Työllisyys http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132848/all Sat, 27 Oct 2018 15:14:23 +0300 fi Juha Sipilä uhoaa 100000 hallituksen työllistämästä - faktoja etsimässä http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa <p><strong>Sipilä:&quot;Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä.&quot; Huoh, näinköhän...</strong></p><p>&nbsp;</p><p>On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat <em>hallituksen </em>toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiky</strong></p><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/paaministeri-juha-sipilan-esittelypuheenvuoro-eduskunnan-tiedonantokeskustelussa-16-10-2018">Sipilä</a>:&quot;Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2018/04/Raportti2017.pdf">Talouspolitiikan arviontineuvosto</a> (s. 19): &quot;Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen.&quot; (julkaistu 01/2018)</p><p>Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?</p><p>Palkansaajien tutkimuslaitoksen <a href="https://www.labour.fi/ptblogi/2016/04/06/laskelmia-kilpailukykysopimuksen-vaikutuksista/">arvio </a>kikyn työllisyyden <em>nettovaikutuksista </em>oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-hurraavat-kiky-sopimusta-pahin-ongelma-on-useita-vuosia-jatkunut-heikko-tuottavuuskehitys/744b902b-da52-3782-9523-a839efe54510">tämäkään </a>3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/puolet-yksityissektorin-tyontekijoista-valttynyt-tyoajan-kiky-pidennykselta-parannus-voi-jaada-saavuttamatta-nailla-toteutusmaarilla/0b9f3903-7977-368c-908f-8c4b8610a77a">kertoi </a>syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis <a href="https://tradingeconomics.com/finland/capacity-utilization">kapasiteetin käyttöaste</a> nousee, <a href="https://tradingeconomics.com/finland/productivity">tuottavuuskin </a>noussee.</p><p>&nbsp;</p><p>Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllisyys</strong></p><p>Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan <a href="https://vnk.fi/documents/10616/7477009/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf/11657bf5-9242-41a3-8afa-52e64b60ec3e/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf.pdf">tutkimukseen</a>, jossa (siinäkin) <em>laskennallisesti</em> arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?</p><p>&nbsp;</p><p>Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_011.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3e8503da-9618-4572-b40f-a8a1cb2097cf">Työllisiä </a>oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_001.px/table/tableViewLayout2/?rxid=658329e7-1cad-435e-b758-e29fd68ef600">Työttömiä </a>oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015<em>. </em>Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_016.px/?rxid=a10063bb-015e-467d-9a5e-0f87c95f1a00">osa-aikaisten määrä</a> ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa &quot;työvoiman ulkopuolella&quot; (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.</p><p>Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta <em>puoleen </em>ja <em>siitä </em>pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilä:"Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä." Huoh, näinköhän...

 

On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat hallituksen toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.

 

Kiky

Sipilä:"Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun."

 

Talouspolitiikan arviontineuvosto (s. 19): "Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen." (julkaistu 01/2018)

Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvio kikyn työllisyyden nettovaikutuksista oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä tämäkään 3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista kertoi syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.

 

Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis kapasiteetin käyttöaste nousee, tuottavuuskin noussee.

 

Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.

 

Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.

 

Työllisyys

Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan tutkimukseen, jossa (siinäkin) laskennallisesti arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?

 

Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan Työllisiä oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. Työttömiä oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015. Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja osa-aikaisten määrä ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa "työvoiman ulkopuolella" (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.

Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta puoleen ja siitä pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?

 

Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.

]]>
3 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa#comments Juha Sipilä Juha Sipilän hallitus Mediakritiikki Työllisyys Työttömyys Sat, 27 Oct 2018 12:14:23 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa
Kenelle toimeentulotuen pitäisi kuulua ensisijaisesti http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262817-kenelle-toimeentulotuen-pitaisi-kuulua-ensisijaisesti <p>&nbsp;</p><p>Kela tuputtaa vieraskielisillä nettivideoilla toimeentulotukea turvapaikanhakijoille. Eipä tuputeta heikennyksiä, kuten kantaväestölle. Luultavasti mikään muukaan kiristystoimenpide ei koskisi muualta tulleita samalla tavalla kuin suomalaisia. Nyt on irtisanomissuojan heikennys tapetilla, mutta oli sitten työpaikan koko mikä tahansa, niin oletettavasti mamujen irtisanominen olisi rasismia. Kantaväestöltä leikataan leikkaamisen perään ja ahdistellaan töihin, joista ei palkkaa tule edes elannoksi riittävää määrää. &nbsp;Mamuilta riittää, kun ovat edes olevinan jossakin kotouttamistoimenpiteessä, eikä heidän tarvitse Kelassa käydä mitään vääntöä samalla tavalla, kuin kantaväestön saadakseen edes sen, mitä kuuluisi saada.</p><p>Nyt ei vaan yksinkertaisesti ole varaa enää yhteenkään pakolaisaaltoon, eikä sekään ole järjellä käsitettävissä, miksi tänne Ruotsin kautta tullut aalto edes päästettiin. Seuraava aalto saattaa olla suurempi, joten nyt tarvitaan vastuullista politiikkaa ja seuraavíssa eduskuntavaaleissa vastuulliset Suomen kansan edustajat nimenomaan Suomen kansan asioita ajamaan. On tämä nyt täysin järjen vastaista, kun maan hallitus suorastaan vihaa ja halveksii omaa kansaa ja ajaa maan katastrofin partaalle irtisanomissuojan heikennyksen takia, mikä ei nyt oikeastaan muuta yhtään mitään. Muuttaahan se, mikäli kyseessä on alkusoitto muille muutoksille, mitkä olisi tarkoitus kierosti ajaa läpi heti, kun irtisanomissuojaa on nyt esillä olevan mallin mukaan heikennetty. Siihen asia ei jäisi, koska luulisi sen nyt ministerimatikallakin tajuttavan, että liian kallis hinta tulee lakoista yhdestä periaatteessa pienestä muutoksesta. Eipä tässä kuitenkaan tyhmiä olla ja uskota, että se siihen jäisi, jos läpi menisi.</p><p>Eipä tästä enää kovin pitkä matka ole kansan raivostumiseen ja järeämpiin otteisiin. Lakot lämmittää tunteita, koska eihän sitä kukaan ole lakossa lakkoilemisen ilosta, vaan tavallaan pakosta, että ei suomalaisen työntekijän asema heikkenisi entisestään. Meillä on jo nyt monikerroksiset työmarkkinat ja mikäli nykyinen meno jatkuu, on kohta suurin osa jossakin alimmassa kastissa.</p><p>Siitäkö tässä nyt on kysymys, että mamuja paijataan paremmalla sosiaaliturvalla, jotta he tyytyisivät alempaan palkkatasoon ja pärjäisivät, jolloin palkkataso putoaisi kokonaisuudessaan, eikä kantasuomalaisille jäisi paljolti vaihtoehtoja. Irtisanomissuojasirkus lienee pelkkää silmänlumetta ja tarkoitus on nyt kiinnittää enemmälti huomiota vain siihen ja se suurempi hallituksen tavoite kiteytyy palkkatason laskemiseen niin alas, että sillä ei enää edes elä. Kyllä kannattaisi ajatella vähän pitemmälle hallituksenkin ihan kansallisesti ja ottaa huomioon, että katkeaa se pinna jossain vaiheessa Suomen katajaiselta kansalta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kela tuputtaa vieraskielisillä nettivideoilla toimeentulotukea turvapaikanhakijoille. Eipä tuputeta heikennyksiä, kuten kantaväestölle. Luultavasti mikään muukaan kiristystoimenpide ei koskisi muualta tulleita samalla tavalla kuin suomalaisia. Nyt on irtisanomissuojan heikennys tapetilla, mutta oli sitten työpaikan koko mikä tahansa, niin oletettavasti mamujen irtisanominen olisi rasismia. Kantaväestöltä leikataan leikkaamisen perään ja ahdistellaan töihin, joista ei palkkaa tule edes elannoksi riittävää määrää.  Mamuilta riittää, kun ovat edes olevinan jossakin kotouttamistoimenpiteessä, eikä heidän tarvitse Kelassa käydä mitään vääntöä samalla tavalla, kuin kantaväestön saadakseen edes sen, mitä kuuluisi saada.

Nyt ei vaan yksinkertaisesti ole varaa enää yhteenkään pakolaisaaltoon, eikä sekään ole järjellä käsitettävissä, miksi tänne Ruotsin kautta tullut aalto edes päästettiin. Seuraava aalto saattaa olla suurempi, joten nyt tarvitaan vastuullista politiikkaa ja seuraavíssa eduskuntavaaleissa vastuulliset Suomen kansan edustajat nimenomaan Suomen kansan asioita ajamaan. On tämä nyt täysin järjen vastaista, kun maan hallitus suorastaan vihaa ja halveksii omaa kansaa ja ajaa maan katastrofin partaalle irtisanomissuojan heikennyksen takia, mikä ei nyt oikeastaan muuta yhtään mitään. Muuttaahan se, mikäli kyseessä on alkusoitto muille muutoksille, mitkä olisi tarkoitus kierosti ajaa läpi heti, kun irtisanomissuojaa on nyt esillä olevan mallin mukaan heikennetty. Siihen asia ei jäisi, koska luulisi sen nyt ministerimatikallakin tajuttavan, että liian kallis hinta tulee lakoista yhdestä periaatteessa pienestä muutoksesta. Eipä tässä kuitenkaan tyhmiä olla ja uskota, että se siihen jäisi, jos läpi menisi.

Eipä tästä enää kovin pitkä matka ole kansan raivostumiseen ja järeämpiin otteisiin. Lakot lämmittää tunteita, koska eihän sitä kukaan ole lakossa lakkoilemisen ilosta, vaan tavallaan pakosta, että ei suomalaisen työntekijän asema heikkenisi entisestään. Meillä on jo nyt monikerroksiset työmarkkinat ja mikäli nykyinen meno jatkuu, on kohta suurin osa jossakin alimmassa kastissa.

Siitäkö tässä nyt on kysymys, että mamuja paijataan paremmalla sosiaaliturvalla, jotta he tyytyisivät alempaan palkkatasoon ja pärjäisivät, jolloin palkkataso putoaisi kokonaisuudessaan, eikä kantasuomalaisille jäisi paljolti vaihtoehtoja. Irtisanomissuojasirkus lienee pelkkää silmänlumetta ja tarkoitus on nyt kiinnittää enemmälti huomiota vain siihen ja se suurempi hallituksen tavoite kiteytyy palkkatason laskemiseen niin alas, että sillä ei enää edes elä. Kyllä kannattaisi ajatella vähän pitemmälle hallituksenkin ihan kansallisesti ja ottaa huomioon, että katkeaa se pinna jossain vaiheessa Suomen katajaiselta kansalta.

 

]]>
10 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262817-kenelle-toimeentulotuen-pitaisi-kuulua-ensisijaisesti#comments Irtisanomissuoja Monikerroksiset työmarkkinat Perusturva Toimeentulotuki Työllisyys Fri, 19 Oct 2018 21:11:58 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262817-kenelle-toimeentulotuen-pitaisi-kuulua-ensisijaisesti
Tanskan mallin, osa 2. http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262738-tanskan-mallin-osa-2 <p><a href="http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/opintomatka-tanskaan-1-osa.html">Tanskan malliin, osa 1.</a></p><p>1.</p><p>Kävimme tutustumassa kahden kaupungin toimintaan. Ensimmäinen kohde oli 48 000 asukkaan Ballerupin kaupunki Kööpenhaminan kupeessa.</p><p>Kuvassa Ballerupin pormestari esittelee valtuustosalia, vieraita ihmetytti pöytien asettelu. Valtuutettuja on suomalaisittain vähän. Pöydät on asetettu soikeaan muotoon, jotta valtuutetut näkevät toisensa. Äänestyskonetta ei ole, vaan äänestykset suoritetaan seisomalla. Valtuuston kokouksen puheenjohtajana toimii pormestari ja sihteerinä kaupunginhallituksen puheenjohtaja.</p><p>Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden määrä asukaslukuun nähden on käsittämätön, 45 ooo. Ballerup on pystynyt houkuttelemaan Lautrup Park -teollisuusaluelleen paljon tutkimus- ja hightech-yrityksiä. Ballerupia kutsutaankin Tanskan Silicon Valleyksi.</p><p>Business Ballerup, kaupunki sijaitsee Greater Copenhagenissa (Kööpenhaminan ja Malmön alueet), alue koostuu kahdesta maasta ja neljästä miljoonasta asukkaasta. Välimatkat ovat lyhyet.</p><p>Business-henki on kaikille Ballerupissa kirkas: <em>We work every day, because our companies have the best possible framework for growth and development</em>, sanoi pormestari Jesper Würtzen.</p><p>2.</p><p>Seuraavana aamuna matkustimme 30 kilometrin päähän rockfestaristaan tunnettuun 84 500 asukkaan Roskilden kaupunkiin.</p><p>Kaupunkiin tulee paljon turisteja päiväretkelle tutustumaan vanhaan Tuomiokirkkoon, joka on maailman perintökohde. Myös Viikinkimuseo ja Rock-museo vetävät puoleensa. Roskilde on entinen Tanskan pääkaupunki, mistä oltiin ylpeitä. Kaupungissa sijaitsee kolme yliopistoa, jotka tuovat vireyttä.</p><p>Värikäs kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli hyvin yritysmyönteinen, ja yrityksiä onkin houkuteltu kaupunkiin riittävästi. Roskilden työttömyysprosentti on 3, kun muualla Tanskassa se on 4,3.</p><p>3.</p><p>Mielenkiintoisin vierailukohde mielestäni oli Kööpenhaminan työvoimatoimisto. Tanskan mallissa työllistämiseen käytetään sopivassa suhteessa sekä porkkanaa että keppiä.</p><p>Noin 100 000 tanskalaista saa vuosittain työttömyystukea. Tuen määrä kuukausittain on 2500 euroa, josta ammattiliiton tukea on 500 euroa. Verojen jälkeen käteen jää noin 1800 euroa. Jos töitä ei ala löytyä, annetaan sosiaalitukea 2000 euroa.</p><p><em>Ei ole kyse unelmatyöstä, vaan työllistymisestä</em>. Työttömyyden alussa haetaan oman alan töitä, mutta jos niitä ei löydy, on haettava muita töitä. Tanskassa korostetaan työntekijän aktiivisuutta.</p><p>Ammattijärjestöillä on hyvät suhteet työnantajiin. Työntekijäjärjestöjen mukaan on ok, että ihmisiä on helppo irtisanoa, mutta sen vastapainona on hyvä työttömyyskorvaus sekä helppous löytää uusia töitä tai saada koulutusta.</p><p>4.</p><p>Vierailimme Danske Regionissa ja tutustuimme Tanskan maakuntamalliin. Tanskassa maakuntia kutsutaan regioneiksi, alueiksi, joita on viisi.</p><p>Tanskan sote- ja maakuntauudistus tehtiin melkoisella rytinällä suurinpiirtein yhdessä yössä v. 2007. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Siirtyminen ei sujunut ongelmitta.</p><p>Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.</p><p>Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä.</p><p>5.</p><p>Viimeinen vierailukohteemme ei ollut millään tavalla mieltä ylentävä, tutustuimme Kööpenhaminan ns. vapaakaupunki Christianiaan. Alueella käydään mietojen huumeiden vapaata kauppaa, pössyteltiin täysin avoimesti. En epäile, etteikö piilossa käytettäisi myös kovia huumeita.</p><p>Christianiassa asuu vakituisesti n. 1000 asukasta, järjettömintä on, että joukossa on lapsiperheitäkin. Alueen pääportin kahvilassa istuskellessani katselin ympärillä olevaa porukkaa. Näky oli surullinen, joukossa oli monta narkkaria, vanhimmat olivat jo eläkeiässä, poltelleet ajan kuluessa päänsä tyhjäksi.</p><p>Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti F<a href="http://www.fcg.fi/fin/etusivu/">innish Consulting Group FCG</a>, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Varsinkin Tanskan kaupunkien yritysystävällisyys oli merkille pantavaa kuten myös Tanskan työllisyyspolitiikka. Molemmista Suomi voisi ottaa mallia.</p><p><a href="https://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/tanskan-malliin-2-osa.html">https://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/tanskan-malliin-2-osa.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tanskan malliin, osa 1.

1.

Kävimme tutustumassa kahden kaupungin toimintaan. Ensimmäinen kohde oli 48 000 asukkaan Ballerupin kaupunki Kööpenhaminan kupeessa.

Kuvassa Ballerupin pormestari esittelee valtuustosalia, vieraita ihmetytti pöytien asettelu. Valtuutettuja on suomalaisittain vähän. Pöydät on asetettu soikeaan muotoon, jotta valtuutetut näkevät toisensa. Äänestyskonetta ei ole, vaan äänestykset suoritetaan seisomalla. Valtuuston kokouksen puheenjohtajana toimii pormestari ja sihteerinä kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden määrä asukaslukuun nähden on käsittämätön, 45 ooo. Ballerup on pystynyt houkuttelemaan Lautrup Park -teollisuusaluelleen paljon tutkimus- ja hightech-yrityksiä. Ballerupia kutsutaankin Tanskan Silicon Valleyksi.

Business Ballerup, kaupunki sijaitsee Greater Copenhagenissa (Kööpenhaminan ja Malmön alueet), alue koostuu kahdesta maasta ja neljästä miljoonasta asukkaasta. Välimatkat ovat lyhyet.

Business-henki on kaikille Ballerupissa kirkas: We work every day, because our companies have the best possible framework for growth and development, sanoi pormestari Jesper Würtzen.

2.

Seuraavana aamuna matkustimme 30 kilometrin päähän rockfestaristaan tunnettuun 84 500 asukkaan Roskilden kaupunkiin.

Kaupunkiin tulee paljon turisteja päiväretkelle tutustumaan vanhaan Tuomiokirkkoon, joka on maailman perintökohde. Myös Viikinkimuseo ja Rock-museo vetävät puoleensa. Roskilde on entinen Tanskan pääkaupunki, mistä oltiin ylpeitä. Kaupungissa sijaitsee kolme yliopistoa, jotka tuovat vireyttä.

Värikäs kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli hyvin yritysmyönteinen, ja yrityksiä onkin houkuteltu kaupunkiin riittävästi. Roskilden työttömyysprosentti on 3, kun muualla Tanskassa se on 4,3.

3.

Mielenkiintoisin vierailukohde mielestäni oli Kööpenhaminan työvoimatoimisto. Tanskan mallissa työllistämiseen käytetään sopivassa suhteessa sekä porkkanaa että keppiä.

Noin 100 000 tanskalaista saa vuosittain työttömyystukea. Tuen määrä kuukausittain on 2500 euroa, josta ammattiliiton tukea on 500 euroa. Verojen jälkeen käteen jää noin 1800 euroa. Jos töitä ei ala löytyä, annetaan sosiaalitukea 2000 euroa.

Ei ole kyse unelmatyöstä, vaan työllistymisestä. Työttömyyden alussa haetaan oman alan töitä, mutta jos niitä ei löydy, on haettava muita töitä. Tanskassa korostetaan työntekijän aktiivisuutta.

Ammattijärjestöillä on hyvät suhteet työnantajiin. Työntekijäjärjestöjen mukaan on ok, että ihmisiä on helppo irtisanoa, mutta sen vastapainona on hyvä työttömyyskorvaus sekä helppous löytää uusia töitä tai saada koulutusta.

4.

Vierailimme Danske Regionissa ja tutustuimme Tanskan maakuntamalliin. Tanskassa maakuntia kutsutaan regioneiksi, alueiksi, joita on viisi.

Tanskan sote- ja maakuntauudistus tehtiin melkoisella rytinällä suurinpiirtein yhdessä yössä v. 2007. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Siirtyminen ei sujunut ongelmitta.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä.

5.

Viimeinen vierailukohteemme ei ollut millään tavalla mieltä ylentävä, tutustuimme Kööpenhaminan ns. vapaakaupunki Christianiaan. Alueella käydään mietojen huumeiden vapaata kauppaa, pössyteltiin täysin avoimesti. En epäile, etteikö piilossa käytettäisi myös kovia huumeita.

Christianiassa asuu vakituisesti n. 1000 asukasta, järjettömintä on, että joukossa on lapsiperheitäkin. Alueen pääportin kahvilassa istuskellessani katselin ympärillä olevaa porukkaa. Näky oli surullinen, joukossa oli monta narkkaria, vanhimmat olivat jo eläkeiässä, poltelleet ajan kuluessa päänsä tyhjäksi.

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Varsinkin Tanskan kaupunkien yritysystävällisyys oli merkille pantavaa kuten myös Tanskan työllisyyspolitiikka. Molemmista Suomi voisi ottaa mallia.

https://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/tanskan-malliin-2-osa.html

]]>
10 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262738-tanskan-mallin-osa-2#comments Kuntaliitto Sote- ja maakauntauudistus Tanska Työllisyys Yritteliäisyys Thu, 18 Oct 2018 11:38:07 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262738-tanskan-mallin-osa-2
Työllisyys kansalliseksi kärkiteemaksi http://markoahtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262558-tyollisyys-kansalliseksi-karkiteemaksi <p>Viimeviikot olemme saaneet seurata näytelmää irtisanomissuojaan liittyvän keskustelun ympärillä. Hallitus on tuomassa eduskuntaan pienten yritysten irtisanomissuojaan helpottamiseen liittyvän esityksen. Samalla ammattiyhdistysliike on poliittisilla mielenilmauksilla järjestänyt työtaistelutoimia, joiden kohteeksi on valikoitunut yrityksiä, joilla ei ole asiassa minkäänlaista roolia.</p> <p>Tulevissa eduskuntavaaleissa on karkeasti kysymys siitä, uskommeko jakopolitiikkaan vai työllisyyden eteen tehtävään työhön. Kansalaisten on tärkeätä analysoida äänestyspäätöstä tehdessä, ajaako valittu puolue ja ehdokas tulonjakopolitiikkaa vai työllisyyttä. Työllisyyden edistäminen kaikin keinoin on tärkeintä hyvinvointipolitiikkaa. Jakopolitiikka ajaa meidät näivettyväksi yhteiskunnaksi.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Suomi voi menestyä ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut nostamalla työllisyysastetta. Työllisyysasteen nosto nykyisestä n. 72 prosentista 75 prosenttiin vapauttaa yli 7 miljardia euroa käytettäväksi esimerkiksi vanhusten palveluihin, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, koulutukseen ja muihin sivistyspalveluihin. Tästä syystä meidän kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön työllisyysasteen nostoon ja jatkaa tiellä, jolla tämän hallituskauden aikana yli 115&nbsp;000 ihmistä on parantanut omaa ja perheensä toimeentuloa saatuaan työpaikan. Hallitus ja eduskunta ovat aloittaneet vaalikauden aikana varovasti työllisyyden edistämisen, mutta tarvitsemme selvästi lisää toimia ja rohkeita keinoja työllisyysasteen nostoon.</p> <p>Vaihtoehtoisella tiellä säätelemme työmarkkinoita nykyisellä tavalla, verotamme itsemme näännyksiin ja estämme dynaamisen talouden työllisyyttä edistävät vaikutukset. Työllisyysasteen kehitys kääntyy samalla laskuun. Saamme kyllä ammattiyhdistysliikkeen lopettamaan poliittiset mielenilmaukset, mutta yksilöiden työllistymisen mahdollisuudet heikkenevät ja maamme talous ei jatka kasvuaan. Menetämme myös mahdollisuuksia kehittää hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Eniten jäykät työmarkkinat ja korkea veroaste heikentävät vähäosaisten mahdollisuuksia saada palveluita ja toimeentuloa.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Kapea-alaisen edunvalvontapolitiikan aika on ohi. Otetaan kaikessa päätöksenteossa työllisyys ja työmarkkinoiden dynaaminen toiminta päätöksenteon selkärangaksi. Tämä on demokraattisesti valittavan eduskunnan vastuulla ja toivottavasti sen ydintehtävä. Voidaanko tähän työhön ottaa mukaan työntekijä, työnantaja ja yrittäjäjärjestöt riippuu siitä, ovatko ne valmiita perustamaan toimintansa työllisyyden parantamiseen kapean edunvalvonnan sijaan.&nbsp;</p> <p>Olen valmis edistämään kaikkia keinoja, joilla työnhakijat saavat töitä ja yritysten perustaminen on entistä helpompaa ja kannustavampaa. Uskon suomalaisten ja hämäläisten tahtoon tehdä töitä ja yrittää. Vaaliuurnilla päätetään jakopolitiikan ja työllisyyden välillä. Mikä on sinun tahtosi? Minun tavoitteeni on &ndash; Tekevälle töitä!&nbsp;&nbsp;</p> <p>Marko Ahtiainen<br />eduskuntavaaliehdokas 2019 (Kok)<br />Janakkala, Häme&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeviikot olemme saaneet seurata näytelmää irtisanomissuojaan liittyvän keskustelun ympärillä. Hallitus on tuomassa eduskuntaan pienten yritysten irtisanomissuojaan helpottamiseen liittyvän esityksen. Samalla ammattiyhdistysliike on poliittisilla mielenilmauksilla järjestänyt työtaistelutoimia, joiden kohteeksi on valikoitunut yrityksiä, joilla ei ole asiassa minkäänlaista roolia.

Tulevissa eduskuntavaaleissa on karkeasti kysymys siitä, uskommeko jakopolitiikkaan vai työllisyyden eteen tehtävään työhön. Kansalaisten on tärkeätä analysoida äänestyspäätöstä tehdessä, ajaako valittu puolue ja ehdokas tulonjakopolitiikkaa vai työllisyyttä. Työllisyyden edistäminen kaikin keinoin on tärkeintä hyvinvointipolitiikkaa. Jakopolitiikka ajaa meidät näivettyväksi yhteiskunnaksi.  

Suomi voi menestyä ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut nostamalla työllisyysastetta. Työllisyysasteen nosto nykyisestä n. 72 prosentista 75 prosenttiin vapauttaa yli 7 miljardia euroa käytettäväksi esimerkiksi vanhusten palveluihin, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, koulutukseen ja muihin sivistyspalveluihin. Tästä syystä meidän kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön työllisyysasteen nostoon ja jatkaa tiellä, jolla tämän hallituskauden aikana yli 115 000 ihmistä on parantanut omaa ja perheensä toimeentuloa saatuaan työpaikan. Hallitus ja eduskunta ovat aloittaneet vaalikauden aikana varovasti työllisyyden edistämisen, mutta tarvitsemme selvästi lisää toimia ja rohkeita keinoja työllisyysasteen nostoon.

Vaihtoehtoisella tiellä säätelemme työmarkkinoita nykyisellä tavalla, verotamme itsemme näännyksiin ja estämme dynaamisen talouden työllisyyttä edistävät vaikutukset. Työllisyysasteen kehitys kääntyy samalla laskuun. Saamme kyllä ammattiyhdistysliikkeen lopettamaan poliittiset mielenilmaukset, mutta yksilöiden työllistymisen mahdollisuudet heikkenevät ja maamme talous ei jatka kasvuaan. Menetämme myös mahdollisuuksia kehittää hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Eniten jäykät työmarkkinat ja korkea veroaste heikentävät vähäosaisten mahdollisuuksia saada palveluita ja toimeentuloa.  

Kapea-alaisen edunvalvontapolitiikan aika on ohi. Otetaan kaikessa päätöksenteossa työllisyys ja työmarkkinoiden dynaaminen toiminta päätöksenteon selkärangaksi. Tämä on demokraattisesti valittavan eduskunnan vastuulla ja toivottavasti sen ydintehtävä. Voidaanko tähän työhön ottaa mukaan työntekijä, työnantaja ja yrittäjäjärjestöt riippuu siitä, ovatko ne valmiita perustamaan toimintansa työllisyyden parantamiseen kapean edunvalvonnan sijaan. 

Olen valmis edistämään kaikkia keinoja, joilla työnhakijat saavat töitä ja yritysten perustaminen on entistä helpompaa ja kannustavampaa. Uskon suomalaisten ja hämäläisten tahtoon tehdä töitä ja yrittää. Vaaliuurnilla päätetään jakopolitiikan ja työllisyyden välillä. Mikä on sinun tahtosi? Minun tavoitteeni on – Tekevälle töitä!  

Marko Ahtiainen
eduskuntavaaliehdokas 2019 (Kok)
Janakkala, Häme 

]]>
5 http://markoahtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262558-tyollisyys-kansalliseksi-karkiteemaksi#comments Ammattiyhdistysliike Eduskunta hallitus Työllisyys Yrittäjyys Mon, 15 Oct 2018 10:52:03 +0000 Marko Ahtiainen http://markoahtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262558-tyollisyys-kansalliseksi-karkiteemaksi
Hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämiseksi kelvoton http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262519-hallituksen-esitys-irtisanomissuojan-heikentamiseksi-kelvoton <p>Työnantajan edustajana muutamaan tuhanteen työsuhde- ja palkkaneuvotteluun osallistuneena ja niistä vastanneenakin hämmästelen hallituksen toimia koskien irtisanomisen helpottamista pienissä alle 10 henkilön yrityksissä.</p><p>Mikään taho ei ole tukenut hallituksen esitystä varauksettomasti. Hallitus perustelee esitystään myönteisillä työllisyysvaikutuksilla, joihin irtisanomissuojan heikennyksellä on hallituksenkin mukaan vähäiset vaikutukset. Minkä vuoksi hallitus sitten ajaa tällaista lakialoitetta? Voimakkaimmin irtisanomisen helpottamista ajaa Suomen Yrittäjät ry, mutta sekin pitää hallituksen esitystä vain oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä.</p><p>Useimmat ekonomistit katsovat, että työllisyysvaikutukset ovat jokseenkin olemattomat ja vähintäänkin kyseenalaiset. Heidän mukaansa irtisanomisten helpottaminen parantaisi kyllä työn tuottavuutta, kun vaihtuvuus lisääntyisi pienissä yrityksissä ja työntekijät hakeutuisivat itselleen paremmin sopivimpiin tehtäviin. Siten tehokkuus lisääntyisi kansantaloudessa. Jos näin olisi, niin silloinhan irtisanomissuojan heikennys kannattaisi ulottaa koskemaan kaiken kokoisia yrityksiä? Putoaisi pohja pois työntekijäjärjestöjen kritiikiltä ja ehkä perustuslainkin vastaiselta menettelyltä, jonka mukaan ilman erityistä syytä työntekijöitä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan yrityksen koon perusteella. Jotkut tunnetut ekonomistit ovat jopa sitä mieltä, että ainakin aluksi irtisanomissuojan heikentäminen aiheuttaa jopa lisää työttömyyttä. Sanomatta on jäänyt se, että työn tuottavuus paranesi lähinnä siitä syystä, kun epävarmuus ja stressi lisääntyisivät työpaikoilla ja työntekijöiden olisi pelättävä jatkuvasti irtisanomistaan, kun työsuoritus ei tyydytä työnantajaa. Siksi on työskenneltävä entistä tehokkaammin ja paremmin, jotta työnantaja ei saa aihetta irtisanomiseen. Jo vuosikymmeniä epävarmuus tulevaisuudesta on suurin huolen aihe työpaikoilla, joista ne kulkeutuvat myös kotioloihin.&nbsp;</p><p>Työnantajapuoli katsoo, että ammattiyhdistysliikkeen poliittisten lakkojen maksumiehiksi joutuvat yrittäjät, jotka eivät sinänsä ole kiistan osapuolia. Objektiivisesti arvioiden on täysin aiheellista kysyä hallituksen osuutta syntyneeseen tilanteeseen ja kiistaan. Jos hallitus olisi pitänyt aiemmin antamansa lupauksensa kolmikantavalmistelusta ja neuvotteluista ammattiyhdistysliikkeen kanssa, niin koko kiistaa tuskin olisi syntynytkään. Hallituksen esitys osoittaa suurta ylimielisyyttä ja työmarkkina-asioiden arviointikyvyn puutetta, jonka tuloksena ei voi ollakaan muuta kuin rauhattomuuksia työmarkkinoillla.&nbsp;</p><p>Hallituksen esityksessä on lukemattomia puutteita, joista useimmat tulkoot vielä kertaalleen todettua.&nbsp;</p><p>Yleisesti on puhuttu irtisanomislain heikennyksen yhteydessä mahdollisen rekrytointivirheen korjaamisesta. Rekrytointivirhe usein voi johtua siitä, että työtekijälle ei ole annettu riittävää perehdyttämistä ja työnopastusta. Näyttää kuitenkin aivan selvästi siltä, että kysymyksessä on ylipäänsä irtisanomisen helpottaminen riippumatta rekrytoinnista ja siitä, kuinka kauan aikaa rekrytoinnista on kulunut. Vaarana on silloin, että työnantaja irtisanoo vuosien päästä esimerkiksi ikääntyneen työntekijänsä alisuorittamisen johdosta, joka johtuu siitä, että hän on laiminlyönyt työntekijänsä kouluttamisen ja kehittämisen työssään. Jos kysymys olisi vain mahdollisen rekrytointivirheen korjaamisesta, niin esimerkiksi irtisanomisen helpottaminen voisi koskea vain alle vuoden kestäneitä työsopimussuhteita. Siinä ajassa kyllä jo mahdollinen rekrytointivirhe tulisi näkyviin.&nbsp;</p><p>Hallituksen esitys jättää hyvin tulkinnanvaraiseksi irtisanomisen helpottamisen kriteerit voimassa oleviin työsopimuksen irtisanomista ja purkamista koskeviin säännöksiin verrattuna. Tästä aiheutuvat byrokratia, riitaisuudet ja oikeuskäytännön muovaamat ratkaisut on pitkä ja vaivalloinen tie näiden kriteerien määrittämiseksi. Oikeusriitoja voitaisiin vähentää sillä, että kriteerit määritellään tarkasti. Lisäksi, jos työntekijä ei valita irtisanomisestaan, hänellä ei olisi mitään karenssia, mutta jos hän valittaa karenssi voisi olla vaikka kaksi kuukautta. Hallituksen perustelu työllisyyden parantamisesta on tekopyhä. Jos siitä olisi kysymys, niin siihen olisi paljon tehokkaampiakin keinoja kuin irtisanomisen helpottaminen. Näitä keinoja hallitus ei ole mitenkään ottanut huomioon. Hallitus aliarvioi mahdolliset työntekijäpuolen reaktiot hallituksen tiedonantoon ja sen itsensä järjestämään luottamuslauseäänestykseen omasta luottamuksestaaan. Se uskoo, että tilanne rahoittuu, kun hallituksen politiikalle saadaan eduskunnan tuki. Tällainen olettamus voi osoittautua suureksi virheeksi, joka aiheuttaa kansantaloudelle suurta vahinkoa, romahduttaa varsinkin keskustan kannatuksen ja tukee demareiden valtaan nousua.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työnantajan edustajana muutamaan tuhanteen työsuhde- ja palkkaneuvotteluun osallistuneena ja niistä vastanneenakin hämmästelen hallituksen toimia koskien irtisanomisen helpottamista pienissä alle 10 henkilön yrityksissä.

Mikään taho ei ole tukenut hallituksen esitystä varauksettomasti. Hallitus perustelee esitystään myönteisillä työllisyysvaikutuksilla, joihin irtisanomissuojan heikennyksellä on hallituksenkin mukaan vähäiset vaikutukset. Minkä vuoksi hallitus sitten ajaa tällaista lakialoitetta? Voimakkaimmin irtisanomisen helpottamista ajaa Suomen Yrittäjät ry, mutta sekin pitää hallituksen esitystä vain oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä.

Useimmat ekonomistit katsovat, että työllisyysvaikutukset ovat jokseenkin olemattomat ja vähintäänkin kyseenalaiset. Heidän mukaansa irtisanomisten helpottaminen parantaisi kyllä työn tuottavuutta, kun vaihtuvuus lisääntyisi pienissä yrityksissä ja työntekijät hakeutuisivat itselleen paremmin sopivimpiin tehtäviin. Siten tehokkuus lisääntyisi kansantaloudessa. Jos näin olisi, niin silloinhan irtisanomissuojan heikennys kannattaisi ulottaa koskemaan kaiken kokoisia yrityksiä? Putoaisi pohja pois työntekijäjärjestöjen kritiikiltä ja ehkä perustuslainkin vastaiselta menettelyltä, jonka mukaan ilman erityistä syytä työntekijöitä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan yrityksen koon perusteella. Jotkut tunnetut ekonomistit ovat jopa sitä mieltä, että ainakin aluksi irtisanomissuojan heikentäminen aiheuttaa jopa lisää työttömyyttä. Sanomatta on jäänyt se, että työn tuottavuus paranesi lähinnä siitä syystä, kun epävarmuus ja stressi lisääntyisivät työpaikoilla ja työntekijöiden olisi pelättävä jatkuvasti irtisanomistaan, kun työsuoritus ei tyydytä työnantajaa. Siksi on työskenneltävä entistä tehokkaammin ja paremmin, jotta työnantaja ei saa aihetta irtisanomiseen. Jo vuosikymmeniä epävarmuus tulevaisuudesta on suurin huolen aihe työpaikoilla, joista ne kulkeutuvat myös kotioloihin. 

Työnantajapuoli katsoo, että ammattiyhdistysliikkeen poliittisten lakkojen maksumiehiksi joutuvat yrittäjät, jotka eivät sinänsä ole kiistan osapuolia. Objektiivisesti arvioiden on täysin aiheellista kysyä hallituksen osuutta syntyneeseen tilanteeseen ja kiistaan. Jos hallitus olisi pitänyt aiemmin antamansa lupauksensa kolmikantavalmistelusta ja neuvotteluista ammattiyhdistysliikkeen kanssa, niin koko kiistaa tuskin olisi syntynytkään. Hallituksen esitys osoittaa suurta ylimielisyyttä ja työmarkkina-asioiden arviointikyvyn puutetta, jonka tuloksena ei voi ollakaan muuta kuin rauhattomuuksia työmarkkinoillla. 

Hallituksen esityksessä on lukemattomia puutteita, joista useimmat tulkoot vielä kertaalleen todettua. 

Yleisesti on puhuttu irtisanomislain heikennyksen yhteydessä mahdollisen rekrytointivirheen korjaamisesta. Rekrytointivirhe usein voi johtua siitä, että työtekijälle ei ole annettu riittävää perehdyttämistä ja työnopastusta. Näyttää kuitenkin aivan selvästi siltä, että kysymyksessä on ylipäänsä irtisanomisen helpottaminen riippumatta rekrytoinnista ja siitä, kuinka kauan aikaa rekrytoinnista on kulunut. Vaarana on silloin, että työnantaja irtisanoo vuosien päästä esimerkiksi ikääntyneen työntekijänsä alisuorittamisen johdosta, joka johtuu siitä, että hän on laiminlyönyt työntekijänsä kouluttamisen ja kehittämisen työssään. Jos kysymys olisi vain mahdollisen rekrytointivirheen korjaamisesta, niin esimerkiksi irtisanomisen helpottaminen voisi koskea vain alle vuoden kestäneitä työsopimussuhteita. Siinä ajassa kyllä jo mahdollinen rekrytointivirhe tulisi näkyviin. 

Hallituksen esitys jättää hyvin tulkinnanvaraiseksi irtisanomisen helpottamisen kriteerit voimassa oleviin työsopimuksen irtisanomista ja purkamista koskeviin säännöksiin verrattuna. Tästä aiheutuvat byrokratia, riitaisuudet ja oikeuskäytännön muovaamat ratkaisut on pitkä ja vaivalloinen tie näiden kriteerien määrittämiseksi. Oikeusriitoja voitaisiin vähentää sillä, että kriteerit määritellään tarkasti. Lisäksi, jos työntekijä ei valita irtisanomisestaan, hänellä ei olisi mitään karenssia, mutta jos hän valittaa karenssi voisi olla vaikka kaksi kuukautta. Hallituksen perustelu työllisyyden parantamisesta on tekopyhä. Jos siitä olisi kysymys, niin siihen olisi paljon tehokkaampiakin keinoja kuin irtisanomisen helpottaminen. Näitä keinoja hallitus ei ole mitenkään ottanut huomioon. Hallitus aliarvioi mahdolliset työntekijäpuolen reaktiot hallituksen tiedonantoon ja sen itsensä järjestämään luottamuslauseäänestykseen omasta luottamuksestaaan. Se uskoo, että tilanne rahoittuu, kun hallituksen politiikalle saadaan eduskunnan tuki. Tällainen olettamus voi osoittautua suureksi virheeksi, joka aiheuttaa kansantaloudelle suurta vahinkoa, romahduttaa varsinkin keskustan kannatuksen ja tukee demareiden valtaan nousua.

 

]]>
11 http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262519-hallituksen-esitys-irtisanomissuojan-heikentamiseksi-kelvoton#comments Hallituksen esitys Irtisanomissuoja Työllisyys Työmarkkinat Työn tuottavuus Sun, 14 Oct 2018 14:32:48 +0000 Asko Lampikari http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262519-hallituksen-esitys-irtisanomissuojan-heikentamiseksi-kelvoton
Järkyttävä työn arvostuksen puute http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260902-jarkyttava-tyon-arvostuksen-puute <p>Luin juuri Yle:n sivuilta tarinan Meilahden sairaalassa työskentelevästä 38 vuotiaasta miehestä. Hänen palkkansa on 1800 &euro; kk. Luit aivan oikein 1800 !!!!!.</p><p>Siitä jää käteen hänelle 1400&euro;. Ei siinä tuolla palkalla tarvitse tilailla lentolippuja. En ole ay-aktivisti, mutta kyllä pitää todeta, että on kyllä ihmisen nöyryytystä.</p><p>Toinen ääripää on sitten, kun jotkut saavat kymmeniä tuhansia kuukausipalkkana. Mihin yksi ihminen tarvitsee niin suurta palkkaa, kysyn vain.</p><p>Esim Ilmarisen toimitusjohtaja saa kuukaudessa palkka- ja eläke-etuja 100 000 &euro;/kk. Onko mitään järkeä!!!</p><p>Laitoshuoltaja saa tehdä töitä yli neljä ja puoli vuotta tuohon kuukausipalkkaan. Kyllä minä sen ymmärrän, että eri töissä on erilaisia vastuita, mutta miksi maksaa yhdelle esim 100 000 &euro; kk , niin siihen ei ymmärrys riitä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin juuri Yle:n sivuilta tarinan Meilahden sairaalassa työskentelevästä 38 vuotiaasta miehestä. Hänen palkkansa on 1800 € kk. Luit aivan oikein 1800 !!!!!.

Siitä jää käteen hänelle 1400€. Ei siinä tuolla palkalla tarvitse tilailla lentolippuja. En ole ay-aktivisti, mutta kyllä pitää todeta, että on kyllä ihmisen nöyryytystä.

Toinen ääripää on sitten, kun jotkut saavat kymmeniä tuhansia kuukausipalkkana. Mihin yksi ihminen tarvitsee niin suurta palkkaa, kysyn vain.

Esim Ilmarisen toimitusjohtaja saa kuukaudessa palkka- ja eläke-etuja 100 000 €/kk. Onko mitään järkeä!!!

Laitoshuoltaja saa tehdä töitä yli neljä ja puoli vuotta tuohon kuukausipalkkaan. Kyllä minä sen ymmärrän, että eri töissä on erilaisia vastuita, mutta miksi maksaa yhdelle esim 100 000 € kk , niin siihen ei ymmärrys riitä.

 

]]>
39 http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260902-jarkyttava-tyon-arvostuksen-puute#comments Palkat Työllisyys Wed, 12 Sep 2018 19:38:50 +0000 Raimo Tossavainen http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260902-jarkyttava-tyon-arvostuksen-puute
Ulkomaankauppaministeri http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260816-ulkomaankauppaministeri <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>TV-ykkösaamu 9.9.2018. Haastateltavana ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen. Toimittaja Seija Vaaherkumpu haastattelee. Kysymys: &hellip; Dollarin kallistumassa ja Yhdysvalloissa on edelleen odotettavissa koron nosto. Miten dollarin hinta vaikuttaa Suomen tuontiin? Virolainen vastaa &rdquo;<em>En jaksa muista tarkkaan kahden välistä kaupan tasapainoa tarkkoina euroina. Mutta kyllähän se aina tietää sitä, että jos hinnat nousee, yleensä se ei ole edellytys sille, että tulisi parempia kauppoja</em>&rdquo;. &hellip; Haastattelija kysyy (johdattelua&hellip;), miten se (dollarin kallistuminen) heijastuu Yhdysvaltoihin ja sitä kautta koko maailmankauppaan? Virolainen vastaa &rdquo; <em>Sehän heijastuu ihan suoraan niihin hintoihin &hellip;&nbsp; Ja silloin viime kädessä&hellip;On sitten kysymys kallistuneesta raaka-aineen hinnasta, &nbsp;työvoiman hinnasta, niin se tulee siihen lopputuotteeseen ja lopputuotteen maksaa aina viime kädessä se aina kuluttaja. Ja silloin sitten voimme herkästi olla siinä kierteessä, että se vaikutta siihen, että työtyöpaikat vähenevät. Siitähän on tehty laskelma, että jos nämä autotullit tulisivat, 180&nbsp;000 autoteollisuuden työpaikkaa vähenisi Yhdysvalloista. Niin nämä ovat sellaisia lukuja, että siinä isonkin markkinan mittakaavassa se tarkoitta sitä, että kurjasti on asiat amerikkalaisilla työntekijöillä&rdquo;</em>.</p><p>Vetää vähän sanattomaksi. Tai sitten ei vaan ymmärrä. Taloustieteessä kuitenkin opetetaan, että oman valuutan devalvoituminen ja vastaavasti ulkomaan valuutan (ml. Yhdysvallat) kallistuminen (revalvoituminen) vähentää tuontia Suomeen ja kasvattaa vientiä ulkomaille. Yleensä kai paremmat hinnat ovat yrityksille hyvä, eikä huono asia. Valuuttakurssien muutokset ovat vähän niin kuin nollasummapeli, jotkut häviävät ja jotkut voittavat, mutta maailmantalouden kannalta tulos hieman epäselvä (riippuen siitä, miten ja mistä syystä muutokset toteutuvat). Mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että valuuttakurssit pitäisi &rdquo;hävittää&rdquo; yhtä vähän kuin mitkään muutkaan hinnat pitäisi kiinnittää ikiajoiksi. Kai me yhäkin uskotaan markkinatalouteen, jossa hinnat ohjaavat kysyntää ja tarjontaa. Tullit ovat koko maailmantalouden kannalta tietenkin huono asia, mutta kai se on niin, että ensi alkuun ne hyödyttävät (eivätkä haittaa) kotimaista tuotantoa. Mitä tulee ulkomaankauppaan Yhdysvaltojen kanssa, on se ilahduttavan epätasapainoista Suomen hyväksi (ks. taulukko); tarkkoja lukuja ei tarvitse muistaa kunhan tietää, että siltä suunnalta löytyy suurin kappataseen ylijäämämme.</p><p>(koko haastattelu)&nbsp;<a href="https://areena.yle.fi/1-4259676#autoplay=true" target="_blank">https://areena.yle.fi/1-4259676#autoplay=true</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

TV-ykkösaamu 9.9.2018. Haastateltavana ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen. Toimittaja Seija Vaaherkumpu haastattelee. Kysymys: … Dollarin kallistumassa ja Yhdysvalloissa on edelleen odotettavissa koron nosto. Miten dollarin hinta vaikuttaa Suomen tuontiin? Virolainen vastaa ”En jaksa muista tarkkaan kahden välistä kaupan tasapainoa tarkkoina euroina. Mutta kyllähän se aina tietää sitä, että jos hinnat nousee, yleensä se ei ole edellytys sille, että tulisi parempia kauppoja”. … Haastattelija kysyy (johdattelua…), miten se (dollarin kallistuminen) heijastuu Yhdysvaltoihin ja sitä kautta koko maailmankauppaan? Virolainen vastaa ” Sehän heijastuu ihan suoraan niihin hintoihin …  Ja silloin viime kädessä…On sitten kysymys kallistuneesta raaka-aineen hinnasta,  työvoiman hinnasta, niin se tulee siihen lopputuotteeseen ja lopputuotteen maksaa aina viime kädessä se aina kuluttaja. Ja silloin sitten voimme herkästi olla siinä kierteessä, että se vaikutta siihen, että työtyöpaikat vähenevät. Siitähän on tehty laskelma, että jos nämä autotullit tulisivat, 180 000 autoteollisuuden työpaikkaa vähenisi Yhdysvalloista. Niin nämä ovat sellaisia lukuja, että siinä isonkin markkinan mittakaavassa se tarkoitta sitä, että kurjasti on asiat amerikkalaisilla työntekijöillä”.

Vetää vähän sanattomaksi. Tai sitten ei vaan ymmärrä. Taloustieteessä kuitenkin opetetaan, että oman valuutan devalvoituminen ja vastaavasti ulkomaan valuutan (ml. Yhdysvallat) kallistuminen (revalvoituminen) vähentää tuontia Suomeen ja kasvattaa vientiä ulkomaille. Yleensä kai paremmat hinnat ovat yrityksille hyvä, eikä huono asia. Valuuttakurssien muutokset ovat vähän niin kuin nollasummapeli, jotkut häviävät ja jotkut voittavat, mutta maailmantalouden kannalta tulos hieman epäselvä (riippuen siitä, miten ja mistä syystä muutokset toteutuvat). Mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että valuuttakurssit pitäisi ”hävittää” yhtä vähän kuin mitkään muutkaan hinnat pitäisi kiinnittää ikiajoiksi. Kai me yhäkin uskotaan markkinatalouteen, jossa hinnat ohjaavat kysyntää ja tarjontaa. Tullit ovat koko maailmantalouden kannalta tietenkin huono asia, mutta kai se on niin, että ensi alkuun ne hyödyttävät (eivätkä haittaa) kotimaista tuotantoa. Mitä tulee ulkomaankauppaan Yhdysvaltojen kanssa, on se ilahduttavan epätasapainoista Suomen hyväksi (ks. taulukko); tarkkoja lukuja ei tarvitse muistaa kunhan tietää, että siltä suunnalta löytyy suurin kappataseen ylijäämämme.

(koko haastattelu) https://areena.yle.fi/1-4259676#autoplay=true

]]>
9 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260816-ulkomaankauppaministeri#comments Työllisyys Ulkomaankauppa Valuuttakurssit Tue, 11 Sep 2018 10:32:01 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260816-ulkomaankauppaministeri
Työllistymisen vai työllistämisen velvollisuus? http://marjattateirila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260749-tyollistymisen-vai-tyollistamisen-velvollisuus <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perinteisesti työllisyyden korjaamisesta huolehtimisen on&nbsp; hätätilanteissa katsottu kuuluvan julkiselle sektorille. Nyt on hätätilanne numeroiden perusteella. Kuitenkin työpaikkojen lisäämisen sijasta julkinen sektori, eli kunnat ja varsinkin vältio, pyrkii säästämään niillä toimialoilla, joilla työllistytään pääosin julkishallinnollisiin tehtäviin. Säästöt toteutetaan työpaikkojen lakkauttamisella, irtisanomisilla ja näiden alojen palkkakehitystä jarruttamalla.&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kunnat ja valtio työllistävät yhteensä noin kolmanneksen työllisistä</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Mietityttämään jää, kuinka paljon todellista säästöä syntyy, kun toimenpiteiden kustannuksiin otetaan mukaan työttömyyden aiheuttama lasku yhteiskunnalle. Sotemenojen kasvu, mahdolliset uudelleen kouluttautumisen kustannukset (ynnä työttömäksi jääneiden hukkaan menneet aikaisemmat opinnot) ja vähentyneiden työpaikkojen mukanaan&nbsp; tuomat toimintojen uudelleenorganisointikulut ovat välittömästi tunnistettavia menoeriä. Sen sijaan välilliset seuraukset, joita aiheutuu muunmuassa kaikkia ikäryhmiä koskevien koulutus- ja kasvatustoimen resurssien heikentämisestä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, jäävät toistaiseksi vain arvattaviksi, vaikka väistämättä aikanaan lankeavatkin maksettaviksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ennen muuta koulutuksen osalta tilanne on huolestuttava myös kaavaillun sote- ja maakuntauudistuksen ehkä toteutuessa. Eikä vähiten huoleta se, millaiset vaikutukset sillä on hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen mahdollisuuksiin. Koululaitos ja koulutushan on perinteisesti ollut terveyden ja hyvinvoinnin kivijalka. Sote-uudistuksessa sen merkitys tuntuu tyystin unohtuneen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vapaus ja vastuu</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Vastuun ja vapauden sanotaan kuuluvan yhteen. Mutta tosiasiassa ne ovat vahvassa riippuvuussuhteessa keskenään. Mitä vähemmän organisoitunut yhteisö on, sen vapaammat kädet yhteisön jäsenillä on ideoida itselleen toimeentulomahdollisuuksia. Toisaalta heillä on myös suurempi vastuu onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. Pitkälle organisoituneissa yhteiskunnissa sääntöjen, säädösten ja lakien viidakko rajoittaa ansaintakeinojen valintaa ja toteutusta. Toisaalta turvaverkkojärjestelmät ovat olennainen osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Vapautta on rajoitetusti, mutta myös vastuu omasta toimeentulosta on verojärjestelmien kautta jaettu yhteisesti kannettavaksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vastuun ja vapauden suhdetta havainnollistavaksi esimerkiksi sopinee&nbsp; pohjoismaisen nyky-yhteiskunnan vertaaminen parin vuosisadan takaiseen. Ennen vastuu oli kokonaisuudessaan yksilöllä itsellään (lukuunottamatta vapaaehtoista armeliaisuutta). Sitä mukaa kuin yhteiskunta yhä pidemmälle organisoitui, sille laadittiin jatkuvasti monimutkaistuvat pelisäännöt. Ne rajoittivat jäsenten vapautta aloitteellisuuteen, mutta samalla päästivät heidät viime käden vastuusta hengissä pysymisensä edellytysten luomisessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteiskunta oli omine säätelytoimineen supistanut mahdollisuuksia itsensä aktiiviseen, omaehtoiseen työllistämiseen 1900-luvun puoliväliin mennessä kaikissa Pohjoismaissa. &ldquo;Vastineeksi&rdquo; oli luotu erilaisia yhteiskunnallisia, ja sellaisina myös pakollisia, vakuutus- ja eläkejärjestelmiä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Turvajärjestelmä osoittautui kuitenkin ajan mittaan odotettua kalliimmaksi. Kuluja alettiin karsia sieltä, mistä se oli nopeinta, eli julkisen sektorin työpaikoista. Samalla työllistämisen velvoitetta alettiin siirtää yhä enemmän yksityiselle sektorille. Sen velvoitteen ovat, ainakin PK-yritykset,&nbsp; hoitaneet osaaltaan enimmäkseen varsin mallikkaasti ja vastuullisesti, joskin suhdanteiden sallimissa rajoissa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllistymisen velvollisuus</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Uusin&nbsp;<em>työllistämistoimenpide</em> on aktiivimalli. Työllistämisen velvoite on siirretty työttömille työllistymisen velvollisuutena. Siinä täysimääräisen työttömyyspäivärahan saamisen ehtona on aktiivinen työllistymispyrkimys. Aktiivisuutta voi osoittaa monella tavoin:&nbsp;</p><p>&bull; aktiivisesti työtä hakemalla</p><p>&bull; tekemällä vähintään 18 tuntia palkkatyötä 65-päiväisen etuudenmaksujakson aikana</p><p>&bull; yritystoiminnalla, josta on ansaittava vähintään 241,04 euroa maksujakson aikana</p><p>&bull; yritystoiminnalla edellisin ehdoin kevytyrittäjänä</p><p>&bull; TE-toimiston tarjoamiin palveluihin osallistumalla</p><p>&bull; työnantajien järjestämiin rekrytointikoulutuksiin osallistumalla</p><p>Enin osa niistä toimista, joilla aktiivisuutta osoitetaan, on sellaisia, joilla ei ole todellista vaikutusta työllisyyteen. Toisin sanoen, ne eivät tosiasiassa vähennä työttömien osuutta työikäisestä väestöstä, vaikka niiden avulla voidaankin saada tilastot näyttämään kauniimmilta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miten aktiivimallilla voisi vaikuttaa todelliseen työllistymiseen?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Yksi kerrallaan aktiivisuuden osoittamistapoja tutkaillen niistä saattaa alkaa hahmottua kehittämisenkin arvoisia keinoja työllistymisen kynnyksen ylittämiseksi. Tosin luettelon ensimmäinen,<em> aktiivinen työn hakeminen</em>, saattaa vaivuttaa epätoivoon jo ennestäänkin turhautuneen työttömän. Vaatii melkoista itseluottamusta, jos uskoo olevan realistisissa kilpailuasemissa siinä työnhakijoiden joukossa, jossa jokaisesta paikasta kilpailee yhtenä kymmenestä. Näistäkin keskimäärin neljä on työpaikan vaihtajia, eli työllisiä työnhakijoita. Heillä luonnollisesti on myös, jokaisella, edeltävää työkokemusta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Palkkatyön tekeminen vähintään 18 tuntia etuisuusmaksukauden aikana</em> ei tunnu kauhean suurelta vaatimukselta. Mutta kun sitä työtä ei, edelleenkään, taida olla. Tosin, jos jotain omaa osaamista sivuavaa&nbsp; on tarjolla, vaikkapa lyhytaikaisena sijaisuutena, on se mahdollisuus tulla tutuksi työnantajille. Kun muistaa pyytää työtodistuksen, voivat lyhyet sijaisuudetkin kerryttää tuiki tarpeellista, dokumentoitua työkokemusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Työnhakijana kannattanee varsinainen <em>yritystoiminta</em> unohtaa mahdollisena ansana. Tosin jokainen, joka putoaa&nbsp; työttömäksi tunnustettujen joukosta, osaltaan kaunistaa työllisyystilastoa. Ei kuitenkaan kannata uhrautua tukeakseen tilastokosmetiikkaa. Työnhakijalle itselleen on turvallisempaa aloittaa <em>kevytyrittäjänä</em>. Silloin on mahdollista hankkia yrityskemusta sekä omiin oppimis- että asiakkaan avuntarpeeseen räätälöidyllä, työnhakijan omalla osaamisalueella. Tai mikä estää opiskelelmasta jotain uutta toimiakseen kevytyrittäjänä.&nbsp; Ehkä siitä myöhemmin urkenee uusi ura itsensä työllistämiseksi. Myöhempiin palkkatöihinkin kevytyrittäjyys kerryttää työkokemusta.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kun koulu ei enää opeta elämää varten</strong>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Aktiivimallin toimenpiteiden luettelossa ovat viimeisinä <em>TE-toimistojen tarjoamat palvelut</em> ja <em>työnantajien järjestämät rekrytointikoulutukset</em>. Niiden tarkoituksena on osaltaan perehdyttää työttömiä käyttämään niitä välineitä, joita työnhakijoille on tarjolla voidakseen työllistyä. Palkkatöihin pääsy, ainakin pelkästään tilastoja tarkastelemalla, vaikuttaa hyvin vaikealta, jopa lottoamiseen verratavalta. Siksi erilaiset henkilömarkkinoinnin keinot tuntuvat korostuvan hakuneuvonnassa. Eikä yrittäjyysvalmennuskaan ole ainakaan vähenemään päin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kysyä sopiikin, tuleeko ura- ja elinkeinovalmennus liian myöhään, jos sitä koulunsa päättäneille tarjotaan vasta työttömyyskokemuksen jälkeen. Monimutkaisuvassa yhteiskunnassamme elämänhallinta alkaa kaikkiaan olla haastavaa pelkän virallisen koulutusjärjestelmän oppien varassa. Nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa on mahdotonta synkronoida kaikkien osa-alueiden muutoksia keskenään. Siksi priorisointijärjestyksen kärjessä pitäisikinolla koulutuksen. Eikä sen opetussuunnitelmien tekemistä saisi - nykyiseen tapaan - jättää (käytännössä) poliittisin perustein valittujen virkamiesten käsiin asiantuntijoiden sijasta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Koulutuksen suunnittelu tulisi antaa - alakohtaisesti ja kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta yliopistolaitokseen - koulutuksen ja yhteiskunta-asiantuntijoiden tehtäväksi. Ehkei silloin tarvitsisi jatkaa oppivelvollisuuttaa TE-keskusten ja yritysten rekrytointipalveluiden opetustarjonnalla.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Perinteisesti työllisyyden korjaamisesta huolehtimisen on  hätätilanteissa katsottu kuuluvan julkiselle sektorille. Nyt on hätätilanne numeroiden perusteella. Kuitenkin työpaikkojen lisäämisen sijasta julkinen sektori, eli kunnat ja varsinkin vältio, pyrkii säästämään niillä toimialoilla, joilla työllistytään pääosin julkishallinnollisiin tehtäviin. Säästöt toteutetaan työpaikkojen lakkauttamisella, irtisanomisilla ja näiden alojen palkkakehitystä jarruttamalla. 

 

Kunnat ja valtio työllistävät yhteensä noin kolmanneksen työllisistä

 

Mietityttämään jää, kuinka paljon todellista säästöä syntyy, kun toimenpiteiden kustannuksiin otetaan mukaan työttömyyden aiheuttama lasku yhteiskunnalle. Sotemenojen kasvu, mahdolliset uudelleen kouluttautumisen kustannukset (ynnä työttömäksi jääneiden hukkaan menneet aikaisemmat opinnot) ja vähentyneiden työpaikkojen mukanaan  tuomat toimintojen uudelleenorganisointikulut ovat välittömästi tunnistettavia menoeriä. Sen sijaan välilliset seuraukset, joita aiheutuu muunmuassa kaikkia ikäryhmiä koskevien koulutus- ja kasvatustoimen resurssien heikentämisestä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, jäävät toistaiseksi vain arvattaviksi, vaikka väistämättä aikanaan lankeavatkin maksettaviksi. 

 

Ennen muuta koulutuksen osalta tilanne on huolestuttava myös kaavaillun sote- ja maakuntauudistuksen ehkä toteutuessa. Eikä vähiten huoleta se, millaiset vaikutukset sillä on hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen mahdollisuuksiin. Koululaitos ja koulutushan on perinteisesti ollut terveyden ja hyvinvoinnin kivijalka. Sote-uudistuksessa sen merkitys tuntuu tyystin unohtuneen.

 

 

Vapaus ja vastuu

 

Vastuun ja vapauden sanotaan kuuluvan yhteen. Mutta tosiasiassa ne ovat vahvassa riippuvuussuhteessa keskenään. Mitä vähemmän organisoitunut yhteisö on, sen vapaammat kädet yhteisön jäsenillä on ideoida itselleen toimeentulomahdollisuuksia. Toisaalta heillä on myös suurempi vastuu onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. Pitkälle organisoituneissa yhteiskunnissa sääntöjen, säädösten ja lakien viidakko rajoittaa ansaintakeinojen valintaa ja toteutusta. Toisaalta turvaverkkojärjestelmät ovat olennainen osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Vapautta on rajoitetusti, mutta myös vastuu omasta toimeentulosta on verojärjestelmien kautta jaettu yhteisesti kannettavaksi. 

 

Vastuun ja vapauden suhdetta havainnollistavaksi esimerkiksi sopinee  pohjoismaisen nyky-yhteiskunnan vertaaminen parin vuosisadan takaiseen. Ennen vastuu oli kokonaisuudessaan yksilöllä itsellään (lukuunottamatta vapaaehtoista armeliaisuutta). Sitä mukaa kuin yhteiskunta yhä pidemmälle organisoitui, sille laadittiin jatkuvasti monimutkaistuvat pelisäännöt. Ne rajoittivat jäsenten vapautta aloitteellisuuteen, mutta samalla päästivät heidät viime käden vastuusta hengissä pysymisensä edellytysten luomisessa. 

 

Yhteiskunta oli omine säätelytoimineen supistanut mahdollisuuksia itsensä aktiiviseen, omaehtoiseen työllistämiseen 1900-luvun puoliväliin mennessä kaikissa Pohjoismaissa. “Vastineeksi” oli luotu erilaisia yhteiskunnallisia, ja sellaisina myös pakollisia, vakuutus- ja eläkejärjestelmiä. 

 

Turvajärjestelmä osoittautui kuitenkin ajan mittaan odotettua kalliimmaksi. Kuluja alettiin karsia sieltä, mistä se oli nopeinta, eli julkisen sektorin työpaikoista. Samalla työllistämisen velvoitetta alettiin siirtää yhä enemmän yksityiselle sektorille. Sen velvoitteen ovat, ainakin PK-yritykset,  hoitaneet osaaltaan enimmäkseen varsin mallikkaasti ja vastuullisesti, joskin suhdanteiden sallimissa rajoissa.

 

 

Työllistymisen velvollisuus

 

Uusin työllistämistoimenpide on aktiivimalli. Työllistämisen velvoite on siirretty työttömille työllistymisen velvollisuutena. Siinä täysimääräisen työttömyyspäivärahan saamisen ehtona on aktiivinen työllistymispyrkimys. Aktiivisuutta voi osoittaa monella tavoin: 

• aktiivisesti työtä hakemalla

• tekemällä vähintään 18 tuntia palkkatyötä 65-päiväisen etuudenmaksujakson aikana

• yritystoiminnalla, josta on ansaittava vähintään 241,04 euroa maksujakson aikana

• yritystoiminnalla edellisin ehdoin kevytyrittäjänä

• TE-toimiston tarjoamiin palveluihin osallistumalla

• työnantajien järjestämiin rekrytointikoulutuksiin osallistumalla

Enin osa niistä toimista, joilla aktiivisuutta osoitetaan, on sellaisia, joilla ei ole todellista vaikutusta työllisyyteen. Toisin sanoen, ne eivät tosiasiassa vähennä työttömien osuutta työikäisestä väestöstä, vaikka niiden avulla voidaankin saada tilastot näyttämään kauniimmilta. 

 

 

Miten aktiivimallilla voisi vaikuttaa todelliseen työllistymiseen?

 

Yksi kerrallaan aktiivisuuden osoittamistapoja tutkaillen niistä saattaa alkaa hahmottua kehittämisenkin arvoisia keinoja työllistymisen kynnyksen ylittämiseksi. Tosin luettelon ensimmäinen, aktiivinen työn hakeminen, saattaa vaivuttaa epätoivoon jo ennestäänkin turhautuneen työttömän. Vaatii melkoista itseluottamusta, jos uskoo olevan realistisissa kilpailuasemissa siinä työnhakijoiden joukossa, jossa jokaisesta paikasta kilpailee yhtenä kymmenestä. Näistäkin keskimäärin neljä on työpaikan vaihtajia, eli työllisiä työnhakijoita. Heillä luonnollisesti on myös, jokaisella, edeltävää työkokemusta. 

 

Palkkatyön tekeminen vähintään 18 tuntia etuisuusmaksukauden aikana ei tunnu kauhean suurelta vaatimukselta. Mutta kun sitä työtä ei, edelleenkään, taida olla. Tosin, jos jotain omaa osaamista sivuavaa  on tarjolla, vaikkapa lyhytaikaisena sijaisuutena, on se mahdollisuus tulla tutuksi työnantajille. Kun muistaa pyytää työtodistuksen, voivat lyhyet sijaisuudetkin kerryttää tuiki tarpeellista, dokumentoitua työkokemusta.

 

Työnhakijana kannattanee varsinainen yritystoiminta unohtaa mahdollisena ansana. Tosin jokainen, joka putoaa  työttömäksi tunnustettujen joukosta, osaltaan kaunistaa työllisyystilastoa. Ei kuitenkaan kannata uhrautua tukeakseen tilastokosmetiikkaa. Työnhakijalle itselleen on turvallisempaa aloittaa kevytyrittäjänä. Silloin on mahdollista hankkia yrityskemusta sekä omiin oppimis- että asiakkaan avuntarpeeseen räätälöidyllä, työnhakijan omalla osaamisalueella. Tai mikä estää opiskelelmasta jotain uutta toimiakseen kevytyrittäjänä.  Ehkä siitä myöhemmin urkenee uusi ura itsensä työllistämiseksi. Myöhempiin palkkatöihinkin kevytyrittäjyys kerryttää työkokemusta.  

 

 

Kun koulu ei enää opeta elämää varten 

 

Aktiivimallin toimenpiteiden luettelossa ovat viimeisinä TE-toimistojen tarjoamat palvelut ja työnantajien järjestämät rekrytointikoulutukset. Niiden tarkoituksena on osaltaan perehdyttää työttömiä käyttämään niitä välineitä, joita työnhakijoille on tarjolla voidakseen työllistyä. Palkkatöihin pääsy, ainakin pelkästään tilastoja tarkastelemalla, vaikuttaa hyvin vaikealta, jopa lottoamiseen verratavalta. Siksi erilaiset henkilömarkkinoinnin keinot tuntuvat korostuvan hakuneuvonnassa. Eikä yrittäjyysvalmennuskaan ole ainakaan vähenemään päin.

 

Kysyä sopiikin, tuleeko ura- ja elinkeinovalmennus liian myöhään, jos sitä koulunsa päättäneille tarjotaan vasta työttömyyskokemuksen jälkeen. Monimutkaisuvassa yhteiskunnassamme elämänhallinta alkaa kaikkiaan olla haastavaa pelkän virallisen koulutusjärjestelmän oppien varassa. Nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa on mahdotonta synkronoida kaikkien osa-alueiden muutoksia keskenään. Siksi priorisointijärjestyksen kärjessä pitäisikinolla koulutuksen. Eikä sen opetussuunnitelmien tekemistä saisi - nykyiseen tapaan - jättää (käytännössä) poliittisin perustein valittujen virkamiesten käsiin asiantuntijoiden sijasta. 

 

Koulutuksen suunnittelu tulisi antaa - alakohtaisesti ja kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta yliopistolaitokseen - koulutuksen ja yhteiskunta-asiantuntijoiden tehtäväksi. Ehkei silloin tarvitsisi jatkaa oppivelvollisuuttaa TE-keskusten ja yritysten rekrytointipalveluiden opetustarjonnalla.    

 

]]>
3 http://marjattateirila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260749-tyollistymisen-vai-tyollistamisen-velvollisuus#comments Aktiivimalli Koulutus ja sote Työllisyys Työttömyys Mon, 10 Sep 2018 10:12:30 +0000 Marjatta Teirilä http://marjattateirila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260749-tyollistymisen-vai-tyollistamisen-velvollisuus
Vastaus Keski-Pohjanmaalta ministeri Lintilälle http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260703-vastaus-keski-pohjanmaalta-ministeri-lintilalle <p>Elinkeinoministeri Lintilä <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/08092018/art-2000005819792.html">haastattelussaan Helsingin Sanomille 8.9.</a> kuvaili työttömiä pleikkaria pelaaviksi peräkammarin pojiksi. Hänen mukaansa myös hallituksen kaavailema irtisanomissuojan heikentäminen ei sitä kuitenkaan tee.</p><p>Jos olisin tällä hetkellä työtön, niin minua alkaisi jo pikkuhiljaa harmittamaan jatkuvat yleistykset joita työttömistä heitetään. Varsinkin ne harmittaisivat, jos niitä heiteltäisi noinkin korkealta tasolta. Yritysten itsensäkin mielestä kohtaanto-ongelman suurin syy on se, että osaaminen ja työt eivät kohtaa. Tämän vuoksi työttömät tulisikin kohdata ihmisinä henkilökohtaisine tarpeineen, ja antaa mahdollisuus henkilökohtaisineen suunnitelmaan osaamisen päivittämiseksi. Näitä työttömät tarvitsevat, eivät ideologisia syyllistyksiä.</p><p>Ne työttömät, jotka ovat aidosti taantuneet &rdquo;peräkammarin pojiksi&rdquo;, tarvitsevat paljon muitakin palveluita kuin vain osaamisen päivittämistä. Heitä ei auteta syyllistämällä, jos elämä on ollut lapsesta saakka täynnä vastoinkäymisiä. Ei ole lapsen syy, jos edellisen lama-ajan vanhemmat eivät ole kyenneet heitä kasvattamaan. Se on myös yhteiskunnan syy, ja yhteiskunnalla on myös velvollisuus tämä kierre katkaista. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että kaikki täytyy pitää mukana?</p><p>Kerroit myös, ettei irtisanomissuojan heikentäminen heikennä sitä, koska meitä velvoittavat mm. kansainväliset ILO:n sopimukset. Olen tutustunut henkilökohtaisesti <a href="http://petripartanen.fi/2017/08/14/ilon-106-yleiskokous/">ILO:n vuosittaisen kokouksen kautta</a> miten sopimusten rikkomisia käsitellään. Vuosittain eri maista tulee sopimusten rikkomisista jopa tuhansia valituksia. Lopulliseen käsittelyyn otetaan vuosittain kuitenkin vain 24 tapausta. Seurauksena näille 24 maalle heristellään sormea, sillä YK:n alaisella ILO:lla ei ole mitään toimeenpanovaltaa. Se voi korkeintaan vain torua valtioita.</p><p>ILO on YK:n ainoa kolmikantainen toimielin. Jos hallitus kunnioittaa kansainvälistä kolmikantaa yhtä vähän kuin se kunnioittaa kansallista kolmikantaa, voi se tarvittaessa pyyhkiä ILO:n sopimuksilla vaikka lattiaa, eikä kukaan voi vaalien välisenä aikana tehdä sille yhtään mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>P.S.</p><p>Edelliseten kirjotusteni kommenttien perusteella totean, että kommentoijien olisi hyvä pysyä kirjoitetussa aiheessa, lukea se, tai edes perustella kommenttejaan, ettei kävisi liian selvästi ilmi että kommentit ovat &quot;tilattuja&quot; :D</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elinkeinoministeri Lintilä haastattelussaan Helsingin Sanomille 8.9. kuvaili työttömiä pleikkaria pelaaviksi peräkammarin pojiksi. Hänen mukaansa myös hallituksen kaavailema irtisanomissuojan heikentäminen ei sitä kuitenkaan tee.

Jos olisin tällä hetkellä työtön, niin minua alkaisi jo pikkuhiljaa harmittamaan jatkuvat yleistykset joita työttömistä heitetään. Varsinkin ne harmittaisivat, jos niitä heiteltäisi noinkin korkealta tasolta. Yritysten itsensäkin mielestä kohtaanto-ongelman suurin syy on se, että osaaminen ja työt eivät kohtaa. Tämän vuoksi työttömät tulisikin kohdata ihmisinä henkilökohtaisine tarpeineen, ja antaa mahdollisuus henkilökohtaisineen suunnitelmaan osaamisen päivittämiseksi. Näitä työttömät tarvitsevat, eivät ideologisia syyllistyksiä.

Ne työttömät, jotka ovat aidosti taantuneet ”peräkammarin pojiksi”, tarvitsevat paljon muitakin palveluita kuin vain osaamisen päivittämistä. Heitä ei auteta syyllistämällä, jos elämä on ollut lapsesta saakka täynnä vastoinkäymisiä. Ei ole lapsen syy, jos edellisen lama-ajan vanhemmat eivät ole kyenneet heitä kasvattamaan. Se on myös yhteiskunnan syy, ja yhteiskunnalla on myös velvollisuus tämä kierre katkaista. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että kaikki täytyy pitää mukana?

Kerroit myös, ettei irtisanomissuojan heikentäminen heikennä sitä, koska meitä velvoittavat mm. kansainväliset ILO:n sopimukset. Olen tutustunut henkilökohtaisesti ILO:n vuosittaisen kokouksen kautta miten sopimusten rikkomisia käsitellään. Vuosittain eri maista tulee sopimusten rikkomisista jopa tuhansia valituksia. Lopulliseen käsittelyyn otetaan vuosittain kuitenkin vain 24 tapausta. Seurauksena näille 24 maalle heristellään sormea, sillä YK:n alaisella ILO:lla ei ole mitään toimeenpanovaltaa. Se voi korkeintaan vain torua valtioita.

ILO on YK:n ainoa kolmikantainen toimielin. Jos hallitus kunnioittaa kansainvälistä kolmikantaa yhtä vähän kuin se kunnioittaa kansallista kolmikantaa, voi se tarvittaessa pyyhkiä ILO:n sopimuksilla vaikka lattiaa, eikä kukaan voi vaalien välisenä aikana tehdä sille yhtään mitään.

 

P.S.

Edelliseten kirjotusteni kommenttien perusteella totean, että kommentoijien olisi hyvä pysyä kirjoitetussa aiheessa, lukea se, tai edes perustella kommenttejaan, ettei kävisi liian selvästi ilmi että kommentit ovat "tilattuja" :D

]]>
1 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260703-vastaus-keski-pohjanmaalta-ministeri-lintilalle#comments Elinkeinoministeri Ilo Työehdot Työllisyys Työttömät Mon, 10 Sep 2018 04:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260703-vastaus-keski-pohjanmaalta-ministeri-lintilalle
Työ, työllisyys, työttömyys ja mielikuvat http://marjattateirila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260615-tyo-tyollisyys-tyottomyys-ja-mielikuvat <p>&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br /><strong>Ilman työtä ei ole työterveyttä. Toisaalta työttömyys on uhka&nbsp; kansanterveydelle. Eikä se työttömyystilastojen valossa ole vähäinen. Työnhakijoiden määrä on yli kymmenkertainen avoimiin työpaikkoihin verrattuna ja työttömien työnhakijoidenkin kuusinkertainen. Siltikään puhe työvoimapulasta ei ole turhaa. Niihin töihin, joihin tekijöitä tarvitaan, ei rekrytointi onnistu, koska täsmäosaajista on puutetta. Mutta onko osaajien puute tosiaan niin paha, kuin tilastojen perusteella näyttäisi?</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllisyyden kohentumisen trendi, harhaako vain?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Lähes päivittäin uutisoidaan työlisyyden kohentumisen trendistä. Mutta onko kysymys vain unelmasta ja mielikuvasta, joka luo lohtua muuten toivottamalta tuntuvan tilanteen sietämiseen. Nyky-yhteiskuntaa on kasvatustieteellisessä kirjallisuudessa kuvattu mielikuvayhteiskunnaksi. Jotta ymmärrettäisiin mielikuvien merkitys, olisi tarpeen pohtia mitä ja millaisia päätöksentekoon vaikuttavat mielikuvat ovat. Toisaalta olisi tarpeen ymmärtää miten niillä on voitu, ja voidaan, päätöksentekoon vaikuttaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielikuvat perustuvat yleensä käsitteellistämättömiin uskomuksiin. Kun mielikuvia puetaan sanoiksi, niitä käsitteellistetään järkeistämällä. Lopputuloksena on usein &ldquo;mututieto&rdquo;, jossa parhaimmillaankin esitetyt tosiasiat painottuvat sanallistajan faktoille liittämiin merkityksiin. Pitäisikö työttömyyden syitä yrittää selvittää tutkimalla minkä verran yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu faktoihin ja missä määrin uskomuksiksi piintyneisiin mielikuviin?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työnhakijoiden ja rekrytoijien mielikuvaristiriidat</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Syitä siihen, miksi yksinkertainen laskutoimitus (työttömät työnhakijat - avoimet työpaikat = työttömyystilanne) ei voi tuottaa oikeaa tulosta, on paljon. Varmaa on ainakin se, että kaikkiin avoimiin työpaikkoihin ei työttömillä työnhakijoilla ole riittävää osaamista eikä koulutusta. Lienee kuitenkin mahdollista, että selityksenä on myös työntekijöiden ja rekrytoijien mielikuvien välinen ristiriita.</p><p>&nbsp;</p><p>Työnhakijoiden haluttomuus hakeutua töihin, joihin heillä ei tuntuisi ulkopuolisen silmin olevan mitään perusteltua syytä, on ruokkinut mielikuvaa yleistyvästä työn vieroksunnasta. Tämän innoittamana - oman mielikuvani ja uskomukseni mukaan - on luotu suomalaisittain käynnistetty aktiivimalli. Valitettavasti se perustuu - taas kerran - uskomukseen, jonka mukaan työvoimaviranomaiset voivat työnhakijoita ja rekrytoijia paremmin tunnistaa työpaikan ja työnhakijan keskinäinen yhteensopivuus.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Uskomus viranomaisten asiantuntijuuden ylivertaisuuteen, työnhakijoiden ja rekrytoijien asiantuntemukseen verrattuna, on osoitettavissa virheelliseksi aktiivimallin käytännön soveltamisesta pomittujen esimerkkien avulla. Kun eräässäkin tapauksessa orkesteriviulistin paikkaa tarjottiin työvoimatoimistossa alttoviulistille, oli ehdotuksen torjumisen syy sekä työnantajan että työnhakijan kannalta yksiselitteisesti ainoa oikea ratkaisu. Alttoviulu kun on, viulua (maallikon silmin) muistuttavasta ulkonäöstään huolimatta ihan eri soitin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Viulun ja alttoviulun sukulaisuus on niin suuri, että alttoviulistit usein osaavat soittaa sivuinstrumenttinaan viulua. Harvemmin taito kuitenkaan on sen tasoista, että he selviytyisivät viulistin tehtävistä sinfoniaorkesterin ammattitaitovaatimuksien mukaan.&nbsp; Aktiivimallia soveltamalla ratkaisu kuitenkin tulkittiin työstä kieltäytymiseksi - alttoviulistille epäsuotuisine taloudellisine seuraamuksineen.</p><p>&nbsp;</p><p>Työtä ja sen tekijää saattaa kaikilla ammattialoilla estää kohtaamasta muutkin kuin tietoon perustuvat järkisyyt. Puolin ja toisin syntyvät mielikuvat voivat hyvinkin johtua hiljaisista olettamuksista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Työnhakijoilla voi olla mielikuviin perustuvia ennakkokäsityksiä tarjolla olevista töistä ja työpaikoista. Eivät he hakeudu sellaisiin tehtäviin, joihin eivät usko kykenevänsä.&nbsp; Eivät silloinkaa, kun eivät uskalla, moni toivonsa menettäneenä, edes kokeilla oppimiskykyään tai pitävät erilaisista syistä mahdollisia töitä itselleen jostain muusta syystä huonosti sopivina.</p><p>&nbsp;</p><p>Rekrytoijilla saattaa olla hyvinkin selkeitä mielikuvia siitä, millaiset hakijat eivät missään tapauksessa sopisi tehtävään. Vaihtoehtoisesti heillä voi olla hyvinkin tiukka mielikuva siitä, millaisia rekrytoitavien tulisi olla.</p><p>&nbsp;</p><p>Kummankin osapuolen mielikuvien syntymisen taustoja tutkimalla voidaan kenties osoittaa monikin ennakkoluulo aiheettomaksi. Hokema, jonka mukaan puhumalla asiat selviävät, pätee tähänkin. Mielikuvien pukeminen sanoiksi antaa mahdollisuuden niiden oikeellisuuden testaamiseen. Se edellyttää kuitenkin sanallista vuorovaikutusta yhteisössä, jossa työ ja sen tekijät ovat etsimässä toisiaan.</p><p>&nbsp;</p><p><br /><strong>Työttömyys Suomen kartalla</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Työttömyys tuntuu noudattavan kotimaisten kielten rajoja Suomen kartalla. Mitä vallitsevampi ruotsi on alueella äidinkielenä, sen vähemmän siellä on työttömyyttä. Täysin ruotsinkielinen alue on Ahvenanmaa. Siellä työttömyysprosentti oli heinäkuussa 2018 vain 3,7. Toiseksi vähiten oli vahvasti ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla, jossa vastaava luku oli 7,8. Lähes yksinomaan suomenkielisillä alueilla sen sijaan prosenttiluvut vaihtelevat välillä 8,1 - 16. Näilläkin painottuen siten, että suuri ruotsinkielisen väestön edustus ja suuri asukastiheys korreloivat vähäisempään työttömyyteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Ruotsinkielinen alakulttuuri korreloi muihinkin tiiviiseen yhteisöllisyyteen liittyviin muuttujiin, ainakin keskimääräistä vähäisempiin itsemurhalukuihin ja yleensä korkeampaan eliniän ennusteeseen. Yhteisöllisyyteen kuulunee myös tiiviimpi vuorovaikutus&nbsp; keskustellen. Suurkaupunkien kerrostaloissa välttämättä naapureita ei juurikaan tunneta. Silti tiiviissä asutuskeskittymissä mahdollisuus puheväleihin on suurempi päivittäin useamman ihmisen kesken kuin harvaan asutuilla korpimailla.</p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisuna työttömyysongelmaan, tai edes keinona sen helpottamiseen, tuskin olisi pakkoruotsin lisääminen missään oppilaitosmuodossa. Syitä nykyisen suuntaisiin tilastoeroihin on helpostikin lueteltavissa muitakin kuin alueellinen kotikielten edustus. Syntyjään ruotsinkielisten alakulttuurista kannattaisi kuitenkin meidän suomenkielisten&nbsp; ottaa opiksi välittömämpi kielellinen vuorovaikutus. Mielikuvakulttuurin katteettomien myyttien murtaminen puhumalla ja väärinkäsityksiä selvittämällä olisi varmasti ainakin kokeilemisen arvoista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>   

 

 


Ilman työtä ei ole työterveyttä. Toisaalta työttömyys on uhka  kansanterveydelle. Eikä se työttömyystilastojen valossa ole vähäinen. Työnhakijoiden määrä on yli kymmenkertainen avoimiin työpaikkoihin verrattuna ja työttömien työnhakijoidenkin kuusinkertainen. Siltikään puhe työvoimapulasta ei ole turhaa. Niihin töihin, joihin tekijöitä tarvitaan, ei rekrytointi onnistu, koska täsmäosaajista on puutetta. Mutta onko osaajien puute tosiaan niin paha, kuin tilastojen perusteella näyttäisi?

 

Työllisyyden kohentumisen trendi, harhaako vain?

 

Lähes päivittäin uutisoidaan työlisyyden kohentumisen trendistä. Mutta onko kysymys vain unelmasta ja mielikuvasta, joka luo lohtua muuten toivottamalta tuntuvan tilanteen sietämiseen. Nyky-yhteiskuntaa on kasvatustieteellisessä kirjallisuudessa kuvattu mielikuvayhteiskunnaksi. Jotta ymmärrettäisiin mielikuvien merkitys, olisi tarpeen pohtia mitä ja millaisia päätöksentekoon vaikuttavat mielikuvat ovat. Toisaalta olisi tarpeen ymmärtää miten niillä on voitu, ja voidaan, päätöksentekoon vaikuttaa.

 

Mielikuvat perustuvat yleensä käsitteellistämättömiin uskomuksiin. Kun mielikuvia puetaan sanoiksi, niitä käsitteellistetään järkeistämällä. Lopputuloksena on usein “mututieto”, jossa parhaimmillaankin esitetyt tosiasiat painottuvat sanallistajan faktoille liittämiin merkityksiin. Pitäisikö työttömyyden syitä yrittää selvittää tutkimalla minkä verran yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu faktoihin ja missä määrin uskomuksiksi piintyneisiin mielikuviin?

 

Työnhakijoiden ja rekrytoijien mielikuvaristiriidat

 

Syitä siihen, miksi yksinkertainen laskutoimitus (työttömät työnhakijat - avoimet työpaikat = työttömyystilanne) ei voi tuottaa oikeaa tulosta, on paljon. Varmaa on ainakin se, että kaikkiin avoimiin työpaikkoihin ei työttömillä työnhakijoilla ole riittävää osaamista eikä koulutusta. Lienee kuitenkin mahdollista, että selityksenä on myös työntekijöiden ja rekrytoijien mielikuvien välinen ristiriita.

 

Työnhakijoiden haluttomuus hakeutua töihin, joihin heillä ei tuntuisi ulkopuolisen silmin olevan mitään perusteltua syytä, on ruokkinut mielikuvaa yleistyvästä työn vieroksunnasta. Tämän innoittamana - oman mielikuvani ja uskomukseni mukaan - on luotu suomalaisittain käynnistetty aktiivimalli. Valitettavasti se perustuu - taas kerran - uskomukseen, jonka mukaan työvoimaviranomaiset voivat työnhakijoita ja rekrytoijia paremmin tunnistaa työpaikan ja työnhakijan keskinäinen yhteensopivuus. 

 

Uskomus viranomaisten asiantuntijuuden ylivertaisuuteen, työnhakijoiden ja rekrytoijien asiantuntemukseen verrattuna, on osoitettavissa virheelliseksi aktiivimallin käytännön soveltamisesta pomittujen esimerkkien avulla. Kun eräässäkin tapauksessa orkesteriviulistin paikkaa tarjottiin työvoimatoimistossa alttoviulistille, oli ehdotuksen torjumisen syy sekä työnantajan että työnhakijan kannalta yksiselitteisesti ainoa oikea ratkaisu. Alttoviulu kun on, viulua (maallikon silmin) muistuttavasta ulkonäöstään huolimatta ihan eri soitin. 

 

Viulun ja alttoviulun sukulaisuus on niin suuri, että alttoviulistit usein osaavat soittaa sivuinstrumenttinaan viulua. Harvemmin taito kuitenkaan on sen tasoista, että he selviytyisivät viulistin tehtävistä sinfoniaorkesterin ammattitaitovaatimuksien mukaan.  Aktiivimallia soveltamalla ratkaisu kuitenkin tulkittiin työstä kieltäytymiseksi - alttoviulistille epäsuotuisine taloudellisine seuraamuksineen.

 

Työtä ja sen tekijää saattaa kaikilla ammattialoilla estää kohtaamasta muutkin kuin tietoon perustuvat järkisyyt. Puolin ja toisin syntyvät mielikuvat voivat hyvinkin johtua hiljaisista olettamuksista. 

 

Työnhakijoilla voi olla mielikuviin perustuvia ennakkokäsityksiä tarjolla olevista töistä ja työpaikoista. Eivät he hakeudu sellaisiin tehtäviin, joihin eivät usko kykenevänsä.  Eivät silloinkaa, kun eivät uskalla, moni toivonsa menettäneenä, edes kokeilla oppimiskykyään tai pitävät erilaisista syistä mahdollisia töitä itselleen jostain muusta syystä huonosti sopivina.

 

Rekrytoijilla saattaa olla hyvinkin selkeitä mielikuvia siitä, millaiset hakijat eivät missään tapauksessa sopisi tehtävään. Vaihtoehtoisesti heillä voi olla hyvinkin tiukka mielikuva siitä, millaisia rekrytoitavien tulisi olla.

 

Kummankin osapuolen mielikuvien syntymisen taustoja tutkimalla voidaan kenties osoittaa monikin ennakkoluulo aiheettomaksi. Hokema, jonka mukaan puhumalla asiat selviävät, pätee tähänkin. Mielikuvien pukeminen sanoiksi antaa mahdollisuuden niiden oikeellisuuden testaamiseen. Se edellyttää kuitenkin sanallista vuorovaikutusta yhteisössä, jossa työ ja sen tekijät ovat etsimässä toisiaan.

 


Työttömyys Suomen kartalla

 

Työttömyys tuntuu noudattavan kotimaisten kielten rajoja Suomen kartalla. Mitä vallitsevampi ruotsi on alueella äidinkielenä, sen vähemmän siellä on työttömyyttä. Täysin ruotsinkielinen alue on Ahvenanmaa. Siellä työttömyysprosentti oli heinäkuussa 2018 vain 3,7. Toiseksi vähiten oli vahvasti ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla, jossa vastaava luku oli 7,8. Lähes yksinomaan suomenkielisillä alueilla sen sijaan prosenttiluvut vaihtelevat välillä 8,1 - 16. Näilläkin painottuen siten, että suuri ruotsinkielisen väestön edustus ja suuri asukastiheys korreloivat vähäisempään työttömyyteen.

 

Ruotsinkielinen alakulttuuri korreloi muihinkin tiiviiseen yhteisöllisyyteen liittyviin muuttujiin, ainakin keskimääräistä vähäisempiin itsemurhalukuihin ja yleensä korkeampaan eliniän ennusteeseen. Yhteisöllisyyteen kuulunee myös tiiviimpi vuorovaikutus  keskustellen. Suurkaupunkien kerrostaloissa välttämättä naapureita ei juurikaan tunneta. Silti tiiviissä asutuskeskittymissä mahdollisuus puheväleihin on suurempi päivittäin useamman ihmisen kesken kuin harvaan asutuilla korpimailla.

 

Ratkaisuna työttömyysongelmaan, tai edes keinona sen helpottamiseen, tuskin olisi pakkoruotsin lisääminen missään oppilaitosmuodossa. Syitä nykyisen suuntaisiin tilastoeroihin on helpostikin lueteltavissa muitakin kuin alueellinen kotikielten edustus. Syntyjään ruotsinkielisten alakulttuurista kannattaisi kuitenkin meidän suomenkielisten  ottaa opiksi välittömämpi kielellinen vuorovaikutus. Mielikuvakulttuurin katteettomien myyttien murtaminen puhumalla ja väärinkäsityksiä selvittämällä olisi varmasti ainakin kokeilemisen arvoista.

 

]]>
3 http://marjattateirila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260615-tyo-tyollisyys-tyottomyys-ja-mielikuvat#comments Mielikuvat Mielikuvatodellisuus Työ Työllisyys Työttömyys Fri, 07 Sep 2018 14:43:39 +0000 Marjatta Teirilä http://marjattateirila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260615-tyo-tyollisyys-tyottomyys-ja-mielikuvat
TYÖLLISTÄMISEN ROHKAISUPAKETTI http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260580-tyollistamisen-rohkaisupaketti <p>Tämän viikon ammattiyhdistysliikkeen uhkailut ja opposition muunnellut totuudet liittyen henkilöperusteiseen irtisanomiseen alle 20 henkilön työpaikoissa ovat saaneet minun sappeni kiehumaan. Imagokampanja on nimennyt hankkeen &rdquo;potkukampanjaksi pärstäkertoimen mukaan&rdquo;,</p><p>Eniten ärsyttää ne väitteet, jossa sanotaan, että mitään positiivisia työllisyysvaikutuksia hankkeella ei tule olemaan. Perusteluna on käytetty sekä Etlan että Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksia. Jopa Aamulehti kirjoitti (4.9.2018) pääkirjoituksen otsikolla &rdquo;Potkuilla ei tule töitä&rdquo;.</p><p>Kun oikein aletaan tutkimuksia selailla, saadaan kyllä monipuolisempia tutkimustuloksia. Kyllä, uudistus varmasti lisää myös irtisanomisia, mutta luoko se sittenkin enemmän uusia työpaikkoja? Nyt kun koko työ on muutoksessa, kannattaisiko Suomessakin olla sellainen malli, joka helpottaa riskinottoa ja siten uusien työpaikkojen syntymistä?</p><p>Työpaikat syntyvät kasvaville aloille ja kilpailukykyisiin yrityksiin. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa pienten yritysten irtisanomiskynnys on huomattavasti Suomea matalampi ja työllisyysaste korkeampi. Ei Suomi ole uudistuksen myötä menossa minnekään &rdquo;Villiin Länteen&rdquo;, vaan lähemmäksi vertailumaitamme.</p><p>Tuoreen ekonomistiparametrin tutkimustulosten mukaan irtisanomisen helpottaminen nostaisi huomattavasti tuottavuutta (vain 11% vastanneista ekonomisteista oli eri mieltä). Parempi tuottavuus nostaa luonnollisesti yritysten kilpailukykyä, joka taas innostaa kasvuun ja työllistämiseen. Jälleen yksi tutkimustulos uudistuksen ja uusien työpaikkojen puolesta.</p><p>Myös käytäntö puolustaa uudistusta. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan 37% pienistä yrityksistä ilmoitti, että lain tultua voimaan he harkitsevat vakavasti uusien ihmisten rekrytointia. Toisaalta esimerkit oikeudesta todistivat, että perusteettomat sairauspoissaolot, ajokielto, työnantajan luottokortin luvaton käyttö ja asiakkaiden kanssa riitautuminen eivät riitä vielä irtisanomisperusteiksi. Kuka uskaltaa näiden päätösten jälkeen työllistää pienemmissä yrityksissä?</p><p>Hyvä työyhteisö on aina yhteispeliä. Kaikki me vuosikymmeniä työssä olleet tiedämme, että usein työyhteisössä on &rdquo;musta lammas&rdquo;. Joskus se on työnantaja tai työnjohtaja, joskus työntekijä. Jos työnantaja on aito kiusankappale, huhut leviävät nopeasti ja hyviä työntekijöitä on sen jälkeen yritykseen lähes mahdoton saada. Joskus työntekijän sopimaton käyttäytyminen pilaa koko työilmapiirin.</p><p>Kannattaa ennen huutamista myös tutkia, mitkä tekijät luovat edellytyksiä henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Niitä ovat työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen ja työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, esimerkiksi työn tekeminen huonosti tai ohjeiden vastainen ja jatkuva myöhästely. Perusteita arvioitaessa huomioidaan työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Ehkä hallituksen hanke pitäisikin nimetä &rdquo;työllistämisen rohkaisupaketiksi&rdquo;!</p><p>Harri Jaskari</p><p>kansanedustaja, KOK</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän viikon ammattiyhdistysliikkeen uhkailut ja opposition muunnellut totuudet liittyen henkilöperusteiseen irtisanomiseen alle 20 henkilön työpaikoissa ovat saaneet minun sappeni kiehumaan. Imagokampanja on nimennyt hankkeen ”potkukampanjaksi pärstäkertoimen mukaan”,

Eniten ärsyttää ne väitteet, jossa sanotaan, että mitään positiivisia työllisyysvaikutuksia hankkeella ei tule olemaan. Perusteluna on käytetty sekä Etlan että Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksia. Jopa Aamulehti kirjoitti (4.9.2018) pääkirjoituksen otsikolla ”Potkuilla ei tule töitä”.

Kun oikein aletaan tutkimuksia selailla, saadaan kyllä monipuolisempia tutkimustuloksia. Kyllä, uudistus varmasti lisää myös irtisanomisia, mutta luoko se sittenkin enemmän uusia työpaikkoja? Nyt kun koko työ on muutoksessa, kannattaisiko Suomessakin olla sellainen malli, joka helpottaa riskinottoa ja siten uusien työpaikkojen syntymistä?

Työpaikat syntyvät kasvaville aloille ja kilpailukykyisiin yrityksiin. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa pienten yritysten irtisanomiskynnys on huomattavasti Suomea matalampi ja työllisyysaste korkeampi. Ei Suomi ole uudistuksen myötä menossa minnekään ”Villiin Länteen”, vaan lähemmäksi vertailumaitamme.

Tuoreen ekonomistiparametrin tutkimustulosten mukaan irtisanomisen helpottaminen nostaisi huomattavasti tuottavuutta (vain 11% vastanneista ekonomisteista oli eri mieltä). Parempi tuottavuus nostaa luonnollisesti yritysten kilpailukykyä, joka taas innostaa kasvuun ja työllistämiseen. Jälleen yksi tutkimustulos uudistuksen ja uusien työpaikkojen puolesta.

Myös käytäntö puolustaa uudistusta. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan 37% pienistä yrityksistä ilmoitti, että lain tultua voimaan he harkitsevat vakavasti uusien ihmisten rekrytointia. Toisaalta esimerkit oikeudesta todistivat, että perusteettomat sairauspoissaolot, ajokielto, työnantajan luottokortin luvaton käyttö ja asiakkaiden kanssa riitautuminen eivät riitä vielä irtisanomisperusteiksi. Kuka uskaltaa näiden päätösten jälkeen työllistää pienemmissä yrityksissä?

Hyvä työyhteisö on aina yhteispeliä. Kaikki me vuosikymmeniä työssä olleet tiedämme, että usein työyhteisössä on ”musta lammas”. Joskus se on työnantaja tai työnjohtaja, joskus työntekijä. Jos työnantaja on aito kiusankappale, huhut leviävät nopeasti ja hyviä työntekijöitä on sen jälkeen yritykseen lähes mahdoton saada. Joskus työntekijän sopimaton käyttäytyminen pilaa koko työilmapiirin.

Kannattaa ennen huutamista myös tutkia, mitkä tekijät luovat edellytyksiä henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Niitä ovat työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen ja työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, esimerkiksi työn tekeminen huonosti tai ohjeiden vastainen ja jatkuva myöhästely. Perusteita arvioitaessa huomioidaan työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Ehkä hallituksen hanke pitäisikin nimetä ”työllistämisen rohkaisupaketiksi”!

Harri Jaskari

kansanedustaja, KOK

]]>
10 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260580-tyollistamisen-rohkaisupaketti#comments Henkilöperusteinen irtisanominen Työllisyys Yrittäjyys Fri, 07 Sep 2018 06:07:02 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260580-tyollistamisen-rohkaisupaketti
Mitä tutkimus sanoo irtisanomissuojan vaikutuksista? http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260544-mita-tutkimus-sanoo-irtisanomissuojan-vaikutuksista <p>Hallituksen esitys alle 20 hengen yritysten irtosanomissuojan väljentämisestä on saanut ristiriitaisen vastaanoton. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esitti 3.9.2018, että muutoksella ei olisi toivottuja työllisyysvaikutuksia ja että se asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan suurissa ja pienissä yrityksissä. Samaa viestitti Teollisuusliiton Turja Lehtonen 3.9.2018 (A-studio).</p><p>Yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvää tutkimusta nuorempana julkaisseena selvitin aikanaan, mitä kansainvälinen tutkimustyö irtisanomiskustannusten työllisyysvaikutuksista. Elettiin vuosituhannen vaihdetta. Ulkomaisten tutkimusten (Bentolila ja Bertola (1990), Nickel (1997), Blanchard ja Portugal (2000)) perusteella irtisanomissuojan vaikutuksista tiedetään seuraavaa:</p><ol><li>Irtisanomissuoja heikentää nousukautena yritysten halukkuutta työllistää uusia työntekijöitä nostamalla työllistämiskynnystä. Siten irtisanomissuoja vähentää työpaikkojen syntymistä, koska pelkona on, että laskukaudella työvoiman määrän vähentäminen on kallista. Tällöin yritykset joutuvat ylläpitämään kannattamatonta työvoimaa, jonka tuottavuus siis jää alle sen aiheuttamien kustannusten.</li><li>Laskukaudella irtosanomissuoja puolestaan vähentää irtisanomisia ja rajoittaa työttömyyden kasvua. Vaikka irtisanomissuojalla siten on vaikutusta kansantalouden työllisyyteen suhdannekierron sisällä, sen vaikutus työllisyyteen yli suhdanteen tarkasteltuna on pitkälti neutraali.</li><li>Vaikutus työttömyyteen on siten kahtalainen: koska työpaikkoja syntyy irtisanomissuojan johdosta vähemmän, työttömyyden keskimääräinen kesto pitenee. Toisaalta koska irtisanomisia on vähemmän, työttömiksi joutuu vähemmän työntekijöitä.</li><li>Yllä esitetyistä tutkimustuloksista poiketen Lazear (1990) oli jo aikaisemmin raportoinut USA:n aineistoon perustuvalla tutkimuksella, että irtisanomissuoja itse asiassa pitää työttömyyttä korkeampana, kuin mitä se olisi ilman irtosanomissuojaa.</li><li>Suomen aineistoilla vastaavia tutkimuksia ei ole laadittu. Sen sijaan siitä on epäsuoraa näyttöä. Tukea on saanut ajatus siitä, että vahvojen ay-liittojen maassa yritystoimintaa syntyy vähemmän kuin joustavampien työmarkkinoiden järjestelmissä (Ilmakunnas ja Kanniainen 2001, Kanniainen ja Vesala 2005, Kanniainen ja Leppämäki 2009). Kanniainen, V., Ala-Peijari, J., Koskenkylä, H., Lepomäki, E., Miettinen, S., (2015) ovat viestittäneet tarpeesta suunnata tutkimustyötä myös tämän suuntaisiin työmarkkinakysymyksiin.</li></ol><p>On aina hyvä muistuttaa siitä, että yrittäjyyteen perustuu kansantaloudessa työn kysyntä ja arvonlisän tuottaminen (Kanniainen 2006); julkinen sektori tuottaa arvonlisästä vain viidenneksen. On pidettävä valitettava, jos nykyisenkaltaisessa noususuhdanteessa pienillä yrityksillä ei työmarkkinalainsäädännöstä johtuen ole uskallusta työllistää ihmisiä enemmän, kuin mihin niillä olisi tarvetta.</p><p>Oma lukunsa on irtisanomissuojan vaikutus työntekijöiden palkkatasoon. Tästäkään ei ole Suomessa ole tutkimustoimintaa. Koska irtisanomissuoja merkitsee tietynlaista vakuutusturvaa, sen voi olettaa heijastuvan palkkatasoa alentavana. Ilmaisia vakuutuksia ei nimittäin olen.</p><p>Pienissä yrityksissä eloonjäämisen liittyvä riski on tutkimusten mukaan suurempi kuin suurissa yrityksissä. Kolmen ensimmäisen vuoden kuluessa 30 prosenttia yrityksistä kaatuu tai poistuu, viiden ensimmäisen toimintavuoden kuluessa puolet. Maailma vain on tällainen. Suuret ja pienet yritykset eivät siksi kykene tarjoamaan tasavertaisesti työtä ja turvaa työntekijöille. Automaation vahvistuminen ei tilannetta helpota, päinvastoin. Työntekijöiden turvaksi jäävät työttömyyskorvaukset. Parasta työsuhdeturvaa kuitenkin olisi se, että maassa oli runsaasti sellaista yritystoimintaa, joka kykenee työllistämään.</p><p>Yllä käsitelty tutkimustyö koskee koko kansantaloutta, ei erityisesti pieniä yrityksiä. Koska pienten yritysten riskitaso on suurempi kuin suurten ja koska niissä jokainen rekrytointi voi olla yritykselle kohtalonkysymys, on oletettavaa, että irtisanomissuoja on pienille yrityksille työllistämiskynnys. Saksa on tämän tunnustanut. Saksassa irtisanomissuoja on poistettu alle 10 hengen yrityksiltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Viitattu tutkimus:</p><p>Bentolila, S., and G. Bertola (1990). &ldquo;Firing Costs and Labour Demand: How Bad is Eurosclerosis?&rdquo;, <em>The Review of Economic Studies</em>, 57(3), 381&ndash;402.</p><p>Blanchard, O. and P. Portugal (2001). &ldquo;What hides behind an unemployment rate: Comparing Portuguese and U.S. labor markets.&rdquo; <em>The American Economic Review</em>, 91(1), 187&ndash;207.</p><p>Ilmakunnas, P. and V. Kanniainen (2001). &rdquo;Entrepreneurship, Economic Risks, and Risk Insurance in the Welfare State: Results with OECD Data 1978-93, <em>German Economic Review</em> 2(3), 195-218.</p><p>Kanniainen, V., and T. Vesala (2005). &rdquo;Entrepreneurship and Labor Market Institutions, <em>Economic Modeling</em>, 20, 828-847.</p><p>Kanniainen, V., (2006). &rdquo;Yrittäjyyden taloustiede: katsaus ja arviointeja&rdquo;, <em>Kansantaloudellinen aikakauskirja</em>, 8-27.</p><p>Kanniainen, V. and M. Leppämäki (2009). &quot;Union power, entrepreneurial risk, and entrepreneurship,&quot; <em>Small Business Economics</em>, Springer, vol. 33(3), 293-302.</p><p>Kanniainen, V., Ala-Peijari, J., Koskenkylä, H., Lepomäki, E., S.Miettinen, (2015). &rdquo;Suomi tarvitsee työmarkkinatutkimuksen uudelleen suuntaamista&rdquo;, <em>Kansantaloudellinen aikakauskirja</em>, 110(4), 566-573.</p><p>Lazear, E. P., (1990). &ldquo;Job Security Provisions and Employment&rdquo;. <em>The Quarterly Journal of Economics</em>, 105(3), 699&ndash;726.</p><p>Nickell, S. (1997). &ldquo;Unemployment and Labor Market Rigidities: Europe versus North America&rdquo;. <em>The Journal of Economic Perspectives</em>, 11(3). (Summer, 1997), pp. 55&ndash;74.</p><p>&nbsp;</p> Hallituksen esitys alle 20 hengen yritysten irtosanomissuojan väljentämisestä on saanut ristiriitaisen vastaanoton. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esitti 3.9.2018, että muutoksella ei olisi toivottuja työllisyysvaikutuksia ja että se asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan suurissa ja pienissä yrityksissä. Samaa viestitti Teollisuusliiton Turja Lehtonen 3.9.2018 (A-studio).

Yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvää tutkimusta nuorempana julkaisseena selvitin aikanaan, mitä kansainvälinen tutkimustyö irtisanomiskustannusten työllisyysvaikutuksista. Elettiin vuosituhannen vaihdetta. Ulkomaisten tutkimusten (Bentolila ja Bertola (1990), Nickel (1997), Blanchard ja Portugal (2000)) perusteella irtisanomissuojan vaikutuksista tiedetään seuraavaa:

  1. Irtisanomissuoja heikentää nousukautena yritysten halukkuutta työllistää uusia työntekijöitä nostamalla työllistämiskynnystä. Siten irtisanomissuoja vähentää työpaikkojen syntymistä, koska pelkona on, että laskukaudella työvoiman määrän vähentäminen on kallista. Tällöin yritykset joutuvat ylläpitämään kannattamatonta työvoimaa, jonka tuottavuus siis jää alle sen aiheuttamien kustannusten.
  2. Laskukaudella irtosanomissuoja puolestaan vähentää irtisanomisia ja rajoittaa työttömyyden kasvua. Vaikka irtisanomissuojalla siten on vaikutusta kansantalouden työllisyyteen suhdannekierron sisällä, sen vaikutus työllisyyteen yli suhdanteen tarkasteltuna on pitkälti neutraali.
  3. Vaikutus työttömyyteen on siten kahtalainen: koska työpaikkoja syntyy irtisanomissuojan johdosta vähemmän, työttömyyden keskimääräinen kesto pitenee. Toisaalta koska irtisanomisia on vähemmän, työttömiksi joutuu vähemmän työntekijöitä.
  4. Yllä esitetyistä tutkimustuloksista poiketen Lazear (1990) oli jo aikaisemmin raportoinut USA:n aineistoon perustuvalla tutkimuksella, että irtisanomissuoja itse asiassa pitää työttömyyttä korkeampana, kuin mitä se olisi ilman irtosanomissuojaa.
  5. Suomen aineistoilla vastaavia tutkimuksia ei ole laadittu. Sen sijaan siitä on epäsuoraa näyttöä. Tukea on saanut ajatus siitä, että vahvojen ay-liittojen maassa yritystoimintaa syntyy vähemmän kuin joustavampien työmarkkinoiden järjestelmissä (Ilmakunnas ja Kanniainen 2001, Kanniainen ja Vesala 2005, Kanniainen ja Leppämäki 2009). Kanniainen, V., Ala-Peijari, J., Koskenkylä, H., Lepomäki, E., Miettinen, S., (2015) ovat viestittäneet tarpeesta suunnata tutkimustyötä myös tämän suuntaisiin työmarkkinakysymyksiin.

On aina hyvä muistuttaa siitä, että yrittäjyyteen perustuu kansantaloudessa työn kysyntä ja arvonlisän tuottaminen (Kanniainen 2006); julkinen sektori tuottaa arvonlisästä vain viidenneksen. On pidettävä valitettava, jos nykyisenkaltaisessa noususuhdanteessa pienillä yrityksillä ei työmarkkinalainsäädännöstä johtuen ole uskallusta työllistää ihmisiä enemmän, kuin mihin niillä olisi tarvetta.

Oma lukunsa on irtisanomissuojan vaikutus työntekijöiden palkkatasoon. Tästäkään ei ole Suomessa ole tutkimustoimintaa. Koska irtisanomissuoja merkitsee tietynlaista vakuutusturvaa, sen voi olettaa heijastuvan palkkatasoa alentavana. Ilmaisia vakuutuksia ei nimittäin olen.

Pienissä yrityksissä eloonjäämisen liittyvä riski on tutkimusten mukaan suurempi kuin suurissa yrityksissä. Kolmen ensimmäisen vuoden kuluessa 30 prosenttia yrityksistä kaatuu tai poistuu, viiden ensimmäisen toimintavuoden kuluessa puolet. Maailma vain on tällainen. Suuret ja pienet yritykset eivät siksi kykene tarjoamaan tasavertaisesti työtä ja turvaa työntekijöille. Automaation vahvistuminen ei tilannetta helpota, päinvastoin. Työntekijöiden turvaksi jäävät työttömyyskorvaukset. Parasta työsuhdeturvaa kuitenkin olisi se, että maassa oli runsaasti sellaista yritystoimintaa, joka kykenee työllistämään.

Yllä käsitelty tutkimustyö koskee koko kansantaloutta, ei erityisesti pieniä yrityksiä. Koska pienten yritysten riskitaso on suurempi kuin suurten ja koska niissä jokainen rekrytointi voi olla yritykselle kohtalonkysymys, on oletettavaa, että irtisanomissuoja on pienille yrityksille työllistämiskynnys. Saksa on tämän tunnustanut. Saksassa irtisanomissuoja on poistettu alle 10 hengen yrityksiltä.

 

Viitattu tutkimus:

Bentolila, S., and G. Bertola (1990). “Firing Costs and Labour Demand: How Bad is Eurosclerosis?”, The Review of Economic Studies, 57(3), 381–402.

Blanchard, O. and P. Portugal (2001). “What hides behind an unemployment rate: Comparing Portuguese and U.S. labor markets.” The American Economic Review, 91(1), 187–207.

Ilmakunnas, P. and V. Kanniainen (2001). ”Entrepreneurship, Economic Risks, and Risk Insurance in the Welfare State: Results with OECD Data 1978-93, German Economic Review 2(3), 195-218.

Kanniainen, V., and T. Vesala (2005). ”Entrepreneurship and Labor Market Institutions, Economic Modeling, 20, 828-847.

Kanniainen, V., (2006). ”Yrittäjyyden taloustiede: katsaus ja arviointeja”, Kansantaloudellinen aikakauskirja, 8-27.

Kanniainen, V. and M. Leppämäki (2009). "Union power, entrepreneurial risk, and entrepreneurship," Small Business Economics, Springer, vol. 33(3), 293-302.

Kanniainen, V., Ala-Peijari, J., Koskenkylä, H., Lepomäki, E., S.Miettinen, (2015). ”Suomi tarvitsee työmarkkinatutkimuksen uudelleen suuntaamista”, Kansantaloudellinen aikakauskirja, 110(4), 566-573.

Lazear, E. P., (1990). “Job Security Provisions and Employment”. The Quarterly Journal of Economics, 105(3), 699–726.

Nickell, S. (1997). “Unemployment and Labor Market Rigidities: Europe versus North America”. The Journal of Economic Perspectives, 11(3). (Summer, 1997), pp. 55–74.

 

]]>
26 http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260544-mita-tutkimus-sanoo-irtisanomissuojan-vaikutuksista#comments Kotimaa Irtisanomisen helpottaminen Työllisyys Thu, 06 Sep 2018 10:48:41 +0000 Vesa Kanniainen http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260544-mita-tutkimus-sanoo-irtisanomissuojan-vaikutuksista
Ay-jarrumiesten kiristykseen ei pidä taipua http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260443-ay-jarrumiesten-kiristykseen-ei-pida-taipua <p>Ay-liikkeen perivanhoilliset osat pyrkivät käyttämään valtaa, joka ei heille kuulu. Kyseessä on puhdas kiristys. Siihen ei kerta kaikkiaan pidä suostua. Suomi tarvitsee korkeamman työllisyyden. Jokainen työtön ansaitsee mahdollisuuden päästä töihin.</p><p>Suomessa on poikkeuksellisen <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/data/database">korkea rakenteellinen työttömyys, myös Pohjoismaihin verrattuna</a>. Jäykät työmarkkinamme ovat yksi pääsyyllisistä siihen, että ihmiset eivät pääse töihin. Asiaan on viimeinkin puututtava. Hopealuotia ei ole, vaan tarvitaan useita toimia. Hallituksen nyt ajama pienyrittäjän rekrytointiriskiä laskeva lakihanke on yksi sellainen. Lakiesityksen mukaan alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä soveltumattoman työntekijän voisi irtisanoa nykyistä helpommin.</p><p>Lakihankkeen tavoite ei tietenkään ole irtisanomisten lisääminen, vaan työllistämisen. Pienyrityksessä jokainen palkkauspäätös on valtava riski. Tuota riskiä on madallettava, jotta pienyrittäjät uskaltavat palkata. Lainsäädäntö suojelee epäasialliselta käytökseltä jatkossakin. Suurempia työnantajia lakimuutos ei edes koskisi.</p><p>Lakimuutos ei toisi mielivaltaa työpaikoille. Ei kukaan työnantaja tahdo irtisanoa hyviä työntekijöitä. Hyvästä työntekijästä pidetään kynsin ja hampain kiinni. Irtisanominen on viimeinen vaihtoehto, silloin kun mitkään muut keinot eivät enää toimi. On ainoastaan kohtuullista, että tehtävään soveltumattomasta työntekijästä pääsee eroon ilman, että koko firma ajautuu suuriin vaikeuksiin. Jos näin käy, on myös muiden töissä olevien työpaikka uhattuna.</p><p>Nyt ay-liikkeen vanhoillinen siipi on ilmoittanut, että se tulee vastustamaan vaaleilla valitulle eduskunnalle annettavaa lakiesitystä. <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/zBkAAfWf?ref=ampparit:5b6a&amp;ext=ampparit">SAK on todennut</a>, että &rdquo;järjestölliset toimenpiteet aloitetaan, jos hallitus ei luovu alle 20 hengen yrityksiin kohdistetun irtisanomislain valmistelusta&rdquo;. Tämä selvä uhkaus normaalia demokraattista lainvalmisteluamme vastaan. Luultavasti se tarkoittaa lakkoja.</p><p>Siis hankaloitetaan muiden ihmisten elämää ja vahingoitetaan Suomen taloutta sen takia, että valvotaan omia etuja. Miettikääpä, jos esimerkiksi elinkeinoelämä uhkaisi työsuluilla aina, jos veroja aiotaan muuttaa tavalla, johon he eivät ole tyytyväisiä? Lakot on tarkoitettu työntekijöiden ja työnantajan välisiin kiistoihin, ei koko yhteiskunnan haittaamiseen.</p><p>Ay-jarrumiesten häpeilemättömään kiristykseen ei pidä taipua. Valta Suomessa kuuluu kansan valitsemalle eduskunnalle, ei liittopampuille. Vastuulliset päätökset vaativat rohkeutta. Nyt pitää olla selkärankaa ajatella työllisyyttä.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Ville Valkonen</strong></em></p> Ay-liikkeen perivanhoilliset osat pyrkivät käyttämään valtaa, joka ei heille kuulu. Kyseessä on puhdas kiristys. Siihen ei kerta kaikkiaan pidä suostua. Suomi tarvitsee korkeamman työllisyyden. Jokainen työtön ansaitsee mahdollisuuden päästä töihin.

Suomessa on poikkeuksellisen korkea rakenteellinen työttömyys, myös Pohjoismaihin verrattuna. Jäykät työmarkkinamme ovat yksi pääsyyllisistä siihen, että ihmiset eivät pääse töihin. Asiaan on viimeinkin puututtava. Hopealuotia ei ole, vaan tarvitaan useita toimia. Hallituksen nyt ajama pienyrittäjän rekrytointiriskiä laskeva lakihanke on yksi sellainen. Lakiesityksen mukaan alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä soveltumattoman työntekijän voisi irtisanoa nykyistä helpommin.

Lakihankkeen tavoite ei tietenkään ole irtisanomisten lisääminen, vaan työllistämisen. Pienyrityksessä jokainen palkkauspäätös on valtava riski. Tuota riskiä on madallettava, jotta pienyrittäjät uskaltavat palkata. Lainsäädäntö suojelee epäasialliselta käytökseltä jatkossakin. Suurempia työnantajia lakimuutos ei edes koskisi.

Lakimuutos ei toisi mielivaltaa työpaikoille. Ei kukaan työnantaja tahdo irtisanoa hyviä työntekijöitä. Hyvästä työntekijästä pidetään kynsin ja hampain kiinni. Irtisanominen on viimeinen vaihtoehto, silloin kun mitkään muut keinot eivät enää toimi. On ainoastaan kohtuullista, että tehtävään soveltumattomasta työntekijästä pääsee eroon ilman, että koko firma ajautuu suuriin vaikeuksiin. Jos näin käy, on myös muiden töissä olevien työpaikka uhattuna.

Nyt ay-liikkeen vanhoillinen siipi on ilmoittanut, että se tulee vastustamaan vaaleilla valitulle eduskunnalle annettavaa lakiesitystä. SAK on todennut, että ”järjestölliset toimenpiteet aloitetaan, jos hallitus ei luovu alle 20 hengen yrityksiin kohdistetun irtisanomislain valmistelusta”. Tämä selvä uhkaus normaalia demokraattista lainvalmisteluamme vastaan. Luultavasti se tarkoittaa lakkoja.

Siis hankaloitetaan muiden ihmisten elämää ja vahingoitetaan Suomen taloutta sen takia, että valvotaan omia etuja. Miettikääpä, jos esimerkiksi elinkeinoelämä uhkaisi työsuluilla aina, jos veroja aiotaan muuttaa tavalla, johon he eivät ole tyytyväisiä? Lakot on tarkoitettu työntekijöiden ja työnantajan välisiin kiistoihin, ei koko yhteiskunnan haittaamiseen.

Ay-jarrumiesten häpeilemättömään kiristykseen ei pidä taipua. Valta Suomessa kuuluu kansan valitsemalle eduskunnalle, ei liittopampuille. Vastuulliset päätökset vaativat rohkeutta. Nyt pitää olla selkärankaa ajatella työllisyyttä.

 

Ville Valkonen

]]>
74 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260443-ay-jarrumiesten-kiristykseen-ei-pida-taipua#comments Kotimaa Ay-liike Työllisyys Tue, 04 Sep 2018 09:27:35 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260443-ay-jarrumiesten-kiristykseen-ei-pida-taipua
Oikeusasiamies ei pettänyt odotuksiani http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260198-oikeusasiamies-ei-pettanyt-odotuksiani <p><strong>Johdanto</strong></p><p>Aivan alkuvuodesta kirjoitin blogin <a href="http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249043-eduskunnan-oikeusasiamies-tutkii">Eduskunnan oikeusasiamies tutkii</a>, jossa selostan Joulun välipäivinä kirjoittamani blogin jalostamisesta kanteluksi Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun kohteena on muuan työvoimahallinnon asiantuntijatehtävän täyttäminen ja sen yhteydessä ilmenneen ongelmat valtion atk-järjestelmiä käyttäessäni.</p><p>Kommenttiosastolla Niko Kaistakorpi valelee öljyä laineille:</p><p>&rdquo;Älä pidättele hengitystä odottaessa. Kohta tulee vuosi täyteen siitä, kun tein itse kantelun liittyen ELY:n toimimattomuuteen ympäristöluvan valvonnassa. Parisen kuukautta sitten kysäisin, että missä mennään ja sain tiedon että kesällä ELY:ltä oli pyydetty lausunto. Muutoin en vastaanottoilmoituksen lisäksi ole kuullut mitään asiasta.&rdquo;</p><p>Vastasin: &rdquo;En pidättelekään. Kokemusta on noiden rattaiden jauhamisesta.&rdquo; Ja kävikin niin, että lattian tasolla olevat odotukseni täyttyivät vastaanottaessani Eduskunnan oikeusasiamiehen 20.8.2018 päiväämän ratkaisun. Joudun kuitenkin jatkamaan kirjeenvaihtoa Arkadianmäen virastokompleksiin tänään lähettämälläni tekstillä. Oheistettua sähköpostikirjeenvaihtoa en onnistu esittämään blogin liitteinä, mutta toistan viestien olennaisen sisällön itse tekstissä.</p><p><strong>Uusi viestini</strong></p><p>Olen vastaanottanut 20.8.2018 päivätyn vastauksenne asiassa EOAK/90/2018. Sen liitteenä on Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston 26.2.2018 päiväämä vastine KEHA/525/2018, jota siteeraan:</p><p>&rdquo;Pohjois-Karjalan TE-toimisto toteaa, ettei ko. sähköinen työpaikan hakujärjestelmässä valokuvan liittäminen ole vaatimus vaan hakijan halutessa lisämahdollisuus. Siihen miksi järjestelmä olisi hakijan kertoman mukaan ehdottomasti vaatinut valokuvan liittämistä ja sen liittäminen olisi ollut ehdoton edellytys edetä hakuohjelmassa, ei TE-toimisto voi ottaa varmaa kantaa. Ko. paikkaan tuli hakemuksia sekä kuvan kanssa että ilman eikä keltään muulta hakijalta tullut viestiä/palautetta ehdottomasta vaatimuksesta valokuvan liittämisestä. Ko.asia ei ole tullut esille myöskään aiemmissa TE-toimistolle ko. järjestelmää käytetyissä rekrytoinneissa. Tällä perusteella oletettavaa on, että hakija on tehnyt jonkin teknisen virheen täyttäessään hakemusta tai hän on jotenkin oletusorvoksi asettanut ko. valokuvavaatimuksen tietämättään. Em. arvelu ei tunnu todennäköiseltä, koska ko. asetusmuutoksia ohjelmaan ei pitäisi hakemuksen täyttäjän pystyä tekemään. Em. perusteella oletettavaa on, että hakijan hakemuksen tekemiseen liittyvät ongelmat ovat johtuneet hänen omasta toiminnastaan.&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;</p><p>Kämäräinen kertoo lähettäneensä hakemuksensa sähköisesti ko. paikkahakemukseen merkitylle yhdyshenkilölle. Pohjois-Karjalan TE-toimiston tietojen mukaan ko. hakemusta ei ole missään vaiheessa saapunut TE-toimistoon eikä em. yhdyshenkilölle. Koska hakemusta ei ollut saapunut, ei sitä myöskään ollut kirjattu USPA-järjestelmän diaariin. Näin ollen hakijan hakemus ei ole ollut käsiteltyjen hakemusten joukossa eikä hänelle ole myöskään voitu laittaa tietoa valinnan tuloksesta. Hakija on lähestynyt sähköpostilla18.05.2017 ko. paikan yhdyshenkilö Henri Kokkoa ja kertonut viestissään seuraavaa: &rdquo;Oheistan. Voinette ottaa huomioon siitä syystä näin toimitettuna, ettei sähköinen hakemusjärjestelmä suostunut liittämään valokuvaa hakemukseen eikä suostunut myöskään ohittamaan vaatimusta valokuvan liittämisestä (jouduin siis umpikujaan hakemusta täyttäessäni). Postitse lähetettynä tässä vaiheessa on myös riski siitä, ettei hakemus ehdi perille ennen määräajan päättymistä&rdquo;. Yhdyshenkilön mukaan ko. viestin mukaan liitteenä ei ole ollut varsinaista hakemusta ja tästä syystä Henri Kokko on lähettänyt hakijalle 19.05.2017 sähköpostiviestin, jossa on todettu seuraavasti: &rdquo;Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.&rdquo; Henri Kokon mukaan paperista hakemusta hakijalta ei kuitenkaan saapunut missään vaiheessa. Jos hakija on sen lähettänyt, niin se ei ole missään vaiheessa saapunut oikeaan paikkaan eikä sitä ole kirjattu diaariin.</p><p>Pohjois-Karjalan TE-toimisto toteaa, ettei Kämäräisen lähettämäksi kertomaa hakemusta ole missään vaiheessa saapunut valintaprosessiin ja näin sitä ei ole voitu huomioida valinnassa eikä valinnan tuloksesta ole voitu hakijalle ilmoittaa. Hakijan kertomalle hakuohjelman valokuvan ehdottomalle vaatimukselle ei TE-toimisto löydä järkeen käypää selitystä, koska muiden hakijoiden eikä muiden rekrytointien kohdalla hakijan esittämää vaatimusta ei ole ilmennyt. Hakijaa ei ole prosessin osalta ilmeisesti ohjeistettu riittävän selkeästi hakemuksen toimittamisen osalta tai sitten hakija ei ole jostakin syystä ymmärtänyt oheistusta vaan on ymmärtänyt, että sähköpostiviestien vaihto asiassa olisi samalla myös riittävä hakemus avoinna olleeseen asiantuntijan paikkaan. TE-toimiston mielestä ko. ohjeistus ja pyyntö paperisesta hakemuksesta on ollut riittävän selkeä ja yksiselitteinen.</p><p>Sirpa Eklund&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Jarmo Vepsäläinen</p><p>Työ- ja elinkeinotoimiston johtaja&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Hallintoasiantuntija&rdquo;&nbsp; &nbsp;</p><p>Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa puolestaan todetaan:</p><p>&rdquo;TE-toimiston mukaan ko. sähköisen työpaikan hakujärjestelmässä valokuvan liittäminen ei ole vaatimus vaan lisämahdollisuus. Siihen miksi järjestelmä olisi ehdottomasti vaatinut valokuvan liittämistä ja sen liittäminen olisi ollut ehdoton edellytys edetä järjestelmässä, TE-toimisto ei voi ottaa varmaa kantaa. Ko. paikkaan tuli hakemuksia sekä kuvan kanssa että ilman sitä eikä muilta hakijoilta tullut viestiä/palautetta asiasta. Ko. asia ei ole tullut esille myöskään aiemmissa rekrytoinneissa, joissa on käytetty ko. järjestelmää. Tällä perusteella TE-toimiston mukaan on oletettavaa, että olette tehnyt jonkin virheen täyttäessänne hakemusta.</p><p>TE-toimiston mukaan lähestyitte sähköpostilla 18.5.2017 avoimen työpaikan yhteyshenkilöä ja kerroitte viestissänne seuraavaa: &rdquo;Oheistan. Voinette ottaa huomioon siitä syystä näin toimitettuna, ettei sähköinen hakemusjärjestelmä suostunut liittämään valokuvaa hakemukseen eikä suostunut myöskään ohittamaan vaatimusta valokuvan liittämisestä (jouduin siis umpikujaan hakemusta täyttäessäni). Postitse lähetettynä tässä vaiheessa on myös riski siitä, ettei hakemus ehdi perille ennen määräajan päättymistä&rdquo;. Yhdyshenkilön mukaan ko. viestin liitteenä ei ollut varsinaista hakemusta ja tästä syystä yhdyshenkilö lähetti Teille 19.5.2017 sähköpostiviestin, jossa todettiin seuraavasti: &rdquo;Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.&rdquo;&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>TE-toimiston mukaan sähköisesti ko. paikkahakemukseen merkitylle yhteyshenkilölle lähettämänne hakemus ei ole missään vaiheessa saapunut TE-toimistoon eikä em. yhdyshenkilölle. Koska hakemusta ei ollut saapunut, sitä ei myöskään ollut kirjattu USPA-järjestelmän diaariin. Näin ollen hakemuksenne ei ole ollut käsiteltyjen hakemusten joukossa eikä Teille ole myöskään voitu laittaa tietoa valinnan tuloksesta.&nbsp;</p><p>Kertomallanne hakuohjelman valokuvan ehdottomalle vaatimukselle TE-toimisto ei löydä järkeen käypää selitystä, koska muiden hakijoiden eikä muiden rekrytointien kohdalla esittämäänne vaatimusta ei ole ilmennyt. TE-toimiston mukaan Teitä ei ole prosessin osalta ilmeisesti ohjeistettu riittävän selkeästi hakemuksen toimittamisen osalta tai sitten ette ole jostakin syystä ymmärtänyt oheistusta, vaan olette ymmärtänyt, että sähköpostiviestien vaihto asiassa olisi samalla myös riittävä hakemus avoinna olleeseen asiantuntijan paikkaan. TE-toimiston mielestä ko. ohjeistus ja pyyntö paperisesta hakemuksesta on ollut riittävän selkeä ja yksiselitteinen.</p><p>Saadun selvityksen perusteella apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ole ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista tai virheellistä menettelyä.</p><p>Totean vielä, että Valtiolle.fi on Valtiokonttorin ylläpitämä sivusto, jonka tietosisällöstä Valtiokonttori vastaa. Avointen paikkojen työnhakupalvelusta vastaa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet. Sivustolla on linkki, jonka kautta voi antaa palautetta sivustosta.</p><p>Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri <a href="http://www.ylafemmablogi.fi/kirjoittaja/paivi-pihlajisto/">Päivi Pihlajisto</a>&rdquo;</p><p>Lopputuleman johdosta oheistan viestinvaihdon TE-toimiston ja minun välilläni kokonaisuudessaan 18.5.2017 jälkeen.</p><p>Siteeraan viestien pääkohdat myös tässä:</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Fri, May 19, 2017, 2:21 PM</p><p>Hei,</p><p>Hakemuksia vastaanottaessamme joudumme toimimaan virallisen toimintamallin mukaisesti, eli hakemus tulisi jättää hakemusjärjestelmän kautta tai toimittaa postitse paperisena.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>&rdquo;Kalevi Kämäräinen&nbsp;<a href="mailto:kalevi.kamarainen@gmail.com">kalevi.kamarainen@gmail.com</a> Fri, May 19, 2017, 2:39 PM</p><p>to Kokko, me</p><p>Vika on kuitenkin nähdäkseni teidän (valtion) tietokonejärjestelmässä.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen&rdquo;</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Fri, May 19, 2017, 3:43 PM</p><p>to&nbsp;me</p><p>Hei,</p><p>Oliko niin, ettei kuvan liittäminen onnistunut? Tämän voin ottaa ilman muuta huomioon mutta hakemus olisi tärkeintä saada järjestelmän kautta laitettua.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>&rdquo;Kalevi Kämäräinen&nbsp;<a href="mailto:kalevi.kamarainen@gmail.com">kalevi.kamarainen@gmail.com</a> Fri, May 19, 2017, 3:50 PM</p><p>to&nbsp;Kokko,&nbsp;me</p><p>Kuvan laitto ei onnistunut, MUTTA se katkaisi myös mahdollisuuden täyttää niitä seuraavia osioita. Järjestelmä ei millään antanut ohittaa vaatimusta kuvan liittämisestä.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen&rdquo;&nbsp;</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Mon, May 22, 2017, 8:57 AM</p><p>to&nbsp;me</p><p>Hei,</p><p>Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>&rdquo;Kalevi Kämäräinen&nbsp;<a href="mailto:kalevi.kamarainen@gmail.com">kalevi.kamarainen@gmail.com</a> Mon, May 22, 2017, 9:36 AM</p><p>to&nbsp;Kokko</p><p>Saan minä sen postiin paperisena. Laitanko sinne KEHAn postilokero-osoitteeseen?</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen&rdquo;&nbsp;</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Mon, May 22, 2017, 11:31 AM</p><p>to&nbsp;me</p><p>Hei,</p><p>Kyllä, sinne juuri.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>&rdquo;Kalevi Kämäräinen&nbsp;<a href="mailto:kalevi.kamarainen@gmail.com">kalevi.kamarainen@gmail.com</a> Tue, May 23, 2017, 1:50 PM</p><p>to&nbsp;Kokko,&nbsp;me</p><p>Paperit lähtivät eilen kirjattuna kirjeenä, joten pitäisi olla perillä viimeistään huomenna.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen&rdquo;</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Tue, May 23, 2017, 2:12 PM</p><p>to&nbsp;me</p><p>Hei,</p><p>Kiitos ilmoituksesta.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>Olen siis noudattanut TE-toimistolta saamiani ohjeita ja 28.8.2018 KEHAn kirjaamosta<a href="#_edn1" name="_ednref1" title="">[i]</a> saamani tiedon mukaan hakemukseni on kirjattu järjestelmään 26.5.2017. TE-toimisto toisaalta myöntää vastineessaan, että hakemukseni on jätetty huomiotta. Tämä on mielestäni virheellistä menettelyä, toisin kuin Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa 20.8.2018 esitetään.&nbsp;</p><p>Lisäksi pidän erittäin epämiellyttävänä ja epäasiallisena sitä, että valtion työvoimaviranomainen antaa julkisessa asiakirjassa vääristeltyä tietoa työnhakutaidoistani riippumatta siitä onko vääristely huolimattomuudesta johtuvaa tai kenties tahallista. Kyseisellä koneistolla on mahdollisuus määrätä<a href="#_edn2" name="_ednref2" title="">[ii]</a> työttömän &rdquo;elämästä ja kuolemasta&rdquo;<a href="#_edn3" name="_ednref3" title="">[iii]</a> siten, että oikeus toteutuu vasta myöhemmin, jos toteutuu<a href="#_edn4" name="_ednref4" title="">[iv]</a>. Voinko enää olettaa saavani asiallista kohtelua TE-toimistolta?</p><p>Epäilyni sai vahvistusta eilen saapuneesta kirjeestä (koska sitä ei toimitettu minulle sähköisessä muodossa, voin pyydettäessä lähettää kopion postitse):</p><p>&rdquo;Työtarjous 27.08.2018:</p><p>Antamiesi työnhakutietojen perusteella TE-toimisto on arvioinut, että ammattitaitosi ja osaamisesi vastaavat alla mainitun tehtävän vaatimuksia.</p><p>Ota yhteyttä työnantajaan viimeistään 03.09.2018.</p><p>Tehtävä Yleistyöntekijä</p><p>Työtehtävät voivat olla työnhakijan omien toiveiden ja osaamisen mukaisesti X:n toimipisteissä (Y tai Z), kaupungilla/kunnalla tai yrityksessä. Työkohde ja tehtävät suunnitellaan työhaastattelussa. Työtehtävinä voi olla esim. keittiö, kierrätys, kutomo, ompelu, avustavat hoitotyöt, kiinteistönhuolto. X-hanke on työvoimapoliittinen hanke, jonka tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömiä työ- ja/tai opiskelupaikan haussa.</p><p>Palkkatukityön lisäksi sinulla on mahdollisuus opiskella työn ohessa, suorittaa lupakoulutuksia tai siirtyä työskentelemään yrityksen/kunnan työtehtäviin ja sitä kautta tutustua uuteen alaan ja työpaikkaan.</p><p>- - -</p><p>Jos haet tai saat työttömyysetuutta, sinun täytyy hakea kokoaikatyötä ja ottaa vastaan sinulle tarjottua työtä. Tarjotusta työstä kieltäytyminen voi johtaa työttömyysetuuden menettämiseen. Lue aiheesta lisää osoitteessa <a href="http://www.te-palvelut.fi/">www.te-palvelut.fi</a></p><p>Työtarjouksen lähettäjä&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ZZ</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Pohjois-Karjalan TE-toimisto</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Puh. 029x xxx xxx&rdquo;&nbsp;&nbsp;</p><p>Olen koulutukseltani ja valmistumisen jälkeiseltä työkokemukseltani juristi, mutta kuten kantelustakin voi havaita, en ole rajoittanut työnhakuani puhtaasti lainopillisiin tehtäviin. Epäilen kuitenkin, etteivät &rdquo;keittiö, kierrätys, kutomo, ompelu, avustavat hoitotyöt, kiinteistönhuolto&rdquo; kovinkaan hyvin vastaa &rdquo;ammattitaitoani ja osaamistani&rdquo; TE-toimiston arviosta huolimatta. Kuinka moiseen lopputulokseen voi objektiivisella harkinnalla oikein päästä?</p><p>Kiinnitän huomiota myös siihen, että valtio kyykyttää nyttemmin oikein lain voimalla työttömiä työnhakijoita<a href="#_edn5" name="_ednref5" title="">[v]</a>.&nbsp;Siihen nähden on minusta vähintäänkin kohtuullista, että valtion omat työnhakujärjestelmät olisivat kunnossa eikä mahdollisten virheiden syitä sälytetä työnhakijoille.</p><p>Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa todetaan, ettei TE-toimisto löydä järkeen käypää selitystä valokuvan ehdottomalle vaatimukselle. Vastauksesta ilmenee kuitenkin, että järjestelmästä vastaa Valtiokonttori eikä TE-toimisto. Kuinka on siis mahdollista, että Eduskunnan oikeusasiamies nojaa päätöksensä toisen käden tietoon eikä selvitä tiedossa olevalta vastuunkantajalta, voiko järjestelmässä olla vikaa - vastuunkantaja kun on sentään vaivauduttu selvittämään?</p><p>Ainakaan kaikille avoimissa hakijan ohjeissa ei kerrota sitä, että järjestelmä saattaa vaatia/pyytää vapaaehtoisia tietoja, kuinka tuollaiset tietokohdat ohitetaan ja miten pitää menetellä, jos ongelmia tulee<a href="#_edn6" name="_ednref6" title="">[vi]</a>. Epäselväksi jää myös yhä, miksi valtio edes vapaaehtoisesti pyytää työnhakijoita liittämään valokuvansa työhakemukseen.</p><p>Selostamistani syistä tiedustelen, onko 20.8.2018 päivätty kirje todellakin Eduskunnan oikeusasiamiehen viimeinen sana asiassa EOAK/90/2018?</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen</p><p><a href="#_ednref1" name="_edn1" title="">[i]</a> <a href="http://www.keha-keskus.fi/">http://www.keha-keskus.fi/</a></p><p><a href="#_ednref2" name="_edn2" title="">[ii]</a> <a href="http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/tyonhakuvalmennus/index.html">http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/tyonhakuvalmennus/index.html</a></p><p><a href="#_ednref3" name="_edn3" title="">[iii]</a> <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/79045-te-toimisto-puolustautuu-sita-varten-sosiaalitoimisto-on">https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/79045-te-toimisto-puolustautuu-sita-varten-sosiaalitoimisto-on</a></p><p><a href="#_ednref4" name="_edn4" title="">[iv]</a> <a href="https://ohje.te-palvelut.fi/hloasiakas/fi/omattyottomyysturvatiedot/tvplausunto">https://ohje.te-palvelut.fi/hloasiakas/fi/omattyottomyysturvatiedot/tvplausunto</a></p><p><a href="#_ednref5" name="_edn5" title="">[v]</a> <a href="http://alusta.uta.fi/artikkelit/2018/01/16/aktiivimalli-perverssi-tulkinta-aktiivisesta-tyoemarkkinapolitiikasta.html">http://alusta.uta.fi/artikkelit/2018/01/16/aktiivimalli-perverssi-tulkinta-aktiivisesta-tyoemarkkinapolitiikasta.html</a></p><p><a href="#_ednref6" name="_edn6" title="">[vi]</a> <a href="https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Toihin_valtiolle/Hakijan_ohjeet">https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Toihin_valtiolle/Hakijan_ohjeet</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Johdanto

Aivan alkuvuodesta kirjoitin blogin Eduskunnan oikeusasiamies tutkii, jossa selostan Joulun välipäivinä kirjoittamani blogin jalostamisesta kanteluksi Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun kohteena on muuan työvoimahallinnon asiantuntijatehtävän täyttäminen ja sen yhteydessä ilmenneen ongelmat valtion atk-järjestelmiä käyttäessäni.

Kommenttiosastolla Niko Kaistakorpi valelee öljyä laineille:

”Älä pidättele hengitystä odottaessa. Kohta tulee vuosi täyteen siitä, kun tein itse kantelun liittyen ELY:n toimimattomuuteen ympäristöluvan valvonnassa. Parisen kuukautta sitten kysäisin, että missä mennään ja sain tiedon että kesällä ELY:ltä oli pyydetty lausunto. Muutoin en vastaanottoilmoituksen lisäksi ole kuullut mitään asiasta.”

Vastasin: ”En pidättelekään. Kokemusta on noiden rattaiden jauhamisesta.” Ja kävikin niin, että lattian tasolla olevat odotukseni täyttyivät vastaanottaessani Eduskunnan oikeusasiamiehen 20.8.2018 päiväämän ratkaisun. Joudun kuitenkin jatkamaan kirjeenvaihtoa Arkadianmäen virastokompleksiin tänään lähettämälläni tekstillä. Oheistettua sähköpostikirjeenvaihtoa en onnistu esittämään blogin liitteinä, mutta toistan viestien olennaisen sisällön itse tekstissä.

Uusi viestini

Olen vastaanottanut 20.8.2018 päivätyn vastauksenne asiassa EOAK/90/2018. Sen liitteenä on Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston 26.2.2018 päiväämä vastine KEHA/525/2018, jota siteeraan:

”Pohjois-Karjalan TE-toimisto toteaa, ettei ko. sähköinen työpaikan hakujärjestelmässä valokuvan liittäminen ole vaatimus vaan hakijan halutessa lisämahdollisuus. Siihen miksi järjestelmä olisi hakijan kertoman mukaan ehdottomasti vaatinut valokuvan liittämistä ja sen liittäminen olisi ollut ehdoton edellytys edetä hakuohjelmassa, ei TE-toimisto voi ottaa varmaa kantaa. Ko. paikkaan tuli hakemuksia sekä kuvan kanssa että ilman eikä keltään muulta hakijalta tullut viestiä/palautetta ehdottomasta vaatimuksesta valokuvan liittämisestä. Ko.asia ei ole tullut esille myöskään aiemmissa TE-toimistolle ko. järjestelmää käytetyissä rekrytoinneissa. Tällä perusteella oletettavaa on, että hakija on tehnyt jonkin teknisen virheen täyttäessään hakemusta tai hän on jotenkin oletusorvoksi asettanut ko. valokuvavaatimuksen tietämättään. Em. arvelu ei tunnu todennäköiseltä, koska ko. asetusmuutoksia ohjelmaan ei pitäisi hakemuksen täyttäjän pystyä tekemään. Em. perusteella oletettavaa on, että hakijan hakemuksen tekemiseen liittyvät ongelmat ovat johtuneet hänen omasta toiminnastaan.     

Kämäräinen kertoo lähettäneensä hakemuksensa sähköisesti ko. paikkahakemukseen merkitylle yhdyshenkilölle. Pohjois-Karjalan TE-toimiston tietojen mukaan ko. hakemusta ei ole missään vaiheessa saapunut TE-toimistoon eikä em. yhdyshenkilölle. Koska hakemusta ei ollut saapunut, ei sitä myöskään ollut kirjattu USPA-järjestelmän diaariin. Näin ollen hakijan hakemus ei ole ollut käsiteltyjen hakemusten joukossa eikä hänelle ole myöskään voitu laittaa tietoa valinnan tuloksesta. Hakija on lähestynyt sähköpostilla18.05.2017 ko. paikan yhdyshenkilö Henri Kokkoa ja kertonut viestissään seuraavaa: ”Oheistan. Voinette ottaa huomioon siitä syystä näin toimitettuna, ettei sähköinen hakemusjärjestelmä suostunut liittämään valokuvaa hakemukseen eikä suostunut myöskään ohittamaan vaatimusta valokuvan liittämisestä (jouduin siis umpikujaan hakemusta täyttäessäni). Postitse lähetettynä tässä vaiheessa on myös riski siitä, ettei hakemus ehdi perille ennen määräajan päättymistä”. Yhdyshenkilön mukaan ko. viestin mukaan liitteenä ei ole ollut varsinaista hakemusta ja tästä syystä Henri Kokko on lähettänyt hakijalle 19.05.2017 sähköpostiviestin, jossa on todettu seuraavasti: ”Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.” Henri Kokon mukaan paperista hakemusta hakijalta ei kuitenkaan saapunut missään vaiheessa. Jos hakija on sen lähettänyt, niin se ei ole missään vaiheessa saapunut oikeaan paikkaan eikä sitä ole kirjattu diaariin.

Pohjois-Karjalan TE-toimisto toteaa, ettei Kämäräisen lähettämäksi kertomaa hakemusta ole missään vaiheessa saapunut valintaprosessiin ja näin sitä ei ole voitu huomioida valinnassa eikä valinnan tuloksesta ole voitu hakijalle ilmoittaa. Hakijan kertomalle hakuohjelman valokuvan ehdottomalle vaatimukselle ei TE-toimisto löydä järkeen käypää selitystä, koska muiden hakijoiden eikä muiden rekrytointien kohdalla hakijan esittämää vaatimusta ei ole ilmennyt. Hakijaa ei ole prosessin osalta ilmeisesti ohjeistettu riittävän selkeästi hakemuksen toimittamisen osalta tai sitten hakija ei ole jostakin syystä ymmärtänyt oheistusta vaan on ymmärtänyt, että sähköpostiviestien vaihto asiassa olisi samalla myös riittävä hakemus avoinna olleeseen asiantuntijan paikkaan. TE-toimiston mielestä ko. ohjeistus ja pyyntö paperisesta hakemuksesta on ollut riittävän selkeä ja yksiselitteinen.

Sirpa Eklund                                                       Jarmo Vepsäläinen

Työ- ja elinkeinotoimiston johtaja                 Hallintoasiantuntija”   

Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa puolestaan todetaan:

”TE-toimiston mukaan ko. sähköisen työpaikan hakujärjestelmässä valokuvan liittäminen ei ole vaatimus vaan lisämahdollisuus. Siihen miksi järjestelmä olisi ehdottomasti vaatinut valokuvan liittämistä ja sen liittäminen olisi ollut ehdoton edellytys edetä järjestelmässä, TE-toimisto ei voi ottaa varmaa kantaa. Ko. paikkaan tuli hakemuksia sekä kuvan kanssa että ilman sitä eikä muilta hakijoilta tullut viestiä/palautetta asiasta. Ko. asia ei ole tullut esille myöskään aiemmissa rekrytoinneissa, joissa on käytetty ko. järjestelmää. Tällä perusteella TE-toimiston mukaan on oletettavaa, että olette tehnyt jonkin virheen täyttäessänne hakemusta.

TE-toimiston mukaan lähestyitte sähköpostilla 18.5.2017 avoimen työpaikan yhteyshenkilöä ja kerroitte viestissänne seuraavaa: ”Oheistan. Voinette ottaa huomioon siitä syystä näin toimitettuna, ettei sähköinen hakemusjärjestelmä suostunut liittämään valokuvaa hakemukseen eikä suostunut myöskään ohittamaan vaatimusta valokuvan liittämisestä (jouduin siis umpikujaan hakemusta täyttäessäni). Postitse lähetettynä tässä vaiheessa on myös riski siitä, ettei hakemus ehdi perille ennen määräajan päättymistä”. Yhdyshenkilön mukaan ko. viestin liitteenä ei ollut varsinaista hakemusta ja tästä syystä yhdyshenkilö lähetti Teille 19.5.2017 sähköpostiviestin, jossa todettiin seuraavasti: ”Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.”      

TE-toimiston mukaan sähköisesti ko. paikkahakemukseen merkitylle yhteyshenkilölle lähettämänne hakemus ei ole missään vaiheessa saapunut TE-toimistoon eikä em. yhdyshenkilölle. Koska hakemusta ei ollut saapunut, sitä ei myöskään ollut kirjattu USPA-järjestelmän diaariin. Näin ollen hakemuksenne ei ole ollut käsiteltyjen hakemusten joukossa eikä Teille ole myöskään voitu laittaa tietoa valinnan tuloksesta. 

Kertomallanne hakuohjelman valokuvan ehdottomalle vaatimukselle TE-toimisto ei löydä järkeen käypää selitystä, koska muiden hakijoiden eikä muiden rekrytointien kohdalla esittämäänne vaatimusta ei ole ilmennyt. TE-toimiston mukaan Teitä ei ole prosessin osalta ilmeisesti ohjeistettu riittävän selkeästi hakemuksen toimittamisen osalta tai sitten ette ole jostakin syystä ymmärtänyt oheistusta, vaan olette ymmärtänyt, että sähköpostiviestien vaihto asiassa olisi samalla myös riittävä hakemus avoinna olleeseen asiantuntijan paikkaan. TE-toimiston mielestä ko. ohjeistus ja pyyntö paperisesta hakemuksesta on ollut riittävän selkeä ja yksiselitteinen.

Saadun selvityksen perusteella apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ole ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista tai virheellistä menettelyä.

Totean vielä, että Valtiolle.fi on Valtiokonttorin ylläpitämä sivusto, jonka tietosisällöstä Valtiokonttori vastaa. Avointen paikkojen työnhakupalvelusta vastaa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet. Sivustolla on linkki, jonka kautta voi antaa palautetta sivustosta.

Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Päivi Pihlajisto

Lopputuleman johdosta oheistan viestinvaihdon TE-toimiston ja minun välilläni kokonaisuudessaan 18.5.2017 jälkeen.

Siteeraan viestien pääkohdat myös tässä:

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Fri, May 19, 2017, 2:21 PM

Hei,

Hakemuksia vastaanottaessamme joudumme toimimaan virallisen toimintamallin mukaisesti, eli hakemus tulisi jättää hakemusjärjestelmän kautta tai toimittaa postitse paperisena.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

”Kalevi Kämäräinen kalevi.kamarainen@gmail.com Fri, May 19, 2017, 2:39 PM

to Kokko, me

Vika on kuitenkin nähdäkseni teidän (valtion) tietokonejärjestelmässä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen”

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Fri, May 19, 2017, 3:43 PM

to me

Hei,

Oliko niin, ettei kuvan liittäminen onnistunut? Tämän voin ottaa ilman muuta huomioon mutta hakemus olisi tärkeintä saada järjestelmän kautta laitettua.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

”Kalevi Kämäräinen kalevi.kamarainen@gmail.com Fri, May 19, 2017, 3:50 PM

to Kokko, me

Kuvan laitto ei onnistunut, MUTTA se katkaisi myös mahdollisuuden täyttää niitä seuraavia osioita. Järjestelmä ei millään antanut ohittaa vaatimusta kuvan liittämisestä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen” 

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Mon, May 22, 2017, 8:57 AM

to me

Hei,

Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

”Kalevi Kämäräinen kalevi.kamarainen@gmail.com Mon, May 22, 2017, 9:36 AM

to Kokko

Saan minä sen postiin paperisena. Laitanko sinne KEHAn postilokero-osoitteeseen?

Terveisin Kalevi Kämäräinen” 

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Mon, May 22, 2017, 11:31 AM

to me

Hei,

Kyllä, sinne juuri.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

”Kalevi Kämäräinen kalevi.kamarainen@gmail.com Tue, May 23, 2017, 1:50 PM

to Kokko, me

Paperit lähtivät eilen kirjattuna kirjeenä, joten pitäisi olla perillä viimeistään huomenna.

Terveisin Kalevi Kämäräinen”

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Tue, May 23, 2017, 2:12 PM

to me

Hei,

Kiitos ilmoituksesta.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

Olen siis noudattanut TE-toimistolta saamiani ohjeita ja 28.8.2018 KEHAn kirjaamosta[i] saamani tiedon mukaan hakemukseni on kirjattu järjestelmään 26.5.2017. TE-toimisto toisaalta myöntää vastineessaan, että hakemukseni on jätetty huomiotta. Tämä on mielestäni virheellistä menettelyä, toisin kuin Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa 20.8.2018 esitetään. 

Lisäksi pidän erittäin epämiellyttävänä ja epäasiallisena sitä, että valtion työvoimaviranomainen antaa julkisessa asiakirjassa vääristeltyä tietoa työnhakutaidoistani riippumatta siitä onko vääristely huolimattomuudesta johtuvaa tai kenties tahallista. Kyseisellä koneistolla on mahdollisuus määrätä[ii] työttömän ”elämästä ja kuolemasta”[iii] siten, että oikeus toteutuu vasta myöhemmin, jos toteutuu[iv]. Voinko enää olettaa saavani asiallista kohtelua TE-toimistolta?

Epäilyni sai vahvistusta eilen saapuneesta kirjeestä (koska sitä ei toimitettu minulle sähköisessä muodossa, voin pyydettäessä lähettää kopion postitse):

”Työtarjous 27.08.2018:

Antamiesi työnhakutietojen perusteella TE-toimisto on arvioinut, että ammattitaitosi ja osaamisesi vastaavat alla mainitun tehtävän vaatimuksia.

Ota yhteyttä työnantajaan viimeistään 03.09.2018.

Tehtävä Yleistyöntekijä

Työtehtävät voivat olla työnhakijan omien toiveiden ja osaamisen mukaisesti X:n toimipisteissä (Y tai Z), kaupungilla/kunnalla tai yrityksessä. Työkohde ja tehtävät suunnitellaan työhaastattelussa. Työtehtävinä voi olla esim. keittiö, kierrätys, kutomo, ompelu, avustavat hoitotyöt, kiinteistönhuolto. X-hanke on työvoimapoliittinen hanke, jonka tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömiä työ- ja/tai opiskelupaikan haussa.

Palkkatukityön lisäksi sinulla on mahdollisuus opiskella työn ohessa, suorittaa lupakoulutuksia tai siirtyä työskentelemään yrityksen/kunnan työtehtäviin ja sitä kautta tutustua uuteen alaan ja työpaikkaan.

- - -

Jos haet tai saat työttömyysetuutta, sinun täytyy hakea kokoaikatyötä ja ottaa vastaan sinulle tarjottua työtä. Tarjotusta työstä kieltäytyminen voi johtaa työttömyysetuuden menettämiseen. Lue aiheesta lisää osoitteessa www.te-palvelut.fi

Työtarjouksen lähettäjä         ZZ

                       Pohjois-Karjalan TE-toimisto

                       Puh. 029x xxx xxx”  

Olen koulutukseltani ja valmistumisen jälkeiseltä työkokemukseltani juristi, mutta kuten kantelustakin voi havaita, en ole rajoittanut työnhakuani puhtaasti lainopillisiin tehtäviin. Epäilen kuitenkin, etteivät ”keittiö, kierrätys, kutomo, ompelu, avustavat hoitotyöt, kiinteistönhuolto” kovinkaan hyvin vastaa ”ammattitaitoani ja osaamistani” TE-toimiston arviosta huolimatta. Kuinka moiseen lopputulokseen voi objektiivisella harkinnalla oikein päästä?

Kiinnitän huomiota myös siihen, että valtio kyykyttää nyttemmin oikein lain voimalla työttömiä työnhakijoita[v]. Siihen nähden on minusta vähintäänkin kohtuullista, että valtion omat työnhakujärjestelmät olisivat kunnossa eikä mahdollisten virheiden syitä sälytetä työnhakijoille.

Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa todetaan, ettei TE-toimisto löydä järkeen käypää selitystä valokuvan ehdottomalle vaatimukselle. Vastauksesta ilmenee kuitenkin, että järjestelmästä vastaa Valtiokonttori eikä TE-toimisto. Kuinka on siis mahdollista, että Eduskunnan oikeusasiamies nojaa päätöksensä toisen käden tietoon eikä selvitä tiedossa olevalta vastuunkantajalta, voiko järjestelmässä olla vikaa - vastuunkantaja kun on sentään vaivauduttu selvittämään?

Ainakaan kaikille avoimissa hakijan ohjeissa ei kerrota sitä, että järjestelmä saattaa vaatia/pyytää vapaaehtoisia tietoja, kuinka tuollaiset tietokohdat ohitetaan ja miten pitää menetellä, jos ongelmia tulee[vi]. Epäselväksi jää myös yhä, miksi valtio edes vapaaehtoisesti pyytää työnhakijoita liittämään valokuvansa työhakemukseen.

Selostamistani syistä tiedustelen, onko 20.8.2018 päivätty kirje todellakin Eduskunnan oikeusasiamiehen viimeinen sana asiassa EOAK/90/2018?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

[i] http://www.keha-keskus.fi/

[ii] http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/tyonhakuvalmennus/index.html

[iii] https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/79045-te-toimisto-puolustautuu-sita-varten-sosiaalitoimisto-on

[iv] https://ohje.te-palvelut.fi/hloasiakas/fi/omattyottomyysturvatiedot/tvplausunto

[v] http://alusta.uta.fi/artikkelit/2018/01/16/aktiivimalli-perverssi-tulkinta-aktiivisesta-tyoemarkkinapolitiikasta.html

[vi] https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Toihin_valtiolle/Hakijan_ohjeet

 

 

 

]]>
2 http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260198-oikeusasiamies-ei-pettanyt-odotuksiani#comments hallitus Maan tapa Poliittinen kulttuuri Työllisyys Työvoimapoliittiset toimet Thu, 30 Aug 2018 07:52:19 +0000 Kalevi Kämäräinen http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260198-oikeusasiamies-ei-pettanyt-odotuksiani
On sosialistilla otsaa http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259243-on-sosialistilla-otsaa <p>Hallituskauden alussa vasemmisto-oppositio piti hallituksen tavoitetta 110 000 uudesta työpaikasta mahdottomana. Kuinka kävikään? Sinisen työministerin Jari Lindströmin&nbsp;kaudella tavoite on toteutunut suunnitellusti.</p><p>Demareiden ja vasemmistoliiton ollessa viime hallituksessa Suomesta hävisi yli 100 000 työpaikkaa. Ja nyt kun syntyy yli 110 000 työpaikkaa<strong>, </strong>Li Andersson kehtaa väittää hallituksen työvoimapolitiikkaa huonoksi. On siinä sosialistilla otsaa.</p><p>Sininen tulevaisuus haluaa keventää ensi vuonna ansiotuloverotusta ainakin 300 miljoonalla eurolla. Tavoite toteutuu budjettiriihessä. Sen jälkeen tuloverotusta on kevennetty tällä hallituskaudella yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Suomalainen saa pitää selvästi aiempaa suuremman osuuden itse ansaitsemistaan rahoista. Pieni- ja keskituloisia painottaen. Sininen verokapina on todellisuutta tässä ja nyt.</p><p>Vasemmisto-oppositio haluaa korottaa veroja eikä tule perumaan yhtään hallituksen tekemää leikkausta. Antti Rinteen johdolla demarit sumuttavat suomalaisia. Tulipunainen ei-puolue jolle eivät edes uudet työpaikat kelpaa. Punaiset puhuvat, siniset tekevät.</p><p>Touko Aallon johdolla vihreät keskittyvät hauskanpitoon, kun hallitus tekee työt. Siniset ovat vastavoima sosialisteille ja viinivihreille.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituskauden alussa vasemmisto-oppositio piti hallituksen tavoitetta 110 000 uudesta työpaikasta mahdottomana. Kuinka kävikään? Sinisen työministerin Jari Lindströmin kaudella tavoite on toteutunut suunnitellusti.

Demareiden ja vasemmistoliiton ollessa viime hallituksessa Suomesta hävisi yli 100 000 työpaikkaa. Ja nyt kun syntyy yli 110 000 työpaikkaa, Li Andersson kehtaa väittää hallituksen työvoimapolitiikkaa huonoksi. On siinä sosialistilla otsaa.

Sininen tulevaisuus haluaa keventää ensi vuonna ansiotuloverotusta ainakin 300 miljoonalla eurolla. Tavoite toteutuu budjettiriihessä. Sen jälkeen tuloverotusta on kevennetty tällä hallituskaudella yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Suomalainen saa pitää selvästi aiempaa suuremman osuuden itse ansaitsemistaan rahoista. Pieni- ja keskituloisia painottaen. Sininen verokapina on todellisuutta tässä ja nyt.

Vasemmisto-oppositio haluaa korottaa veroja eikä tule perumaan yhtään hallituksen tekemää leikkausta. Antti Rinteen johdolla demarit sumuttavat suomalaisia. Tulipunainen ei-puolue jolle eivät edes uudet työpaikat kelpaa. Punaiset puhuvat, siniset tekevät.

Touko Aallon johdolla vihreät keskittyvät hauskanpitoon, kun hallitus tekee työt. Siniset ovat vastavoima sosialisteille ja viinivihreille.

 

]]>
0 Sosialismi Talouskasvu Työllisyys Thu, 09 Aug 2018 08:46:24 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259243-on-sosialistilla-otsaa