Ilmastonmuutos http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Mon, 12 Nov 2018 10:07:18 +0200 fi Miksi piispa ei puhu uskonnosta? http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264041-miksi-piispa-ei-puhu-uskonnosta <p><a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-piispojen-usko-ei-kiinnosta-paitsi-silloin-kun-se-muuttuu-ajankohtaiseksi">Samuli Suonpää bloggasi</a> vastauksen toimittaja Timo Haapalan kolumnin perusteella. Haapalan kysymyksen ajatus oli minusta varsin aiheellinen, eli miksi piispa ei pysy lestissään, eli uskonasioissa. Samulin vastaus on, että<strong> </strong>siksi koska uskonasioista ei kysytä piispalta.</p><p>Epäilen, että se ei ole suurin syy. Kyllä ainakin muutama vuosikymmen sitten uskonasioita tuotiin esiin pyytämättäkin. Silloin ei tarvinnut miettiä, että onko kirkon ihmisen uskonnollisuus &rdquo;uutinen&rdquo; vaiko ei. Piispa ei puhu uskonnosta, koska uskonnosta puhuminen ei myy<strong>.</strong> Sen sijaan piispa ja kirkon valtaapitävät näyttävät olevan kirkon yhteiskunnallisen aseman edunvalvoja, ja strategiana on vaalia mielikuvaa, että kirkolla on yhä ja aina vaan keskeistä roolia ajankohtaisissa asioissa. Tällä hetkellä omittavien asioiden listalla näyttää siis olevan ilmastonmuutos.</p><p><strong>Mikä on se lisäarvo, joka kirkolla instituutiona voi olla ilmastonmuutoskeskustelussa?</strong> Muuta kuin sormea heristäen todeta, että &quot;soo soo, on tuhmaa hakata metsiä liikaa&quot;? Kenties valita tarinan hyvikset ja pahikset, hypätä mukaan tiettyjen vaikuttajaryhmien bandwagoniin, poliittiseen lobbaukseen (<a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263768-onko-todisteiden-olemattomuus-olemattomuuden-todiste">josta olen kirjoittanut toisaalla</a>). Tällaista populismia on on ollut harmittavan paljon liikkeellä.</p><p>Uusimman vihjeen kirkon ns. konservatiivisiiven vieraantumisesta saatiin <a href="https://areena.yle.fi/1-4493552">Sannikka&amp;Ukkola-ohjelmasta</a>, jossa Sleyn edustaja Juhana Tarvainen esitteli ohjekirjasta nuorille, jossa tuomitaan mm. itsetyydytys asiana, josta pitää päästä eroon. Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila haukkui ko. oppaan lyttyyn, viitaten esimerkiksi ongelmiin, joiden kanssa transseksuaaliset nuoret painivat. Voidaan toki väittää, että Sleyn kannat ovat marginaalia, mutta kirkon parissa (ja auktoriteetilla) näyttävät toimivan.</p><p>Kysymyksiin &rdquo;miksi&rdquo; kirkko ei ole tavannut vastata &rdquo;en tiedä&rdquo;, vaan että &rdquo;se oli jumalan tahto&rdquo; tai &rdquo;tutkimattomat ovat herran tiet&rdquo;. Kirkon osallistumista keskusteluun ei toki tarvitse kieltää, mutta en ihmettelisi, jos joku kirkon piiristä toteaisi, että kirkko on tietoinen ja tai tiennyt aina ilmastonmuutoksesta. Että itse asiassa kirkko on varoittanut siitä. Nythän oli jo Suonpään mukaan tulkittu Raamatusta, että &rdquo;metsiä pitää hakata maltilla&rdquo;. Itselle tulee mieleen julistus &quot;lisääntykää ja täyttäkää maa&quot;?</p><p>On varmaan totta, että piispojen usko ei ole uutinen. Mutta se johtuu yhteiskunnan luonnollisesta sekulaaristumiskehityksestä. Jota junaa ei käsittääkseni voi enää pysäyttää. Silloin kun ollaan vakavien tosiasioiden parissa, kuten ilmastonmuutos, onko siinä apua rukoilemisesta tai piispan loitsuista.</p><p>P.S. Mitä tulee Samulin olkiukkoon, että &quot;ilmastonmuutos pitäisi varata poliittisille toimittajille&quot;, niin juttelin juuri erään arvostamani asiatietoon perustavan journalin toimittajan kanssa. Hän totesi, että käsitteiden &quot;hiilinielu&quot; ja &quot;hiilivarasto&quot; omaksumiseen sai tehdä hiukan ajattelutyötä. Monimutkaisuudelle ei vain voi mitään. Asia ratkaiseminen vaatii monitieteellistä objektiivista osaamista, mieluummin kuin ideologis-poliittista lobbausta ja kärjistyksiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Samuli Suonpää bloggasi vastauksen toimittaja Timo Haapalan kolumnin perusteella. Haapalan kysymyksen ajatus oli minusta varsin aiheellinen, eli miksi piispa ei pysy lestissään, eli uskonasioissa. Samulin vastaus on, että siksi koska uskonasioista ei kysytä piispalta.

Epäilen, että se ei ole suurin syy. Kyllä ainakin muutama vuosikymmen sitten uskonasioita tuotiin esiin pyytämättäkin. Silloin ei tarvinnut miettiä, että onko kirkon ihmisen uskonnollisuus ”uutinen” vaiko ei. Piispa ei puhu uskonnosta, koska uskonnosta puhuminen ei myy. Sen sijaan piispa ja kirkon valtaapitävät näyttävät olevan kirkon yhteiskunnallisen aseman edunvalvoja, ja strategiana on vaalia mielikuvaa, että kirkolla on yhä ja aina vaan keskeistä roolia ajankohtaisissa asioissa. Tällä hetkellä omittavien asioiden listalla näyttää siis olevan ilmastonmuutos.

Mikä on se lisäarvo, joka kirkolla instituutiona voi olla ilmastonmuutoskeskustelussa? Muuta kuin sormea heristäen todeta, että "soo soo, on tuhmaa hakata metsiä liikaa"? Kenties valita tarinan hyvikset ja pahikset, hypätä mukaan tiettyjen vaikuttajaryhmien bandwagoniin, poliittiseen lobbaukseen (josta olen kirjoittanut toisaalla). Tällaista populismia on on ollut harmittavan paljon liikkeellä.

Uusimman vihjeen kirkon ns. konservatiivisiiven vieraantumisesta saatiin Sannikka&Ukkola-ohjelmasta, jossa Sleyn edustaja Juhana Tarvainen esitteli ohjekirjasta nuorille, jossa tuomitaan mm. itsetyydytys asiana, josta pitää päästä eroon. Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila haukkui ko. oppaan lyttyyn, viitaten esimerkiksi ongelmiin, joiden kanssa transseksuaaliset nuoret painivat. Voidaan toki väittää, että Sleyn kannat ovat marginaalia, mutta kirkon parissa (ja auktoriteetilla) näyttävät toimivan.

Kysymyksiin ”miksi” kirkko ei ole tavannut vastata ”en tiedä”, vaan että ”se oli jumalan tahto” tai ”tutkimattomat ovat herran tiet”. Kirkon osallistumista keskusteluun ei toki tarvitse kieltää, mutta en ihmettelisi, jos joku kirkon piiristä toteaisi, että kirkko on tietoinen ja tai tiennyt aina ilmastonmuutoksesta. Että itse asiassa kirkko on varoittanut siitä. Nythän oli jo Suonpään mukaan tulkittu Raamatusta, että ”metsiä pitää hakata maltilla”. Itselle tulee mieleen julistus "lisääntykää ja täyttäkää maa"?

On varmaan totta, että piispojen usko ei ole uutinen. Mutta se johtuu yhteiskunnan luonnollisesta sekulaaristumiskehityksestä. Jota junaa ei käsittääkseni voi enää pysäyttää. Silloin kun ollaan vakavien tosiasioiden parissa, kuten ilmastonmuutos, onko siinä apua rukoilemisesta tai piispan loitsuista.

P.S. Mitä tulee Samulin olkiukkoon, että "ilmastonmuutos pitäisi varata poliittisille toimittajille", niin juttelin juuri erään arvostamani asiatietoon perustavan journalin toimittajan kanssa. Hän totesi, että käsitteiden "hiilinielu" ja "hiilivarasto" omaksumiseen sai tehdä hiukan ajattelutyötä. Monimutkaisuudelle ei vain voi mitään. Asia ratkaiseminen vaatii monitieteellistä objektiivista osaamista, mieluummin kuin ideologis-poliittista lobbausta ja kärjistyksiä.

]]>
0 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264041-miksi-piispa-ei-puhu-uskonnosta#comments Ilmastonmuutos Uskontokritiikki Mon, 12 Nov 2018 08:07:18 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264041-miksi-piispa-ei-puhu-uskonnosta
Ilmastonmuutoksen hyvät vaikutukset http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263998-ilmastonmuutoksen-hyvat-vaikutukset <p>Edellinen blogikirjoitukseni ilmastonmuutoksesta on saanut kiitettävästi huomiota. Kiitos siitä erityisesti kaikille keskusteluun osallistuneille.</p><p>Aprikoin kriittisten Ilmatieteenlaitoksen tutkijoiden kantoja edellisen postauksen kommenteissani: <a href="http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263929-meita-huijataan-torkeasti-ilmastonmuutoksesta#comment-4012576" title="http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263929-meita-huijataan-torkeasti-ilmastonmuutoksesta#comment-4012576">http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263929-meita-huijataan-tork...</a></p><p>Kommenttini jälkeen sain viestin eräältä tohtorilta, joka haluaa pitää nimensä salassa. Hän spekuloi hieman tilannetta siitä lähtökohdasta, että hiilidioksidimäärä ilmakehässä edelleen nousee ja lämpötila myös nousee jonkin verran. Hän tosin itse olettaa hiilidioksidin nousevan, mutta lämpötilan todennäköisesti laskevan tulevaisuudessa. Hän käy siis alla läpi positiivisia vaikutuksia vs. julkisuudessa yleensä esillä oleviin katastrofiväitteisiin.</p><p>--------------------------</p><p>Ilmastonmuutosta (tässä käytännössä siis lämpenemistä) voisi tarkastella myös niin, että katsottaisiin meidän suomalaisten kannalta pääsääntöisesti positiiviset asiat, mitkä seuraavat hiilidioksidin noususta (mitä ilmeisemmin kiistämätön tosiasia viimeisten vuosikymmenien aikana) ja pienestä (luontaisesta) lämpötilannoususta. Mentäisiin siis suuren maailman malliin tyyliin &rdquo;Suomi ensin&rdquo;!</p><p>- Hiilidioksidin nousu kasvattaa kaiken viherkasvullisuuden kasvua. Puumäärä lisääntyy, luonto vihertyy, hiilen sidonta kasvaa jne. Puuraja siirtyy pohjoisemmaksi. Metsät kasvavat enemmän ja hakattavaa syntyy enemmän.</p><p>- Lämpötilannousu vähentää massiivisen lämmityksen tarvetta, energiaa säästyy, hiiltä säästyy, polton pienenemisen seurauksena hiilidioksidin tuotto pienenee. Ei tarvitse lämmittää autoa joka aamu niin paljon. Lumen auraus vähenee, liukkaat kelit ehkä harvinaistuvat.</p><p>- Biodiversitetti kasvaa: lajisto monipuolistuu, koska ei ole niin arktinen ilmanala. Eläinlajeja siirtyy pohjoisemmaksi.</p><p>- Merien pinnannousun uhkakuva (maailman lämpötilannousun uhkakuvan yksi teoretisoitu seuraus) ei Suomessa päde, maa nousee edelleen edellisen jääkauden jälkeen (Perämeren rannikolla taitaa vieläkin nousta 60 &ndash; 80 cm sadassa vuodessa, jopa Helsingissäkin maa nousee.)</p><p>- Sään ääri-ilmiöt kenties vähenevät, koska lämpötilaerot tasoittuvat. Monet pikkuasiat menevät täällä eri suuntaan kuin suuressa maailmassa, (kun hiukan / jos enemmän) lämpötila edelleen nousee.</p><p>Näiden asioiden esiin nosto saattaisi herättää muutkin ajattelemaan asioita enemmän omalta kannaltamme ja voisi olla entistä vaikeampaa perustella sitä, miksi tänne pitäisi edelleen saada hinnalla millä hyvänsä kylmät talvet jne. Tuskin täältä talven kylmyys kokonaan kaikkoaa tänäkään talvena &ndash; tai tulevina. Tämmöisellä ajattelulla voisi saada ainakin yhden positiivisen sävyn muuten niin synkisteleviin skenaarioihin.</p><p>------------------------</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellinen blogikirjoitukseni ilmastonmuutoksesta on saanut kiitettävästi huomiota. Kiitos siitä erityisesti kaikille keskusteluun osallistuneille.

Aprikoin kriittisten Ilmatieteenlaitoksen tutkijoiden kantoja edellisen postauksen kommenteissani: http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263929-meita-huijataan-torkeasti-ilmastonmuutoksesta#comment-4012576

Kommenttini jälkeen sain viestin eräältä tohtorilta, joka haluaa pitää nimensä salassa. Hän spekuloi hieman tilannetta siitä lähtökohdasta, että hiilidioksidimäärä ilmakehässä edelleen nousee ja lämpötila myös nousee jonkin verran. Hän tosin itse olettaa hiilidioksidin nousevan, mutta lämpötilan todennäköisesti laskevan tulevaisuudessa. Hän käy siis alla läpi positiivisia vaikutuksia vs. julkisuudessa yleensä esillä oleviin katastrofiväitteisiin.

--------------------------

Ilmastonmuutosta (tässä käytännössä siis lämpenemistä) voisi tarkastella myös niin, että katsottaisiin meidän suomalaisten kannalta pääsääntöisesti positiiviset asiat, mitkä seuraavat hiilidioksidin noususta (mitä ilmeisemmin kiistämätön tosiasia viimeisten vuosikymmenien aikana) ja pienestä (luontaisesta) lämpötilannoususta. Mentäisiin siis suuren maailman malliin tyyliin ”Suomi ensin”!

- Hiilidioksidin nousu kasvattaa kaiken viherkasvullisuuden kasvua. Puumäärä lisääntyy, luonto vihertyy, hiilen sidonta kasvaa jne. Puuraja siirtyy pohjoisemmaksi. Metsät kasvavat enemmän ja hakattavaa syntyy enemmän.

- Lämpötilannousu vähentää massiivisen lämmityksen tarvetta, energiaa säästyy, hiiltä säästyy, polton pienenemisen seurauksena hiilidioksidin tuotto pienenee. Ei tarvitse lämmittää autoa joka aamu niin paljon. Lumen auraus vähenee, liukkaat kelit ehkä harvinaistuvat.

- Biodiversitetti kasvaa: lajisto monipuolistuu, koska ei ole niin arktinen ilmanala. Eläinlajeja siirtyy pohjoisemmaksi.

- Merien pinnannousun uhkakuva (maailman lämpötilannousun uhkakuvan yksi teoretisoitu seuraus) ei Suomessa päde, maa nousee edelleen edellisen jääkauden jälkeen (Perämeren rannikolla taitaa vieläkin nousta 60 – 80 cm sadassa vuodessa, jopa Helsingissäkin maa nousee.)

- Sään ääri-ilmiöt kenties vähenevät, koska lämpötilaerot tasoittuvat. Monet pikkuasiat menevät täällä eri suuntaan kuin suuressa maailmassa, (kun hiukan / jos enemmän) lämpötila edelleen nousee.

Näiden asioiden esiin nosto saattaisi herättää muutkin ajattelemaan asioita enemmän omalta kannaltamme ja voisi olla entistä vaikeampaa perustella sitä, miksi tänne pitäisi edelleen saada hinnalla millä hyvänsä kylmät talvet jne. Tuskin täältä talven kylmyys kokonaan kaikkoaa tänäkään talvena – tai tulevina. Tämmöisellä ajattelulla voisi saada ainakin yhden positiivisen sävyn muuten niin synkisteleviin skenaarioihin.

