulostaa asiana hyvältä. Sitä on helppo markkinoida mielikuvapuheen tasolla. Jos katsotaan vähän tarkemmin, mitä tuo sana on syönyt sisäänsä, lopputulos ei kuulostakaan enää niin hyvältä. Sen vuoksi terveydenhuollon ja perustuslain asiantuntijat ovat olleet niin kriittisiä hallituksen esitystä kohti.

Hallituksen pyrkimys avata sote-palvelut laajasti markkinoille tulee hylätä kolmesta syystä. Nuo kolme syytä ovat ne kolme alkuperäistä syytä, miksi uudistusta lähdettiin tekemään. Hallituksen pyrkimys avata sote-palvelut laajaasti markkinoille uhkaa kaikkia näitä tavoitteita. Tavoitteita, jotka on kirjattu myös pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan. 

 

  1. Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen
  2. Kustannuskehityspaineiden hillitseminen
  3. Eri palveluiden yhdistäminen saumattomina hoivapolkuina

 

    1. Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden avaaminen laajasti markkinoille ei tule pienentämään asiakasmaksuja. Päinvastoin. Etenkin pienituloisille ihmisille asiakasmaksujen nouseminen tarkoittaa suurempaa kynnystä päästä palveluiden piiriin. Näin pienituloisimpien ihmisten palveluiden käyttö vähenee.

Kun soten kokonaiskustannukset kasvavat ja maakunnat yrittävät selvitä valtion asettamasta kolmen miljardin euron leikkurista, asiakasmaksuja korotetaan ja palveluja karsitaan.

Maakuntien ei ole mahdollista rahoittaa toimintaansa asiakasmaksuja korottamalla, mutta ne voivat asiakasmaksujen tason kautta vaikuttaa siihen, kuinka monella ihmisellä on mahdollisuus tulla palveluiden piiriin.

Rahoitusongelmat johtavat myös siihen, että asiakassetelien arvot voidaan laskea liian matalalle tasolle. Sama ongelma pätee myös henkilökohtaiseen budjettiin. Tämä vaikuttaa suoraan pienituloisten ihmisten tasavertaiseen mahdollisuuteen käyttää palveluita.

Alueellisesti on selvä asia, että palvelut keskittyvät sinne, missä on eniten maksukykyisiä asiakkaita. 

Jos terveyseroja halutaan kaventaa, niukat resurssit tulee kohdentaa sinne, missä tarve on suurin. Nyt suurin hyötyjä on se sote-keskus, joka pystyy siirtämään eniten palveluita käyttävät ihmiset maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi ja hankkimaan itselleen niitä asiakkaita, jotka eivät käytä palveluita. Riskinä on business lounge –tilanne, jossa omalla lisärahalla pääsee jonojen ohi mitä erilaisimpien palveluiden piiriin, mutta perusasiakkaiden on tyytyminen jonottamaan ensin asiakasseteliä ja sitten mahdollisuutta käyttää sitä.

 

    2.  Kustannuskehityspaineiden hillitseminen

Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on tehokas keino myös vähentää palvelutarvetta ja etenkin kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta ja sen kautta kustannuksia. Kuten edellä on todettu, tämä tavoite ei tule onnistumaan. Tämä johtaa siihen, että myöskään kustannuskehitystä pystytä hillitsemään.

Hallitus ei ole pystynyt esittämään mitään perusteltuja lukuja, miten kustannusten hillintä voidaan toteuttaa. Sen sijaan lukuiset asiantuntija-arviot päätyvät arvioon kustannusten kasvusta ja säästötavoitteiden epärealistisuudesta. Hallituksen pyrkimys on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardin euron leikkurilla. Ajatus on se, että kun maakuntien rahoitusta vähennetään 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä, julkiseen talouteen tulee tavoitellut säästöt.

Kustannusleikkurilla saadaan kyllä maakunnat nälkäkuurille, mutta koska perustuslainmukaiset riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää kaikille, maakuntien rahoitusvaikeudet kaatuvat valtion syliin eikä säästöjä saavuteta.

 

Mitkä tekijät selittävät kustannusten kasvua?

Kun sote-palveluta avataan laajasti markkinoille, palveluiden kysyntä kasvaa. Jonot voivat alkuun vähentyä hakeuduttuessa perusterveydenhuollon palveluiden piiriin, mutta uusi jonotuskohde ovat asiakassetelit sekä pääsy erikoistason palveluiden piiriin. Jonkun pitää aina hyväksyä ihmisen asiakasseteli ja jokaiseen uuden palveluketjun nivelvaiheeseen tarvitaan uutta hallintoa ja valvontaa. Lisää kustannuksia.

Kun asiakkaita houkutellaan palveluiden piiriin, palveluita myös käytetään enemmän ja niistä koituu enemmän kustannuksia. Perusterveiden ihmisten ylihoitaminen ei ole kustannustehokasta ja johtaa helposti tilanteeseen, jossa eniten apua tarvitsevia ihmisiä vastaavasti alihoidetaan.

Tällä hetkellä ihmisestä muodostuu kustannuksia, kun häntä hoidetaan. Jatkossa ihmisestä muodostuu kustannuksia vaikka hän ei hoidettaisi. Jokaisesta meistä tulee asiakas. Sote-keskukset pyrkivät markkinalogiikan mukaisesti optimoimaan sijaintinsa, hyödyntämään etenkin työterveyshuollon vanhat asiakaspohjat ja tarjoamaan osana markkinointia ja mainontaa houkuttelevia lisäpalveluita. Jos palvelukokonaisuus perustuu osin maksullisiin lisäpalveluihin, voidaan asiakaskuntaa rajata entisestään perusterveisiin ja hyvätuloisiin ihmisiin.

Säästötavoitteet perustuvat isolta osin tietojärjestelmiin, joita ei ole vielä olemassa. Tiedon liikkuminen asiakkaan mukana on yksi tärkeimpiä tavoiteltavia asioita.

Kuten yllä kirjoitin, maakunnilla ei ole verotusoikeutta ja näin ollen niiden itsehallinto kattaa vain menopuolen. Maakuntien rahoitusosuus perustuu edelliseen vuoteen, joten niillä ei ole kannustinta pienentää kustannuksia vaan päinvastoin ylläpitää kustannuksia jopa tarpeettoman korkealla seuraavan vuoden rahoitusosuuden varmistamiseksi. Jos maakuntien järjestettäväksi annettujen tehtävien hoitaminen vaarantuu sen vuoksi, että rahat eivät riitä, kustannukset kaatuvat valtion syliin. Maakunnilla ei ole siis minkäänlaisia kannustumia kustannustehokkuuteen.

Sote-palveluiden avaaminen laajasti yksityiselle sektorille lisää kokonaisjärjestelmän tehottomuutta ja luo päällekkäisiä rakenteita. Jos samasta noin 20 miljardin euron sote-rahapussista lohkaistaan 6 miljardin euron osuus yksityiselle sektorille (jo nykyisten ostopalveluiden päälle), pitää julkisen sektorin sopeuttaa toimintaansa ja vastaavasti yksityisen sektorin on pystyttävä vastaamaan täysimääräisesti itse sille annetuista tehtävistä.

Julkinen sektori pyörittää sairaaloita ja päivystysjärjestelmää. Sen tehtävänä on ylläpitää jatkuvaa valmiutta ja hoitaa myös kaikkein vaativimmat ja kalleimmat sairaudet. Jos jossain tapahtuu vakava onnettomuus, ihmiset on hoidettava heti. Valmiuden ylläpito on kallista, mutta välttämätöntä. Sairaalaa ei ole järkevää pitää vain kiirelliseen hoidon valmiuskeskuksena vaan se voi hoitaa samalla perus- ja erikoistason kiireettömiä palveluita ihmisille.

Jos yksityisten palveluiden osuutta kasvatetaan, sairaaloista muodostuu erittäin kallis ja ison osan ajasta puoliteholla toimiva yksikkö. Se ei ole järkevää rahankäyttöä. Päivystysjärjestelmää voidaan ylläpitää tehokkaasti vain silloin, kun sen toimintaa suunnitellaan laajana kokonaisuutena. Toimiva kokonaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa. Riskinä on se, että huippuosaajat houkutellaan moninkertaisilla palkoilla yksityisellä sektorille, jolloin julkisen sektorin toimintavalmius heikkenee. Kuka vastaa ihmisten hoidosta, kun tapahtuu suuronnettomuus tai epidemia ja julkinen erikoistason sairaalatoiminta ja päivystysjärjestelmä on ajettu alas?