------------------------

]]>
90 http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263998-ilmastonmuutoksen-hyvat-vaikutukset#comments Ilmastonmuutos Sun, 11 Nov 2018 10:54:32 +0000 Ossi Tiihonen http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263998-ilmastonmuutoksen-hyvat-vaikutukset
Bitcoin ei kuormita ympäristöä http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263994-bitcoin-ei-kuormita-ymparistoa <p><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/virtuaalivaluutta-ei-synny-tyhjasta-bitcoin-kay-ymparistolle-kolme-kertaa-kalliimmaksi-kuin-kullan-kaivaminen/?shared=1048327-b0ae6ddf-999">Suomen kuvalehdessä oli uutinen</a> siitä, kuinka Bitcoin ja kolme muuta kryptovaluuttaa, tuottavat suuria hiilidioksidipäästöjä ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta.&nbsp;</p><p>Uutisen mukaan Bitcoin on jopa kolme kertaa kuormittavampaa ympäristölle kuin kullan kaivostoiminta! Uutisesta muodostuu kuva, että Bitcoin ja muut kryptovaluutat muodostavat vakavan, kasvavan ja vaikeasti ratkaistavan ongelman ympäristölle, ja ne kuormittavat ympäristöä jopa enemmän kuin metallien louhinta maan sisuksista. Nämä uhkakuvat ovat onneksi virheellisiä.</p><p>Bitcoinin toiminta ja luonne poikkeavat totutusta ja valitettavasti synnyttävät toistuvia väärinkäsityksiä. Louhinta-sanaa käytetään silloin, kun Bitcoin-verkkoa ylläpidetään, jonka sivutuotteena voi syntyä uusia Bitcoineja, ja silloin, kun arvometalleja etsitään maaperästä. Ensimmäinen voi tapahtua vaikka yksittäisessä matkapuhelimessa ilman minkäänlaista havaittavaa muutosta ympäristölle, jälkimmäinen taas usemmiten tarkoittaa kaivoksen tai jopa avolouhoksen synnyttämää pysyvää muutosta ympäristöön ja jatkuvaa raskasta liikennöintiä kaivoksen ja rikastamon välillä.</p><p>Bitcoin-verkko eroaa totutusta myös sen käytön osalta. Kun mitä enemmän pankkijärjestelmässä on käyttäjiä ja mitä enemmän rahaliikennettä järjestelmässä suoritetaan, sitä enemmän järjestelmä vaatii resursseja. Energiankulutuksen ja pankkijärjestelmän käytön välillä on lineaarinen yhteys. Bitcoin-verkossa taas käyttäjien tai rahaliikenteen määrä ei vaikuta järjestelmän vaatimien resurssien määrään. Bitcoin-verkko toimii samalla nopeudella ja kykenee siirtämään saman määrän rahaliikennettä riippumatta siitä suoritetaanko sitä yhdessä matkapuhelimessa vai maailman kaikissa palvelimissa*.</p><p>Bitcoin-verkon teknologinen läpimurto on juuri tässä, että verkon toiminnallisuus ei ole riippuvainen verkon koosta. Bitcoin-verkko on jokaiselle avoin ja voimme kytkeä vaikka kaikki palvelimet maailmassa ylläpitämään Bitcoin-verkkoa, mutta silti verkon kapasiteetti ei siitä muutu. Verkon toiminnasta voi syntyä äärimmäisen paljon hiilipäästöjä tai verkon toiminnasta voi olla syntymättä yhtään hiilipäästöjä. Kaikki tämä riippuu siitä, miten verkon ylläpitoon osallistuvien laitteiden vaatima energia on tuotettu. Puhtaalla energiantuotannolla, kuten esimerkiksi aurinko- tai ydinvoimalla, kumoutuvat <a href="https://www.nature.com/articles/s41893-018-0152-7.epdf?referrer_access_token=1kMogLYqF1Ce-qglWOqowNRgN0jAjWel9jnR3ZoTv0NdJEcpPQZqiP9V_5sRM6OFeEt1maRlkYa2rAMRc-x1aQl7SokzPBhFuBWBrHzSU7tcnIzqYuudsGiiO3PoitcCxNLtospps76D2sFti-sZ-HMZnq2hCX4SW3qNVCX-IwqjOIj56eyqVoooZl0vWGlbnO9tuA8vrlnpT-sha4iO-52WTQUurWpN0zy98oqtSKvE9ZqUbhI_d4CrbyvpMBLLETm6p2ea0dUnkpMqnlnEQ9tDcAREHyliVeZt0LE1ab4wOxkF2gSL9oC6NAPiL56t">uutisen pohjana olleessa tutkimuksessa arvioidut</a> hiilipäästöt kokonaan.</p><p>Uutisessa maalaillut uhkakuvat eivät siis ole Bitcoinista tai muista kryptovaluutoista johtuvia, vaan ihan vain huonosta energiapolitiikasta aiheutuvia. Väärät valinnat energiantuotannossa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa mikä tahansa energian käyttö voidaan laskennallisesti arvioida ympäristöä vaarantavaksi. Energiantuotannon ympäristöllisiä ongelmien ratkaisun kannalta on kuitenkin väärä suunta etsiä syntipukkia jostakin yksittäisestä energian käytön kohteesta. Energiantuotannon haasteita ei ratkaista sillä, että syyllistämme yksittäisiä energian käyttökohteita, vaan ne ratkaistaan sillä, että korvaamme suuria hiilipäästöjä aiheuttavaa energiatuotantoa puhtaalla energiantuotannolla, kuten esimerkiksi ydinvoimalla.</p><p>Bitcoin-verkko ei itsessään aiheuta hiilipäästöjä, eikä sen käytön määrä ole yhteydessä edes välillisesti syntyviin hiilipäästöihin. On suhteellisuudentajutonta, ja jopa mautonta, verrata metallien louhinnasta syntyviä muutoksia ympäristöön, kuten esimerkiksi avolouhoksia, siihen, mikä se on kryptovaluutoilla. Tai tarkemmin, mitä se ei ole kryptovaluutoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>* Bitcoin-verkolla on korkea, mutta rajallinen maksuliikennekapasiteetti, jonka vuoksi sillä ei voida nykymuodossa korvata vanhaa pankkijärjestelmää. Yksi ratkaisuehdotus kapasiteetin rajallisuuteen on salamaverkot, jolloin Bitcoin verkon energiakulutuksellinen luonne muuttuu enemmän vanhan pankkijärjestelmän kaltaiseksi, jossa suurempi rahaliikennekapasiteetti on mahdollista suuremmalla energiankulutuksella. Uutisessa tai tutkimuksessa esitettyjen väitteiden kannalta sillä ei kuitenkaan ole merkitystä.</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen kuvalehdessä oli uutinen siitä, kuinka Bitcoin ja kolme muuta kryptovaluuttaa, tuottavat suuria hiilidioksidipäästöjä ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta. 

Uutisen mukaan Bitcoin on jopa kolme kertaa kuormittavampaa ympäristölle kuin kullan kaivostoiminta! Uutisesta muodostuu kuva, että Bitcoin ja muut kryptovaluutat muodostavat vakavan, kasvavan ja vaikeasti ratkaistavan ongelman ympäristölle, ja ne kuormittavat ympäristöä jopa enemmän kuin metallien louhinta maan sisuksista. Nämä uhkakuvat ovat onneksi virheellisiä.

Bitcoinin toiminta ja luonne poikkeavat totutusta ja valitettavasti synnyttävät toistuvia väärinkäsityksiä. Louhinta-sanaa käytetään silloin, kun Bitcoin-verkkoa ylläpidetään, jonka sivutuotteena voi syntyä uusia Bitcoineja, ja silloin, kun arvometalleja etsitään maaperästä. Ensimmäinen voi tapahtua vaikka yksittäisessä matkapuhelimessa ilman minkäänlaista havaittavaa muutosta ympäristölle, jälkimmäinen taas usemmiten tarkoittaa kaivoksen tai jopa avolouhoksen synnyttämää pysyvää muutosta ympäristöön ja jatkuvaa raskasta liikennöintiä kaivoksen ja rikastamon välillä.

Bitcoin-verkko eroaa totutusta myös sen käytön osalta. Kun mitä enemmän pankkijärjestelmässä on käyttäjiä ja mitä enemmän rahaliikennettä järjestelmässä suoritetaan, sitä enemmän järjestelmä vaatii resursseja. Energiankulutuksen ja pankkijärjestelmän käytön välillä on lineaarinen yhteys. Bitcoin-verkossa taas käyttäjien tai rahaliikenteen määrä ei vaikuta järjestelmän vaatimien resurssien määrään. Bitcoin-verkko toimii samalla nopeudella ja kykenee siirtämään saman määrän rahaliikennettä riippumatta siitä suoritetaanko sitä yhdessä matkapuhelimessa vai maailman kaikissa palvelimissa*.

Bitcoin-verkon teknologinen läpimurto on juuri tässä, että verkon toiminnallisuus ei ole riippuvainen verkon koosta. Bitcoin-verkko on jokaiselle avoin ja voimme kytkeä vaikka kaikki palvelimet maailmassa ylläpitämään Bitcoin-verkkoa, mutta silti verkon kapasiteetti ei siitä muutu. Verkon toiminnasta voi syntyä äärimmäisen paljon hiilipäästöjä tai verkon toiminnasta voi olla syntymättä yhtään hiilipäästöjä. Kaikki tämä riippuu siitä, miten verkon ylläpitoon osallistuvien laitteiden vaatima energia on tuotettu. Puhtaalla energiantuotannolla, kuten esimerkiksi aurinko- tai ydinvoimalla, kumoutuvat uutisen pohjana olleessa tutkimuksessa arvioidut hiilipäästöt kokonaan.

Uutisessa maalaillut uhkakuvat eivät siis ole Bitcoinista tai muista kryptovaluutoista johtuvia, vaan ihan vain huonosta energiapolitiikasta aiheutuvia. Väärät valinnat energiantuotannossa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa mikä tahansa energian käyttö voidaan laskennallisesti arvioida ympäristöä vaarantavaksi. Energiantuotannon ympäristöllisiä ongelmien ratkaisun kannalta on kuitenkin väärä suunta etsiä syntipukkia jostakin yksittäisestä energian käytön kohteesta. Energiantuotannon haasteita ei ratkaista sillä, että syyllistämme yksittäisiä energian käyttökohteita, vaan ne ratkaistaan sillä, että korvaamme suuria hiilipäästöjä aiheuttavaa energiatuotantoa puhtaalla energiantuotannolla, kuten esimerkiksi ydinvoimalla.

Bitcoin-verkko ei itsessään aiheuta hiilipäästöjä, eikä sen käytön määrä ole yhteydessä edes välillisesti syntyviin hiilipäästöihin. On suhteellisuudentajutonta, ja jopa mautonta, verrata metallien louhinnasta syntyviä muutoksia ympäristöön, kuten esimerkiksi avolouhoksia, siihen, mikä se on kryptovaluutoilla. Tai tarkemmin, mitä se ei ole kryptovaluutoilla.

 

 

* Bitcoin-verkolla on korkea, mutta rajallinen maksuliikennekapasiteetti, jonka vuoksi sillä ei voida nykymuodossa korvata vanhaa pankkijärjestelmää. Yksi ratkaisuehdotus kapasiteetin rajallisuuteen on salamaverkot, jolloin Bitcoin verkon energiakulutuksellinen luonne muuttuu enemmän vanhan pankkijärjestelmän kaltaiseksi, jossa suurempi rahaliikennekapasiteetti on mahdollista suuremmalla energiankulutuksella. Uutisessa tai tutkimuksessa esitettyjen väitteiden kannalta sillä ei kuitenkaan ole merkitystä.

 

]]>
9 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263994-bitcoin-ei-kuormita-ymparistoa#comments Bitcoin Energiapolitiikka Ilmastonmuutos Kryptovaluutat Virtuaalivaluutta Sun, 11 Nov 2018 10:27:35 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263994-bitcoin-ei-kuormita-ymparistoa
Meitä huijataan törkeästi ilmastonmuutoksesta http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263929-meita-huijataan-torkeasti-ilmastonmuutoksesta <p>Aloin noin kymmenen vuotta sitten ihmetellä, että loppuuko ihmiskunnan elo todella lähitulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Miten katastrofiväitteet voisivat pitää paikkansa, koska onhan täällä maapallolla ollut aiemmin paljon lämpimämpääkin ja ihmiskunta on silti selvinnyt, jopa kukoistanut? Suunnilleen tuon verran aiheesta aiemmin tiesin, mutta ymmärsin kuitenkin, ettei ihmiskunta ollut aiheuttanut ilmaston lämpenemistä tuhat tai kuusi tuhatta vuotta sitten jolloin oli merkittävä lämpökausi. Ihan lyhyellä aiheeseen tutustumisella ja faktojen tarkastuksella selvisi, ettei koko jutussa (ilmaston lämpeneminen ihmisen vuoksi) ole päätä eikä häntää.</p><p>Aloin pohtimaan mm. seuraavia kysymyksiä: Kun tiedetään, että esimerkiksi kuusi tuhatta vuotta sitten Suomessa oli useita asteita lämpimämpää, niin mikä muutoksen aiheutti? Eihän se ihmiskunta ainakaan voinut tuolloin olla. Voisiko kyse olla luontaisesta vaihtelusta? Pian selvisi, että maapallon ilmasto on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Ilmastoon vaikuttavat monet tekijät - aurinko, pilvet, kasvillisuus, meret, tulivuoret, kaasujen koostumus jne. jne. Mitään varmaa totuutta ei ole olemassa, eikä konsensusta tutkijoiden keskuudessa. Ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut.</p><p>Vaikka ihmiskunnalla olisikin jotain vaikutusta esimerkiksi aurinkoon verrattuna, niin miten suuri vaikutus olisi? Voisiko vaikutuksen erottaa luontaisesta vaihtelusta? Ja mihin seikkoihin väitetty vaikutus perustuu? Nopeasti asiaa arkijärjellä tutkiessa selvisi, että <strong>ihmiskunnan vaikutusta ei pysty erottamaan luontaisesta ilmaston vaihtelusta</strong>, ilmastomallit eivät toimi ja kiusallisesti edes <strong>lämpötila ei nouse</strong>. Tiesitkö, että vuosina 1940-1975 hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousi kuten se on tehnyt pitkään, mutta lämpötila laski? Tiesitkö, ettei globaali ilmasto ole lämmennyt 20 vuoteen? Jos todellisuuden havainnot eivät pidä paikkaansa teorian kanssa, niin silloin yleensä korjataan teoriaa, eikä esitetä yhä kovempia katastrofiväitteitä. Vaikka hiilidioksidi olisi voimakas kasvihuonekaasu (mitä se ei ole), niin mikä meidän suomalaisten osuus päästöistä globaalisti on? Prosentin tuhannesosia? Tilastokeskuksen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 lähtien vuoteen 2018 mennessä 22 %. Jokohan alkaisi riittää? Jäätikkökairausten perusteella tiedetään, että hiilidioksidin määrän nousu ilmakehässä on todennäköisesti seurausta lämpötilan noususta, eikä päinvastoin, sillä lämpötila nousee ensin ja hiilidioksidin määrä vasta sitten.</p><p>Ehdotankin, että jokainen etsii itse monipuolista tietoa netistä ja muodostaa oman mielipiteensä, sillä vallalla on laajalti joukkohysteria, eivätkä sellaiset uutiset herätä huomiota, joissa todetaan, että &#39;näyttäähän tuo ilmasto normaalisti vaihtelevan&#39;. Ehdotan, että aloitat haun esimerkiksi sanoilla</p><p>&#39;The Great Global Warming Swindle&#39; https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/52Mx0_8YEtg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/52Mx0_8YEtg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&#39;Confessions of a Greenpeace Dropout - Dr Patrick Moore&#39; https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/dCrkqLaYjnc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/dCrkqLaYjnc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>MIT:n meteorologian ex-professori Richard Lindzen&#39; https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/OwqIy8Ikv-c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/OwqIy8Ikv-c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Suomalaisista Antero Ollila ja Antero Järvinen ovat tutkineet asiaa varsin perusteellisesti ja Ollilan sivuilla asia on käyty yksityiskohtaisesti läpi, kts.</p><p><a href="http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/" title="http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/</a></p><p><a href="https://www.climatexam.com/" title="https://www.climatexam.com/">https://www.climatexam.com/</a></p><p>20.10.2018 Helsingin Sanomat teki ilmastonmuutospelottelussa jonkinlaisen ennätyksen - kahdeksan sivua katastrofiväitteitä. Kaikki mahdolliset maailman ongelmat laitettiin ilmastonmuutoksen syyksi ilman kritiikin häivää. Tuo yksittäinen lehti sai allekirjoittaneen &#39;kupin vuotamaan yli&#39; ja aloittamaan tämän blogin. Kannanpa nyt oman korteni kekoon ja yritän omalta osaltani levittää kriittistä ajattelua, myös muissa asioissa. Pyrin kirjoittamaan yhden puheenvuoron noin viikon välein.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aloin noin kymmenen vuotta sitten ihmetellä, että loppuuko ihmiskunnan elo todella lähitulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Miten katastrofiväitteet voisivat pitää paikkansa, koska onhan täällä maapallolla ollut aiemmin paljon lämpimämpääkin ja ihmiskunta on silti selvinnyt, jopa kukoistanut? Suunnilleen tuon verran aiheesta aiemmin tiesin, mutta ymmärsin kuitenkin, ettei ihmiskunta ollut aiheuttanut ilmaston lämpenemistä tuhat tai kuusi tuhatta vuotta sitten jolloin oli merkittävä lämpökausi. Ihan lyhyellä aiheeseen tutustumisella ja faktojen tarkastuksella selvisi, ettei koko jutussa (ilmaston lämpeneminen ihmisen vuoksi) ole päätä eikä häntää.

Aloin pohtimaan mm. seuraavia kysymyksiä: Kun tiedetään, että esimerkiksi kuusi tuhatta vuotta sitten Suomessa oli useita asteita lämpimämpää, niin mikä muutoksen aiheutti? Eihän se ihmiskunta ainakaan voinut tuolloin olla. Voisiko kyse olla luontaisesta vaihtelusta? Pian selvisi, että maapallon ilmasto on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Ilmastoon vaikuttavat monet tekijät - aurinko, pilvet, kasvillisuus, meret, tulivuoret, kaasujen koostumus jne. jne. Mitään varmaa totuutta ei ole olemassa, eikä konsensusta tutkijoiden keskuudessa. Ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut.

Vaikka ihmiskunnalla olisikin jotain vaikutusta esimerkiksi aurinkoon verrattuna, niin miten suuri vaikutus olisi? Voisiko vaikutuksen erottaa luontaisesta vaihtelusta? Ja mihin seikkoihin väitetty vaikutus perustuu? Nopeasti asiaa arkijärjellä tutkiessa selvisi, että ihmiskunnan vaikutusta ei pysty erottamaan luontaisesta ilmaston vaihtelusta, ilmastomallit eivät toimi ja kiusallisesti edes lämpötila ei nouse. Tiesitkö, että vuosina 1940-1975 hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousi kuten se on tehnyt pitkään, mutta lämpötila laski? Tiesitkö, ettei globaali ilmasto ole lämmennyt 20 vuoteen? Jos todellisuuden havainnot eivät pidä paikkaansa teorian kanssa, niin silloin yleensä korjataan teoriaa, eikä esitetä yhä kovempia katastrofiväitteitä. Vaikka hiilidioksidi olisi voimakas kasvihuonekaasu (mitä se ei ole), niin mikä meidän suomalaisten osuus päästöistä globaalisti on? Prosentin tuhannesosia? Tilastokeskuksen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 lähtien vuoteen 2018 mennessä 22 %. Jokohan alkaisi riittää? Jäätikkökairausten perusteella tiedetään, että hiilidioksidin määrän nousu ilmakehässä on todennäköisesti seurausta lämpötilan noususta, eikä päinvastoin, sillä lämpötila nousee ensin ja hiilidioksidin määrä vasta sitten.

Ehdotankin, että jokainen etsii itse monipuolista tietoa netistä ja muodostaa oman mielipiteensä, sillä vallalla on laajalti joukkohysteria, eivätkä sellaiset uutiset herätä huomiota, joissa todetaan, että 'näyttäähän tuo ilmasto normaalisti vaihtelevan'. Ehdotan, että aloitat haun esimerkiksi sanoilla

'The Great Global Warming Swindle' https://www.youtube.com/watch?v=52Mx0_8YEtg

'Confessions of a Greenpeace Dropout - Dr Patrick Moore' https://www.youtube.com/watch?v=dCrkqLaYjnc

MIT:n meteorologian ex-professori Richard Lindzen' https://www.youtube.com/watch?v=OwqIy8Ikv-c

Suomalaisista Antero Ollila ja Antero Järvinen ovat tutkineet asiaa varsin perusteellisesti ja Ollilan sivuilla asia on käyty yksityiskohtaisesti läpi, kts.

http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

https://www.climatexam.com/

20.10.2018 Helsingin Sanomat teki ilmastonmuutospelottelussa jonkinlaisen ennätyksen - kahdeksan sivua katastrofiväitteitä. Kaikki mahdolliset maailman ongelmat laitettiin ilmastonmuutoksen syyksi ilman kritiikin häivää. Tuo yksittäinen lehti sai allekirjoittaneen 'kupin vuotamaan yli' ja aloittamaan tämän blogin. Kannanpa nyt oman korteni kekoon ja yritän omalta osaltani levittää kriittistä ajattelua, myös muissa asioissa. Pyrin kirjoittamaan yhden puheenvuoron noin viikon välein.

]]>
221 http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263929-meita-huijataan-torkeasti-ilmastonmuutoksesta#comments Huijaus Ilmastonmuutos Fri, 09 Nov 2018 16:51:22 +0000 Ossi Tiihonen http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263929-meita-huijataan-torkeasti-ilmastonmuutoksesta
Kaksinaismoralismia ilmastonmuutoksesta http://juhohmlinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263907-kaksinaismoralismia-ilmastonmuutoksesta <p>Lokakuussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaisema raportti on karua luettavaa. Raportin mukaan maapallolla on joitakin kymmeniä vuosia aikaa päästä eroon kasvihuonepäästöistä niin, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Mikäli 1,5 asteen rajaukseen ei päästä seuraukset kasvavat eksponentiaalisesti jokaista 0,5 astetta kohti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lämpeneminen onnistutaan rajoittamaan kahden asteen sijaan 1,5 asteeseen, hyödyt ovat raportin mukaan merkittäviä. Vuoteen 2100 mennessä merenpinta nousisi tällöin 10 senttiä vähemmän ja Pohjoisen jäämeren jääpeite sulaisi kerran sadassa kesässä joka vuosikymmenen sijaan.</p><p>Mutta kuinka tavoite saavutetaan?</p><p>Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on erittäin ongelmallista, silloin kun sääntely kohdistuu yksittäisiin ihmisiin. Me emme voi kulutustapojamme muuttamalla juurikaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon ostamamme tuote, palvelu tai tavara on elinkaarensa aikana tuottanut hiilidioksidipäästöjä puhumattakaan muista päästöistä, sekä sivuvaikutuksista, joita kulutustarpeen valmistaminen vaatii.</p><p>Otetaan esimerkiksi muutamia hyvin yleisiä suomalaisia elintarvikkeita ja kulutustuotteita, kuten kahvi tai palmuöljy. Vaikka yritykset kuinka pyrkivätkin markkinoimaan kahvia reiluna tai palmuöljyä vihreänä ja ekologisena tuotteena on totuus toinen. Emme usein ajattele mitä näiden tuotteiden valmistaminen vaatii. Sademetsiä raivataan ylisuurten plantaasien tieltä, ihmisiä häädetään kodeistaan tai pakotetaan töihin plantaasille pienellä palkalla, tuhotaan luonnon monimuotoisuus ja tuodaan tilalle yksi laji, jolla tavoitellaan mahdollisimman suurta voittoa. Tämä ongelma ei ehkä olisi niin suuri, jos tuottajina olisivat paikalliset, jolloin raha hyödyttäisi heitä, mutta usein kyseessä on monikansallisia yrityksiä tai niiden alihankkijoita, jolloin rahavirrat hyödyttävät vain harvoja yritysjohtajia.</p><p>Tietyllä tavalla voidaan kai väittää, että yritykset vastaavat siihen huutoon, mitä kuluttajat esittävät. Kuluttajat haluavat ekologisia ja ympäristön kannalta hyviä tuotteita, mutta eivät halua luopua ympäristöä kuormittavista tuotteesta, jolloin yritykset luovat mainoksilla ja kampanjoilla kuluttajille mielikuvan siitä, että heidän lähes nykyisellään pitämä toiminta olisi hyväksyttävää. Toisaalta tätä voidaan pitää ymmärrettävänä, muttei kuitenkaan hyväksyttävänä, sillä yritysten ainoa tavoite on tuottaa voittoa, mutta ongelmaksi koituukin se, jos yritysten valta kasvaa liian suureksi verrattuna valtioihin.</p><p>Vastuu ilmastonmuutoksen hillinnällä suuressa kuvassa on valtioilla. Valtioilla onkin suhteellisen laaja arsenaali toimia, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Fossiilisten tukien karsiminen ja poistaminen, hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu (tosin tämän täytyy olla maailmanlaajuinen, jotta yritykset eivät välttelisi niitä siirtämällä toimiaan ulkomaille), digitaalisuuden hyödyntäminen, uusiutuvien energialähteiden tukeminen, metsäkadon ehkäisy ja uudelleen metsitys, sekä muut verotukselliset ja sanktioihin pohjautuvat keinot.</p><p>Entä mitä yksilö voi tehdä, jotta se toimisi vastuullisesti ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla?</p><p>Parasta, mitä voi ilmastonmuutoksen eteen yksilötasolla tehdä on olla kuluttamatta. Länsimaisessa kulutukseen pohjautuvassa elämäntavassa tämä ei useinkaan onnistu, vaan uusien trendien ja hienojen tuotteiden myötä ostamme intuitiolla asioita, joiden tarpeellisuus voidaan kyseenalaistaa. Ota selvää kuinka eri tuotteet ja niiden komponentit valmistetaan ja pyri mahdollisuuksien mukaan vertailemaan eri tuotteiden hiilijalanjälkiä. Mitä useampi ihminen on aidosti huolestunut ilmastonmuutoksesta, sen todennäköisemmin heitä pääsee päättäviin elimiin, jolloin saadaan aikaan yksilöiden valintoja helpottavia päätöksiä, jotka ovat ympäristöystävällisiä.</p><p>Maailma on herännyt siihen, että ilmastonmuutos on erittäin vakava ongelma ja osittain sen mukanaan tuomat ilmiöt ovat näkyvissä. Kuitenkaan ei ole vielä täysin ymmärretty sitä, että ilmastonmuutoksen hidastaminen ja pysäyttäminen vaatii hiilineutraaleja ja hiilinegatiivisia valtioita, jolloin maapallon vapaana olevaa hiilidioksidia saadaan sidottua enemmän kuin sitä tuotetaan. Tämä taas vaatii radikaaleja tekoja ja varmasti tullaan myös kysymyksien eteen, jossa kyseenalaistetaan ja syrjäytetään länsimainen kulutukseen perustuva yhteiskunnallinen rakenne. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että vielä pyritään etsimään niin sanottuja helppoja ratkaisuja, jotta meidän ei tarvitsisi juurikaan muuttaa nykyistä elämänmuotoamme. Hyvin pian tullaan kuitenkin siihen pisteeseen, jossa muutos on pakollinen, halusi sitä tai ei.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lokakuussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaisema raportti on karua luettavaa. Raportin mukaan maapallolla on joitakin kymmeniä vuosia aikaa päästä eroon kasvihuonepäästöistä niin, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Mikäli 1,5 asteen rajaukseen ei päästä seuraukset kasvavat eksponentiaalisesti jokaista 0,5 astetta kohti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lämpeneminen onnistutaan rajoittamaan kahden asteen sijaan 1,5 asteeseen, hyödyt ovat raportin mukaan merkittäviä. Vuoteen 2100 mennessä merenpinta nousisi tällöin 10 senttiä vähemmän ja Pohjoisen jäämeren jääpeite sulaisi kerran sadassa kesässä joka vuosikymmenen sijaan.

Mutta kuinka tavoite saavutetaan?

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on erittäin ongelmallista, silloin kun sääntely kohdistuu yksittäisiin ihmisiin. Me emme voi kulutustapojamme muuttamalla juurikaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon ostamamme tuote, palvelu tai tavara on elinkaarensa aikana tuottanut hiilidioksidipäästöjä puhumattakaan muista päästöistä, sekä sivuvaikutuksista, joita kulutustarpeen valmistaminen vaatii.

Otetaan esimerkiksi muutamia hyvin yleisiä suomalaisia elintarvikkeita ja kulutustuotteita, kuten kahvi tai palmuöljy. Vaikka yritykset kuinka pyrkivätkin markkinoimaan kahvia reiluna tai palmuöljyä vihreänä ja ekologisena tuotteena on totuus toinen. Emme usein ajattele mitä näiden tuotteiden valmistaminen vaatii. Sademetsiä raivataan ylisuurten plantaasien tieltä, ihmisiä häädetään kodeistaan tai pakotetaan töihin plantaasille pienellä palkalla, tuhotaan luonnon monimuotoisuus ja tuodaan tilalle yksi laji, jolla tavoitellaan mahdollisimman suurta voittoa. Tämä ongelma ei ehkä olisi niin suuri, jos tuottajina olisivat paikalliset, jolloin raha hyödyttäisi heitä, mutta usein kyseessä on monikansallisia yrityksiä tai niiden alihankkijoita, jolloin rahavirrat hyödyttävät vain harvoja yritysjohtajia.

Tietyllä tavalla voidaan kai väittää, että yritykset vastaavat siihen huutoon, mitä kuluttajat esittävät. Kuluttajat haluavat ekologisia ja ympäristön kannalta hyviä tuotteita, mutta eivät halua luopua ympäristöä kuormittavista tuotteesta, jolloin yritykset luovat mainoksilla ja kampanjoilla kuluttajille mielikuvan siitä, että heidän lähes nykyisellään pitämä toiminta olisi hyväksyttävää. Toisaalta tätä voidaan pitää ymmärrettävänä, muttei kuitenkaan hyväksyttävänä, sillä yritysten ainoa tavoite on tuottaa voittoa, mutta ongelmaksi koituukin se, jos yritysten valta kasvaa liian suureksi verrattuna valtioihin.

Vastuu ilmastonmuutoksen hillinnällä suuressa kuvassa on valtioilla. Valtioilla onkin suhteellisen laaja arsenaali toimia, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Fossiilisten tukien karsiminen ja poistaminen, hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu (tosin tämän täytyy olla maailmanlaajuinen, jotta yritykset eivät välttelisi niitä siirtämällä toimiaan ulkomaille), digitaalisuuden hyödyntäminen, uusiutuvien energialähteiden tukeminen, metsäkadon ehkäisy ja uudelleen metsitys, sekä muut verotukselliset ja sanktioihin pohjautuvat keinot.

Entä mitä yksilö voi tehdä, jotta se toimisi vastuullisesti ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla?

Parasta, mitä voi ilmastonmuutoksen eteen yksilötasolla tehdä on olla kuluttamatta. Länsimaisessa kulutukseen pohjautuvassa elämäntavassa tämä ei useinkaan onnistu, vaan uusien trendien ja hienojen tuotteiden myötä ostamme intuitiolla asioita, joiden tarpeellisuus voidaan kyseenalaistaa. Ota selvää kuinka eri tuotteet ja niiden komponentit valmistetaan ja pyri mahdollisuuksien mukaan vertailemaan eri tuotteiden hiilijalanjälkiä. Mitä useampi ihminen on aidosti huolestunut ilmastonmuutoksesta, sen todennäköisemmin heitä pääsee päättäviin elimiin, jolloin saadaan aikaan yksilöiden valintoja helpottavia päätöksiä, jotka ovat ympäristöystävällisiä.

Maailma on herännyt siihen, että ilmastonmuutos on erittäin vakava ongelma ja osittain sen mukanaan tuomat ilmiöt ovat näkyvissä. Kuitenkaan ei ole vielä täysin ymmärretty sitä, että ilmastonmuutoksen hidastaminen ja pysäyttäminen vaatii hiilineutraaleja ja hiilinegatiivisia valtioita, jolloin maapallon vapaana olevaa hiilidioksidia saadaan sidottua enemmän kuin sitä tuotetaan. Tämä taas vaatii radikaaleja tekoja ja varmasti tullaan myös kysymyksien eteen, jossa kyseenalaistetaan ja syrjäytetään länsimainen kulutukseen perustuva yhteiskunnallinen rakenne. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että vielä pyritään etsimään niin sanottuja helppoja ratkaisuja, jotta meidän ei tarvitsisi juurikaan muuttaa nykyistä elämänmuotoamme. Hyvin pian tullaan kuitenkin siihen pisteeseen, jossa muutos on pakollinen, halusi sitä tai ei.

]]>
0 http://juhohmlinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263907-kaksinaismoralismia-ilmastonmuutoksesta#comments Ilmastonmuutos Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC Valtarakenne Fri, 09 Nov 2018 09:51:46 +0000 Juho Hämäläinen http://juhohmlinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263907-kaksinaismoralismia-ilmastonmuutoksesta
Haittavero punaiselle lihalle http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263875-haittavero-punaiselle-lihalle <p>Syksyn mittaan on keskusteltu jälleen ilmastonmuutoksesta. IPCC:n suhteellisen negatiivissävytteisin raportin julkistamisen myötä paljon energiaa on keskitetty kysymykseen siitä, miten saastuttamista voitaisiin vähentää.</p><p>Aiemmin lokakuussa <a href="http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262229-paastojen-vertailua-yksilo-vai-valtiotaso">kirjoitin </a>siitä, pitäisikö päästöjä tarkastella yksilöiden vai valtioiden näkökulmasta. Johtopäätöksenä toimi, että ehdottomasti yksilötasolla. Kaikki muu on jokseenkin turhanpäiväistä vastuunvälttelyä ja feel-good -kiertelyä. </p><p>Lihansyönti <a href="http://www.europarl.europa.eu/climatechange/doc/FAO%20report%20executive%20summary.pdf">muodostaa </a>tutkimuksesta hieman riippuen noin viitisentoista prosenttia kaikista päästöistä. Tässä ei tietenkään ole mukana esimerkiksi punaisen lihan <a href="https://www.theguardian.com/news/datablog/2013/jan/10/how-much-water-food-production-waste">suorastaan absurdia vedenkulutusta</a> tai muita ympäristöhaittoja. Erään <a href="https://www.nature.com/articles/s41586-018-0594-0.epdf?referrer_access_token=47rEOLrbC5HHxixJe8Gl6NRgN0jAjWel9jnR3ZoTv0M2ZckU8PFAjFp2beHrcOXhHVPwiboHFjCLaVoEktOYmoxPbRqhlbGhW5xXW8uf9x-tzFRt_Nj-wDtRmStrxH6KFMYNXU3k4kcnBObsJZ7hx_6jxjQHE4ib6dwcvUNQgj-lZ2yraZU2iarwmKdNa127Xaa1HFVMX9OYU51hCZEjEMuHcgyoP9ZAnUxHu0rTy8A%3D&amp;tracking_referrer=www.bbc.com">tutkimuksen</a> mukaan nykyisellä kurssilla lihantuotanto tulisi ilman muutosta kurssiin olemaan vielä keskeisemmässä roolissa suurempana saastuttajana tulevaisuudessa. Lihansyönnin vähentäminen olisikin, loogisesti, järkevää ilmaston ja ympäristön kannalta.</p><p>Jos ilmaston ja yhteisen hyvän eteen toimiminen kuulostaa liian epäitsekkäältä, on olemassa toinen ja lähemmäs osuva peruste punaisen lihan kulutuksen vähentämiselle. Maailman terveysjärjestö <a href="https://www.bbc.com/news/health-34615621">raportoi </a>muutamia vuosia sitten näyttävästi punaisen lihan lisäävän riskiä sairastua syöpään, erityisesti pekonin, makkaroiden ja muiden prosessoitujen tuotteiden osalta. Aggregaattitasolla lihankulutuksen vähentäminen tuo myös kansantaloudelle säästöjä vähentyneiden terveydenhoitokulujen myötä, BBC <a href="https://www.bbc.com/news/uk-46122227">uutisoi</a>.</p><p>Punaisen lihan kulutusta vähentämällä hyötyy siis paitsi ilmasto, myös oma terveys.</p><p>Miten lähes kaikille osapuolille haitallista lihankulutusta tulisi sitten lähteä suitsimaan? Itse suosin markkinamekaniikan valjastamista hyötykäyttöön silloin kuin se on mahdollista ja järkevää. Markkinalogiikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.</p><p>Lihankulutus on asia, johon voi omalla toiminnalla vaikuttaa suhteellisen kitkattomasti. Verrattuna esimerkiksi energiantuotannon muotoihin, joihin yksilö voi vaikuttaa vain välillisesti äänestämällä, ruokavalion muokkaaminen onnistuu jokaisella kaupassakäynnillä erilaisen kulutuspäätöksen tekemällä.</p><p>Kulutuspäätöksen tekemistä haluttuun suuntaan voidaan totta kai vaikuttaa valtiotasolla. Nykyisellään lihantuotanto nauttii huomattavaa valtiontukea maataloustukien muodossa. Jos kyseiset tuet poistuisivat, olisi kaupassa se porsaankyljys tai kotimainen jauheliha kalliimpaa ja näin sen kulutus vähäisempää.&nbsp;</p><p>Toinen, kenties vähemmän kotimaisille tuottajille haitallinen keino olisi asetta punaiselle lihalle haittavero. Kyeistä mekanismia käytetään jo esimerkiksi tupakan ja alkoholin yhteydessä, perusteena näiden katsotaan olevan kansanterveydellisesti haitallisia tuotteita ja siksi niiden kulutusta tulee pyrkiä ehkäisemään. Täysin sama peruste soveltuu myös punaisen lihan haittaverotukseen sillä poikkeuksella, että kansanterveyden lisäksi se on haitallista myös ilmastolle.</p><p>Haittaveron asettamisen myötä punaisen lihan kulutus vähentyisi. Samalla vaihtoehtoisten ja vähempipäästöisten proteiininlähteiden kulutus lisääntyisi, mikä olisi niin kansanterveyden kuin ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun näkökulmasta hyvä asia. Bonuksena haittaverolla kerätyt tuotot voisi ohjata säilyvän kulutuksen haittojen minimoimiseen, tai muuhun vastaavaan.</p><p>Yksinään moinen askel ei tietenkään ilmastoa pelasta, lisätoimia tarvitaan. Nähdäkseni punaisen lihan haittaverotus olisi kuitenkin toimi, joka hyödyttäisi oikeastaan kaikkia. Se on rationaalinen tapa edesauttaa välttämätöntä ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua samalla kun se edesauttaisi kansanterveyttä ja kartuttaisi valtion rahakirstuja. Kun vähennetään päästöjä kivuttomilla toimenpiteillä, vaaditaan kivullisia toimia vähemmän.</p><p>Kenelle voisi soittaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Syksyn mittaan on keskusteltu jälleen ilmastonmuutoksesta. IPCC:n suhteellisen negatiivissävytteisin raportin julkistamisen myötä paljon energiaa on keskitetty kysymykseen siitä, miten saastuttamista voitaisiin vähentää.

Aiemmin lokakuussa kirjoitin siitä, pitäisikö päästöjä tarkastella yksilöiden vai valtioiden näkökulmasta. Johtopäätöksenä toimi, että ehdottomasti yksilötasolla. Kaikki muu on jokseenkin turhanpäiväistä vastuunvälttelyä ja feel-good -kiertelyä.

Lihansyönti muodostaa tutkimuksesta hieman riippuen noin viitisentoista prosenttia kaikista päästöistä. Tässä ei tietenkään ole mukana esimerkiksi punaisen lihan suorastaan absurdia vedenkulutusta tai muita ympäristöhaittoja. Erään tutkimuksen mukaan nykyisellä kurssilla lihantuotanto tulisi ilman muutosta kurssiin olemaan vielä keskeisemmässä roolissa suurempana saastuttajana tulevaisuudessa. Lihansyönnin vähentäminen olisikin, loogisesti, järkevää ilmaston ja ympäristön kannalta.

Jos ilmaston ja yhteisen hyvän eteen toimiminen kuulostaa liian epäitsekkäältä, on olemassa toinen ja lähemmäs osuva peruste punaisen lihan kulutuksen vähentämiselle. Maailman terveysjärjestö raportoi muutamia vuosia sitten näyttävästi punaisen lihan lisäävän riskiä sairastua syöpään, erityisesti pekonin, makkaroiden ja muiden prosessoitujen tuotteiden osalta. Aggregaattitasolla lihankulutuksen vähentäminen tuo myös kansantaloudelle säästöjä vähentyneiden terveydenhoitokulujen myötä, BBC uutisoi.

Punaisen lihan kulutusta vähentämällä hyötyy siis paitsi ilmasto, myös oma terveys.

Miten lähes kaikille osapuolille haitallista lihankulutusta tulisi sitten lähteä suitsimaan? Itse suosin markkinamekaniikan valjastamista hyötykäyttöön silloin kuin se on mahdollista ja järkevää. Markkinalogiikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Lihankulutus on asia, johon voi omalla toiminnalla vaikuttaa suhteellisen kitkattomasti. Verrattuna esimerkiksi energiantuotannon muotoihin, joihin yksilö voi vaikuttaa vain välillisesti äänestämällä, ruokavalion muokkaaminen onnistuu jokaisella kaupassakäynnillä erilaisen kulutuspäätöksen tekemällä.

Kulutuspäätöksen tekemistä haluttuun suuntaan voidaan totta kai vaikuttaa valtiotasolla. Nykyisellään lihantuotanto nauttii huomattavaa valtiontukea maataloustukien muodossa. Jos kyseiset tuet poistuisivat, olisi kaupassa se porsaankyljys tai kotimainen jauheliha kalliimpaa ja näin sen kulutus vähäisempää. 

Toinen, kenties vähemmän kotimaisille tuottajille haitallinen keino olisi asetta punaiselle lihalle haittavero. Kyeistä mekanismia käytetään jo esimerkiksi tupakan ja alkoholin yhteydessä, perusteena näiden katsotaan olevan kansanterveydellisesti haitallisia tuotteita ja siksi niiden kulutusta tulee pyrkiä ehkäisemään. Täysin sama peruste soveltuu myös punaisen lihan haittaverotukseen sillä poikkeuksella, että kansanterveyden lisäksi se on haitallista myös ilmastolle.

Haittaveron asettamisen myötä punaisen lihan kulutus vähentyisi. Samalla vaihtoehtoisten ja vähempipäästöisten proteiininlähteiden kulutus lisääntyisi, mikä olisi niin kansanterveyden kuin ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun näkökulmasta hyvä asia. Bonuksena haittaverolla kerätyt tuotot voisi ohjata säilyvän kulutuksen haittojen minimoimiseen, tai muuhun vastaavaan.

Yksinään moinen askel ei tietenkään ilmastoa pelasta, lisätoimia tarvitaan. Nähdäkseni punaisen lihan haittaverotus olisi kuitenkin toimi, joka hyödyttäisi oikeastaan kaikkia. Se on rationaalinen tapa edesauttaa välttämätöntä ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua samalla kun se edesauttaisi kansanterveyttä ja kartuttaisi valtion rahakirstuja. Kun vähennetään päästöjä kivuttomilla toimenpiteillä, vaaditaan kivullisia toimia vähemmän.

Kenelle voisi soittaa?

]]>
9 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263875-haittavero-punaiselle-lihalle#comments Ilmastonmuutos Kansanterveys Lihansyönti Markkinatalous Fri, 09 Nov 2018 08:00:00 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263875-haittavero-punaiselle-lihalle
Ilmasto kiittää suorista lennoista maakuntakentille http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263846-ilmasto-kiittaa-suorista-lennoista-maakuntakentille <p>Kukaan ei voi kiistää faktaa, että lentomatkustaminen saastuttaa. Lapin ja Suomen matkailun kehittäminen on kuitenkin lentoliikenteen kehittymisen varassa, joten tarvitsemme lisää liikennettä. Mikä siis neuvoksi? Ei ainakaan vihreiden esittämä lentovero, jolla Suomi tuhoaisi oman kilpailukykynsä ja jonka myötä ainoastaan eliitti voisi lentää. Uusien verojen sijaan pitäisi tarjota porkkanaa, jolla kannustettaisiin vähäpäästöisempään liikenteeseen ja suosimaan uusia konetyyppejä.</p><p>Eräs näkökulma joka unohdetaan keskustelussa, tahallaan tai tahattomasti, on suorien lentojen lisääminen maakuntakentille. Myös pienkenttien käyttöä tulisi tehostaa. Viimeisinä vuosina Lapin kentille on syntynyt useita suoria yhteyksiä ulkomaille, mutta ei riittävästi. Jokainen ymmärtää, että Pekingistä Lappiin saapuvan matkailijan ilmastokuormitus on suurempi mikäli hän lentää ensin Helsinki-Vantaalle ja sieltä edelleen toisella lennolla kohteeseen. Toivon Aasian liikenteeseen erikoistuneen valtionyhtiömme Finnairin huomioivan tämän tulevaisuudessa. Suorat lennot Aasiasta Lappiin olisivat ilmastoteko ja ne parantaisivat matkailun kehittämisen edellytyksiä.</p><p>Lentoliikenteen päästöistä puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että sen ilmastokuormitus on edelleen suhteellisen pieni, noin 2% kokonaisuudesta. Kun suosimme ja kannustamme vähäpäästöiseen liikenteeseen sekä suosimme lentokoneisiinkin kovalla vauhdilla tulevia biopolttoaineita, ovat tämän matkustamismuodon päästöt hallittavissa. Yksilötasolla lentomatkustamisen päästöt saattavat kuitenkin olla hyvinkin suuret ja tämä on hyvä tiedostaa.<br /><br />Lentoyhtiöiltä onkin syytä toivoa vapaaehtoisia toimia metsittämiseen ja soiden ennallistamiseen liittyen. Finnair voisi näyttää tässä esimerkkiä ja ottaa yhdessä Metsähallituksen kanssa vastuulleen Pohjois-Suomen tarpeettomien ojitusten tukkimisen. Näin parannettaisiin soiden hiilensidontakykyä ja luotaisiin lisää työpaikkoja pohjoiseen ilmastoystävällisellä tavalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kukaan ei voi kiistää faktaa, että lentomatkustaminen saastuttaa. Lapin ja Suomen matkailun kehittäminen on kuitenkin lentoliikenteen kehittymisen varassa, joten tarvitsemme lisää liikennettä. Mikä siis neuvoksi? Ei ainakaan vihreiden esittämä lentovero, jolla Suomi tuhoaisi oman kilpailukykynsä ja jonka myötä ainoastaan eliitti voisi lentää. Uusien verojen sijaan pitäisi tarjota porkkanaa, jolla kannustettaisiin vähäpäästöisempään liikenteeseen ja suosimaan uusia konetyyppejä.

Eräs näkökulma joka unohdetaan keskustelussa, tahallaan tai tahattomasti, on suorien lentojen lisääminen maakuntakentille. Myös pienkenttien käyttöä tulisi tehostaa. Viimeisinä vuosina Lapin kentille on syntynyt useita suoria yhteyksiä ulkomaille, mutta ei riittävästi. Jokainen ymmärtää, että Pekingistä Lappiin saapuvan matkailijan ilmastokuormitus on suurempi mikäli hän lentää ensin Helsinki-Vantaalle ja sieltä edelleen toisella lennolla kohteeseen. Toivon Aasian liikenteeseen erikoistuneen valtionyhtiömme Finnairin huomioivan tämän tulevaisuudessa. Suorat lennot Aasiasta Lappiin olisivat ilmastoteko ja ne parantaisivat matkailun kehittämisen edellytyksiä.

Lentoliikenteen päästöistä puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että sen ilmastokuormitus on edelleen suhteellisen pieni, noin 2% kokonaisuudesta. Kun suosimme ja kannustamme vähäpäästöiseen liikenteeseen sekä suosimme lentokoneisiinkin kovalla vauhdilla tulevia biopolttoaineita, ovat tämän matkustamismuodon päästöt hallittavissa. Yksilötasolla lentomatkustamisen päästöt saattavat kuitenkin olla hyvinkin suuret ja tämä on hyvä tiedostaa.

Lentoyhtiöiltä onkin syytä toivoa vapaaehtoisia toimia metsittämiseen ja soiden ennallistamiseen liittyen. Finnair voisi näyttää tässä esimerkkiä ja ottaa yhdessä Metsähallituksen kanssa vastuulleen Pohjois-Suomen tarpeettomien ojitusten tukkimisen. Näin parannettaisiin soiden hiilensidontakykyä ja luotaisiin lisää työpaikkoja pohjoiseen ilmastoystävällisellä tavalla.

]]>
3 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263846-ilmasto-kiittaa-suorista-lennoista-maakuntakentille#comments Finnair Ilmastonmuutos Lentoliikenne Maakunnat Thu, 08 Nov 2018 10:53:56 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263846-ilmasto-kiittaa-suorista-lennoista-maakuntakentille
Ei tullut USA:ssa ilmastovaaleja http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263802-ei-tullut-usassa-ilmastovaaleja <p>Ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastorahoitus ei noussut tärkeimmäksi vaaliaiheeksi. Ei päässyt edes tärkeimpien joukkoon. IPCC:n raportista huolimatta.</p><p>Demokraatitkin saivat äänensä ihmisiltä, jotka äänestämällä halusivat varmistaa, että heidän omat taloudelliset etunsa ja päästönsä (ja niille toivottu kasvu) on turvattu.</p><p>Kansanedustajien huoneen siirtyminen Demokraattien haltuun on merkittävä asia. Ilmastopoliittisesti se voisi olla sitä. Republikaanit voittivat Edustajienhuoneen 2010 ja ovat sen jälkeen pitäneet sitä hallussaan ja estäneet ilmastorahoituksen.</p><p>Demokraatit voittivat, mutta heillä ei ole aikomustakaan tehdä ilmastonmuutokselle mitään oleellista: <a href="https://www.theguardian.com/environment/2018/oct/31/climate-change-democrats-house-midterms-pollution-plan" title="https://www.theguardian.com/environment/2018/oct/31/climate-change-democrats-house-midterms-pollution-plan">https://www.theguardian.com/environment/2018/oct/31/climate-change-democ...</a></p><p>Miksi? Koska se voisi olla epäsuosittua. Eivät Demokraattien äänestäjätkään ole valmiita tinkimään yhtään omasta elintasostaan.</p><p>Liittovaltion laki estää julkisten varojen käytön kaikille YK:n järjestöille, jotka tunnustavat ja hyväksyvät Palestiinan täysjäsenekseen. Unescon rahoitus oli pakko katkaista 2011 ja ilmastorahoitus muutama vuosi myöhemmin. Esim. senaattorit Cruz ja Rubio ovat käyttäneet tätä keppihevosenaan, kun ovat kaikin tavoin taistelleet USA:n (törkeän pientä) ilmastorahoitusta vastaan. He ovat onnistuneet. Tähän lakiin pitäisi saada muutos, muuten Demokraattien Edustajienhuoneen voitto on merkityksetön ilmastorahoituksen kannalta. Oli älytön liike ilmastopoliittisesti päästää Palestiina jäseneksi, kaikki kyllä tiesivät, että USA:lla ei ole sen jälkeen mahdollisuutta osallistua ilmastorahoitukseen.</p><p>Kesäkuussa 2009 Edustajienhuone niukasti 219-212 hyväksyi EU:n tyylisen päästökaupan, joskin vähemmän tiukan kuin EU:n ilmastopolitiikat. 44 Demokraattia äänesti tuotakin vastaan, mutta koska Demokraateilla oli suuri enemmistö ja 8 Republikaania äänesti puolesta, se meni läpi. Mitä tapahtui sitten? Laille tarvittiin Senaatin hyväksyntä. Republikaaneilla oli 41 edustajaa ja Demokraateilla 57 + 2. Toinen oli sitoutumaton Demokraatti Lieberman, toinen Sanders, jolla myös on Demokraattisen puolueen tuki, ja joka valitaan Demokraattien esivaaleissa, ja joka äänestää melkein aina Demokraattien mukana. Ja Sanders tunnetaan ilmastonmuutoksen esillä pitämisestä (yksi harvoista). Eli 59-41. Silti lakia ei otettu edes käsittelyyn Senaatissa. Siitä ei edes keskusteltu Senaatissa, koska se oli DOA eli <em>dead on arrival</em>. Senaatti edustaa tasaisesti koosta riippumatta kaikkien osavaltioiden intressejä toisin kuin Edustajienhuone. Edustajienhuoneessakin Demokraatteja mm. osavaltioista, joissa oli paljon teollista tuotantoa ja valmistavaa teollisuutta, äänesti vastaan. Ja Demokraatit osavaltioista, jotka hyötyvät paljon kivihiilestä. Jos edes ilmastotutkijoiden ja ympäristöjärjestöjen vastustama laki (koska se oli liian löysä) ei menestynyt, vaikka Demokraateilla oli &quot;värisuora&quot; ja historian tärkein ilmastokokous (Kööpenhamina) oli alkamassa vain muutaman kuukauden kuluttua, niin miksi nyt tai tulevaisuudessa samantyyppinen tai kireämpi laki menisi läpi?</p><p>Suomessa on ollut jo kahdesti ilmastovaalit, 2011 ja 2015. 2019 ilmastonmuutos ja suomalaisten rahojen antaminen muille maille tulevat olemaan tärkein vaaliteema. Esim. sotilaan/valloittajan näköisten nuorten muukalaismiesten Oulun valloitus laitetaan oululaisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen syyksi. Valtavirtatiedotusvälineet ja niiden Vihreät ja Vasemmistoliittolaiset toimittajat ja vaalitenttijät ovat jo päättäneet, että ilmastonmuutos, kehitys- ja ilmastorahoituksen lisääminen sekä avoimet rajat maahanpyrkiville miehille tulevat olemaan vaalien tärkein teema. Tämän vuoden presidentinvaalit antoivat jo esimakua. On siinä yhdysvaltalaisella tai singaporelaisella ihmettelemistä, kun tärkein vaaliteema oli afrikkalaisten hyvinvoinnin lisääminen suomalaisten hyvinvoinnin sijaan suomalaisten verorahoilla. Suurin sotilaallinenkin turvallisuusuhka Suomelle on muka ilmaston lämpeneminen eikä Venäjä. Kokoomuksen ja KD:n tukema &quot;kansanliikkeen&quot; ehdokas ja entinen Kokoomuksen puheenjohtaja oli kaikesta samaa mieltä vihervasemmiston kanssa. Kaikki ehdokkaat yhtä lukuun ottamatta halusivat lisätä suunnattomasti verorahojemme siirtoa muiden maiden ja ihmisten käyttöön samaan aikaan kun Suomessa leikataan edelleen esim. indeksijäädytyksillä. Ehdokkaiden mukaan Suomella ei ole oikeutta estää muukalaisten invaasiota maahamme jne.</p><p>USA:n vaalien kolme tärkeintä asiaa olivät tässä järjestyksessä: terveydenhuolto, maahanmuutto/maahantunkeutuminen ja talous (= päästöjen eli kulutuksen lisääminen).</p><p>Oli pari kansanäänestystäkin: Arizonassa erittäin selvin luvuin tyrmättiin esitys nostaa uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannosta maltillisesti ylöspäin. (https://ballotpedia.org/Arizona_Proposition_127,_Renewable_Energy_Standards_Initiative_(2018))</p><p>Vošingtonin osavaltiossa äänestäjät hylkäsivät hiiliveron: <a href="https://thehill.com/policy/energy-environment/415418-washington-state-voters-reject-carbon-tax" title="https://thehill.com/policy/energy-environment/415418-washington-state-voters-reject-carbon-tax">https://thehill.com/policy/energy-environment/415418-washington-state-vo...</a></p><p>USA:ssa ei edelleenkään ole hiiliveroa missään. Ehdotettu taso oli aivan liian alhainen siihen verrattuna, mikä on USA:n oikeudenmukainen osuus ilmastotoimista. Hiiliveron tuotto oli tarkoitus käyttää kokonaan kotimaassa eikä yhtään kehitysmaissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastorahoitus ei noussut tärkeimmäksi vaaliaiheeksi. Ei päässyt edes tärkeimpien joukkoon. IPCC:n raportista huolimatta.

Demokraatitkin saivat äänensä ihmisiltä, jotka äänestämällä halusivat varmistaa, että heidän omat taloudelliset etunsa ja päästönsä (ja niille toivottu kasvu) on turvattu.

Kansanedustajien huoneen siirtyminen Demokraattien haltuun on merkittävä asia. Ilmastopoliittisesti se voisi olla sitä. Republikaanit voittivat Edustajienhuoneen 2010 ja ovat sen jälkeen pitäneet sitä hallussaan ja estäneet ilmastorahoituksen.

Demokraatit voittivat, mutta heillä ei ole aikomustakaan tehdä ilmastonmuutokselle mitään oleellista: https://www.theguardian.com/environment/2018/oct/31/climate-change-democrats-house-midterms-pollution-plan

Miksi? Koska se voisi olla epäsuosittua. Eivät Demokraattien äänestäjätkään ole valmiita tinkimään yhtään omasta elintasostaan.

Liittovaltion laki estää julkisten varojen käytön kaikille YK:n järjestöille, jotka tunnustavat ja hyväksyvät Palestiinan täysjäsenekseen. Unescon rahoitus oli pakko katkaista 2011 ja ilmastorahoitus muutama vuosi myöhemmin. Esim. senaattorit Cruz ja Rubio ovat käyttäneet tätä keppihevosenaan, kun ovat kaikin tavoin taistelleet USA:n (törkeän pientä) ilmastorahoitusta vastaan. He ovat onnistuneet. Tähän lakiin pitäisi saada muutos, muuten Demokraattien Edustajienhuoneen voitto on merkityksetön ilmastorahoituksen kannalta. Oli älytön liike ilmastopoliittisesti päästää Palestiina jäseneksi, kaikki kyllä tiesivät, että USA:lla ei ole sen jälkeen mahdollisuutta osallistua ilmastorahoitukseen.

Kesäkuussa 2009 Edustajienhuone niukasti 219-212 hyväksyi EU:n tyylisen päästökaupan, joskin vähemmän tiukan kuin EU:n ilmastopolitiikat. 44 Demokraattia äänesti tuotakin vastaan, mutta koska Demokraateilla oli suuri enemmistö ja 8 Republikaania äänesti puolesta, se meni läpi. Mitä tapahtui sitten? Laille tarvittiin Senaatin hyväksyntä. Republikaaneilla oli 41 edustajaa ja Demokraateilla 57 + 2. Toinen oli sitoutumaton Demokraatti Lieberman, toinen Sanders, jolla myös on Demokraattisen puolueen tuki, ja joka valitaan Demokraattien esivaaleissa, ja joka äänestää melkein aina Demokraattien mukana. Ja Sanders tunnetaan ilmastonmuutoksen esillä pitämisestä (yksi harvoista). Eli 59-41. Silti lakia ei otettu edes käsittelyyn Senaatissa. Siitä ei edes keskusteltu Senaatissa, koska se oli DOA eli dead on arrival. Senaatti edustaa tasaisesti koosta riippumatta kaikkien osavaltioiden intressejä toisin kuin Edustajienhuone. Edustajienhuoneessakin Demokraatteja mm. osavaltioista, joissa oli paljon teollista tuotantoa ja valmistavaa teollisuutta, äänesti vastaan. Ja Demokraatit osavaltioista, jotka hyötyvät paljon kivihiilestä. Jos edes ilmastotutkijoiden ja ympäristöjärjestöjen vastustama laki (koska se oli liian löysä) ei menestynyt, vaikka Demokraateilla oli "värisuora" ja historian tärkein ilmastokokous (Kööpenhamina) oli alkamassa vain muutaman kuukauden kuluttua, niin miksi nyt tai tulevaisuudessa samantyyppinen tai kireämpi laki menisi läpi?

Suomessa on ollut jo kahdesti ilmastovaalit, 2011 ja 2015. 2019 ilmastonmuutos ja suomalaisten rahojen antaminen muille maille tulevat olemaan tärkein vaaliteema. Esim. sotilaan/valloittajan näköisten nuorten muukalaismiesten Oulun valloitus laitetaan oululaisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen syyksi. Valtavirtatiedotusvälineet ja niiden Vihreät ja Vasemmistoliittolaiset toimittajat ja vaalitenttijät ovat jo päättäneet, että ilmastonmuutos, kehitys- ja ilmastorahoituksen lisääminen sekä avoimet rajat maahanpyrkiville miehille tulevat olemaan vaalien tärkein teema. Tämän vuoden presidentinvaalit antoivat jo esimakua. On siinä yhdysvaltalaisella tai singaporelaisella ihmettelemistä, kun tärkein vaaliteema oli afrikkalaisten hyvinvoinnin lisääminen suomalaisten hyvinvoinnin sijaan suomalaisten verorahoilla. Suurin sotilaallinenkin turvallisuusuhka Suomelle on muka ilmaston lämpeneminen eikä Venäjä. Kokoomuksen ja KD:n tukema "kansanliikkeen" ehdokas ja entinen Kokoomuksen puheenjohtaja oli kaikesta samaa mieltä vihervasemmiston kanssa. Kaikki ehdokkaat yhtä lukuun ottamatta halusivat lisätä suunnattomasti verorahojemme siirtoa muiden maiden ja ihmisten käyttöön samaan aikaan kun Suomessa leikataan edelleen esim. indeksijäädytyksillä. Ehdokkaiden mukaan Suomella ei ole oikeutta estää muukalaisten invaasiota maahamme jne.

USA:n vaalien kolme tärkeintä asiaa olivät tässä järjestyksessä: terveydenhuolto, maahanmuutto/maahantunkeutuminen ja talous (= päästöjen eli kulutuksen lisääminen).

Oli pari kansanäänestystäkin: Arizonassa erittäin selvin luvuin tyrmättiin esitys nostaa uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannosta maltillisesti ylöspäin. (https://ballotpedia.org/Arizona_Proposition_127,_Renewable_Energy_Standards_Initiative_(2018))

Vošingtonin osavaltiossa äänestäjät hylkäsivät hiiliveron: https://thehill.com/policy/energy-environment/415418-washington-state-voters-reject-carbon-tax

USA:ssa ei edelleenkään ole hiiliveroa missään. Ehdotettu taso oli aivan liian alhainen siihen verrattuna, mikä on USA:n oikeudenmukainen osuus ilmastotoimista. Hiiliveron tuotto oli tarkoitus käyttää kokonaan kotimaassa eikä yhtään kehitysmaissa.

]]>
4 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263802-ei-tullut-usassa-ilmastovaaleja#comments Ilmastonmuutos USA:n vaalit Wed, 07 Nov 2018 14:24:35 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263802-ei-tullut-usassa-ilmastovaaleja
Ilmastonmuutosongelmiin liittyvä vaihtoehtoinen strategia otettava käyttöön! http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263749-ilmastonmuutosongelmiin-liittyva-vaihtoehtoinen-strategia-otettava-kayttoon <p>Kun työelämäni keskeinen tehtäväni on ollut toimivien ratkaisujen hakeminen monitieteellistä käsittelyä edellyttäviin, metallurgisiin käytännön ongelmiin, pidän asianmukaisena, että myös monitieteellistä käsittelyä edellyttäviin ilmasto-ongelmiin liittyvissä toimenpiteissä ratkaisun toimivuus varmistetaan. Kun viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tehdyistä yrityksestä huolimatta Pariisin sopimuksen ja IPCC:n uusimmankaan raportin mukaisille ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksille asianmukaisia perusteita ei ole olemassa, on niistä asianmukaista luopua ja korvata ne vaihtoehtoisen strategian mukaisilla toimenpiteillä. Sellaisena ensisijaisesti pidän pyrkimyksiä mukautua luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>IPCC on YK:n poliitikkojen perustama hallitusten välinen ilmastopaneeli, minkä tehtävänä on yksinomaan tieteellisen perusteen hakeminen poliitikkojen ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskomalle, viimeaikaiselle ilmaston lämpenemiselle. Kun sille näyttöä todellisuudesta ei ole ollut löydettävissä, on turvauduttu ilmastomallein saataviin tuloksiin, mihin nykyinen, ilman asianmukaista näyttöä todellisuudesta oleva IPCC:n raporttikin perustuu. Miksi tämä IPCC:n viimeisinkin raportti antaa virheellisen kuvan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotusta, uhkaavana pidetystä ilmaston lämpenemisestä:</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;- Jo se, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikainen nousu oletetaan perusteettomasti kokonaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi, yksinkin osoittaa IPCC:n raportin epäasianmukaisuuden. IPCC:n omaksumissa ilmastomallilaskelmissa on kehäpäätelmiin perustuen oletettu, että viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä aiheutuva. Kun taas luonnonlakien mukaan kaikki hiilidioksidipäästöt lähteistä ilmakehään ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä hiilidioksidinieluihin yhdessä, luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutuessaan, määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Jos tällöin nuo päästöt ovat suurempia kuin nuo absorptiot, kuten viimeaikoina on ollut, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kun viimeaikoina hiilidioksidin kokonaispäästöissä ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on ollut korkeintaan luokkaa 5 %, ei ihmisperäisen hiilidioksidin osuus tuossa ilmakehän hiiliioksidipitoisuuden nousussakaan ole ollut kuin korkeintaan luokkaa 5 %.</p> <p>&nbsp;- Myös se, että auringon osuutta ilmastomalleissa ei ole asianmuukaisesti huomioon otettu, riittää osoittamaan tämän IPCC:n raportin epäasianmukaisuuden. Ymmärrykseni mukaan IPCC:n omaksumissa ilmastomallilaskelmissa myös auringon osuus perustuu kehäpäätelmin saatuun olettamukseen, mille näyttöä todellisuudesta ei ole. Auringon vaikutus maapallon ilmaston lämpötilaan on avain asia, mutta miten hallitsevasti se erilaisiin maapallon ilmaston lämpötilamuutoksiin vaikuttaa vaatii oman selvityksensä. Noin 100 miljoonan vuoden takaisesta liitukaudesta tähän päivään asti auringon aktiivisuus on ollut lievässä nousussa. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt maapallon ilmaston lämpenemisenä, kun ilmaston lämpötilaa sinä aikana ovat hallinneet mannerliikunnot muuttamalla valtamerien muotoa niin, että sekä valtamerien pintavesi ja ilmaston lämpötila ovat olennaisesti jäähtyneet. Tällä hetkellä päiväntasaaja-alueella lämpötila on pari astetta matalampi kuin liitukaudella, ollen polaarisilla alueilla jopa 20-40 C-astetta liitukautta alempia. Viimeisen 800 000 vuoden aikana, jääkausiin ja niiden välisiin lämpimiin kausiin liittyen, aurinko on maapallon ilmastoa hallinnut sen mukaan, miten kaukana maapallo elliptisellä radallaan auringosta on ollut. Nykyisenä Holoseeni-nimisenä lämpimänä kautena on todettavissa, että ilmaston lämpötilamuutoksia hallitsevat lähinnä auringon aktiivisuusmuutokset, mistä esimerkkeinä ovat mm. ns. pienijääkausi ja sitä edeltävät keskiajan ja sen jälkeiset, nykyajan lämpimämmät ilmastot. Ilmaston nykyinen lämpeneminen selittyy lähinnä auringon aktiivisuusmuutoksiin liittyvillä El Niño-ilmiöillä.</p> <p>&nbsp;- Kolmas epäasianmukaisuus tulee siitä, että missään ei ole ilmaston lämpenemistrendien todettu todellisuudessa seuraavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendejä. Sen sijaan ilmakehän hiilididioksidipitoisuuden nousutrendien on aina todettu seuraavan ilmaston lämpenemistrendejä. Esimerkiksi viimeisen parin vuosikymmenen aikana ilmaston lämpötilan ei ole todettu nousevan, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanutkin. Niinikään sateliittimittauksin on todettu, että ilmaston lämpötila ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttamana ole noussut, vaan se, mitä ajoittaista lämpenemistä on tapahtunut, johtuu auringon aktiivisuuteen liittyvistä El Niño-ilmiöistä.</p> <p>&nbsp;- Neljänneksi on vielä syytä todeta, että IPCC:n omaksumilla ilmastomalleilla ei ole pystytty ilmaston tulevia lämpötiloja asianmukaisesti ennustamaan eikä menneitä lämpötiloja kunnolla arvioimaan. IPCC perustaa arvionsa ns. ilmastoherkkyteen eli siihen, paljonko ilmaston lämpötila nousee ilmkehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. Kun IPCC:n omaksuma arvio ilmaston herkkyydestä on luokkaa 3 C-astetta, asiaan tarkoin paneutuneet tutkijat pitävät sitä epätarkkana ja liioiteltuna jopa siinä määrin, että todellisuudessa ilmaston herkkyys on niin vähäinen, ettei sitä voi erottaa nollasta. Tähän nolla- arvioon itsekin yhdyn sen perusteella, että missään ei ole todettavissa ilmaston lämpötilan muutostrendien seuraavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendejä, ja vaikka niin olisikin, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen 5 %:n osuus viimeaikaisessa hiilidioksidipäästöjen kokonaisnousussa on niin vähäinen, että sitä on vaikea todellisuudessa havaita.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Viittaan lisäksi kommentteihini <a href="https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558" title="https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558">https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558</a> ja &nbsp;https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992 .</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun työelämäni keskeinen tehtäväni on ollut toimivien ratkaisujen hakeminen monitieteellistä käsittelyä edellyttäviin, metallurgisiin käytännön ongelmiin, pidän asianmukaisena, että myös monitieteellistä käsittelyä edellyttäviin ilmasto-ongelmiin liittyvissä toimenpiteissä ratkaisun toimivuus varmistetaan. Kun viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tehdyistä yrityksestä huolimatta Pariisin sopimuksen ja IPCC:n uusimmankaan raportin mukaisille ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksille asianmukaisia perusteita ei ole olemassa, on niistä asianmukaista luopua ja korvata ne vaihtoehtoisen strategian mukaisilla toimenpiteillä. Sellaisena ensisijaisesti pidän pyrkimyksiä mukautua luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

 

IPCC on YK:n poliitikkojen perustama hallitusten välinen ilmastopaneeli, minkä tehtävänä on yksinomaan tieteellisen perusteen hakeminen poliitikkojen ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskomalle, viimeaikaiselle ilmaston lämpenemiselle. Kun sille näyttöä todellisuudesta ei ole ollut löydettävissä, on turvauduttu ilmastomallein saataviin tuloksiin, mihin nykyinen, ilman asianmukaista näyttöä todellisuudesta oleva IPCC:n raporttikin perustuu. Miksi tämä IPCC:n viimeisinkin raportti antaa virheellisen kuvan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotusta, uhkaavana pidetystä ilmaston lämpenemisestä:

 

 - Jo se, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikainen nousu oletetaan perusteettomasti kokonaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi, yksinkin osoittaa IPCC:n raportin epäasianmukaisuuden. IPCC:n omaksumissa ilmastomallilaskelmissa on kehäpäätelmiin perustuen oletettu, että viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä aiheutuva. Kun taas luonnonlakien mukaan kaikki hiilidioksidipäästöt lähteistä ilmakehään ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä hiilidioksidinieluihin yhdessä, luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutuessaan, määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Jos tällöin nuo päästöt ovat suurempia kuin nuo absorptiot, kuten viimeaikoina on ollut, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kun viimeaikoina hiilidioksidin kokonaispäästöissä ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on ollut korkeintaan luokkaa 5 %, ei ihmisperäisen hiilidioksidin osuus tuossa ilmakehän hiiliioksidipitoisuuden nousussakaan ole ollut kuin korkeintaan luokkaa 5 %.

 - Myös se, että auringon osuutta ilmastomalleissa ei ole asianmuukaisesti huomioon otettu, riittää osoittamaan tämän IPCC:n raportin epäasianmukaisuuden. Ymmärrykseni mukaan IPCC:n omaksumissa ilmastomallilaskelmissa myös auringon osuus perustuu kehäpäätelmin saatuun olettamukseen, mille näyttöä todellisuudesta ei ole. Auringon vaikutus maapallon ilmaston lämpötilaan on avain asia, mutta miten hallitsevasti se erilaisiin maapallon ilmaston lämpötilamuutoksiin vaikuttaa vaatii oman selvityksensä. Noin 100 miljoonan vuoden takaisesta liitukaudesta tähän päivään asti auringon aktiivisuus on ollut lievässä nousussa. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt maapallon ilmaston lämpenemisenä, kun ilmaston lämpötilaa sinä aikana ovat hallinneet mannerliikunnot muuttamalla valtamerien muotoa niin, että sekä valtamerien pintavesi ja ilmaston lämpötila ovat olennaisesti jäähtyneet. Tällä hetkellä päiväntasaaja-alueella lämpötila on pari astetta matalampi kuin liitukaudella, ollen polaarisilla alueilla jopa 20-40 C-astetta liitukautta alempia. Viimeisen 800 000 vuoden aikana, jääkausiin ja niiden välisiin lämpimiin kausiin liittyen, aurinko on maapallon ilmastoa hallinnut sen mukaan, miten kaukana maapallo elliptisellä radallaan auringosta on ollut. Nykyisenä Holoseeni-nimisenä lämpimänä kautena on todettavissa, että ilmaston lämpötilamuutoksia hallitsevat lähinnä auringon aktiivisuusmuutokset, mistä esimerkkeinä ovat mm. ns. pienijääkausi ja sitä edeltävät keskiajan ja sen jälkeiset, nykyajan lämpimämmät ilmastot. Ilmaston nykyinen lämpeneminen selittyy lähinnä auringon aktiivisuusmuutoksiin liittyvillä El Niño-ilmiöillä.

 - Kolmas epäasianmukaisuus tulee siitä, että missään ei ole ilmaston lämpenemistrendien todettu todellisuudessa seuraavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendejä. Sen sijaan ilmakehän hiilididioksidipitoisuuden nousutrendien on aina todettu seuraavan ilmaston lämpenemistrendejä. Esimerkiksi viimeisen parin vuosikymmenen aikana ilmaston lämpötilan ei ole todettu nousevan, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanutkin. Niinikään sateliittimittauksin on todettu, että ilmaston lämpötila ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttamana ole noussut, vaan se, mitä ajoittaista lämpenemistä on tapahtunut, johtuu auringon aktiivisuuteen liittyvistä El Niño-ilmiöistä.

 - Neljänneksi on vielä syytä todeta, että IPCC:n omaksumilla ilmastomalleilla ei ole pystytty ilmaston tulevia lämpötiloja asianmukaisesti ennustamaan eikä menneitä lämpötiloja kunnolla arvioimaan. IPCC perustaa arvionsa ns. ilmastoherkkyteen eli siihen, paljonko ilmaston lämpötila nousee ilmkehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. Kun IPCC:n omaksuma arvio ilmaston herkkyydestä on luokkaa 3 C-astetta, asiaan tarkoin paneutuneet tutkijat pitävät sitä epätarkkana ja liioiteltuna jopa siinä määrin, että todellisuudessa ilmaston herkkyys on niin vähäinen, ettei sitä voi erottaa nollasta. Tähän nolla- arvioon itsekin yhdyn sen perusteella, että missään ei ole todettavissa ilmaston lämpötilan muutostrendien seuraavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendejä, ja vaikka niin olisikin, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen 5 %:n osuus viimeaikaisessa hiilidioksidipäästöjen kokonaisnousussa on niin vähäinen, että sitä on vaikea todellisuudessa havaita.

 

Viittaan lisäksi kommentteihini https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558 ja  https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992 .

]]>
5 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263749-ilmastonmuutosongelmiin-liittyva-vaihtoehtoinen-strategia-otettava-kayttoon#comments Ilmasto-ongelmat Ilmastonmuutos Vaihtoehtoinen strategia Tue, 06 Nov 2018 11:37:18 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263749-ilmastonmuutosongelmiin-liittyva-vaihtoehtoinen-strategia-otettava-kayttoon
Autoverosta luopuminen olisi myös ympäristöteko http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263745-autoverosta-luopuminen-olisi-myos-ymparistoteko <p>Meidän ihmisten aiheuttama osuus ilmastonmuutoksesta johtuu suurelta osin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Liikenne tuottaa noin viidenneksen maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Osuus on pysynyt melko samana jo pitkään. Samaan aikaan kuitenkin useimmat tieliikenteen päästöistä ovat vähentyneet selvästi aina 1980-luvun lopulta lähtien, vaikka liikennemäärät ovatkin kasvaneet. Liikenteen päästöjä ovat hillinneet mm. puhtaammin palavat polttoaineet ja pakokaasuja puhdistavat katalysaattorit. Hiilidioksidipäästöt jatkoivat kuitenkin pitkään kasvuaan ollen suurimmillaan vuonna 2005 ja edelleen tehtävää riittää.</p><p>EU onkin asettanut juuri liikenteen hiilidioksidipäästöille kunnianhimoisen tavoitteen. Vuonna 2050 päästöjen pitäisi olla 60% pienemmät vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tähän on pitkä matka, sillä vielä 2010-luvulle tultaessa päästöt olivat yhä noin 4% vuoden 1990 päästöjä suuremmat. Samaan aikaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50% jo vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaan maamme tulee lisäksi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.</p><p>Liikenteen hiilidioksidipäästöjen määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähentäminen onkin keskeisin keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena onkin, että vuonna 2030 liikenteen biopolttoaineiden laskennallinen osuus kaikesta käytetystä polttoaineesta olisi 30%.</p><p>Tässä kaikessa avainasemaan nousee se, että autokantaamme täytyisi saada reippaasti uusiutumaan. Meillä kuitenkin autokanta vanhenee edelleen - on vanhentunut yhtäjaksoisesti jo lähes vuosikymmenen ajan. Keskimääräinen teillämme päivittäin kulkeva henkilöauto on jo lähes 12 vuotta vanha. Romutettuna rekisteristä poistettujen henkilöautojen keski-ikä on nyt jo lähes 21 vuotta. Maamme autokanta on näin Euroopan vanhimpia ja pohjoismaiden vanhin. Norjassa ja Ruotsissa henkilöautojen keski-ikä on noin kymmenen vuotta ja Tanskassa jopa alle 9 vuotta. Kymmenen viime vuoden aikana olemme henkilöautoliikenteessä siirtyneetkin näin Itä-Euroopan maiden sarjaan pohjoismaisesta seurasta.</p><p>Vaikka kuluvalla hallituskaudella olemmekin alentaneet autoveroa, niin tästä vuodesta on tulossa lopulta kuitenkin kaikkien aikojen tuontivuosi. Veroteknisten muutosten myötä Saksasta ja erityisesti Ruotsista haetaan nyt isokokoisia, kuluttavampia ja enemmän päästäviä pääasiassa dieselkäyttöisiä autoja. Autonostajan kannalta järkevää, maamme kannalta järjetöntä.</p><p>Jo 60-vuotisjuhliaankin viettänyt väliaikainen autovero olisi nyt siis syytä haudata. Näin autoverokertymään syntyvä miljardin euron aukko paikattaisiin vuotuisalla ajoneuvoverolla ja auton käytöllä. Samaan aikaan autoveron poistuessa uuden auton hinta laskisi noin 7 500 euroa ja maamme autokanta alkaisi muuttua nuorempaan, ekologisempaan ja turvallisemmaksi. Kovinkaan suurta korotusta ei muihin veroihin tarvittaisi, kun osa siirtyisi auton käyttämiseen ja uusien autojen hinnanlasku tarkoittaisi myös lisääntyvää autokauppaa ja sitä kautta myös lisääntyviä verotuottoja. Tieliikenteen Tietokeskus TT on laskenut, että autoveron poisto laskisi liikenteen CO2-päästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 700 000 tonnia.</p><p>Autoveron jättämä aukko olisi täytetty ja liikenteen verotuotto olisi vakaampi riippumatta siitä, kuinka monta autoa minäkin vuonna myydään. Meidän autoilijan kustannuksia tämä lisäisi kolmisen kymppiä kuussa eli olisi paljon muita keskusteluissa olleita malleja edullisempi ja oikeudenmukaisempi. Ja tämän myötä myös meidän ajoneuvovero edustaisi EU:n keskitasoa.</p><p>Nyt olisi oikea aika tehdä päätös autoveron poistosta. Se voisi tapahtua yhden vaalikauden aikana muutamassa vaiheessa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) esittikin jo, että päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen autoverosta luovuttaisiin. Tämä olisi hyvä alku ja kannustaisi hankkimaan ensisijaisesti tällaisia autoja. Autoveron painopiste siirrettäisi saastuttamiseen ja auton käyttämiseen.</p><p>Uusien autojen CO2-päästöistä katosi vuosikymmenessä kolmannessa. Myös typenoksidi- ja hiukkaspäästöt ovat vähentyneet. Tätä kehitystä tulee nyt ennen muuta vauhdittaa eikä jarruttaa ja siksi autoverosta on nyt aika luopua.</p><p>&nbsp;</p><p>Timo Heinonen</p><p>Kansanedustaja (kok)</p><p>Valtiovarainvaliokunnan jäsen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meidän ihmisten aiheuttama osuus ilmastonmuutoksesta johtuu suurelta osin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Liikenne tuottaa noin viidenneksen maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Osuus on pysynyt melko samana jo pitkään. Samaan aikaan kuitenkin useimmat tieliikenteen päästöistä ovat vähentyneet selvästi aina 1980-luvun lopulta lähtien, vaikka liikennemäärät ovatkin kasvaneet. Liikenteen päästöjä ovat hillinneet mm. puhtaammin palavat polttoaineet ja pakokaasuja puhdistavat katalysaattorit. Hiilidioksidipäästöt jatkoivat kuitenkin pitkään kasvuaan ollen suurimmillaan vuonna 2005 ja edelleen tehtävää riittää.

EU onkin asettanut juuri liikenteen hiilidioksidipäästöille kunnianhimoisen tavoitteen. Vuonna 2050 päästöjen pitäisi olla 60% pienemmät vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tähän on pitkä matka, sillä vielä 2010-luvulle tultaessa päästöt olivat yhä noin 4% vuoden 1990 päästöjä suuremmat. Samaan aikaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50% jo vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaan maamme tulee lisäksi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

Liikenteen hiilidioksidipäästöjen määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähentäminen onkin keskeisin keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena onkin, että vuonna 2030 liikenteen biopolttoaineiden laskennallinen osuus kaikesta käytetystä polttoaineesta olisi 30%.

Tässä kaikessa avainasemaan nousee se, että autokantaamme täytyisi saada reippaasti uusiutumaan. Meillä kuitenkin autokanta vanhenee edelleen - on vanhentunut yhtäjaksoisesti jo lähes vuosikymmenen ajan. Keskimääräinen teillämme päivittäin kulkeva henkilöauto on jo lähes 12 vuotta vanha. Romutettuna rekisteristä poistettujen henkilöautojen keski-ikä on nyt jo lähes 21 vuotta. Maamme autokanta on näin Euroopan vanhimpia ja pohjoismaiden vanhin. Norjassa ja Ruotsissa henkilöautojen keski-ikä on noin kymmenen vuotta ja Tanskassa jopa alle 9 vuotta. Kymmenen viime vuoden aikana olemme henkilöautoliikenteessä siirtyneetkin näin Itä-Euroopan maiden sarjaan pohjoismaisesta seurasta.

Vaikka kuluvalla hallituskaudella olemmekin alentaneet autoveroa, niin tästä vuodesta on tulossa lopulta kuitenkin kaikkien aikojen tuontivuosi. Veroteknisten muutosten myötä Saksasta ja erityisesti Ruotsista haetaan nyt isokokoisia, kuluttavampia ja enemmän päästäviä pääasiassa dieselkäyttöisiä autoja. Autonostajan kannalta järkevää, maamme kannalta järjetöntä.

Jo 60-vuotisjuhliaankin viettänyt väliaikainen autovero olisi nyt siis syytä haudata. Näin autoverokertymään syntyvä miljardin euron aukko paikattaisiin vuotuisalla ajoneuvoverolla ja auton käytöllä. Samaan aikaan autoveron poistuessa uuden auton hinta laskisi noin 7 500 euroa ja maamme autokanta alkaisi muuttua nuorempaan, ekologisempaan ja turvallisemmaksi. Kovinkaan suurta korotusta ei muihin veroihin tarvittaisi, kun osa siirtyisi auton käyttämiseen ja uusien autojen hinnanlasku tarkoittaisi myös lisääntyvää autokauppaa ja sitä kautta myös lisääntyviä verotuottoja. Tieliikenteen Tietokeskus TT on laskenut, että autoveron poisto laskisi liikenteen CO2-päästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 700 000 tonnia.

Autoveron jättämä aukko olisi täytetty ja liikenteen verotuotto olisi vakaampi riippumatta siitä, kuinka monta autoa minäkin vuonna myydään. Meidän autoilijan kustannuksia tämä lisäisi kolmisen kymppiä kuussa eli olisi paljon muita keskusteluissa olleita malleja edullisempi ja oikeudenmukaisempi. Ja tämän myötä myös meidän ajoneuvovero edustaisi EU:n keskitasoa.

Nyt olisi oikea aika tehdä päätös autoveron poistosta. Se voisi tapahtua yhden vaalikauden aikana muutamassa vaiheessa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) esittikin jo, että päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen autoverosta luovuttaisiin. Tämä olisi hyvä alku ja kannustaisi hankkimaan ensisijaisesti tällaisia autoja. Autoveron painopiste siirrettäisi saastuttamiseen ja auton käyttämiseen.

Uusien autojen CO2-päästöistä katosi vuosikymmenessä kolmannessa. Myös typenoksidi- ja hiukkaspäästöt ovat vähentyneet. Tätä kehitystä tulee nyt ennen muuta vauhdittaa eikä jarruttaa ja siksi autoverosta on nyt aika luopua.

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok)

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

]]>
13 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263745-autoverosta-luopuminen-olisi-myos-ymparistoteko#comments Autovero Ilmastonmuutos Kokoomus Liikenne Verotus Tue, 06 Nov 2018 11:21:44 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263745-autoverosta-luopuminen-olisi-myos-ymparistoteko
Ilmastonmuutos on mahdollisuus! http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263621-ilmastonmuutos-on-mahdollisuus <p>Millaisia valintoja sinä teit tänään, eilen tai tällä viikolla?</p><p>Tilasitko tavaran verkosta vai kävitkö kivijalkakaupassa?</p><p>Lukiko valitsemassasi tuotteessa made in China vai made in Finland?</p><p>Söitkö ravintolassa kotimaista kuhaa vai norjalaista lohta?</p><p>Keititkö kotona amerikkalaista riisiä vai kotimaista?</p><p>Tarjositko kotimaista whiskyä vai muualta tuotua?</p><p>Ostitko kotimaisia kukkia vai ulkomailta tuotuja?</p><p>Valitsitko lapsellesi kotimaisia vaatteita vai ulkomaalaisia?</p><p>Olivatko viimeksi ostetut korusi tehty Suomessa, raaka-aineita myöten?</p><p>Matkustitko viikonlopuksi Eurooppaan vai kotimaan kohteeseen?</p><p>Joitko aamukahvisi Suomessa valmistetussa mukissa vai ulkomaassa valmistetussa?</p><p>Ratsastitko Suomenhevosella vai ulkomailta tulotetulla?</p><p>&nbsp;</p><p>Voisiko ilmastonmuutoksen aiheuttama huoli kehittää kotimaisen kysynnän kasvua, tuotannon siirtämistä takaisin Suomeen, luoda enemmän työpaikkoja, lisätä yritysten halua investoida Suomeen sekä kasvattaa halua ja uskallusta yrittäjyyteen? Uskon, että voi. Kunhan toiminta- ja ajattelukyky palautuu. Moni on sortunut antamaan ohjeita muille, syyllistämään sekä osoittamaan sormella. Kuitenkin jokaisella on aidosti mahdollisuus vaikuttaa, joka päivä, jokaisen valinnan osalta. Ei ihmeitä tapahdu itsestään. On aidosti valittava paremmin, aloitettava muutos itsestä. Heti!</p><p>&nbsp;</p><p>Kukaan ei liene täydellinen, mutta voi pyrkiä siihen tekemällä oikeita valintoja. Itsensä ja tulevaisuuden vuoksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Katsotaan muutaman vuoden päästä, onko uudet valintamme tuottaneet jotain parempaa ja enemmän, Suomeen. Täällä on fiksuja ihmisiä, jotka pystyvät mihin vain.</p><p>&nbsp;</p><p>Tehdään yhdessä muutos, jo tänään!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Millaisia valintoja sinä teit tänään, eilen tai tällä viikolla?

Tilasitko tavaran verkosta vai kävitkö kivijalkakaupassa?

Lukiko valitsemassasi tuotteessa made in China vai made in Finland?

Söitkö ravintolassa kotimaista kuhaa vai norjalaista lohta?

Keititkö kotona amerikkalaista riisiä vai kotimaista?

Tarjositko kotimaista whiskyä vai muualta tuotua?

Ostitko kotimaisia kukkia vai ulkomailta tuotuja?

Valitsitko lapsellesi kotimaisia vaatteita vai ulkomaalaisia?

Olivatko viimeksi ostetut korusi tehty Suomessa, raaka-aineita myöten?

Matkustitko viikonlopuksi Eurooppaan vai kotimaan kohteeseen?

Joitko aamukahvisi Suomessa valmistetussa mukissa vai ulkomaassa valmistetussa?

Ratsastitko Suomenhevosella vai ulkomailta tulotetulla?

 

Voisiko ilmastonmuutoksen aiheuttama huoli kehittää kotimaisen kysynnän kasvua, tuotannon siirtämistä takaisin Suomeen, luoda enemmän työpaikkoja, lisätä yritysten halua investoida Suomeen sekä kasvattaa halua ja uskallusta yrittäjyyteen? Uskon, että voi. Kunhan toiminta- ja ajattelukyky palautuu. Moni on sortunut antamaan ohjeita muille, syyllistämään sekä osoittamaan sormella. Kuitenkin jokaisella on aidosti mahdollisuus vaikuttaa, joka päivä, jokaisen valinnan osalta. Ei ihmeitä tapahdu itsestään. On aidosti valittava paremmin, aloitettava muutos itsestä. Heti!

 

Kukaan ei liene täydellinen, mutta voi pyrkiä siihen tekemällä oikeita valintoja. Itsensä ja tulevaisuuden vuoksi.

 

Katsotaan muutaman vuoden päästä, onko uudet valintamme tuottaneet jotain parempaa ja enemmän, Suomeen. Täällä on fiksuja ihmisiä, jotka pystyvät mihin vain.

 

Tehdään yhdessä muutos, jo tänään!

]]>
21 http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263621-ilmastonmuutos-on-mahdollisuus#comments Kotimaa Ilmastonmuutos Kauppa Kotimainen Muutos Vaikuttaminen Sat, 03 Nov 2018 20:28:00 +0000 Nina From http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263621-ilmastonmuutos-on-mahdollisuus
Olen vihainen http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263525-olen-vihainen <p>Viime kuukausina pelkästään vuokrataloyhtiön jätekatoksella käynti saa mielen matalaksi, vihaiseksi ja olon voimattomaksi. Lähes joka kerta kannen avatessa löytyy tavaraa aivan väärästä paikasta. Tänään aamulla biojätteet oli tyhjennetty, kun kävin katsomassa ja viemässä sinne biojätettä. Muutaman tunnin kuluttua, kun kävin uudelleen katsomassa, oli sama biojäteastia (tyypillinen kaikkialla läsnä oleva taloyhtiön kapea, ruskea biojäteastia) täynnä tavaraa täynnä olevia muovikasseja, JÄLLEEN KERRAN. Päällimmäistä vähän avasin, se oli täynnä vaatteita ja ehkä muita käyttöesineitä. Toisesta muovikassista näki läpi, että siellä oli tyypillistä kotitalouden sekajätettä, tyhjiä elintarvikepakkauksia, muoviroskaa jne. mutta ei biojätettä. Tätä on jatkunut jo pitempään. Melkein joka kerta viime kuukausina, kun astia on viimein tyhjennetty, se taas muutaman tunnin tai päivän kuluttua on päältä täynnä sinne kuulumattomia asioita. Jo vuosia aikaisemmin biojätteistä on löytynyt AA-paristoja, jopa nappiparistoja. Paristoja on löytynyt muutaman kerran (onneksi ei usein), viimeksi muistaakseni tämän vuoden puolella. Kun astia on täynnä sinne kuulumattomia asioita, roskakuski jättää tyhjentämättä astian. Paristoja tietenkään ei usein huomaa, joten ne eivät estä astian tyhjentämistä. Mutta kun biojäteastia on täynnä silitysrautoja, kattiloita, ongelmajätettä, leluja, elektroniikkaa, vaatteita ja yleisesti sekajätettä, astia jää tyhjentämättä. (Onneksi niitä on useampi.) Silloin isännöitsijä joutuu järjestelemään asioita, että astia saadaan tyhjennettyä. Tästä syntyy tietenkin aivan ylimääräisiä ja turhia kuluja, joiden maksumieheksi joutuvat kaikki asukkaat yhteisvastuullisesti. Syyllinen ei joudu maksumieheksi. Vaikka joutuisi, tuskin mitään saataisiin perittyä.</p><p>Biojäteastia ei ole mitenkään erityistapaus, vaan viime kuukausina täällä jok&#39;ikinen jäteastia ja -säiliö (paperinkeräystä lukuun ottamatta, joka sijaitsee eri paikassa kuin jätekatos, ja joka on niin syvä, ettei sen sisältöä pääse lähemmin tarkastelemaan, mutta näyttää siltä, että siellä on enimmäkseen sinne kuuluvia asioita, eli postiluukusta tulevia mainoksia ja ilmaisjakelulehtiä) on toiminut vain yleisenä kippauskohteena, täysin riippumatta siitä, mikä säiliö tai astia on kyseessä, miltä se näyttää, mille se on tarkoitettu, mitä sen kyljessä lukee. Eli esim. metallin- ja lasinkeräysastiaa eräät talon asukkaat käyttävät kuin se olisi mikä tahansa sekajätesäiliö. Tämän toiminnan seurauksena vuokrankorotus on suurempi kuin sen muuten tarvitsisi olla, ja syyttömänä se harmittaa. Myös ongelmajätettä, huonekaluja ja muita jätekatokseen kuulumattomia asioita tuodaan sinne erittäin yleisesti. Vaikka jätekatos laitettiin hiljattain lukkojen taakse, tahti vain on kiihtynyt. Syyllisiä ovat siis talon asukkaat. Näitä hylättyjä huonekaluja varten isännöitsijä onkin joutunut solmimaan sopimuksen niiden kuukausittaisesta poisviemisestä, vaikka sen ei pitäisi kuulua taloyhtiölle. Syyllisiä ei saada kiinni ja maksamaan --&gt; kaikki joutuvat maksamaan tämän sopimuksen kustannukset.</p><p>Sekajäteastioissa on viime viikkoina ollut paljon keräyskartonkiin kuuluvaa. Pitsalaatikoita ei viitsitä laittaa oikeaan astiaan, television pakkauspahvit menevät surutta väärään paikkaan. Viime viikkojen erikoisuutena on ollut, että selvästi keräyskartongiksi lajitellut muovipussit on heitetty sekajätteisiin. Epäilen, että kerrostalossa asuvien irakilaisten, afganistanilaisten, tunisialaisten, marokkolaisten, iranilaisten jne. nuorten miesten suomalaiset tyttöystävät ovat tehneet lajittelun, mutta miehet vieneet roskat. Eivät ole älynneet tai välittäneet kaataa sisältöä keräyskartongille tarkoitettuun paikkaan. Näitä pariskuntia ja avopareja (harvoin vielä aviopareja) asuu tässäkin talossa lukuisia. Myös yhteisasunnossa asuvia maahanmuuttajamiehiä, jopa neljää&ndash;viittä nuorta maahanmuuttajamiestä yhtä yksiötä kohti (ns. kotimajoituksessa, jakavat kulut vastaanottorahoilla). &quot;Paperittomia&quot;kin epäilen täällä majoitetun/majoittuvan, suomalaisten naisten hoivaamana. Sanomattakin on selvää, että yhtään suomalaista miestä ei asu tässä suuressa kerrostalossa (tuskin muissakaan) turvapaikanhakijanaisen kanssa. Ainoat suomalaiset pariskunnat ovat jo varttuneempaa väkeä. Talon väestö koostuu enimmäkseen yksin asuvista miehistä, vanhuksista (enemmistö naisia) ja yksinhuoltajista ja heidän lapsistaan. Lapsia on asukaslukuun verrattuna hyvin vähän, nekin melkein kaikki yksinhuoltajien. Taloon muutettaessa kysytään tuloja ja omaisuutta (siis niiden puutetta).</p><p>Lihava, tupakoiva (ylivoimainen enemmistö asukkaista tupakoi), erittäin pahasta yskästä (keuhkoahtaumatauti?) kärsinyt romaninainen sai päähänpiston ja alkoi hävittämään kaikkea irtainta omaisuuttaan. Hänen ymmärryskykynsä ei riittänyt ymmärtämään, että jäteastioilla on eri tarkoituksia. Niitä on eri värisiä, mallisia, kokoisia, erilaisilla teksteillä varustettuja. Näin hänet kerran itse rikoksessa, ja yritin selittää eri jäteastioiden tarkoitusta ja että hän ei voi laittaa kaikkea vain johonkin mukavan näköiseen astiaan, joka on lähimpänä ja jossa on tilaa. Hän ei selvästikään ymmärtänyt puhetta, vaikka oli täysin suomenkielinen. Useat romanit eivät täällä osaa edes lukea. Minultakin on tultu kysymään jopa hyvin yksityisissä asioissa, että &quot;mitä tässä lukee?&quot;.</p><p>Jäteastioissa tekstit lukevat vain suomeksi. Selvästi olisi tarvetta mm. arabiankielisille selityksille eri astioiden merkityksestä. Ymmärtäisivätköhän sittenkään? Minkälaiset selitykset ovat jäteastioissa Irakissa ja Afganistanissa? Vai laitetaanko kaikki vain samaan? Heitetään luontoon? Jos joku tietää, haluan kuulla.</p><p>Lähimetsät ovat täynnä muoviroskaa, olleet vuosia. Ihmetyttää, minkälainen ihminen heittää roskan heti pois siihen paikkaan, missä sattuu olemaan. Kävelytiet, polut, autotien reunat, metsät jne. ovat täynnä tupakantumppeja. Minä en ole itse jättänyt yhtään ainoaa roskaa maastoon ikinä. Yhdesti yllättävä tuulenpuuska vei hanskojen päältä niistopaperin aika kauas, lähdin etsimään sitä ja lopulta sain kiinni/löysin.</p><p>Kerran näin, kun nuoret somalimiehet joivat Coca-Colaa kävellessään linja-autosta ja linja-autopysäkiltä takaisin kotiin kerrostaloon. Kerrostalon pääoven eteen jäivät vielä rupattelemaan ja juomaan virvoitusjuomaa loppuun. Lopuksi heittivät Coca-Cola-mukit (kohta kiellettävine) pilleineen vieressä olevaan pensasrykelmään. Eivät halunneet jättää siis muovimukeja ja pillejä asfaltille pysäköintialueelle, jossa seisoivat, vaan kävelivät pari metriä ja etsivät paikan, jonne roskan voi piilottaa. Heittivät ne sitten sinne vähän piiloon. Roskakori vaan oli aivan miesten vieressä. Ja vaikka ei olisi ollut, roskat olisi pitänyt viedä asuntoon ja laittaa siellä roskikseen.</p><p>Rummutus ja syyllistäminen ilmastonmuutoksesta ja muusta on ollut huipussaan presidentinvaalikampanjasta lähtien. Ruoka on suurimpia aiheuttajia, liha- ja lentoveroa ajetaan sisään ja puhutaan ruuan hiili- ja muista jalanjäljistä. Tietysti tärkein asia on se, että syöjien määrä pysyy hallinnassa ja tarpeeksi pienenä. Naurettavaa on, kun joskus televisiossa kauheasti mietitään, miten jollakin ruokavalinnalla on kymmenen prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin jollain toisella. Samaan aikaan täysin huomiotta jätettiin, että tätä näpertelyä harjoitti suurperhe. Lapsilukua ei kritisoitu. Sen sijaan elämänsä yksinäisenä elänyttä miestä syyllistettiin, kun osti naudanlihaa. Naudanliha on ilmaston kannalta huono valinta, mutta lapsettoman ihmisen jättämä &quot;jalanjälki&quot; häviää, kun hän kuolee. Jostakin syystä muuten Prismasta ainakaan Oulusta ei ole saanut muutamaan viime talveen ulkomaisia kurkkuja ja tomaatteja kuin aivan lopputalvesta, jos silloinkaan. Vielä joitakin vuosia sitten niiden saatavuus oli huomattavasti parempi, melkein ympärivuotinen. Nyt espanjalaisia kurkkuja ja puolalaisia sekä espanjalaisia tomaatteja ei saa Prismoista (en ole käynyt kaikissa) Oulussa, sama tilanne parina viime talvena. &quot;<em>Suomalaisen talvella kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on 5&ndash;7 kiloa tomaattikiloa kohden, kun taas Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on vain noin puoli kiloa tomaattikiloa kohden</em>&quot;.</p><p>Jos suomalaiset välittäisivät ruuan aiheuttamista ympäristövaikutuksista, niin suomalaiset eivät olisi ylipainoisia. Ruuan hiilijalanjälkeä voisi alentaa selvästi pelkästään sillä, että kaikki söisivät vain sen verran kuin kuluttavat. Mutta ei. Valtaosa suomalaisista on ylipainoisia. Sen sijaan täällä Oulun kerrostaloalueilla näkyvät nuoret turvapaikanhakijamiehet eivät ole koskaan edes vähää ylipainoisia. Kierrätys ja hiilijalanjälki heitä ei silti kiinnosta yhtään. Sen sijaan somali- sekä muut musliminaiset (hyvin harvinainen näky täällä!) ovat useimmiten ylipainoisia.</p><p>---------------------------------</p><p><a href="https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html" title="https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html">https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime kuukausina pelkästään vuokrataloyhtiön jätekatoksella käynti saa mielen matalaksi, vihaiseksi ja olon voimattomaksi. Lähes joka kerta kannen avatessa löytyy tavaraa aivan väärästä paikasta. Tänään aamulla biojätteet oli tyhjennetty, kun kävin katsomassa ja viemässä sinne biojätettä. Muutaman tunnin kuluttua, kun kävin uudelleen katsomassa, oli sama biojäteastia (tyypillinen kaikkialla läsnä oleva taloyhtiön kapea, ruskea biojäteastia) täynnä tavaraa täynnä olevia muovikasseja, JÄLLEEN KERRAN. Päällimmäistä vähän avasin, se oli täynnä vaatteita ja ehkä muita käyttöesineitä. Toisesta muovikassista näki läpi, että siellä oli tyypillistä kotitalouden sekajätettä, tyhjiä elintarvikepakkauksia, muoviroskaa jne. mutta ei biojätettä. Tätä on jatkunut jo pitempään. Melkein joka kerta viime kuukausina, kun astia on viimein tyhjennetty, se taas muutaman tunnin tai päivän kuluttua on päältä täynnä sinne kuulumattomia asioita. Jo vuosia aikaisemmin biojätteistä on löytynyt AA-paristoja, jopa nappiparistoja. Paristoja on löytynyt muutaman kerran (onneksi ei usein), viimeksi muistaakseni tämän vuoden puolella. Kun astia on täynnä sinne kuulumattomia asioita, roskakuski jättää tyhjentämättä astian. Paristoja tietenkään ei usein huomaa, joten ne eivät estä astian tyhjentämistä. Mutta kun biojäteastia on täynnä silitysrautoja, kattiloita, ongelmajätettä, leluja, elektroniikkaa, vaatteita ja yleisesti sekajätettä, astia jää tyhjentämättä. (Onneksi niitä on useampi.) Silloin isännöitsijä joutuu järjestelemään asioita, että astia saadaan tyhjennettyä. Tästä syntyy tietenkin aivan ylimääräisiä ja turhia kuluja, joiden maksumieheksi joutuvat kaikki asukkaat yhteisvastuullisesti. Syyllinen ei joudu maksumieheksi. Vaikka joutuisi, tuskin mitään saataisiin perittyä.

Biojäteastia ei ole mitenkään erityistapaus, vaan viime kuukausina täällä jok'ikinen jäteastia ja -säiliö (paperinkeräystä lukuun ottamatta, joka sijaitsee eri paikassa kuin jätekatos, ja joka on niin syvä, ettei sen sisältöä pääse lähemmin tarkastelemaan, mutta näyttää siltä, että siellä on enimmäkseen sinne kuuluvia asioita, eli postiluukusta tulevia mainoksia ja ilmaisjakelulehtiä) on toiminut vain yleisenä kippauskohteena, täysin riippumatta siitä, mikä säiliö tai astia on kyseessä, miltä se näyttää, mille se on tarkoitettu, mitä sen kyljessä lukee. Eli esim. metallin- ja lasinkeräysastiaa eräät talon asukkaat käyttävät kuin se olisi mikä tahansa sekajätesäiliö. Tämän toiminnan seurauksena vuokrankorotus on suurempi kuin sen muuten tarvitsisi olla, ja syyttömänä se harmittaa. Myös ongelmajätettä, huonekaluja ja muita jätekatokseen kuulumattomia asioita tuodaan sinne erittäin yleisesti. Vaikka jätekatos laitettiin hiljattain lukkojen taakse, tahti vain on kiihtynyt. Syyllisiä ovat siis talon asukkaat. Näitä hylättyjä huonekaluja varten isännöitsijä onkin joutunut solmimaan sopimuksen niiden kuukausittaisesta poisviemisestä, vaikka sen ei pitäisi kuulua taloyhtiölle. Syyllisiä ei saada kiinni ja maksamaan --> kaikki joutuvat maksamaan tämän sopimuksen kustannukset.

Sekajäteastioissa on viime viikkoina ollut paljon keräyskartonkiin kuuluvaa. Pitsalaatikoita ei viitsitä laittaa oikeaan astiaan, television pakkauspahvit menevät surutta väärään paikkaan. Viime viikkojen erikoisuutena on ollut, että selvästi keräyskartongiksi lajitellut muovipussit on heitetty sekajätteisiin. Epäilen, että kerrostalossa asuvien irakilaisten, afganistanilaisten, tunisialaisten, marokkolaisten, iranilaisten jne. nuorten miesten suomalaiset tyttöystävät ovat tehneet lajittelun, mutta miehet vieneet roskat. Eivät ole älynneet tai välittäneet kaataa sisältöä keräyskartongille tarkoitettuun paikkaan. Näitä pariskuntia ja avopareja (harvoin vielä aviopareja) asuu tässäkin talossa lukuisia. Myös yhteisasunnossa asuvia maahanmuuttajamiehiä, jopa neljää–viittä nuorta maahanmuuttajamiestä yhtä yksiötä kohti (ns. kotimajoituksessa, jakavat kulut vastaanottorahoilla). "Paperittomia"kin epäilen täällä majoitetun/majoittuvan, suomalaisten naisten hoivaamana. Sanomattakin on selvää, että yhtään suomalaista miestä ei asu tässä suuressa kerrostalossa (tuskin muissakaan) turvapaikanhakijanaisen kanssa. Ainoat suomalaiset pariskunnat ovat jo varttuneempaa väkeä. Talon väestö koostuu enimmäkseen yksin asuvista miehistä, vanhuksista (enemmistö naisia) ja yksinhuoltajista ja heidän lapsistaan. Lapsia on asukaslukuun verrattuna hyvin vähän, nekin melkein kaikki yksinhuoltajien. Taloon muutettaessa kysytään tuloja ja omaisuutta (siis niiden puutetta).

Lihava, tupakoiva (ylivoimainen enemmistö asukkaista tupakoi), erittäin pahasta yskästä (keuhkoahtaumatauti?) kärsinyt romaninainen sai päähänpiston ja alkoi hävittämään kaikkea irtainta omaisuuttaan. Hänen ymmärryskykynsä ei riittänyt ymmärtämään, että jäteastioilla on eri tarkoituksia. Niitä on eri värisiä, mallisia, kokoisia, erilaisilla teksteillä varustettuja. Näin hänet kerran itse rikoksessa, ja yritin selittää eri jäteastioiden tarkoitusta ja että hän ei voi laittaa kaikkea vain johonkin mukavan näköiseen astiaan, joka on lähimpänä ja jossa on tilaa. Hän ei selvästikään ymmärtänyt puhetta, vaikka oli täysin suomenkielinen. Useat romanit eivät täällä osaa edes lukea. Minultakin on tultu kysymään jopa hyvin yksityisissä asioissa, että "mitä tässä lukee?".

Jäteastioissa tekstit lukevat vain suomeksi. Selvästi olisi tarvetta mm. arabiankielisille selityksille eri astioiden merkityksestä. Ymmärtäisivätköhän sittenkään? Minkälaiset selitykset ovat jäteastioissa Irakissa ja Afganistanissa? Vai laitetaanko kaikki vain samaan? Heitetään luontoon? Jos joku tietää, haluan kuulla.

Lähimetsät ovat täynnä muoviroskaa, olleet vuosia. Ihmetyttää, minkälainen ihminen heittää roskan heti pois siihen paikkaan, missä sattuu olemaan. Kävelytiet, polut, autotien reunat, metsät jne. ovat täynnä tupakantumppeja. Minä en ole itse jättänyt yhtään ainoaa roskaa maastoon ikinä. Yhdesti yllättävä tuulenpuuska vei hanskojen päältä niistopaperin aika kauas, lähdin etsimään sitä ja lopulta sain kiinni/löysin.

Kerran näin, kun nuoret somalimiehet joivat Coca-Colaa kävellessään linja-autosta ja linja-autopysäkiltä takaisin kotiin kerrostaloon. Kerrostalon pääoven eteen jäivät vielä rupattelemaan ja juomaan virvoitusjuomaa loppuun. Lopuksi heittivät Coca-Cola-mukit (kohta kiellettävine) pilleineen vieressä olevaan pensasrykelmään. Eivät halunneet jättää siis muovimukeja ja pillejä asfaltille pysäköintialueelle, jossa seisoivat, vaan kävelivät pari metriä ja etsivät paikan, jonne roskan voi piilottaa. Heittivät ne sitten sinne vähän piiloon. Roskakori vaan oli aivan miesten vieressä. Ja vaikka ei olisi ollut, roskat olisi pitänyt viedä asuntoon ja laittaa siellä roskikseen.

Rummutus ja syyllistäminen ilmastonmuutoksesta ja muusta on ollut huipussaan presidentinvaalikampanjasta lähtien. Ruoka on suurimpia aiheuttajia, liha- ja lentoveroa ajetaan sisään ja puhutaan ruuan hiili- ja muista jalanjäljistä. Tietysti tärkein asia on se, että syöjien määrä pysyy hallinnassa ja tarpeeksi pienenä. Naurettavaa on, kun joskus televisiossa kauheasti mietitään, miten jollakin ruokavalinnalla on kymmenen prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin jollain toisella. Samaan aikaan täysin huomiotta jätettiin, että tätä näpertelyä harjoitti suurperhe. Lapsilukua ei kritisoitu. Sen sijaan elämänsä yksinäisenä elänyttä miestä syyllistettiin, kun osti naudanlihaa. Naudanliha on ilmaston kannalta huono valinta, mutta lapsettoman ihmisen jättämä "jalanjälki" häviää, kun hän kuolee. Jostakin syystä muuten Prismasta ainakaan Oulusta ei ole saanut muutamaan viime talveen ulkomaisia kurkkuja ja tomaatteja kuin aivan lopputalvesta, jos silloinkaan. Vielä joitakin vuosia sitten niiden saatavuus oli huomattavasti parempi, melkein ympärivuotinen. Nyt espanjalaisia kurkkuja ja puolalaisia sekä espanjalaisia tomaatteja ei saa Prismoista (en ole käynyt kaikissa) Oulussa, sama tilanne parina viime talvena. "Suomalaisen talvella kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on 5–7 kiloa tomaattikiloa kohden, kun taas Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on vain noin puoli kiloa tomaattikiloa kohden".

Jos suomalaiset välittäisivät ruuan aiheuttamista ympäristövaikutuksista, niin suomalaiset eivät olisi ylipainoisia. Ruuan hiilijalanjälkeä voisi alentaa selvästi pelkästään sillä, että kaikki söisivät vain sen verran kuin kuluttavat. Mutta ei. Valtaosa suomalaisista on ylipainoisia. Sen sijaan täällä Oulun kerrostaloalueilla näkyvät nuoret turvapaikanhakijamiehet eivät ole koskaan edes vähää ylipainoisia. Kierrätys ja hiilijalanjälki heitä ei silti kiinnosta yhtään. Sen sijaan somali- sekä muut musliminaiset (hyvin harvinainen näky täällä!) ovat useimmiten ylipainoisia.

---------------------------------

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

]]>
17 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263525-olen-vihainen#comments Haittamaahanmuutto Ilmastonmuutos Jätehuolto kierrätys Välinpitämättömyys Fri, 02 Nov 2018 01:28:19 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263525-olen-vihainen
Tulossa ilmastovaalit. Täydellistä populismia jaetaan juuri nyt kansalle. http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263504-tulossa-ilmastovaalit-taydellista-populismia-jaetaan-juuri-nyt <p>Hitto nämä ilmastopopulistit ovat jo muuttuneet naurettaviksi. Täyttä rahastusta koko touhu.</p><p>Ensin on kerrottu, kuinka ilmasto kylmeni, että kyse on ilmastonmuutoksesta ja hätä hätä, kauhea hätä.</p><p>Sitten kun se alkoikin lämmetä ehkä 0.1 &deg;c keksittiin uusi sana ja puhuttiin ilmaston lämpenemisestä. Jännä et kylmemmän jälkeen lämpenee.</p><p>Sitten puhutaan, kuinka ihminen päästää hirveät määrät hiilidioksidia ja tätä käyttäytymistä pitää nyt muuttaa, tai taas 10 vuoden kuluttua elämä täällä loppuu. Kuten sen on ennustettu jo 40 vuotta käyvän.</p><p>No voi olla jotain perää, mutta 5% koko päästöistä ei palloa tuhoa! Keinoja löytyy ehkäistä se, koska teknologia kehittyy. Päästötkin ovat Suomessa jo melkein neljänneksen pienentyneet 20 vuoden aikana. Suurin osa ihmisten päästöistä menee luonnollisiin hiilinieluihin.Itse sanon lämpenemisen johtuvan, jos sellaista edes on tulossa, mannerjäiden sulamisella ja auringon säteilyn muutoksilla.</p><p>Miksi me unohdetaan asia, että hiilidioksiidipäästöistä vain noin 5% johtuu ihmisesten päästöistä? Miksi me ei puhuta, että kasvillisuus ja meri ne tuottaa ne pahimmat päästöt ja samalla myös imevät suurimman osan takaisin. Myös ihmisten saasteet. Mitään konkreettista todistetta ihmisen ja ilmaston lämpenemisen kanssa ei juurikaan ole. Tai riippuu tutkimuksesta. Jos näyttöä on, ei kerrota vaikutuksista. Ilmasto vain muuttuu, kuten se on aina tehnyt. Tilastoja on puolesta ja vastaan. Niissäkin puhutaan yleensä vain päästöistä, ei kerrota faktalla syy yhteyttä mihinkään. Esimerkiksi sademetsien hakkuut ovat isossa osassa hiilidioksiidin keräämisessä. Suojellaan niitä eikä hysteerisenä tehdä politiikkaa tästä. Populismia.</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmisten hiilidioksidipäästöt ovat paljon vähäisemmät kuin luonnolliset päästöt. Eläinten ja mikrobien kasvien käytön osuus on noin 220 gigatonnia hiilidioksidia vuodessa. Kasvien respiraatio päästää noin 220 gigatonnia. Meri vapauttaa noin 332 gigatonnia.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta kun yhdistetään fossiilisten polttoaineiden polttamisen ja maankäytön muutoksien vaikutukset, ihmisten hiilidioksidipäästöt ovat vain noin 29 gigatonnia vuodessa.</p><p>Luetaan lisää Yleä! Tai sitten kokeillaan välillä ajatella omilla aivoilla.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/b0b91934-12d1-49cd-88dd-7e08250a4e88/maapallon-ilmastohistoria.html" title="https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/b0b91934-12d1-49cd-88dd-7e08250a4e88/maapallon-ilmastohistoria.html">https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/b0b91934-12d...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hitto nämä ilmastopopulistit ovat jo muuttuneet naurettaviksi. Täyttä rahastusta koko touhu.

Ensin on kerrottu, kuinka ilmasto kylmeni, että kyse on ilmastonmuutoksesta ja hätä hätä, kauhea hätä.

Sitten kun se alkoikin lämmetä ehkä 0.1 °c keksittiin uusi sana ja puhuttiin ilmaston lämpenemisestä. Jännä et kylmemmän jälkeen lämpenee.

Sitten puhutaan, kuinka ihminen päästää hirveät määrät hiilidioksidia ja tätä käyttäytymistä pitää nyt muuttaa, tai taas 10 vuoden kuluttua elämä täällä loppuu. Kuten sen on ennustettu jo 40 vuotta käyvän.

No voi olla jotain perää, mutta 5% koko päästöistä ei palloa tuhoa! Keinoja löytyy ehkäistä se, koska teknologia kehittyy. Päästötkin ovat Suomessa jo melkein neljänneksen pienentyneet 20 vuoden aikana. Suurin osa ihmisten päästöistä menee luonnollisiin hiilinieluihin.Itse sanon lämpenemisen johtuvan, jos sellaista edes on tulossa, mannerjäiden sulamisella ja auringon säteilyn muutoksilla.

Miksi me unohdetaan asia, että hiilidioksiidipäästöistä vain noin 5% johtuu ihmisesten päästöistä? Miksi me ei puhuta, että kasvillisuus ja meri ne tuottaa ne pahimmat päästöt ja samalla myös imevät suurimman osan takaisin. Myös ihmisten saasteet. Mitään konkreettista todistetta ihmisen ja ilmaston lämpenemisen kanssa ei juurikaan ole. Tai riippuu tutkimuksesta. Jos näyttöä on, ei kerrota vaikutuksista. Ilmasto vain muuttuu, kuten se on aina tehnyt. Tilastoja on puolesta ja vastaan. Niissäkin puhutaan yleensä vain päästöistä, ei kerrota faktalla syy yhteyttä mihinkään. Esimerkiksi sademetsien hakkuut ovat isossa osassa hiilidioksiidin keräämisessä. Suojellaan niitä eikä hysteerisenä tehdä politiikkaa tästä. Populismia.

 

Ihmisten hiilidioksidipäästöt ovat paljon vähäisemmät kuin luonnolliset päästöt. Eläinten ja mikrobien kasvien käytön osuus on noin 220 gigatonnia hiilidioksidia vuodessa. Kasvien respiraatio päästää noin 220 gigatonnia. Meri vapauttaa noin 332 gigatonnia.

 

Mutta kun yhdistetään fossiilisten polttoaineiden polttamisen ja maankäytön muutoksien vaikutukset, ihmisten hiilidioksidipäästöt ovat vain noin 29 gigatonnia vuodessa.

Luetaan lisää Yleä! Tai sitten kokeillaan välillä ajatella omilla aivoilla.

 

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/b0b91934-12d1-49cd-88dd-7e08250a4e88/maapallon-ilmastohistoria.html

]]>
3 http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263504-tulossa-ilmastovaalit-taydellista-populismia-jaetaan-juuri-nyt#comments Ilmastonmuutos Thu, 01 Nov 2018 14:02:09 +0000 Pekka Hetta http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263504-tulossa-ilmastovaalit-taydellista-populismia-jaetaan-juuri-nyt
Ihminen ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua hallitse http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263374-ihminen-ei-ilmakehan-hiilidioksidipitoisuuden-nousua-hallitse <p>Jouni Aro viittauksessa <a href="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263324-antropogeeninen-ilmastonmuutos-pienenee-kuin-pyy-maailmalopun-edella" title="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263324-antropogeeninen-ilmastonmuutos-pienenee-kuin-pyy-maailmalopun-edella">http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263324-antropogeeninen-ilmaston...</a> kirjoittaa:</p> <p>&nbsp;</p> <p>&rdquo;Miten tämä asia, ettei ihminen ehkä pystykään vaikuttamaan ilmastoon muuttaa suhtautumistamme juuri julkaistuun IPCC:n raporttiin? Ainakin sen merkitys pienenee, ihmiskunnalla on muita ongelmia kuin ilmastonmuutos, jotka nyt asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin kun tämä ilmastonmuutos olisikin pääosiltaan luonnollinen. Toimenpiteetkin varautumisten suhteen ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden osalta asettuvat uuteen valoon. &rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Olen itsekin näillä sivuilla todennut, että Pariisin sopimuksen perusteena olevan IPCC:n raportin kumoamiseen kaikessa yksinkertaisuudessaan riittää se, kun todetaan, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät viimeaikaistakaan ilmaston lämpenemistä hallitse. Perusteluiksi riittävät jo seuraavat kaksi maallikkojenkin helposti ymmärrettävää asiaa:</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;- Afrikan kuivilla savanneilla päiväsaikaan ilmaston lämpötila maanpinnan tasolla voi olla jopa 70 C-astetta, kun taas yöllä se voi mennä jopa pakkasen puolelle.Tämä ymmärrettävästi osoittaa, että ilmakehän viimeaikainenkaan hiilidioksidipitoisuus kasvihuonekaasuna ei ilmaston lämpenemistä voi hallita.</p> <p>&nbsp;- Ilmakehään hiilidioksidilähteistä tulevat hiilidioksidipäästöt ja ilmakehästä hiilidioksidinieluihin menevät hiilidioksidiabsorptiot, luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutessaan, yhdessä määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Kun viimeaikoina noissa hiilidioksidin kokonaispäästöissä ihmisperäisen hiilidiokdipitoisuuden osuus on ollut korkeintaan luokkaa 5 %, ei luonnonlakien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitisuuden nousussakaan ihmisperäisen hiilidioksidin osuus voi olla kuin korkeintaan luokkaa 5 %.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Viittaan lisäksi kommentteihini <a href="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262980-totuus-maapallon-lampenemisesta#comment-3995896" title="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262980-totuus-maapallon-lampenemisesta#comment-3995896">http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262980-totuus-maapallon-lampene...</a> ja <a href="https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558" title="https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558">https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558</a> .</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jouni Aro viittauksessa http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263324-antropogeeninen-ilmastonmuutos-pienenee-kuin-pyy-maailmalopun-edella kirjoittaa:

 

”Miten tämä asia, ettei ihminen ehkä pystykään vaikuttamaan ilmastoon muuttaa suhtautumistamme juuri julkaistuun IPCC:n raporttiin? Ainakin sen merkitys pienenee, ihmiskunnalla on muita ongelmia kuin ilmastonmuutos, jotka nyt asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin kun tämä ilmastonmuutos olisikin pääosiltaan luonnollinen. Toimenpiteetkin varautumisten suhteen ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden osalta asettuvat uuteen valoon. ”

 

Olen itsekin näillä sivuilla todennut, että Pariisin sopimuksen perusteena olevan IPCC:n raportin kumoamiseen kaikessa yksinkertaisuudessaan riittää se, kun todetaan, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät viimeaikaistakaan ilmaston lämpenemistä hallitse. Perusteluiksi riittävät jo seuraavat kaksi maallikkojenkin helposti ymmärrettävää asiaa:

 

 - Afrikan kuivilla savanneilla päiväsaikaan ilmaston lämpötila maanpinnan tasolla voi olla jopa 70 C-astetta, kun taas yöllä se voi mennä jopa pakkasen puolelle.Tämä ymmärrettävästi osoittaa, että ilmakehän viimeaikainenkaan hiilidioksidipitoisuus kasvihuonekaasuna ei ilmaston lämpenemistä voi hallita.

 - Ilmakehään hiilidioksidilähteistä tulevat hiilidioksidipäästöt ja ilmakehästä hiilidioksidinieluihin menevät hiilidioksidiabsorptiot, luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutessaan, yhdessä määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Kun viimeaikoina noissa hiilidioksidin kokonaispäästöissä ihmisperäisen hiilidiokdipitoisuuden osuus on ollut korkeintaan luokkaa 5 %, ei luonnonlakien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitisuuden nousussakaan ihmisperäisen hiilidioksidin osuus voi olla kuin korkeintaan luokkaa 5 %.

 

Viittaan lisäksi kommentteihini http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262980-totuus-maapallon-lampenemisesta#comment-3995896 ja https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558 .

]]>
11 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263374-ihminen-ei-ilmakehan-hiilidioksidipitoisuuden-nousua-hallitse#comments Ihmisen osuus kyseenalainen Ilmastonmuutos Tue, 30 Oct 2018 10:25:37 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263374-ihminen-ei-ilmakehan-hiilidioksidipitoisuuden-nousua-hallitse
Ihmiskunta saattaa pelastaa itsensä hiilidioksidipäästöillä http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263325-ihmiskunta-saattaa-pelastaa-itsensa-hiilidioksidipaastoilla <p>Ilmaston muutos on tosiasia. Sitä ei kukaan kiistä. 15 000 vuotta sitten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi">oli todella kylmää</a> ja <strong>Suomi oli paksun jää- ja lumikerroksen alla</strong>. Vasta 11 000 vuotta sitten pitkä kylmä jakso päättyi.</p><p>Sitten alkoi lämmin jakso (Atlanttinen kausi), jonka<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Atlanttinen_l%C3%A4mp%C3%B6kausi"> lämpimin aika oli 5000 - 6000 vuotta sitten</a>.<strong> Silloin Etelä-Suomessa oli nykyisen Keski-Euroopan ilmaston</strong> kaltainen sää. Silloin oli keskimäärin 4 astetta ja paikoin jopa 6 astetta lämpimämpää kuin nyt. Lehtipuut levisivät Suomeen ja luonto kukoisti. Meren pinta oli joitakin metrejä nykyistä korkeammalla.</p><p>Keskiajalla vuosien 800 - 1400 aikana oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Holoseeni">viimeisin lämmin kausi</a>, jolloin<strong> Suomessa oli monia täysin lumettomia talvia</strong>. Pohjois-Norjassa, Grönlannissa ja Islannissa viljeltiin tuolloin laajalti.</p><p>1500-luvulla<a href="https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Pieni-j%C3%A4%C3%A4kausi-voi-olla-jo-kulman-takana-Maunderin-minimi-runteli-Suomea/1108077"> alkoi pikkujääkausi</a>. Erityisesti vuodet 1695 - 1697 olivat Pohjois-Euroopassa <strong>harvinaisen kylmiä</strong>. Paikoin viljasadot menetettiin kokonaan. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa<strong> kolmannes väestöstä kuoli</strong> tuolloin.</p><p><strong><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/11/pieni-jaakausi-jatti-jalkeensa-nalkaa-sotaa-ja-kohtalokasta-taidetta">1708 kerrotaan olleen</a> &quot;helvetin talvi&quot;</strong> ja Baltiasta pääsi jopa<strong> kävellen jäätyneen Itämeren yli</strong> Ruotsiin. Tuona talvena kylmyys tuhosi Ruotsin armeijan joukkoja enemmän kuin vihollinen.</p><p>Väliin mahtui <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/11/pieni-jaakausi-jatti-jalkeensa-nalkaa-sotaa-ja-kohtalokasta-taidetta">lämpimiäkin vuosia</a>. 1845 oli Pohjolassa poikkeuksellisen lämmintä. <strong>Siperian jäätiköt sulivat</strong> ja kasapäin <strong>mammuttien jäätyneitä jäänteitä kulkeutui</strong> Lena-jokea pitkin Jäämerelle. Lämpimästä pitävä perunarutto levisi Euroopassa ja saavutti Suomen 1849 tienoilla.</p><p>Viimeisin <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/11/pieni-jaakausi-jatti-jalkeensa-nalkaa-sotaa-ja-kohtalokasta-taidetta">kylmä kausi oli</a> 1850 - 1870, jolloin lämpötila oli pitkän aikaa ikävän alhainen ihmiselle täällä Pohjolassa. <strong>1867 maa oli jäässä juhannukseen saakka ja kesä kesti vain pari kuukautta</strong>, kun syyspakkaset iskivät jo syyskuussa. Suurin osa peruna- ja viljasadosta menetettiin. Suomessa koettiin tämän takia <strong>historian pahin nälänhätä vuonna 1868</strong>.</p><p>1800-luvun pikkujääkauden jälkeen viimeiset 150 vuotta on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi">ilmasto onneksi ollut lämpenemään päin</a>, mutta vielä se on keskiarvojen alapuolella, jos huomioidaan viimeiset 10 000 vuotta. Myös hiilidioksidin määrä ilmassa on yhä alle keskiarvon.</p><p>Asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että ilmasto on hetkellisen lämpenemisen jälkeen<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8593542"> pian taas viilenemässä</a>. <strong>Seuraavan kylmän jakson on ennustettu alkavan joidenkin tuhansien vuosien päästä</strong> ja seuraavan jääkauden n. 50 000 vuoden päästä. Toisaalta, kun ihminen lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, voi jääkauden alku siirtyä myöhemmäksi.<strong> Hiilidioksidin lisääntyminen on siis oikeastaan hyvä asia. Ihminen on saattanut pelastaa itsensä hiilidioksidipäästöillään</strong>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmaston muutos on tosiasia. Sitä ei kukaan kiistä. 15 000 vuotta sitten oli todella kylmää ja Suomi oli paksun jää- ja lumikerroksen alla. Vasta 11 000 vuotta sitten pitkä kylmä jakso päättyi.

Sitten alkoi lämmin jakso (Atlanttinen kausi), jonka lämpimin aika oli 5000 - 6000 vuotta sitten. Silloin Etelä-Suomessa oli nykyisen Keski-Euroopan ilmaston kaltainen sää. Silloin oli keskimäärin 4 astetta ja paikoin jopa 6 astetta lämpimämpää kuin nyt. Lehtipuut levisivät Suomeen ja luonto kukoisti. Meren pinta oli joitakin metrejä nykyistä korkeammalla.

Keskiajalla vuosien 800 - 1400 aikana oli viimeisin lämmin kausi, jolloin Suomessa oli monia täysin lumettomia talvia. Pohjois-Norjassa, Grönlannissa ja Islannissa viljeltiin tuolloin laajalti.

1500-luvulla alkoi pikkujääkausi. Erityisesti vuodet 1695 - 1697 olivat Pohjois-Euroopassa harvinaisen kylmiä. Paikoin viljasadot menetettiin kokonaan. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa kolmannes väestöstä kuoli tuolloin.

1708 kerrotaan olleen "helvetin talvi" ja Baltiasta pääsi jopa kävellen jäätyneen Itämeren yli Ruotsiin. Tuona talvena kylmyys tuhosi Ruotsin armeijan joukkoja enemmän kuin vihollinen.

Väliin mahtui lämpimiäkin vuosia. 1845 oli Pohjolassa poikkeuksellisen lämmintä. Siperian jäätiköt sulivat ja kasapäin mammuttien jäätyneitä jäänteitä kulkeutui Lena-jokea pitkin Jäämerelle. Lämpimästä pitävä perunarutto levisi Euroopassa ja saavutti Suomen 1849 tienoilla.

Viimeisin kylmä kausi oli 1850 - 1870, jolloin lämpötila oli pitkän aikaa ikävän alhainen ihmiselle täällä Pohjolassa. 1867 maa oli jäässä juhannukseen saakka ja kesä kesti vain pari kuukautta, kun syyspakkaset iskivät jo syyskuussa. Suurin osa peruna- ja viljasadosta menetettiin. Suomessa koettiin tämän takia historian pahin nälänhätä vuonna 1868.

1800-luvun pikkujääkauden jälkeen viimeiset 150 vuotta on ilmasto onneksi ollut lämpenemään päin, mutta vielä se on keskiarvojen alapuolella, jos huomioidaan viimeiset 10 000 vuotta. Myös hiilidioksidin määrä ilmassa on yhä alle keskiarvon.

Asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että ilmasto on hetkellisen lämpenemisen jälkeen pian taas viilenemässä. Seuraavan kylmän jakson on ennustettu alkavan joidenkin tuhansien vuosien päästä ja seuraavan jääkauden n. 50 000 vuoden päästä. Toisaalta, kun ihminen lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, voi jääkauden alku siirtyä myöhemmäksi. Hiilidioksidin lisääntyminen on siis oikeastaan hyvä asia. Ihminen on saattanut pelastaa itsensä hiilidioksidipäästöillään.

]]>
20 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263325-ihmiskunta-saattaa-pelastaa-itsensa-hiilidioksidipaastoilla#comments Hiilidioksidipäästöt Ilmastonmuutos Mon, 29 Oct 2018 13:33:36 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263325-ihmiskunta-saattaa-pelastaa-itsensa-hiilidioksidipaastoilla