Jos kustannussäästöjä aidosti tahdotaan, julkinen sektori jatkaa yksityisten palveluiden ostoa niin perus- ja erikoistason palveluiden osalta ja laajentaa palveluiden ostoa oman tarpeen ja harkinnan mukaan. Jos kustannussäästöjä halutaan, voidaan hoitojonot purkaa laittamalla lisää rahaa perusterveydenhuoltoon. Jos kustannussäästöjä halutaan, hoidetaan palveluiden integraatio fiksusti. Siitä seuraavaksi.

 

    3. Eri palveluiden yhdistäminen saumattomina hoivapolkuina

Sote-uudistuksen tärkein palanen on integraatio eli palveluiden saumaton ketju niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin myös perus- ja erikoistason palveluiden välillä. Se on sekä tavoite että työväline kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja sekä saavuttaa kustannuskehityssäästöjä. Etenkin paljon erilaisia palveluita tarvitsevien ja käyttävien ihmisten osalta.

Sote-palveluiden avaaminen laajasti markkinoille pirstaloi kokonaisuuden ja estää integraation. Kaikkein hankalin tilanne on moniongelmaisilla sosiaalipalveluiden asiakkailla. Maakuntien valtiolta saama rahoitus on yleiskatteista eli yhdellä rahasummalla on hoidettava niin työttömien palvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut.

Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tarvitsemat palvelut eivät ole yhdessä paikassa vaan ripoteltuna sote-keskuksiin, maakuntien liikelaitoksiin ja niiden palveluyksiköihin sekä niihin toimipaikkoihin, jotka tuottavat asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palveluita. Noin 10-20 prosenttia asiakkaista muodostaa 70-80 prosenttia kaikista sote-kustannuksista. Jos palveluita joutuu hakemaan eri tuuteista ja palveluiden tuottajat vaihtuvat vähän väliä, ei edes hyvällä palveluohjauksella voida välttää jatkuvia ongelmatilanteita.

Uusi järjestelmä on hyvin sekava ja monimutkainen. Palveluiden järjestäjän eli maakunnan on vaikea hallinnoida kokonaisuutta. Se valitsee ja hyväksyy palveluiden tuottajat, mutta sillä on käytössään lähinnä sopimus- ja rahoitusohjaus, ei suoraa määräys- ja tilausvaltaa yksityisiin tuottajiin päin.

 

Mitä pitäisi tehdä?

Sote-palveluiden laajasta avaamisesta markkinoille tulee luopua. Ensin pitää hoitaa hallitusohjelmaankin kirjatut tavoitteet palveluiden saumattomuudesta ja monikanavaisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta. Kun palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen on hoidettu, voidaan hallitusohjelman mukaisesti monipuolistaa nykyistä valinnanvapausmallia.

Valinnanvapautta voidaan toteuttaa niin, että sote-palveluiden järjestäjälle (maakunta, sote-alue) annetaan mahdollisuus päättää kokonaisuudessaan, missä laajuudessa ja minkä palveluiden osalta valinnanvapautta lisätään. Jos jonkinlainen maakuntamalli toteutetaan, maakunnille tulee antaa verotusoikeus ja valinnanvapausmalleihin tulee liittää pitkät siirtymäajat, jotta yksityiset suuret terveysfirmat eivät toteuttaa nurkanvaltauksia ja toteuttaa yksityisiä alueellisia monopoleja. Asiakassetelit täytyy rajata vain perustason palveluihin, kuten hallitusohjelmassa on linjattu. Laajaa palveluiden avaamista markkinoilla paremmin toimisi niin sanottu Oma tiimi –malli, jossa pienet yksiköt voivat toimia lääkärin, hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijän muodostamina kokonaisuuksina. Tämä tukisi pienten ja paikallisten tuottajien lisääntymistä.

Tällä tavoin sote-palveluiden järjestäjällä olisi parempi kyky ohjata kokonaisuutta ja huolehtia hoitopolkujen saumattomuudesta. Tällä tavoin valinnanvapaus toimisi hyvänä renkinä, ei isäntänä.

 

]]>
4 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli#comments Kotimaa Integraatio Maakunta Sote Valinnanvapaus Wed, 13 Dec 2017 17:30:13 +0000 Touko Aalto http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli