Sote-uudistus http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132682/all Sun, 12 Aug 2018 09:22:08 +0300 fi Soten tietosuojahaasteet http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259366-soten-tietosuojahaasteet <p>Tein kohta 20 vuotta sitten oikeustieteellisen väitöskirjani henkilötietojen käsittelystä terveydenhuollossa. Suomi liittyi v. 1995 Euroopan unioniin ja samana vuonna voimaan astunut henkilötietodirektiivi pakotti harmonisoimaan silloisen henkilörekisterilain yhteisöoikeuden kanssa. Suomen liittyminen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen velvoitti toisaalta Suomen valtiota ylläpitämään sellaista salassapitovelvoitetta potilaan ja häntä hoitavien henkilöiden välisessä tiedonvaihdossa kuin mitä länsimaisissa demokraattisissa valtioissa edellytetään. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä perusoikeuksiin vahvistettiin kuuluvan yksityiselämän suojan (nykyisen perustuslain 10 &sect;), jonka ydinalueeseen osoitin omassa tutkimuksessani kuuluvan hoitosuhteen luottamuksellisuuden.</p><p>Terveydenhuollon tietosuoja-asiat ovat jälleen nousseet vahvasti esille, kun perustuslakivaliokunta havaitsi Sipilän hallituksen sote-esityksessä merkittäviä ongelmia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakkaan yksityiselämän suojan suhteen. Ongelmat ovat sitä luokkaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kristiina Kiuru ehti jo julkisuudessa epäilemään, ettei hallituksen täydennettykään sote-esitys tältä osin täytä perustuslain vaatimuksia. Tästä asiasta valiokunta tuskin kuitenkaan on yksimielinen.</p><p>Sosiaali- ja terveysvaliokunta halusi heinäkuun alussa kuulla tietosuoja-asiantuntijoita, mutta valtaosa asiantuntijoista (kuten allekirjoittanutkin) oli viettämässä lomaansa kaukana Arkadianmäen kabineteista. Heinäkuun lopussa kävin lopulta läpi hallituksen sote-vastineen, hallituksen täydennetyn sote-vastineen sekä hallituksen täydennetyn sote-vastineen korjauksen, ja aloin kirjoittaa valiokunnalle lausuntoani soten tietosuojahaasteista. Tosin hallituksen täydennetyn sote-vastineen korjauksen lisäys on tulossa valiokunnalle mediatietojen mukaan vasta 20.8., joten antaessaan lausuntojaan valiokunnalle 17.8.2018 mennessä eivät tietosuoja-asiantuntijat vielä varmasti tiedä, millaisia viime hetken korjauksia Sipilän hallitus valinnanvapauslakiesitykseensä on esittämässä.</p><p>Sote-uudistuksen tietohallinto rakentuu keskeisiltä osiltaan ns. valtakunnallisten palvelujen varaan. Käytännössä ajatuksena on, että potilaiden ja asiakkaiden tiedot imuroidaan terveydenhuollon ammattihenkilöiltä ja sosiaalihuollon palvelutuottajilta ensin maakuntien tietojärjestelmiin ja sitten Kelan tai perustettavien sote-yhtiöiden tietokantoihin. Rusinana pullassa on esitetty mahdollisuus näiden tietojen toissijaiseen käyttöön, jossa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos voisi maksua vastaan luovuttaa tietoja niin tutkimusta kuin yritysten tuotekehitystoimintoja varten. Ehdotetussa sote-mallissa valtakunnallisten palvelujen perustana oleva potilastiedon Kanta-arkisto sekä sosiaalihuollon asiakastietoja varten perustettava Kansa-arkisto otetaan itsestään selvyytenä.</p><p>Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki), johon Kanta-arkisto perustuu, säädettiin alun perin vuonna 2007. Silloisessa ajatusmallissa lähtökohtana oli, että terveydenhuollon toimintayksikkö tallentaa potilastiedot kansalliseen arkistoon ja että potilas siirtyessään toisen toimintayksikön potilaaksi antaa luvan katsoa vanhoja tietojaan kansallisesta arkistosta. Näin vältetään tietojen siirtely eri terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä, mikä tuntuu sinänsä hyvin järkevälle. Vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta oli jo vuonna 2006 huolissaan potilastietojen luottamuksellisuudesta, ei asiakastietolakia koskaan arvioitu perustuslain kannalta. Lakia on vuoden 2007 jälkeen muutettu 9 kertaan ilman, että yhtään ao. muutoksista olisi viety perustuslakivaliokuntaan. Asiakastietolaki nykymuodossaan onkin kokonaistavoitteiltaan varsin erilainen kuin se säädös, joka v. 2006 valmisteltiin.</p><p>Kukin terveydenhuollon toimintayksikkö on oman potilasrekisterinsä rekisterinpitäjä. Kanta-palvelujen rekisterinpitäjänä taas on Kansaneläkelaitos. Rekisterinpitäjän vastuisiin kuuluu huolehtia siitä, ettei kukaan ulkopuolinen pääse tietoihin käsiksi. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa kielletään antamasta tietoja sellaisille henkilöille, jotka eivät osallistu potilaan hoitoon. Tuohon salassapitoon on kuitenkin säädetty paljon poikkeuksia ja esim. poliisin tiedonsaantioikeus potilastiedoista on Suomessa poikkeuksellisen laaja. Perustuslain 10 &sect;:n turvaaman yksityiselämän suojan kannalta poikkeukset sen ydinalueeseen kuluvasta hoitosuhteen salassapidosta ovat hyvin ongelmallisia ja sote-lakeihin ehdotetaan nyt uusia hyvin laajoja poikkeuksia.</p><p>Ongelmia lisää se, että Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) edellyttää rekisterinpitäjän minimoivan henkilötietojen käsittelyn (eikä suinkaan keräävän kaikki potilastiedot kaikkien tarvitsijoiden käyttöön). Rekisterinpitäjän on GDPR 5 artiklan mukaan jatkuvasti voitava osoittaa, että henkilötietoja käsitellään tietosuojaperiaatteiden mukaisesti (mm. tietojen käyttötarkoitusta kunnioittaen ja huolellisuusvelvoitetta noudattaen). Keskeinen osa rekisterinpitäjän huolellisuusvelvoitetta on arkaluonteisten tietojen käyttöoikeuksien hallinta. Potilastietoja rekisteriinsä vievän terveydenhuollon toimintayksikön on jatkuvasti voitava varmistautua, että vain potilaan hoitoon osallistuvat pääsevät noihin tietoihin. Soten valtakunnallisissa palveluissa tämä on ongelmallista, koska terveydenhuollon toimintayksikkö ei lopulta voi käyttöoikeushallinnallaan määrittää, kuka sen kokoamia henkilötietoja käsittelee. Tilanne on analoginen sen suhteen, että finanssialalla yhden pankin asiakkaan kaikki tili- ja luottotiedot olisivat ilman asiakkaan omaa suostumusta kaikkien Suomen pankkien kaikkien virkailijoiden nähtävillä ja vielä myytävissä kauppaketjuille. Jos näin tapahtuisi, rikkoisivat ao. finanssilaitokset raskaasti eurooppalaisia tietosuojavelvoitteita ja saisivat tuntuvat sanktiot. Sipilän sote-uudistuksessa terveydenhuoltoon ehdotettu vastaava järjestelmä ei sen sijaan tunnu juurikaan huolestuttavan sote-esitystä valmistelleita ministeriöitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tein kohta 20 vuotta sitten oikeustieteellisen väitöskirjani henkilötietojen käsittelystä terveydenhuollossa. Suomi liittyi v. 1995 Euroopan unioniin ja samana vuonna voimaan astunut henkilötietodirektiivi pakotti harmonisoimaan silloisen henkilörekisterilain yhteisöoikeuden kanssa. Suomen liittyminen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen velvoitti toisaalta Suomen valtiota ylläpitämään sellaista salassapitovelvoitetta potilaan ja häntä hoitavien henkilöiden välisessä tiedonvaihdossa kuin mitä länsimaisissa demokraattisissa valtioissa edellytetään. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä perusoikeuksiin vahvistettiin kuuluvan yksityiselämän suojan (nykyisen perustuslain 10 §), jonka ydinalueeseen osoitin omassa tutkimuksessani kuuluvan hoitosuhteen luottamuksellisuuden.

Terveydenhuollon tietosuoja-asiat ovat jälleen nousseet vahvasti esille, kun perustuslakivaliokunta havaitsi Sipilän hallituksen sote-esityksessä merkittäviä ongelmia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakkaan yksityiselämän suojan suhteen. Ongelmat ovat sitä luokkaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kristiina Kiuru ehti jo julkisuudessa epäilemään, ettei hallituksen täydennettykään sote-esitys tältä osin täytä perustuslain vaatimuksia. Tästä asiasta valiokunta tuskin kuitenkaan on yksimielinen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta halusi heinäkuun alussa kuulla tietosuoja-asiantuntijoita, mutta valtaosa asiantuntijoista (kuten allekirjoittanutkin) oli viettämässä lomaansa kaukana Arkadianmäen kabineteista. Heinäkuun lopussa kävin lopulta läpi hallituksen sote-vastineen, hallituksen täydennetyn sote-vastineen sekä hallituksen täydennetyn sote-vastineen korjauksen, ja aloin kirjoittaa valiokunnalle lausuntoani soten tietosuojahaasteista. Tosin hallituksen täydennetyn sote-vastineen korjauksen lisäys on tulossa valiokunnalle mediatietojen mukaan vasta 20.8., joten antaessaan lausuntojaan valiokunnalle 17.8.2018 mennessä eivät tietosuoja-asiantuntijat vielä varmasti tiedä, millaisia viime hetken korjauksia Sipilän hallitus valinnanvapauslakiesitykseensä on esittämässä.

Sote-uudistuksen tietohallinto rakentuu keskeisiltä osiltaan ns. valtakunnallisten palvelujen varaan. Käytännössä ajatuksena on, että potilaiden ja asiakkaiden tiedot imuroidaan terveydenhuollon ammattihenkilöiltä ja sosiaalihuollon palvelutuottajilta ensin maakuntien tietojärjestelmiin ja sitten Kelan tai perustettavien sote-yhtiöiden tietokantoihin. Rusinana pullassa on esitetty mahdollisuus näiden tietojen toissijaiseen käyttöön, jossa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos voisi maksua vastaan luovuttaa tietoja niin tutkimusta kuin yritysten tuotekehitystoimintoja varten. Ehdotetussa sote-mallissa valtakunnallisten palvelujen perustana oleva potilastiedon Kanta-arkisto sekä sosiaalihuollon asiakastietoja varten perustettava Kansa-arkisto otetaan itsestään selvyytenä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki), johon Kanta-arkisto perustuu, säädettiin alun perin vuonna 2007. Silloisessa ajatusmallissa lähtökohtana oli, että terveydenhuollon toimintayksikkö tallentaa potilastiedot kansalliseen arkistoon ja että potilas siirtyessään toisen toimintayksikön potilaaksi antaa luvan katsoa vanhoja tietojaan kansallisesta arkistosta. Näin vältetään tietojen siirtely eri terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä, mikä tuntuu sinänsä hyvin järkevälle. Vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta oli jo vuonna 2006 huolissaan potilastietojen luottamuksellisuudesta, ei asiakastietolakia koskaan arvioitu perustuslain kannalta. Lakia on vuoden 2007 jälkeen muutettu 9 kertaan ilman, että yhtään ao. muutoksista olisi viety perustuslakivaliokuntaan. Asiakastietolaki nykymuodossaan onkin kokonaistavoitteiltaan varsin erilainen kuin se säädös, joka v. 2006 valmisteltiin.

Kukin terveydenhuollon toimintayksikkö on oman potilasrekisterinsä rekisterinpitäjä. Kanta-palvelujen rekisterinpitäjänä taas on Kansaneläkelaitos. Rekisterinpitäjän vastuisiin kuuluu huolehtia siitä, ettei kukaan ulkopuolinen pääse tietoihin käsiksi. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa kielletään antamasta tietoja sellaisille henkilöille, jotka eivät osallistu potilaan hoitoon. Tuohon salassapitoon on kuitenkin säädetty paljon poikkeuksia ja esim. poliisin tiedonsaantioikeus potilastiedoista on Suomessa poikkeuksellisen laaja. Perustuslain 10 §:n turvaaman yksityiselämän suojan kannalta poikkeukset sen ydinalueeseen kuluvasta hoitosuhteen salassapidosta ovat hyvin ongelmallisia ja sote-lakeihin ehdotetaan nyt uusia hyvin laajoja poikkeuksia.

Ongelmia lisää se, että Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) edellyttää rekisterinpitäjän minimoivan henkilötietojen käsittelyn (eikä suinkaan keräävän kaikki potilastiedot kaikkien tarvitsijoiden käyttöön). Rekisterinpitäjän on GDPR 5 artiklan mukaan jatkuvasti voitava osoittaa, että henkilötietoja käsitellään tietosuojaperiaatteiden mukaisesti (mm. tietojen käyttötarkoitusta kunnioittaen ja huolellisuusvelvoitetta noudattaen). Keskeinen osa rekisterinpitäjän huolellisuusvelvoitetta on arkaluonteisten tietojen käyttöoikeuksien hallinta. Potilastietoja rekisteriinsä vievän terveydenhuollon toimintayksikön on jatkuvasti voitava varmistautua, että vain potilaan hoitoon osallistuvat pääsevät noihin tietoihin. Soten valtakunnallisissa palveluissa tämä on ongelmallista, koska terveydenhuollon toimintayksikkö ei lopulta voi käyttöoikeushallinnallaan määrittää, kuka sen kokoamia henkilötietoja käsittelee. Tilanne on analoginen sen suhteen, että finanssialalla yhden pankin asiakkaan kaikki tili- ja luottotiedot olisivat ilman asiakkaan omaa suostumusta kaikkien Suomen pankkien kaikkien virkailijoiden nähtävillä ja vielä myytävissä kauppaketjuille. Jos näin tapahtuisi, rikkoisivat ao. finanssilaitokset raskaasti eurooppalaisia tietosuojavelvoitteita ja saisivat tuntuvat sanktiot. Sipilän sote-uudistuksessa terveydenhuoltoon ehdotettu vastaava järjestelmä ei sen sijaan tunnu juurikaan huolestuttavan sote-esitystä valmistelleita ministeriöitä.

]]>
18 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259366-soten-tietosuojahaasteet#comments Kotimaa Kanta-arkisto Perusoikeudet Sote-uudistus Tietosuoja Sun, 12 Aug 2018 06:22:08 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259366-soten-tietosuojahaasteet
Tämä soteuudistus todennäköisesti kaatuu. Minkälainen on seuraava? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258491-tama-soteuudistus-todennakoisesti-kaatuu-minkalainen-on-seuraava <p>Kesäkuun viimeisellä viikolla <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005733104.html">hallituspuolueet myöntyivät soteuudistuksen lykkääntymiseen</a>. Periaatteessa on vielä mahdollista, että maakuntavaalit järjestettäisiin eduskuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2019. Venetsian komission suositus on, että vaalilait hyväksyttäisiin vähintään puoli vuotta ennen vaalien järjestämistä. Tätä suositusta voi noudattaa, mikäli soteuudistus valmistuu lokakuussa 2018. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, sotevaliokunta nimittäin palaa asian käsittelyyn vasta elo-syyskuun vaihteessa.</p><p>Venetsian komission suositus on tietysti vain suositus. Tätä isompi ongelma hallitukselle on sen todella kapea enemmistö eduskunnassa. Koska Elina Lepomäki ja Paavo Väyrynen ovat sanoneet äänestävänsä uudistusta vastaan, hallituspuolueilla on vain 102 ääntä vastustajien 96 ääntä vastaan. Kolme ei-ääntä lisää riittää kaatamaan uudistuksen, koska puhemies ei äänestä. Esimerkiksi Helsingissä kokoomus vastustaa nykymuotoista soteuudistusta. Helsinkiläisiä kokoomusedustajia on kuusi, eli puolet näistä riittäisi. Mikäli soteuudistus ei kaadu perustuslakiin tai muihin lakiteknisiin ongelmiin, se voi hyvinkin kaatua poliittisiin ongelmiin.</p><p>Tällöin uudistusta pääsee yrittämään seuraava hallitus. Se tulee lähes varmasti olemaan enemmistöhallitus, mutta Suomessa ei ole koskaan ollut enemmistöhallitusta jossa ei olisi ollut mukana joko keskusta (tai sen edeltäjäpuolue maalaisliitto) tai kokoomus. Moni vasemmistolainen ja vihreä tuntuu toivovan hallituspohjaksi vasemmistoliberaalia koalitiota (SDP+Vihr+Vas+RKP), mutta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10287615">heinäkuun alussa</a><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10287615">&nbsp;näidenpuolueiden kannatus oli yhteensä 46.1%</a>, siinä missä muiden eduskuntapuolueiden kannatus oli yhteensä 51.3%. En usko vasemmistoliberaalien saavan 101 paikkaa, ja vaikka tämä häviävän pieni mahdollisuus toteutuisi, niin eiköhän hallitukselle haluta vähintään 110-120 paikkaa. Eli vaikka demarit olisivat suurin puolue ja vihreät, vasemmisto ja RKP lähtisivät hallitukseen, tulee hallituksessa olemaan myös kokoomus tai kepu.</p><p>SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP pääsevät siis valitsemaan, haluavatko nykymallisesta sotesta sen kokoomuslaiset elementit (eli &rdquo;valinnanvapauden&rdquo;), vai kepulaiset elementit (enemmän maakuntia, esim. 18).</p><p>Kepu tulee häviämään vaaleissa enemmän kuin kokoomus, ja siksi sillä voi olla haluja lähteä oppositioon nostamaan kannatustaan. Mutta mikäli kepulle luvataan 18 maakuntaa, se saadaan kyllä houkuteltua myös hallitukseen. Lisäksi kepun ottaminen hallitukseen on käytännössä ainoa mahdollisuus välttää kokoomuksen kovaotteisesti ajama valinnanvapausmalli.</p><p>Eli vaikka oppositio nyt haukkuu sekä maakuntien suurta määrää että valinnanvapausmallia, todennäköisesti jompi kumpi tullaan hyväksymään. Kumpi näistä olisi pienempi paha?</p><p>Onko suuri maakuntien määrä vain kepun salajuoni?</p><p>Minulle 18 maakuntaa ei ole liikaa. Toki säästöjä tulee sitä vähemmän mitä enemmän maakuntia, mutta pieninkin maakunta (Keski-Pohjanmaa, asukasluku 68000) on lähes 100 kertaa suurempi kuin pienin Manner-Suomen kunta (Luhanka, asukasluku 723). Jos tähän asti Luhanka on kyennyt järjestämään sotepalvelut, uskon että Keski-Pohjanmaa pystyy samaan.</p><p>Mielestäni maakuntien on hyvä olla järkeviä kokonaisuuksia alueellisten keskusten ympärillä, eikä pelkästään geometriaan ja väkilukuun perustuvia mielivaltaisesti piirrettyjä alueita. Valmiiksi olemassaoleva alueellinen identiteetti lisää kiinnostusta maakunnan asioihin vaikuttamiseen, ja yksiselitteinen keskuspaikka vähentää intressiristiriitoja. Suurempi maakuntien määrä tarkoittaa enemmän demokratiaa, ja pelkästään rahassa mitattuna demokratia on lähes aina kalliimpaa kuin sanelu keskuksista päin.</p><p>Erityisesti vihreät tuttuni facebookissa tuntuvat pitävän suurta maakuntien määrää jonkinlaisena kepun salajuonena, jolla kepu pääsee sanelemaan maakuntien keskuskaupunkeja. Mutta jos verrataan viime eduskuntavaalien tuloksia maakuntakeskuksissa niiden keskuspaikkojen tuloksiin, huomataan että kepu hallitsee jo nyt lähes kaikkia maakuntakeskuksia joiden maakunnat tulevat todennäköisesti olemaan kepulaisia, esimerkiksi Joensuuta, Rovaniemeä, Oulua, Sotkamoa, Kuopiota ja Seinäjokea. Kepu ei ole vain maaseudun puolue, se on myös pienten maakuntakeskusten puolue. Tässä suhteessa maakuntauudistus hyödyttäisi kepua lähinnä vain Keski-Suomessa ja mahdollisesti Kaakkois-Suomessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla pelko &rdquo;kepun kasvavasta vallasta&rdquo; on täysin yliampuvaa. Eduskuntavaaleissa keskusta sai Helsingissä ja Uudellamaalla jaossa olleista yhteensä 57 paikasta vaivaiset 5 eikä tämä luku seuraavissa vaaleissa ainakaan nouse.</p><p>Jotkut vihreät myös pelkäävät, että maakuntauudistus kasvattaa &rdquo;autopuolueen&rdquo;, eli kehyskunnissa asuvien vaikutusvaltaa kaavoituksessa. Minusta on kuitenkin reilua, että kaupunkien kaavoitukseen pääsevät osallistumaan myös ne, jotka käyvät niissä töissä ja tekevät niissä suuren osan ostoksistaan. Kasvihuonepääntöjen vähentämisen eteen myös kehyskuntiin on tarpeen saada &rdquo;lisää kaupunkia&rdquo;, eli tiiviimpää kaavoittamista. Kaavoitusvallan siirtäminen maakunnille tekee tästä entistä mahdollisempaa. En usko että &rdquo;autopuolue&rdquo; on pidemmällä aikavälillä maakuntauudistuksen voittaja, päinvastoin.</p><p>Mitä taas valinnanvapausmalliin tulee, voi hyvinkin olla olemassa sellainen valinnanvapausmalli joka ei johda menojen räjähtämiseen ja miljardien päätymiseen veroparatiiseihin. Kokoomuksen kanssa sellaista mallia ei kuitenkaan keksitä.</p><p>Toukokuussa <a href="https://twitter.com/Arautiainen/status/999335368444071936">kyselin twitter-seuraajiltani</a> että miten käy, useampi näki tulevaisuudessa ennemminkin paljon maakuntia kuin kokoomuksen käsityksen &rdquo;valinnanvapaudesta&rdquo;. Tämä on varmaankin toiveajattelua. Sekä demareille että vihreille kokoomus on yleensä ollut mieluisampi hallituskumppani kuin kepu, ovathan kaikki kolme kaupunkilaisten puolueita.</p><p>Siispä veikkaukseni on, että maakuntien määrää karsitaan, mutta demarien ja vihreiden palopuheet nykyisen valinnanvapausmallin turmiollisuudesta unohtuvat seuraavalla hallituskaudella, ja se hyväksytään pienin korjauksin.</p><p>Kumman sinä ottaisit jos olisi pakko valita, kokoomuksen valinnanvapausmallin vai kepun 18 maakuntaa?</p><p>Antti Rautiainen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kesäkuun viimeisellä viikolla hallituspuolueet myöntyivät soteuudistuksen lykkääntymiseen. Periaatteessa on vielä mahdollista, että maakuntavaalit järjestettäisiin eduskuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2019. Venetsian komission suositus on, että vaalilait hyväksyttäisiin vähintään puoli vuotta ennen vaalien järjestämistä. Tätä suositusta voi noudattaa, mikäli soteuudistus valmistuu lokakuussa 2018. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, sotevaliokunta nimittäin palaa asian käsittelyyn vasta elo-syyskuun vaihteessa.

Venetsian komission suositus on tietysti vain suositus. Tätä isompi ongelma hallitukselle on sen todella kapea enemmistö eduskunnassa. Koska Elina Lepomäki ja Paavo Väyrynen ovat sanoneet äänestävänsä uudistusta vastaan, hallituspuolueilla on vain 102 ääntä vastustajien 96 ääntä vastaan. Kolme ei-ääntä lisää riittää kaatamaan uudistuksen, koska puhemies ei äänestä. Esimerkiksi Helsingissä kokoomus vastustaa nykymuotoista soteuudistusta. Helsinkiläisiä kokoomusedustajia on kuusi, eli puolet näistä riittäisi. Mikäli soteuudistus ei kaadu perustuslakiin tai muihin lakiteknisiin ongelmiin, se voi hyvinkin kaatua poliittisiin ongelmiin.

Tällöin uudistusta pääsee yrittämään seuraava hallitus. Se tulee lähes varmasti olemaan enemmistöhallitus, mutta Suomessa ei ole koskaan ollut enemmistöhallitusta jossa ei olisi ollut mukana joko keskusta (tai sen edeltäjäpuolue maalaisliitto) tai kokoomus. Moni vasemmistolainen ja vihreä tuntuu toivovan hallituspohjaksi vasemmistoliberaalia koalitiota (SDP+Vihr+Vas+RKP), mutta heinäkuun alussa näidenpuolueiden kannatus oli yhteensä 46.1%, siinä missä muiden eduskuntapuolueiden kannatus oli yhteensä 51.3%. En usko vasemmistoliberaalien saavan 101 paikkaa, ja vaikka tämä häviävän pieni mahdollisuus toteutuisi, niin eiköhän hallitukselle haluta vähintään 110-120 paikkaa. Eli vaikka demarit olisivat suurin puolue ja vihreät, vasemmisto ja RKP lähtisivät hallitukseen, tulee hallituksessa olemaan myös kokoomus tai kepu.

SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP pääsevät siis valitsemaan, haluavatko nykymallisesta sotesta sen kokoomuslaiset elementit (eli ”valinnanvapauden”), vai kepulaiset elementit (enemmän maakuntia, esim. 18).

Kepu tulee häviämään vaaleissa enemmän kuin kokoomus, ja siksi sillä voi olla haluja lähteä oppositioon nostamaan kannatustaan. Mutta mikäli kepulle luvataan 18 maakuntaa, se saadaan kyllä houkuteltua myös hallitukseen. Lisäksi kepun ottaminen hallitukseen on käytännössä ainoa mahdollisuus välttää kokoomuksen kovaotteisesti ajama valinnanvapausmalli.

Eli vaikka oppositio nyt haukkuu sekä maakuntien suurta määrää että valinnanvapausmallia, todennäköisesti jompi kumpi tullaan hyväksymään. Kumpi näistä olisi pienempi paha?

Onko suuri maakuntien määrä vain kepun salajuoni?

Minulle 18 maakuntaa ei ole liikaa. Toki säästöjä tulee sitä vähemmän mitä enemmän maakuntia, mutta pieninkin maakunta (Keski-Pohjanmaa, asukasluku 68000) on lähes 100 kertaa suurempi kuin pienin Manner-Suomen kunta (Luhanka, asukasluku 723). Jos tähän asti Luhanka on kyennyt järjestämään sotepalvelut, uskon että Keski-Pohjanmaa pystyy samaan.

Mielestäni maakuntien on hyvä olla järkeviä kokonaisuuksia alueellisten keskusten ympärillä, eikä pelkästään geometriaan ja väkilukuun perustuvia mielivaltaisesti piirrettyjä alueita. Valmiiksi olemassaoleva alueellinen identiteetti lisää kiinnostusta maakunnan asioihin vaikuttamiseen, ja yksiselitteinen keskuspaikka vähentää intressiristiriitoja. Suurempi maakuntien määrä tarkoittaa enemmän demokratiaa, ja pelkästään rahassa mitattuna demokratia on lähes aina kalliimpaa kuin sanelu keskuksista päin.

Erityisesti vihreät tuttuni facebookissa tuntuvat pitävän suurta maakuntien määrää jonkinlaisena kepun salajuonena, jolla kepu pääsee sanelemaan maakuntien keskuskaupunkeja. Mutta jos verrataan viime eduskuntavaalien tuloksia maakuntakeskuksissa niiden keskuspaikkojen tuloksiin, huomataan että kepu hallitsee jo nyt lähes kaikkia maakuntakeskuksia joiden maakunnat tulevat todennäköisesti olemaan kepulaisia, esimerkiksi Joensuuta, Rovaniemeä, Oulua, Sotkamoa, Kuopiota ja Seinäjokea. Kepu ei ole vain maaseudun puolue, se on myös pienten maakuntakeskusten puolue. Tässä suhteessa maakuntauudistus hyödyttäisi kepua lähinnä vain Keski-Suomessa ja mahdollisesti Kaakkois-Suomessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla pelko ”kepun kasvavasta vallasta” on täysin yliampuvaa. Eduskuntavaaleissa keskusta sai Helsingissä ja Uudellamaalla jaossa olleista yhteensä 57 paikasta vaivaiset 5 eikä tämä luku seuraavissa vaaleissa ainakaan nouse.

Jotkut vihreät myös pelkäävät, että maakuntauudistus kasvattaa ”autopuolueen”, eli kehyskunnissa asuvien vaikutusvaltaa kaavoituksessa. Minusta on kuitenkin reilua, että kaupunkien kaavoitukseen pääsevät osallistumaan myös ne, jotka käyvät niissä töissä ja tekevät niissä suuren osan ostoksistaan. Kasvihuonepääntöjen vähentämisen eteen myös kehyskuntiin on tarpeen saada ”lisää kaupunkia”, eli tiiviimpää kaavoittamista. Kaavoitusvallan siirtäminen maakunnille tekee tästä entistä mahdollisempaa. En usko että ”autopuolue” on pidemmällä aikavälillä maakuntauudistuksen voittaja, päinvastoin.

Mitä taas valinnanvapausmalliin tulee, voi hyvinkin olla olemassa sellainen valinnanvapausmalli joka ei johda menojen räjähtämiseen ja miljardien päätymiseen veroparatiiseihin. Kokoomuksen kanssa sellaista mallia ei kuitenkaan keksitä.

Toukokuussa kyselin twitter-seuraajiltani että miten käy, useampi näki tulevaisuudessa ennemminkin paljon maakuntia kuin kokoomuksen käsityksen ”valinnanvapaudesta”. Tämä on varmaankin toiveajattelua. Sekä demareille että vihreille kokoomus on yleensä ollut mieluisampi hallituskumppani kuin kepu, ovathan kaikki kolme kaupunkilaisten puolueita.

Siispä veikkaukseni on, että maakuntien määrää karsitaan, mutta demarien ja vihreiden palopuheet nykyisen valinnanvapausmallin turmiollisuudesta unohtuvat seuraavalla hallituskaudella, ja se hyväksytään pienin korjauksin.

Kumman sinä ottaisit jos olisi pakko valita, kokoomuksen valinnanvapausmallin vai kepun 18 maakuntaa?

Antti Rautiainen

 

 

 

]]>
16 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258491-tama-soteuudistus-todennakoisesti-kaatuu-minkalainen-on-seuraava#comments Kotimaa Keskusta Maakunta- ja soteuudistus Maakuntauudistus Sote-uudistus Valinnanvapaus Sat, 21 Jul 2018 09:58:48 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258491-tama-soteuudistus-todennakoisesti-kaatuu-minkalainen-on-seuraava
Korvataanko paras hyvällä? http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257524-korvataanko-paras-hyvalla <p>12 vuotta sitä on jo väännetty, sotea, eikä tulosta näy. Pääministeri syyttää eduskuntaa ja eduskunta hallitusta. Ulkopuolisen seuraajan on vaikea sanoa, kumpi on oikeassa. Mutta sen voi todeta, ettei hyvältä näytä demokratian toimivuuden kannalta. Jossakin takkuaa.</p><p>Henkilökohtaisesti olen koko ajan kysynyt, mistä perimmiltään on kysymys. Parannetaanko terveyspalveluja? Vai ajetaanko kahden suureen kompromissia, lehmänkaupaksikin nimitettyä, kuin käärmettä pyssyyn. Joskus viime kesänä kirjoitin omista tunnoistani kesäpaikkakuntani aviisiin. Länsi-Savoon mielipidekirjoituksen, jossa koskettelin asiaa viimeksi mainitulta kannalta. Lehmänkauppa se on, ja eikö siitä olisi hyvä luopua, vielä hyvän sään aikana.</p><p>Samaa olen ajatellut taloudellisesta näkökulmastakin. Kun liikeyritys valmistelee suurta investointia, se laatii laskelman, jonka toisena ainesosana ovat arvioidut kustannukset ja toisena rahoitusrakenne. Ero on sitten plussaa tai miinusta, ja jos viimeksimainittua, hankkeesta yleensä luovutaan. Tällaista laskelmaa en soten osalta ole havainnut. Yksi kertoo 3 miljarduín säästöistä ja toinen jopa vastaavansuuruisista miinuksista. Ota siinä sitten kantaa.</p><p>Jos eivät kustannuserät ole vielä selkeästi eriteltyjä, ei ole&nbsp; lopullisesti selvillä tulopuolen rakennekaan. Nyt valtion pussista. Sittemmmin ehkä oma maakuntavero, kolmas veroporras nykyisen kahden lisäksi. Tasaverona kunnallisveron tapaan vaiko progressiivisena kuten valtion tuloverokin? Taloudelliset vaikutukset ja rasituksen sekä tulonjakautumisen painopisteet - ei näistäkään ole tietoa. Viedäänkö siis päättäjiämme, eduskuntaa, kuin pässiä narusta? Ajetaanko sitä kompromissia, lehmänkauppaa, laskelmista tietämättä? Maakunnat kepulle, valinnanvapaus ovia yksityisille terveysfirmoille kokoomuksen avulla avaten&nbsp; ja veronmaksajien kukkarolla käyden kokoomukselle?</p><p>Ja sitten oleellisimpaan. Nyt valmistui iso kansainvälinen tutkimus terveydenhuollon tasosta ja kustannuksista maailman keskeisissä maissa. Suomelle ykkössija. Me olemme paras ja meillä toimivuus halvinta. Erinomaista! Mutta tämäkö sitten halutaan korvata sotella, jonka tuloksista emme etukäteen tiedä emmekä kustannuksistakaan. Haloo, päättäjät! Olisiko vakavan harkinnan paikka? Mihin maakuntia oikein tarvitaan - paitsi uusia virka- ja luottamuspaikkoja synnyttämään? Valinnanvapaus puolestaan synnytetään nostamalla yksityislääkärikäynnistä maksettavaa kelakorvausta tuntuvasti sen sijaan että nyt puhutaan vain sen poistosta! Eli: ollaanko parasta korvaamassa hyvällä - tai sellaiseksi kuvaillulla!</p> 12 vuotta sitä on jo väännetty, sotea, eikä tulosta näy. Pääministeri syyttää eduskuntaa ja eduskunta hallitusta. Ulkopuolisen seuraajan on vaikea sanoa, kumpi on oikeassa. Mutta sen voi todeta, ettei hyvältä näytä demokratian toimivuuden kannalta. Jossakin takkuaa.

Henkilökohtaisesti olen koko ajan kysynyt, mistä perimmiltään on kysymys. Parannetaanko terveyspalveluja? Vai ajetaanko kahden suureen kompromissia, lehmänkaupaksikin nimitettyä, kuin käärmettä pyssyyn. Joskus viime kesänä kirjoitin omista tunnoistani kesäpaikkakuntani aviisiin. Länsi-Savoon mielipidekirjoituksen, jossa koskettelin asiaa viimeksi mainitulta kannalta. Lehmänkauppa se on, ja eikö siitä olisi hyvä luopua, vielä hyvän sään aikana.

Samaa olen ajatellut taloudellisesta näkökulmastakin. Kun liikeyritys valmistelee suurta investointia, se laatii laskelman, jonka toisena ainesosana ovat arvioidut kustannukset ja toisena rahoitusrakenne. Ero on sitten plussaa tai miinusta, ja jos viimeksimainittua, hankkeesta yleensä luovutaan. Tällaista laskelmaa en soten osalta ole havainnut. Yksi kertoo 3 miljarduín säästöistä ja toinen jopa vastaavansuuruisista miinuksista. Ota siinä sitten kantaa.

Jos eivät kustannuserät ole vielä selkeästi eriteltyjä, ei ole  lopullisesti selvillä tulopuolen rakennekaan. Nyt valtion pussista. Sittemmmin ehkä oma maakuntavero, kolmas veroporras nykyisen kahden lisäksi. Tasaverona kunnallisveron tapaan vaiko progressiivisena kuten valtion tuloverokin? Taloudelliset vaikutukset ja rasituksen sekä tulonjakautumisen painopisteet - ei näistäkään ole tietoa. Viedäänkö siis päättäjiämme, eduskuntaa, kuin pässiä narusta? Ajetaanko sitä kompromissia, lehmänkauppaa, laskelmista tietämättä? Maakunnat kepulle, valinnanvapaus ovia yksityisille terveysfirmoille kokoomuksen avulla avaten  ja veronmaksajien kukkarolla käyden kokoomukselle?

Ja sitten oleellisimpaan. Nyt valmistui iso kansainvälinen tutkimus terveydenhuollon tasosta ja kustannuksista maailman keskeisissä maissa. Suomelle ykkössija. Me olemme paras ja meillä toimivuus halvinta. Erinomaista! Mutta tämäkö sitten halutaan korvata sotella, jonka tuloksista emme etukäteen tiedä emmekä kustannuksistakaan. Haloo, päättäjät! Olisiko vakavan harkinnan paikka? Mihin maakuntia oikein tarvitaan - paitsi uusia virka- ja luottamuspaikkoja synnyttämään? Valinnanvapaus puolestaan synnytetään nostamalla yksityislääkärikäynnistä maksettavaa kelakorvausta tuntuvasti sen sijaan että nyt puhutaan vain sen poistosta! Eli: ollaanko parasta korvaamassa hyvällä - tai sellaiseksi kuvaillulla!

]]>
47 http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257524-korvataanko-paras-hyvalla#comments Kotimaa Sote-uudistus Thu, 28 Jun 2018 06:41:50 +0000 Raimo Ilaskivi http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257524-korvataanko-paras-hyvalla
Kaikkonen jylisi, vihervassari-fillarikommari lyttäsi http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257493-kaikkonen-jylisi-vihervassari-fillarikommari-lyttasi <p>Pääministeri sitten ilmoitti Soten lykkääntymisestä. Minä seurasin ja yritin ymmärtää. Ehkä jotain ymmärsin, ehkä en. Yleensähän en.</p><p>Kuten varmaan moni on jo käsityksen sellaisen saanut nykyhallituksemme ajamasta soteuudistuksesta, että se on kääntynyt lähinnä Kepun aluehegemoniahimon ja Kokkarien terveysbisneshimon tyydyttämiseksi ja argumentit sen puolesta sikäli lepäävät tyhjän päällä, tuli hallituspuolue Keskustan ryhmyri edustaja Kaikkonen sen, siis argumentoinnin onttouden, hyvin alleviivanneeksi lennokkaassa ryhmäpuheenvuorossaan, josta ei syyttelyä ja uhkailua puuttunut. Lopuksi vielä tulikivenkatkuinen uhkaus, että jos sotea ei synny, on edessä Trumpcare ja terveydenhuollon yksityistämisen hallitsematon ryöpsähdys. &quot;Trumpcare ei ole Suomen tie&quot;.</p><p>Puheenvuoron lopun uhkailut saivat nolon käänteen myöhemmin keskustelussa, kun edustaja Andersson (vih.vass.fill.komm.) totesi kylmästi Kaikkoselle, ettei tiettävästi Trumpin mallia kukaan ole Suomeen haluamassa saati sellaista nähtävissä ja jos kunnissa jo on terveydenhuollon ulkoistamista eli yksityistämistä ja kiinteistöjen myyntiä tapahtunut, on siinä takana useimmiten juuri keskustalaisten ja kokoomuslaisten päättäjien toimet kunnissa ja kuntayhtymissä. Ja niin se on; useimmissa tapauksissa päättäjät ovat juuri keskustalaisia ja kokkareita.</p><p>Joo-o. Eipä tässä mikään ole vuosien aikana muuttunut. Retoriikka on edelleen samaa. Sumutus on edelleen samaa. Että kun se valinnanvapaus. Että kun se kun köyhä ja rikas pääsee yhtälaisesti hoitoon jne. Kun hallituksen kannalta ikävästi nyt esille tullut kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Suomessa on maailman kolmanneksi tehokkain ja edullisin terveydenhuoltojärjestelmä, ja jota myös eduskuntasalissa esille tuotiin, oli ministeri Orpolla vastaus valmiina: hän väitti, että jos Suomi nyt pärjää hyvin, johtuu se vain siitä, että järjestelmä on huippuunsa viritetty ja että jos mitään ei tehdä, ajaa se seinää päin. -Tässäkin oli uhkaus, mutta jo vähän epätoivoisen makuinen. Orposta näki, ettei hän oikein digannut siitä salissa useasti mainitusta kansainvälisestä tutkimuksesta. Totisesti se ei ollut hallituksen tilauslistalla.</p><p>On paradoksaalista se, kun hallitus uhkailee soten kaatumisen seurauksia yksityistämisaallolla, niin sotea se ajaa juuri yksityistämisen helpottamiseksi, kevennystä terveydenhoitomenoihin hyvin toimeentuleville ja monikansallisten suurfirmojen pääsyä helpommin rahastamaan. Nykyisen tehokkaan järjestelmän riittävästi resurssoinnista ei hallitus koskaan puhu. Oppositio siitäkin pääministerin ilmoitus -keskustelussa muistutti. Mutta kai se on niin tunkkaista ja sosialismille hajahtavaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri sitten ilmoitti Soten lykkääntymisestä. Minä seurasin ja yritin ymmärtää. Ehkä jotain ymmärsin, ehkä en. Yleensähän en.

Kuten varmaan moni on jo käsityksen sellaisen saanut nykyhallituksemme ajamasta soteuudistuksesta, että se on kääntynyt lähinnä Kepun aluehegemoniahimon ja Kokkarien terveysbisneshimon tyydyttämiseksi ja argumentit sen puolesta sikäli lepäävät tyhjän päällä, tuli hallituspuolue Keskustan ryhmyri edustaja Kaikkonen sen, siis argumentoinnin onttouden, hyvin alleviivanneeksi lennokkaassa ryhmäpuheenvuorossaan, josta ei syyttelyä ja uhkailua puuttunut. Lopuksi vielä tulikivenkatkuinen uhkaus, että jos sotea ei synny, on edessä Trumpcare ja terveydenhuollon yksityistämisen hallitsematon ryöpsähdys. "Trumpcare ei ole Suomen tie".

Puheenvuoron lopun uhkailut saivat nolon käänteen myöhemmin keskustelussa, kun edustaja Andersson (vih.vass.fill.komm.) totesi kylmästi Kaikkoselle, ettei tiettävästi Trumpin mallia kukaan ole Suomeen haluamassa saati sellaista nähtävissä ja jos kunnissa jo on terveydenhuollon ulkoistamista eli yksityistämistä ja kiinteistöjen myyntiä tapahtunut, on siinä takana useimmiten juuri keskustalaisten ja kokoomuslaisten päättäjien toimet kunnissa ja kuntayhtymissä. Ja niin se on; useimmissa tapauksissa päättäjät ovat juuri keskustalaisia ja kokkareita.

Joo-o. Eipä tässä mikään ole vuosien aikana muuttunut. Retoriikka on edelleen samaa. Sumutus on edelleen samaa. Että kun se valinnanvapaus. Että kun se kun köyhä ja rikas pääsee yhtälaisesti hoitoon jne. Kun hallituksen kannalta ikävästi nyt esille tullut kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Suomessa on maailman kolmanneksi tehokkain ja edullisin terveydenhuoltojärjestelmä, ja jota myös eduskuntasalissa esille tuotiin, oli ministeri Orpolla vastaus valmiina: hän väitti, että jos Suomi nyt pärjää hyvin, johtuu se vain siitä, että järjestelmä on huippuunsa viritetty ja että jos mitään ei tehdä, ajaa se seinää päin. -Tässäkin oli uhkaus, mutta jo vähän epätoivoisen makuinen. Orposta näki, ettei hän oikein digannut siitä salissa useasti mainitusta kansainvälisestä tutkimuksesta. Totisesti se ei ollut hallituksen tilauslistalla.

On paradoksaalista se, kun hallitus uhkailee soten kaatumisen seurauksia yksityistämisaallolla, niin sotea se ajaa juuri yksityistämisen helpottamiseksi, kevennystä terveydenhoitomenoihin hyvin toimeentuleville ja monikansallisten suurfirmojen pääsyä helpommin rahastamaan. Nykyisen tehokkaan järjestelmän riittävästi resurssoinnista ei hallitus koskaan puhu. Oppositio siitäkin pääministerin ilmoitus -keskustelussa muistutti. Mutta kai se on niin tunkkaista ja sosialismille hajahtavaa.

]]>
12 http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257493-kaikkonen-jylisi-vihervassari-fillarikommari-lyttasi#comments Pääministerin ilmoitus Sote-uudistus Wed, 27 Jun 2018 14:50:24 +0000 Yki Räikkälä http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257493-kaikkonen-jylisi-vihervassari-fillarikommari-lyttasi
Puna-multa veisi valinnanvapauden sulta http://kailintunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257451-puna-multa-veisi-valinnanvapauden-sulta <p>Sote-uudistusta voisi verrata jalkapallo-otteluun, jossa on menossa noin kymmenes jatkoerä. Kenttämestari alkaa vähitellen sammuttaa valoja, vaikka pilkut ovat vielä vetämättä.</p><p>Kansalaisen silmissä sama jatkojatko-show pyörii siis edelleen, ellei yksi merkittävä asia olisi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005733114.html">pääministerin tämänpäiväisen ilmoituksen</a> myötä muuttunut.</p><p>Eduskuntavaaleista tuli juuri nimittäin sote-vaalit.</p><p>Sipilän hallitus ehtinee syksyn ja talven mittaan säätämään sote-lait, joita tänään siis lykättiin. Keväällä 2019 ei muusta puhutakaan kuin elämästä vuosisadan uudistuksen maaliin sohimisen jälkeen.</p><p>Mutta.</p><p>Uudistuksen voimaantuloon vuoden 2021 alusta on pitkä aika. Lakeja tulee voimaan porrastetusti pitkin matkaa.</p><p>Jos seuraavien eduskuntavaalien 2019 voittaja olisi puna-multa (demarit ja keskusta), onkin poliittisesti&nbsp;varsin todennäköistä, että maakuntauudistus tulee, mutta valinnanvapautta ei.</p><p><strong>Sote-uudistus peruttu?</strong></p><p>Kuvitteellisen puna-multa -hallituksen olisi kovin helppoa tarttua erityisesti ideologisesti herkkään valinnanvapauteen ja puhaltaa se ulos kentältä. Ei tarvitsisi kuin vedota siihen, ettei kyseinen lainsäädäntö koskaan ehtinyt edes toimeenpanoon, ja että kansan juuri vaaleissa antamalla mandaatilla mennään.</p><p>Keskusta saisi maakuntansa, demarit vanhan malliset julkiset palvelunsa. Ja sote-uudistus alkaisi alusta ilman valinnanvapautta.</p><p>Valinnanvapauden turva olisi oikeastaan vain se, että kokoomus olisi seuraava pääministeripuolue. Vaalien kakkospaikaltakin olisi hallitusneuvotteluissa aika hankalaa tehdä valinnanvapaudesta hallituskysymystä.</p><p>Vaalit voittaakseen kokoomuksen tulisi onnistuneesti vääntää suomalaisille rautalangasta, miksi valinnanvapaus on keskeinen osa sote-uudistusta.</p><p>Lisäksi tulisi kertoa, miten turvataan valinnanvapauden oikeudellinen pohja.</p><p><strong>EU:n valtiontukisääntelystä</strong></p><p>EU:n valtiontukisääntely on syytä ottaa vakavasti. Mikäli valinnanvapaudessa mennään paitsion puolelle, voisivat yksityiset toimijat vaatia sote-liikelaitosten yhtiöittämistä epäreilun kilpailuasetelman takia.</p><p>Kuulostaako tutulta?</p><p>Eduskunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_26+2017.aspx">perustuslakivaliokuntahan edellytti vuosi sitten</a>, että yhtiöittämisestä osana valinnanvapausmallia luovutaan, koska se voisi käytännössä vaarantaa perustuslain turvaamien riittävien sote-palveluiden toimivuuden.</p><p>Eli suo siellä, vetelä täällä.</p><p>Tosin ei suinkaan ensimmäinen kerta, kun perusoikeudet ja EU-oikeus pelaavat eri suuntiin.</p><p>Ei voi välttyä ajatukselta, että jos&nbsp;kansanedustajissa olisi enemmän juristeja, tämäkin asia olisi arvioitu tarkemmin jo hallituskauden alkuvaiheessa.</p><p>Joka tapauksessa sote-uudistuksen lykkääntyminen antaisi nyt edelleen mahdollisuuden hakea laajempaa oikeusvarmuutta valinnanvapausmalliin.</p><p>Demokratiassa olisi lähes mahdotonta myöhemmin puolustaa jokaista kansalaista koskevaa sote-mallia, joka on alun perin myyty kansalaisille jonain aivan muuna ja vielä Suomen perustuslakiin vedoten.</p><p>Notifiointi EU-komissiolle ei tee autuaaksi, koska vasta EU-tuomioistuin on asiassa lopullinen päätöksentekotaho.</p><p>Tarvitaan asiantuntijoiden apua.</p><p><strong>Valinnanvapauden järkevyydestä</strong></p><p>Valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että jokainen pääsee nopeammin laadukkaiden sote-palveluiden piiriin, julkisten ja yksityisten.</p><p>Kilpailun lisääntyminen kirittää kaikkia toimijoita ja hillitsee sote-menojen kasvua. Suomi ikääntyy ja sote-menot tulevat kasvamaan.</p><p>Ei yksinkertaisesti ole oikein jäädä ideologisin perustein kököttämään vanhaan malliin, jos valinnanvapaudella voidaan tuottaa parempia palveluita järjestelmän kokonaistehokkuuden noustessa.</p><p>Esimerkiksi edustamassani Espoossa kunnan terveysasemia on ulkoistettu yksityisille toimijoille väestövastuupohjaisesti erinomaisin vertailutuloksin. Jonot kiireettömään lääkärinvastaanottoon yli puolittuivat.</p><p>Ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja kannattaakin muistaa, että valinnanvapaus on lopulta jokaisen kansalaisen paras turva nopealle ja hyvälle terveydenhoidolle.</p><p>Ja sitten ei muuta kuin äänestämään kentän parasta pelaajaa, kun pilkut on vedetty.</p> Sote-uudistusta voisi verrata jalkapallo-otteluun, jossa on menossa noin kymmenes jatkoerä. Kenttämestari alkaa vähitellen sammuttaa valoja, vaikka pilkut ovat vielä vetämättä.

Kansalaisen silmissä sama jatkojatko-show pyörii siis edelleen, ellei yksi merkittävä asia olisi pääministerin tämänpäiväisen ilmoituksen myötä muuttunut.

Eduskuntavaaleista tuli juuri nimittäin sote-vaalit.

Sipilän hallitus ehtinee syksyn ja talven mittaan säätämään sote-lait, joita tänään siis lykättiin. Keväällä 2019 ei muusta puhutakaan kuin elämästä vuosisadan uudistuksen maaliin sohimisen jälkeen.

Mutta.

Uudistuksen voimaantuloon vuoden 2021 alusta on pitkä aika. Lakeja tulee voimaan porrastetusti pitkin matkaa.

Jos seuraavien eduskuntavaalien 2019 voittaja olisi puna-multa (demarit ja keskusta), onkin poliittisesti varsin todennäköistä, että maakuntauudistus tulee, mutta valinnanvapautta ei.

Sote-uudistus peruttu?

Kuvitteellisen puna-multa -hallituksen olisi kovin helppoa tarttua erityisesti ideologisesti herkkään valinnanvapauteen ja puhaltaa se ulos kentältä. Ei tarvitsisi kuin vedota siihen, ettei kyseinen lainsäädäntö koskaan ehtinyt edes toimeenpanoon, ja että kansan juuri vaaleissa antamalla mandaatilla mennään.

Keskusta saisi maakuntansa, demarit vanhan malliset julkiset palvelunsa. Ja sote-uudistus alkaisi alusta ilman valinnanvapautta.

Valinnanvapauden turva olisi oikeastaan vain se, että kokoomus olisi seuraava pääministeripuolue. Vaalien kakkospaikaltakin olisi hallitusneuvotteluissa aika hankalaa tehdä valinnanvapaudesta hallituskysymystä.

Vaalit voittaakseen kokoomuksen tulisi onnistuneesti vääntää suomalaisille rautalangasta, miksi valinnanvapaus on keskeinen osa sote-uudistusta.

Lisäksi tulisi kertoa, miten turvataan valinnanvapauden oikeudellinen pohja.

EU:n valtiontukisääntelystä

EU:n valtiontukisääntely on syytä ottaa vakavasti. Mikäli valinnanvapaudessa mennään paitsion puolelle, voisivat yksityiset toimijat vaatia sote-liikelaitosten yhtiöittämistä epäreilun kilpailuasetelman takia.

Kuulostaako tutulta?

Eduskunnan perustuslakivaliokuntahan edellytti vuosi sitten, että yhtiöittämisestä osana valinnanvapausmallia luovutaan, koska se voisi käytännössä vaarantaa perustuslain turvaamien riittävien sote-palveluiden toimivuuden.

Eli suo siellä, vetelä täällä.

Tosin ei suinkaan ensimmäinen kerta, kun perusoikeudet ja EU-oikeus pelaavat eri suuntiin.

Ei voi välttyä ajatukselta, että jos kansanedustajissa olisi enemmän juristeja, tämäkin asia olisi arvioitu tarkemmin jo hallituskauden alkuvaiheessa.

Joka tapauksessa sote-uudistuksen lykkääntyminen antaisi nyt edelleen mahdollisuuden hakea laajempaa oikeusvarmuutta valinnanvapausmalliin.

Demokratiassa olisi lähes mahdotonta myöhemmin puolustaa jokaista kansalaista koskevaa sote-mallia, joka on alun perin myyty kansalaisille jonain aivan muuna ja vielä Suomen perustuslakiin vedoten.

Notifiointi EU-komissiolle ei tee autuaaksi, koska vasta EU-tuomioistuin on asiassa lopullinen päätöksentekotaho.

Tarvitaan asiantuntijoiden apua.

Valinnanvapauden järkevyydestä

Valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että jokainen pääsee nopeammin laadukkaiden sote-palveluiden piiriin, julkisten ja yksityisten.

Kilpailun lisääntyminen kirittää kaikkia toimijoita ja hillitsee sote-menojen kasvua. Suomi ikääntyy ja sote-menot tulevat kasvamaan.

Ei yksinkertaisesti ole oikein jäädä ideologisin perustein kököttämään vanhaan malliin, jos valinnanvapaudella voidaan tuottaa parempia palveluita järjestelmän kokonaistehokkuuden noustessa.

Esimerkiksi edustamassani Espoossa kunnan terveysasemia on ulkoistettu yksityisille toimijoille väestövastuupohjaisesti erinomaisin vertailutuloksin. Jonot kiireettömään lääkärinvastaanottoon yli puolittuivat.

Ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja kannattaakin muistaa, että valinnanvapaus on lopulta jokaisen kansalaisen paras turva nopealle ja hyvälle terveydenhoidolle.

Ja sitten ei muuta kuin äänestämään kentän parasta pelaajaa, kun pilkut on vedetty.

]]>
50 http://kailintunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257451-puna-multa-veisi-valinnanvapauden-sulta#comments Kotimaa Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit 2019 Sote-uudistus Tue, 26 Jun 2018 13:07:11 +0000 Kai Lintunen http://kailintunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257451-puna-multa-veisi-valinnanvapauden-sulta
Sote -valiokunnassa täysi riita käsittelyaikataulusta http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257233-sote-valiokunnassa-taysi-riita-kasittelyaikataulusta <p>Eduskunnasta välittyi hetki sitten uutinen (HS) , että&nbsp; sote -valiokunnan kokous&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005728610.html">päättyi kaaokseen</a>.</p><p>Minusta ei&nbsp; ole -ei hallitukselle&nbsp; eikä oppositiolle hyväksi -,&nbsp; että eduskunnan valiokunta alkaa riidellä&nbsp;poliittisin perustein lakien käsittelyaikataulusta.&nbsp;Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/960.aspx" id="ctl00_ctl46_g_a8ed09aa_d301_4d48_bf89_44e29f8e148f_csr1_EDKbasic_TitleLink" title="Krista Kiuru">Krista Kiuru</a>&nbsp;(SDP) ei ottanut uutisten&nbsp; mukaan äänestykseen&nbsp;valiokunnan varapuheenjohtaja&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/938.aspx" id="ctl00_ctl46_g_c180bea3_96e8_464f_bd04_9dc8910982a8_csr1_EDKbasic_TitleLink" title="Hannakaisa Heikkinen">Hannakaisa Heikkisen</a>&nbsp;(keskusta) esitystä valiokunnan työn jatkamisesta ensi viikon jälkeenkin.</p><p>****</p><p>Aiemmin aamu-uutisissa kerrottiin, että jos valiokunta ei saa heinäkuussa mietintöä valmiiksi sote -lakipaketista,&nbsp;&nbsp;sote- ja maakuntauudistus siirtyy pääministeri Juha Sipilän mukaan vuoden 2021 alkuun. Pääministeriltä tuo oli selvä enemmän tai vähemmän painostus eduskuntaa kohtaan.</p><p>Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiurun johtamistyylistä alkoi kevään mittaan kantautua monenlaista näkemystä. Krista Kiuru keräsi julkisuutta&nbsp; myös johtamassaan <a href="https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/valtuustoryhmien-puheenjohtajat-ihmettelevat-krista-kiurun-salaista-puhelinyhteytta-toimitaan-valittamatta-normaalin-elaman-saannoista-200883943/">Porin valtuustossa&nbsp;</a>&nbsp;aiemmin tänä vuonna.</p><p>****</p><p>Niin tai näin, alkaa tuntua, että jos jonkun näpit nyt paloi, niin kyllä ne enemmän pääministerin ja kepun näpit paloivat.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256760-sote-ja-maakuntauudistuksen-aikataulua-uhkaa-kriisi">Sote &ndash; ja maakuntauudistuksen aikataulua uhkaa kriisi</a></p><p>--&gt; tuossa blogissa ollut aikataulukuva on poistettu STM:n sivulta.</p><p>&nbsp;</p> Eduskunnasta välittyi hetki sitten uutinen (HS) , että  sote -valiokunnan kokous päättyi kaaokseen.

Minusta ei  ole -ei hallitukselle  eikä oppositiolle hyväksi -,  että eduskunnan valiokunta alkaa riidellä poliittisin perustein lakien käsittelyaikataulusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja  Krista Kiuru (SDP) ei ottanut uutisten  mukaan äänestykseen valiokunnan varapuheenjohtaja  Hannakaisa Heikkisen (keskusta) esitystä valiokunnan työn jatkamisesta ensi viikon jälkeenkin.

****

Aiemmin aamu-uutisissa kerrottiin, että jos valiokunta ei saa heinäkuussa mietintöä valmiiksi sote -lakipaketista,  sote- ja maakuntauudistus siirtyy pääministeri Juha Sipilän mukaan vuoden 2021 alkuun. Pääministeriltä tuo oli selvä enemmän tai vähemmän painostus eduskuntaa kohtaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiurun johtamistyylistä alkoi kevään mittaan kantautua monenlaista näkemystä. Krista Kiuru keräsi julkisuutta  myös johtamassaan Porin valtuustossa  aiemmin tänä vuonna.

****

Niin tai näin, alkaa tuntua, että jos jonkun näpit nyt paloi, niin kyllä ne enemmän pääministerin ja kepun näpit paloivat.

 

Sote – ja maakuntauudistuksen aikataulua uhkaa kriisi

--> tuossa blogissa ollut aikataulukuva on poistettu STM:n sivulta.

 

]]>
9 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257233-sote-valiokunnassa-taysi-riita-kasittelyaikataulusta#comments Kotimaa Sote - ja maa Sote-uudistus Thu, 21 Jun 2018 09:21:42 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257233-sote-valiokunnassa-taysi-riita-kasittelyaikataulusta
Sotea vai futista? http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257020-sotea-vai-futista <p>Olen seurannut jalkapalloa koko ikäni. Isäni toimi yli 30 vuotta Turussa paikallisen palloseuran lääkärinä ja niinpä istuin jo alle kouluikäisestä lähtien katsomassa Suomi-futista usein jonkun hiukan minua vanhemman pihakaverin kanssa. Jalkapallon MM-kisoista ensimmäiset muistikuvani ovat vuodelta 1970 &ndash; Pelen Uruguaytä vastaan tekemä soolomaali (jossa hän päästää pallon toiselta puolen ohi maalivahdin ja kiertää itse molarin toiselta) on jostain syystä mustavalkotelkkarista katsottuna painunut lähtemättömästi muistiini. Jalkapallon MM-kisat Venäjällä tulevatkin taas saamaan lähes jakamattoman huomioni seuraavan kuukauden ajaksi.</p><p>Oleellinen osa MM-kisojen seuraamista ovat erilaiset kisaveikkaukset. Vedonlyöntitoimistojen tilastoissa pienimmät voittokertoimet ovat Saksalla, Brasilialla sekä Ranskalla. Voittajaveikkauksia tehdään niin työpaikoilla kuin kaveripiireissä ja oman voittajasuosikin valinta tekee pelien seuraamisesta entistä mielenkiintoisempaa. Kisaennusteita tehdään aina valtionjohtoa myöten: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Ylen kisalähetykselle oman korkean kertoimen veikkauksensa ennustaessaan Islannin voittavan MM-pronssia. Itsekin olen valinnut Islannin (kisojen FAN-ID) suosikkijoukkueekseni - ei vähiten sen upean kannattajajoukon takia.</p><p>Myös Sipilän hallituksen sote-esityksen kohtalosta on monenlaisia veikkauksia liikkeellä. Varmaan kansainvälisillä vedonlyöntitoimistoilla on kertoimet sekä hallituksen hajoamiselle että sote-esityksen läpimenolle. Itse en ole soten puolesta taikka vastaan vetoa lyönyt, mutta joitain veikkauksia soten osalta haluan silti tehdä.</p><p>Hallitus antaa 18.6. alkavalla viikolla vastineensa perustuslakivaliokunnan lakipakettiin esittämiin muutosvaatimuksiin. Veikkaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon menokehyksen osalta hallitus lieventää ehdotustaan eli nostaa sote-menojen vuosikasvun n. 1,5 % tasolle. Mahtaako tämä vielä perustuslakivaliokuntaa tyydyttää, koska tuolla summalla vasta katettaisiin väestön vanhenemisen aiheuttama kustannuskasvu. Kehysbudjetin rahoitusleikkaukset ja soten tuomat uudet kuluerät ovat hyvin ongelmallinen yhdistelmä paljon palveluja tarvitsevien kannalta.</p><p>Soten vaiheistuksen osalta veikkaan Sipilän hallituksen ehdottavan vain puolen vuoden aikataulupidennystä. En usko, että tämä riittää perustuslakivaliokunnalle ottaen huomioon tietojärjestelmäkehitykseen ja palvelujärjestelmän rakennemuutokseen liittyvän epävarmuuden. Perustuslakivaliokunnan edellyttämä merkittävästi pidempi vaiheistus tarkoittaneekin, että valinnanvapaus ehdotetussa muodossaan voisi toteutua vuonna 2023 eli seuraavan vaalikauden lopulla.</p><p>Sote-esitystä on minusta ehdotetussa muodossa käytännössä mahdotonta saada vastaamaan EU:n perussopimusten vaatimuksia kilpailuneutraliteetin osalta. Hallitushan esitti ensin kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi perusterveydenhuollon toimintojen yhtiöittämistä. Soten kilpailuneutraliteettiongelmat on huolellisesti perusteltu Sipilän hallituksen alkuperäisessä esityksessä. Nyt yhtiöittämisvelvoite on poistettu esityksestä, mutta julkisen liikelaitoksen ja yksityisten yhtiöiden olisi edelleen tarkoitus kilpailla markkinoilla asiakkaista. Liikelaitoksen konkurssisuoja on EU-oikeudessa katsottu rajattomaksi valtiontakaukseksi. Kun EU:n perussopimukset edellyttävät notifikaatiota komissiolle sellaisesta lainsäädännöstä, joka voi sisältää valtiontukea, on notifikaatiota mahdotonta välttää rikkomatta EU:n perussopimusten (SEUT 106 artikla) vaatimuksia.</p><p>Asiakassuunnitelman velvoittavuutta ja potilaan oikeusturvaa koskevat ongelmat on hallituksen helppo ratkaista yksinkertaisesti poistamalla asiakassuunnitelman oikeudellinen sitovuus. Samalla kuitenkin poistuu se vähäinenkin sote-integraatio, jota hallituksen sote-esityksessä on saatu säilymään. Kun toimiva integraatio on myös keskeinen hoidon kustannustehokkuuden varmentaja, häviävät velvoittavuuden poistamisella loputkin sote-uudistuksen säästöpotentiaalista. Kustannusten kasvun lisäksi integraation heikkeneminen nykytilanteeseen nähden tulee lisäämään potilaiden pomputtelua luukulta toiselle.</p><p>Sote-uudistuksen monituottajamallin tietosuojaongelmat ovat mielestäni niin vaikeita, ettei niitä pystytä hallituksen vastineessa eikä lakien valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa ratkaisemaan. Sipilän hallitus on kaikissa lakiesityksissään systemaattisesti pyrkinyt väistämään niin EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia kuin ihmisoikeussopimusten velvoitteita arkaluonteisten henkilötietojen suojaamiseksi. Jos esitykset runnotaan eduskunnassa läpi, on tuloksena valituksia sekä ihmisoikeustuomioistuimeen että Euroopan unionin tuomioistuimeen. Ne voivat viedä pohjan koko ehdotetulta sote-rakenteelta.</p><p>Eduskunnan perustuslakivaliokunta on aikatauluttanut asiantuntijakuulemiset elo-syyskuulle. Jos perustuslakivaliokunta saa oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-mietinnöstä tehdyksi lokakuun puoliväliin mennessä, on sote-lakipaketti mahdollista saada suuren salin äänestyksiin marraskuussa 2018. Jos lait hyväksytään, voivat ne tulla voimaan joulukuussa 2018. Kun maakuntavaaleille tarvitaan vähintään 6 kuukautta aikaa lakien voimaantulosta, voivat vaalit olla joko eurovaalien yhteydessä toukokuussa taikka erillisenä vaalina kesäkuussa 2018 (noin vuoden kuluttua).</p><p>Sote-paketin käsittelyveikkauksen lisäksi veikkaan edelleen, että hallitusrintama saattaa syksyllä heiketä entisestään. Sote-uudistus, aktiivimalli tai nuorten työntekijöiden työsuhdeturvan heikentäminen eivät ole erityisiä vaalivaltteja edustajanpaikkaansa uusimaan haluaville kansanedustajille. Sinisten kansanedustajista melkoinen osa hallinnoi ministerinsalkkua, mutta puolueen muiden kansanedustajien voi olla vaikea löytää perusteita epäsuosittujen uudistusten tukemiseen vaalien lähestyessä. Myös Kokoomuksen kansanedustajat Helsingissä ja Uudellamaalla joutuvat miettimään sitä, miten sote- ja maakuntauudistus on selitettävissä äänestäjille.</p><p>Lähden itse juhannuksen jälkeen pariksi viikoksi Venäjälle seuraamaan maailman suosituinta urheilutapahtumaa paikan päältä. Sote-uudistusta kommentoin (jos kommentoitavaa eduskunnan kesätauon aikana on) twitter-tilini (@lasleh) kautta. Sote-aiheisiin blogeihin palaan, jos aiheita vielä on, kesälomien jälkeen. Toivon aurinkoista juhannusta, virkistävää kesälomaa sekä hienoja MM-futishetkiä kaikille blogini lukijoille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen seurannut jalkapalloa koko ikäni. Isäni toimi yli 30 vuotta Turussa paikallisen palloseuran lääkärinä ja niinpä istuin jo alle kouluikäisestä lähtien katsomassa Suomi-futista usein jonkun hiukan minua vanhemman pihakaverin kanssa. Jalkapallon MM-kisoista ensimmäiset muistikuvani ovat vuodelta 1970 – Pelen Uruguaytä vastaan tekemä soolomaali (jossa hän päästää pallon toiselta puolen ohi maalivahdin ja kiertää itse molarin toiselta) on jostain syystä mustavalkotelkkarista katsottuna painunut lähtemättömästi muistiini. Jalkapallon MM-kisat Venäjällä tulevatkin taas saamaan lähes jakamattoman huomioni seuraavan kuukauden ajaksi.

Oleellinen osa MM-kisojen seuraamista ovat erilaiset kisaveikkaukset. Vedonlyöntitoimistojen tilastoissa pienimmät voittokertoimet ovat Saksalla, Brasilialla sekä Ranskalla. Voittajaveikkauksia tehdään niin työpaikoilla kuin kaveripiireissä ja oman voittajasuosikin valinta tekee pelien seuraamisesta entistä mielenkiintoisempaa. Kisaennusteita tehdään aina valtionjohtoa myöten: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Ylen kisalähetykselle oman korkean kertoimen veikkauksensa ennustaessaan Islannin voittavan MM-pronssia. Itsekin olen valinnut Islannin (kisojen FAN-ID) suosikkijoukkueekseni - ei vähiten sen upean kannattajajoukon takia.

Myös Sipilän hallituksen sote-esityksen kohtalosta on monenlaisia veikkauksia liikkeellä. Varmaan kansainvälisillä vedonlyöntitoimistoilla on kertoimet sekä hallituksen hajoamiselle että sote-esityksen läpimenolle. Itse en ole soten puolesta taikka vastaan vetoa lyönyt, mutta joitain veikkauksia soten osalta haluan silti tehdä.

Hallitus antaa 18.6. alkavalla viikolla vastineensa perustuslakivaliokunnan lakipakettiin esittämiin muutosvaatimuksiin. Veikkaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon menokehyksen osalta hallitus lieventää ehdotustaan eli nostaa sote-menojen vuosikasvun n. 1,5 % tasolle. Mahtaako tämä vielä perustuslakivaliokuntaa tyydyttää, koska tuolla summalla vasta katettaisiin väestön vanhenemisen aiheuttama kustannuskasvu. Kehysbudjetin rahoitusleikkaukset ja soten tuomat uudet kuluerät ovat hyvin ongelmallinen yhdistelmä paljon palveluja tarvitsevien kannalta.

Soten vaiheistuksen osalta veikkaan Sipilän hallituksen ehdottavan vain puolen vuoden aikataulupidennystä. En usko, että tämä riittää perustuslakivaliokunnalle ottaen huomioon tietojärjestelmäkehitykseen ja palvelujärjestelmän rakennemuutokseen liittyvän epävarmuuden. Perustuslakivaliokunnan edellyttämä merkittävästi pidempi vaiheistus tarkoittaneekin, että valinnanvapaus ehdotetussa muodossaan voisi toteutua vuonna 2023 eli seuraavan vaalikauden lopulla.

Sote-esitystä on minusta ehdotetussa muodossa käytännössä mahdotonta saada vastaamaan EU:n perussopimusten vaatimuksia kilpailuneutraliteetin osalta. Hallitushan esitti ensin kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi perusterveydenhuollon toimintojen yhtiöittämistä. Soten kilpailuneutraliteettiongelmat on huolellisesti perusteltu Sipilän hallituksen alkuperäisessä esityksessä. Nyt yhtiöittämisvelvoite on poistettu esityksestä, mutta julkisen liikelaitoksen ja yksityisten yhtiöiden olisi edelleen tarkoitus kilpailla markkinoilla asiakkaista. Liikelaitoksen konkurssisuoja on EU-oikeudessa katsottu rajattomaksi valtiontakaukseksi. Kun EU:n perussopimukset edellyttävät notifikaatiota komissiolle sellaisesta lainsäädännöstä, joka voi sisältää valtiontukea, on notifikaatiota mahdotonta välttää rikkomatta EU:n perussopimusten (SEUT 106 artikla) vaatimuksia.

Asiakassuunnitelman velvoittavuutta ja potilaan oikeusturvaa koskevat ongelmat on hallituksen helppo ratkaista yksinkertaisesti poistamalla asiakassuunnitelman oikeudellinen sitovuus. Samalla kuitenkin poistuu se vähäinenkin sote-integraatio, jota hallituksen sote-esityksessä on saatu säilymään. Kun toimiva integraatio on myös keskeinen hoidon kustannustehokkuuden varmentaja, häviävät velvoittavuuden poistamisella loputkin sote-uudistuksen säästöpotentiaalista. Kustannusten kasvun lisäksi integraation heikkeneminen nykytilanteeseen nähden tulee lisäämään potilaiden pomputtelua luukulta toiselle.

Sote-uudistuksen monituottajamallin tietosuojaongelmat ovat mielestäni niin vaikeita, ettei niitä pystytä hallituksen vastineessa eikä lakien valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa ratkaisemaan. Sipilän hallitus on kaikissa lakiesityksissään systemaattisesti pyrkinyt väistämään niin EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia kuin ihmisoikeussopimusten velvoitteita arkaluonteisten henkilötietojen suojaamiseksi. Jos esitykset runnotaan eduskunnassa läpi, on tuloksena valituksia sekä ihmisoikeustuomioistuimeen että Euroopan unionin tuomioistuimeen. Ne voivat viedä pohjan koko ehdotetulta sote-rakenteelta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on aikatauluttanut asiantuntijakuulemiset elo-syyskuulle. Jos perustuslakivaliokunta saa oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-mietinnöstä tehdyksi lokakuun puoliväliin mennessä, on sote-lakipaketti mahdollista saada suuren salin äänestyksiin marraskuussa 2018. Jos lait hyväksytään, voivat ne tulla voimaan joulukuussa 2018. Kun maakuntavaaleille tarvitaan vähintään 6 kuukautta aikaa lakien voimaantulosta, voivat vaalit olla joko eurovaalien yhteydessä toukokuussa taikka erillisenä vaalina kesäkuussa 2018 (noin vuoden kuluttua).

Sote-paketin käsittelyveikkauksen lisäksi veikkaan edelleen, että hallitusrintama saattaa syksyllä heiketä entisestään. Sote-uudistus, aktiivimalli tai nuorten työntekijöiden työsuhdeturvan heikentäminen eivät ole erityisiä vaalivaltteja edustajanpaikkaansa uusimaan haluaville kansanedustajille. Sinisten kansanedustajista melkoinen osa hallinnoi ministerinsalkkua, mutta puolueen muiden kansanedustajien voi olla vaikea löytää perusteita epäsuosittujen uudistusten tukemiseen vaalien lähestyessä. Myös Kokoomuksen kansanedustajat Helsingissä ja Uudellamaalla joutuvat miettimään sitä, miten sote- ja maakuntauudistus on selitettävissä äänestäjille.

Lähden itse juhannuksen jälkeen pariksi viikoksi Venäjälle seuraamaan maailman suosituinta urheilutapahtumaa paikan päältä. Sote-uudistusta kommentoin (jos kommentoitavaa eduskunnan kesätauon aikana on) twitter-tilini (@lasleh) kautta. Sote-aiheisiin blogeihin palaan, jos aiheita vielä on, kesälomien jälkeen. Toivon aurinkoista juhannusta, virkistävää kesälomaa sekä hienoja MM-futishetkiä kaikille blogini lukijoille.

]]>
5 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257020-sotea-vai-futista#comments Kotimaa Jalkapallon MM-kisat Kesäloma Perustuslaki Sote-uudistus Valinnanvapauslaki Sun, 17 Jun 2018 08:16:28 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257020-sotea-vai-futista
Sipilä valehteli eduskunnalle komission sote-arvioinnista http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256842-sipila-valehteli-eduskunnalle-komission-sote-arvioinnista <p>Pääministeri Juha Sipilä on&nbsp;<em>jälleen kerran valehdellut&nbsp;</em>ja&nbsp;<em>johtanut eduskuntaa harhaan.&nbsp;</em>Sipilä väitti eduskunnalle, että <em>&rdquo;Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta&rdquo;</em>. Helsingin Sanomien saamien tietojen perusteella väite on puutaheinää, sillä <a href="http://että ”komissio tarkastelee kaikki valtiontukinotifikaatiot, jotka se saa jäsenvaltioilta”.">HS oli kysynyt </a>Euroopan komission kilpailuosastolta, onko tällaisia puheita ollut. Virallinen vastaus oli ollut,&nbsp;että <em>&rdquo;komissio tarkastelee kaikki valtiontukinotifikaatiot, jotka se saa jäsenvaltioilta&quot;</em> eli komission edustajat eivät voi sanoa, että komissio kieltäytyisiä käsittelemästä notifikaatiota.</p><p>On selvää, että Sipilä on johtanut eduskuntaa harhaan edistääkseen sote-uudistusta, vaikka korkein hallinto-oikeus piti notifikaation tekemistä välttämättömänä. Perustuslakivaliokunta puolestaan edellytti notifikaatiota, jos&nbsp;&nbsp;sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa varmistusta järjestelmän hyväksyttävyydestä EU:n valtiontukisääntöjen kannalta. Jos jotain, niin notifikaation olisi pitänyt olla selviö. Mutta sen sijaan Sipilä jatkoi bolshevistisella rauhallisuudellaan totuudesta piittaamatonta politikointia. Tarkoitus näyttää pyhittävän keinot, vaikka tarkoituksen jalouskin on kauniisti sanoen kyseenalaisella tolalla.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kuinka kauan tämän farssin annetaan jatkua? Enkä nyt tarkoita vain sote-uudistusta vaan ihan Sipilän kelvollisuutta jatkaa maamme pääministerinä. Pääministeri on tässä maassa eronnut faksiepäselvyyksien takia kenties siksi, kun sattui olemaan nainen, mutta Hyvät Veljet saavat näemmä puuhastella rauhassa ja siinä sivussa johtaa harhaan maamme korkeinta lainsäädäntöelintä ja tehdä pilkkaa kansanedustuslaitoksesta, demokratiasta ja hyvän hallinnon periaatteeista.</p><p><em>Mendacem memorem esse oportet.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p> Pääministeri Juha Sipilä on jälleen kerran valehdellut ja johtanut eduskuntaa harhaan. Sipilä väitti eduskunnalle, että ”Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta”. Helsingin Sanomien saamien tietojen perusteella väite on puutaheinää, sillä HS oli kysynyt Euroopan komission kilpailuosastolta, onko tällaisia puheita ollut. Virallinen vastaus oli ollut, että ”komissio tarkastelee kaikki valtiontukinotifikaatiot, jotka se saa jäsenvaltioilta" eli komission edustajat eivät voi sanoa, että komissio kieltäytyisiä käsittelemästä notifikaatiota.

On selvää, että Sipilä on johtanut eduskuntaa harhaan edistääkseen sote-uudistusta, vaikka korkein hallinto-oikeus piti notifikaation tekemistä välttämättömänä. Perustuslakivaliokunta puolestaan edellytti notifikaatiota, jos  sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa varmistusta järjestelmän hyväksyttävyydestä EU:n valtiontukisääntöjen kannalta. Jos jotain, niin notifikaation olisi pitänyt olla selviö. Mutta sen sijaan Sipilä jatkoi bolshevistisella rauhallisuudellaan totuudesta piittaamatonta politikointia. Tarkoitus näyttää pyhittävän keinot, vaikka tarkoituksen jalouskin on kauniisti sanoen kyseenalaisella tolalla.  

Kuinka kauan tämän farssin annetaan jatkua? Enkä nyt tarkoita vain sote-uudistusta vaan ihan Sipilän kelvollisuutta jatkaa maamme pääministerinä. Pääministeri on tässä maassa eronnut faksiepäselvyyksien takia kenties siksi, kun sattui olemaan nainen, mutta Hyvät Veljet saavat näemmä puuhastella rauhassa ja siinä sivussa johtaa harhaan maamme korkeinta lainsäädäntöelintä ja tehdä pilkkaa kansanedustuslaitoksesta, demokratiasta ja hyvän hallinnon periaatteeista.

Mendacem memorem esse oportet.

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
20 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256842-sipila-valehteli-eduskunnalle-komission-sote-arvioinnista#comments hallitus Keskusta Sipilä Sote-uudistus Valehtelu Wed, 13 Jun 2018 17:56:35 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256842-sipila-valehteli-eduskunnalle-komission-sote-arvioinnista
Jääkö järjestöille tilaa sotessa? http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256731-jaako-jarjestoille-tilaa-sotessa <p>Maakunta- ja sote-uudistusta on moitittu pitkin matkaa heikosta valmistelusta ja asiantuntijoiden näkemysten sivuuttamisesta; eikä syyttä. Jopa aivan perustavaa laatua olevien asioiden selvittäminen on jäänyt kalkkiviivoille.</p> <p>Sote-uudistuksen valinnanvapautta kehuttiin mahdollisuutena asiakkaalle valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön palveluista. Tätä &rdquo;kolmikanta-mantraa&rdquo; hoettiin viime kevään kuntavaaleihin saakka. Viimeisessä puheenjohtajien TV-tentissä totesin, että taitaa EU:n kilpailuneutraliteettisäännökset estää julkista tukea saavien järjestöjen osallistumisen markkinamalliin. Sipilän, Orpon ja Soinin silloiset kommentit &rdquo;Mitä? Estää? EU?&rdquo; paljastivat, ettei oltu tätäkään asiaa loppuun asti ajateltu.</p> <p>Asia alkoi nimittäin entisenä meppinä vaivaamaan, sillä tiesin EU:n kilpailuneutraliteetti sääntöjen olleen aiemminkin ongelmallisia järjestöille kilpailutustilanteessa ja ns. de minimis eli vähäisen tuen-säännön soveltamisessa. Kilpailuneutraliteettiongelmaan itse asiassa kiertyy tämä vielä kokoluokkaa suurempikin haaste koko valinnanvapausmallin notifikaatio-tarpeesta EU:ssa. Maakuntien liikelaitokset julkisina toimijoina eivät voi mennä konkurssiin ja niillä on erilainen mahdollisuus rahoitukseen, joten koko mallin oikeellisuus on haastettu. Eduskunnan kyselyntunnilla hallitus sitten kertoi, ettei asiaa aio EU-komissiosta selvittää, ja perustelut sille kuulemme ensi viikolla!</p> <p>Järjestöistä puhuminen tasavertaisena toimijana maku-sote-mallissa siis lakkasi, mutta 1,3 miljoonan sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimijan panosta ei olisi vara hukatakaan. Järjestöt ovat Suomessa merkittävä sote- ja hyvinvointipalvelujen tuottajataho, joka työllistää noin 50&nbsp;000 ihmistä ja toiminnassa pyörii puoli miljoonaa vapaaehtoista sekä 260&nbsp;000 vertaistukijaa.</p> <p>Itse asiassa hyvin merkittävä osa kaikista sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoista on alun perin järjestöjen ja vapaaehtoisliikkeiden perustamaa, alkaen esim. seurakuntien diakoniatyöstä ja kehitysvammaisten asumispalveluista. Järjestöjen merkitys varsinaisten sote-palveluiden tuottajana on pienentynyt sitä mukaa kun hyvinvointivaltio on vahvistunut. Nykyisin järjestöt toimivat ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä ja yleishyödyllisinä toimijoina, mutta osa järjestöistä tuottaa edelleen myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Järjestöt paikkaavat monia aukkopaikkoja ja ottavat usein koppia ihmisistä, jotka voisivat muuten päätyä esim. kalliiden sote-palveluiden piiriin. Monien harvinaisempien sairauksien potilasjärjestöt ovat saattaneet tarjota merkittävän osan ko. ihmisryhmän hoivapalveluista.</p> <p>Hallituskin ymmärsi, että tätä toimijajoukkoa ei ole vara hukata maku-sote-seikkailuissa. Sydänliiton pääsihteeri, entinen kansanedustaja ja oikeusministeri Tuija Brax värvättiin nopeasti yhdennaisen selvitysryhmäksi ja huhtikuun lopulla hän julkaisikin väliraporttinsa yleishyödyllisiä yhteisöjä sote-järjestelmässä koskevasta laajasta selvityksestä. On huhuttu, että raportin sisällön takia sitä ei olisi haluttu edes julki ennen lakipaketin valmistuttua äänestettäväksi. Kompromissi lienee ollut jakaa se kahteen osaan.<br /><br />Braxin väliraportistakin ymmärtää, että maakunta- ja sote-uudistus tarkoittaa isoa muutosta järjestöjen toimintaedellytyksiin. Tähän mennessä kunnat ovat olleet luontaisin yhteistyötaho paikallisesti. Nyt sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille, julkisen puolen tuotanto maakuntien liikelaitoksille ja rahoituksen kanavoiminen kunnilta valtion kautta maakunnille. Oikeastaan enää hyvinvointia ja terveyttä edistävät ns. hyte-tehtävät jäävät kuntien kontolle. Muutos on herättänyt valtavasti kysymyksiä järjestöjen roolista, rahoituksesta ja muista toimintaedellytyksistä jatkossa.</p> <p>Yhtiöittämispakko, joka vältettiin julkisen toimijan osalta, iskee nyt järjestöihin. Sote-uudistus vaatii järjestöjä tunnistamaan, onko järjestön työ jatkossa markkinaehtoista palvelutuotantoa vai järjestölähtöistä kansalaistoimintaa. Suuremmille järjestöille esim. sote-palveluntuotannon yhtiöittäminen varmasti onnistuu, mutta pienemmille järjestöille toimintojen eriyttäminen ja osakeyhtiön tai muun yritysmuodon pyörittäminen voi olla mahdotonta. Raportti esittää yhdistysten hallitusten vastuupaineita helpottamaan mm. yhdistyslakiin muutosta toimitusjohtajan palkkaamisen mahdollistamiseksi. Yhdellä tittelillä ei kuitenkaan kansalaisjärjestö ja yrityselämän kuilua kurota umpeen.<br /><br />Rahoitus on toinen koetinkivi. Sote-järjestöjen rahoituksesta tärkeä osa on tähän asti tullut kunnilta. Järjestöjen saamat avustukset ovat rahamääräisesti olleet varsin pieniä, mutta niiden toiminnan kannalta merkittäviä. Lisäksi kunnat ovat saattaneet antaa toimitiloja järjestöjen käyttöön ilmaiseksi tai edullisesti. Järjestöjen saaman tuen pienenemisen riski on uudessa mallissa olemassa, koska sote-palvelut eivät enää kuulu kunnan toimialaan. Kunnan yhteistyö yleishyödyllisten järjestöjen kanssa painottunee jatkossa järjestöihin, jotka toimivat kunnan vastuulle jäävillä toimialoilla kuten varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa, liikunnassa ja kulttuurissa.</p> <p>Raportissa todetaan, että maakunnan rooli järjestöjen paikallisen toiminnan avustamisen kannalta on &rdquo;parhaimmillaankin epäselvä&rdquo;. Järjestöt ovat myös hämmästelleet, onko niiden luotava toimintaansa maakuntataso vain ollakseen mukana maakuntatason toimijoina. Lisää toiminnan tasoja ei yleensä tuo muuta kuin lisää byrokratiaa. Tärkeä kysymys on, pystyvätkö tulevat maakuntapäättäjät talouspaineiden kasvaessa ja rahoitusleikkurin iskiessä edes huolehtimaan järjestöjen toimintaedellytyksistä.<br /><br />Soste ry:n uusimmassa järjestöbarometrissä yli 70% kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi, että ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä työ ja palvelut kärsivät myös kunnissa sinne jäävien resurssien puutteen takia. Uhka on, että järjestötyön toimintaedellytykset kapenevat siis sekä kuntien että tulevien maakuntien taholta.<br />&nbsp;</p> <p>On suuri sääli, jos kaiken muun sekavuuden lisäksi suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kivijalka, vapaaehtoinen järjestötyö, saadaan ajettua maku-soten myötä ahtaalle. Väestön ikääntymisestä johtuen on odotettavaa, että järjestöjä ja vapaaehtoistyötä tarvittaisiin ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä edistävässä toiminnassa tulevaisuudessa nykyistäkin enemmän. Puhumattakaan siitä alustasta, jonka järjestöt ovat tarjonneet mm. yhteisöllisyyden kokemiseen.</p> <p>Raportin pohjalta lienee tunnustettava tosiasiat; vain suurimmat järjestöt pystyvät yhtiöittämisen kautta olemaan valinnanvapausmallissa palveluntuottajina mukana. Suotavaa olisi, että pienemmät toimijat säilyisivät yhdistyspohjalta edes hengissä eikä niiden toimintamahdollisuuksia täysin romutettaisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakunta- ja sote-uudistusta on moitittu pitkin matkaa heikosta valmistelusta ja asiantuntijoiden näkemysten sivuuttamisesta; eikä syyttä. Jopa aivan perustavaa laatua olevien asioiden selvittäminen on jäänyt kalkkiviivoille.

Sote-uudistuksen valinnanvapautta kehuttiin mahdollisuutena asiakkaalle valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön palveluista. Tätä ”kolmikanta-mantraa” hoettiin viime kevään kuntavaaleihin saakka. Viimeisessä puheenjohtajien TV-tentissä totesin, että taitaa EU:n kilpailuneutraliteettisäännökset estää julkista tukea saavien järjestöjen osallistumisen markkinamalliin. Sipilän, Orpon ja Soinin silloiset kommentit ”Mitä? Estää? EU?” paljastivat, ettei oltu tätäkään asiaa loppuun asti ajateltu.

Asia alkoi nimittäin entisenä meppinä vaivaamaan, sillä tiesin EU:n kilpailuneutraliteetti sääntöjen olleen aiemminkin ongelmallisia järjestöille kilpailutustilanteessa ja ns. de minimis eli vähäisen tuen-säännön soveltamisessa. Kilpailuneutraliteettiongelmaan itse asiassa kiertyy tämä vielä kokoluokkaa suurempikin haaste koko valinnanvapausmallin notifikaatio-tarpeesta EU:ssa. Maakuntien liikelaitokset julkisina toimijoina eivät voi mennä konkurssiin ja niillä on erilainen mahdollisuus rahoitukseen, joten koko mallin oikeellisuus on haastettu. Eduskunnan kyselyntunnilla hallitus sitten kertoi, ettei asiaa aio EU-komissiosta selvittää, ja perustelut sille kuulemme ensi viikolla!

Järjestöistä puhuminen tasavertaisena toimijana maku-sote-mallissa siis lakkasi, mutta 1,3 miljoonan sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimijan panosta ei olisi vara hukatakaan. Järjestöt ovat Suomessa merkittävä sote- ja hyvinvointipalvelujen tuottajataho, joka työllistää noin 50 000 ihmistä ja toiminnassa pyörii puoli miljoonaa vapaaehtoista sekä 260 000 vertaistukijaa.

Itse asiassa hyvin merkittävä osa kaikista sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoista on alun perin järjestöjen ja vapaaehtoisliikkeiden perustamaa, alkaen esim. seurakuntien diakoniatyöstä ja kehitysvammaisten asumispalveluista. Järjestöjen merkitys varsinaisten sote-palveluiden tuottajana on pienentynyt sitä mukaa kun hyvinvointivaltio on vahvistunut. Nykyisin järjestöt toimivat ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä ja yleishyödyllisinä toimijoina, mutta osa järjestöistä tuottaa edelleen myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Järjestöt paikkaavat monia aukkopaikkoja ja ottavat usein koppia ihmisistä, jotka voisivat muuten päätyä esim. kalliiden sote-palveluiden piiriin. Monien harvinaisempien sairauksien potilasjärjestöt ovat saattaneet tarjota merkittävän osan ko. ihmisryhmän hoivapalveluista.

Hallituskin ymmärsi, että tätä toimijajoukkoa ei ole vara hukata maku-sote-seikkailuissa. Sydänliiton pääsihteeri, entinen kansanedustaja ja oikeusministeri Tuija Brax värvättiin nopeasti yhdennaisen selvitysryhmäksi ja huhtikuun lopulla hän julkaisikin väliraporttinsa yleishyödyllisiä yhteisöjä sote-järjestelmässä koskevasta laajasta selvityksestä. On huhuttu, että raportin sisällön takia sitä ei olisi haluttu edes julki ennen lakipaketin valmistuttua äänestettäväksi. Kompromissi lienee ollut jakaa se kahteen osaan.

Braxin väliraportistakin ymmärtää, että maakunta- ja sote-uudistus tarkoittaa isoa muutosta järjestöjen toimintaedellytyksiin. Tähän mennessä kunnat ovat olleet luontaisin yhteistyötaho paikallisesti. Nyt sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille, julkisen puolen tuotanto maakuntien liikelaitoksille ja rahoituksen kanavoiminen kunnilta valtion kautta maakunnille. Oikeastaan enää hyvinvointia ja terveyttä edistävät ns. hyte-tehtävät jäävät kuntien kontolle. Muutos on herättänyt valtavasti kysymyksiä järjestöjen roolista, rahoituksesta ja muista toimintaedellytyksistä jatkossa.

Yhtiöittämispakko, joka vältettiin julkisen toimijan osalta, iskee nyt järjestöihin. Sote-uudistus vaatii järjestöjä tunnistamaan, onko järjestön työ jatkossa markkinaehtoista palvelutuotantoa vai järjestölähtöistä kansalaistoimintaa. Suuremmille järjestöille esim. sote-palveluntuotannon yhtiöittäminen varmasti onnistuu, mutta pienemmille järjestöille toimintojen eriyttäminen ja osakeyhtiön tai muun yritysmuodon pyörittäminen voi olla mahdotonta. Raportti esittää yhdistysten hallitusten vastuupaineita helpottamaan mm. yhdistyslakiin muutosta toimitusjohtajan palkkaamisen mahdollistamiseksi. Yhdellä tittelillä ei kuitenkaan kansalaisjärjestö ja yrityselämän kuilua kurota umpeen.

Rahoitus on toinen koetinkivi. Sote-järjestöjen rahoituksesta tärkeä osa on tähän asti tullut kunnilta. Järjestöjen saamat avustukset ovat rahamääräisesti olleet varsin pieniä, mutta niiden toiminnan kannalta merkittäviä. Lisäksi kunnat ovat saattaneet antaa toimitiloja järjestöjen käyttöön ilmaiseksi tai edullisesti. Järjestöjen saaman tuen pienenemisen riski on uudessa mallissa olemassa, koska sote-palvelut eivät enää kuulu kunnan toimialaan. Kunnan yhteistyö yleishyödyllisten järjestöjen kanssa painottunee jatkossa järjestöihin, jotka toimivat kunnan vastuulle jäävillä toimialoilla kuten varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa, liikunnassa ja kulttuurissa.

Raportissa todetaan, että maakunnan rooli järjestöjen paikallisen toiminnan avustamisen kannalta on ”parhaimmillaankin epäselvä”. Järjestöt ovat myös hämmästelleet, onko niiden luotava toimintaansa maakuntataso vain ollakseen mukana maakuntatason toimijoina. Lisää toiminnan tasoja ei yleensä tuo muuta kuin lisää byrokratiaa. Tärkeä kysymys on, pystyvätkö tulevat maakuntapäättäjät talouspaineiden kasvaessa ja rahoitusleikkurin iskiessä edes huolehtimaan järjestöjen toimintaedellytyksistä.

Soste ry:n uusimmassa järjestöbarometrissä yli 70% kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi, että ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä työ ja palvelut kärsivät myös kunnissa sinne jäävien resurssien puutteen takia. Uhka on, että järjestötyön toimintaedellytykset kapenevat siis sekä kuntien että tulevien maakuntien taholta.
 

On suuri sääli, jos kaiken muun sekavuuden lisäksi suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kivijalka, vapaaehtoinen järjestötyö, saadaan ajettua maku-soten myötä ahtaalle. Väestön ikääntymisestä johtuen on odotettavaa, että järjestöjä ja vapaaehtoistyötä tarvittaisiin ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä edistävässä toiminnassa tulevaisuudessa nykyistäkin enemmän. Puhumattakaan siitä alustasta, jonka järjestöt ovat tarjonneet mm. yhteisöllisyyden kokemiseen.

Raportin pohjalta lienee tunnustettava tosiasiat; vain suurimmat järjestöt pystyvät yhtiöittämisen kautta olemaan valinnanvapausmallissa palveluntuottajina mukana. Suotavaa olisi, että pienemmät toimijat säilyisivät yhdistyspohjalta edes hengissä eikä niiden toimintamahdollisuuksia täysin romutettaisi.

]]>
3 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256731-jaako-jarjestoille-tilaa-sotessa#comments Järjestöt Kilpailuneutraliteetti Maku Sosiaali- ja terveysjärjestöt Sote-uudistus Mon, 11 Jun 2018 17:23:49 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256731-jaako-jarjestoille-tilaa-sotessa
Sote ja oikeusturva http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256625-sote-ja-oikeusturva <p>Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset 8.-10.6.2018 eivät tuoneet suuria uutisia sote-uudistuksen osalta. Pääministeri Sipilä valoi keskustaväkeen uskoa uudistusten läpimenosta ja kieltäytyi osaltaan osallistumasta sellaiseen hallitukseen, joka vaalien jälkeen peruisi nykyhallituksen uudistuksia. Valtiovarainministeri Orpo oli reaalipoliitikko ja kohdisti seuraavan vaalikauden tavoitteet verotuksen kohtuullisena pitämiseen. Hän jätti vielä avoimeksi, vastaako eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja maakuntauudistus lopulta Kokoomuksen tavoitteita.</p><p>Toki soten puolustajia myös Kokoomuksen puoluekokouksesta löytyi. Kovasti odotetun Orpon ja Vapaavuoren sote-keskustelun avauksessa oikeusministeri Antti Häkkänen puolusti sote-uudistuksen välttämättömyyttä mm. siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan integraatiota. Integraatio olikin alun perin Sipilän hallituksen uudistuksen ensimmäinen tavoite - markkinoiden avaaminen valinnanvapaudella oli tarkoitus toteuttaa vasta kun integraatio on ensin toteutettu. Oikeusministerille on ilmeisesti jostain jäänyt käsitys, että ehdotettu sote-malli toteuttaisi integraatiota paremmin kuin nykytilanne. Useimmat asiantuntijat ovat tästä toista mieltä, sillä perusterveydenhuollon eriyttäminen erillisiin sote-keskuksiin rikkoo pahasti terveydenhuollon integraation. Kun merkittävä osa sosiaalipalveluista vielä eriytetään muista palveluista pakollisella asiakassetelillä, on sosiaali- ja terveydenhuollon disintegraatio uudistuksessa melko täydellinen. Tämä lisää takuuvarmasti kokonaiskustannuksia ja heikentää hoidon vaikuttavuutta.</p><p>Oikeusministeri kuuluu Sipilän hallituksen ns. reformiministeriryhmään, joten voisi olettaa potilaan ja asiakkaan oikeusturvaa koskevien asioiden uudistuksessa olevan hyvässä kunnossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti kuitenkin tuoreessa lausunnossaan varsin paljon huomiota oikeusturvaa koskeviin puutteisiin. Oikeusturvaa koskevat ongelmat liittyvät sekä ehdotettuun hoidon kokonaiskoordinointiin että valinnanvapauden keskeisinä elementteinä oleviin asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin.</p><p>Sipilän hallituksen sote-esityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut on tarkoitus nivoa yhteen palvelujen käyttäjille laadittavalla asiakassuunnitelmalla. Hallitus ei kuitenkaan ole esityksessään varautunut tilanteeseen, jossa eri toimijat olisivat keskenään eri mieltä siitä, minkälaisia palveluja asiakkaalle kuuluu antaa ja kuka niiden kustannukset maksaa. Esityksessä ei myöskään ole varauduttu tilanteeseen, jossa potilas/asiakas ja palvelun tarjoaja olisivat eri mieltä siitä, kuinka paljon hoitoa tai hoivaa potilas/asiakas on oikeutettu saamaan. Valinnanvapauslaissa ehdotetaan, että potilaalle laadittaisiin kaikkia toimijoita velvoittava asiakassuunnitelma. Sitä pitäisi käytännössä päivittää varsin usein, vaikka viime kädessä asiakassuunnitelman sisällöstä vastaisi maakunnan liikelaitos. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa on kuitenkin hyvin arkipäiväistä, että perusterveydenhuolto haluaa siirtää potilaan hoidon erikoissairaanhoidon vastuulle ja toisaalta erikoissairaanhoito haluaa kotiuttaa potilaan perustasolla hoidettavaksi. Joskus kroonisesti sairas potilas taas halutaan siirtää pitkäaikaispotilaana sosiaalitoimen vanhuspalvelujen vastuulle. Potilas tai omaiset haluaisivat tietysti mahdollisimman paljon hyvää hoitoa ja hoivaa osalleen. Vaikka hallituksen sote-esitys lähtee siitä herttaisesta ajatuksesta, että kaikki ovat samaa mieltä parhaasta hoidosta ja hoivasta, on muita toimijoita velvoittavan asiakassuunnitelman laatijalla melkoinen kiusaus siirtää kulut jonkun toisen tahon maksettavaksi eli ns. osaoptimoida hoitoa. Kiusaus on erityisen suuri voittoa tavoittelevan ja pienellä kapitaatiomaksulla toimivan yksityisen sote-keskuksen osalta, joka asiakassuunnitelman laatimisella voisi velvoittaa maakunnan liikelaitosta maksamaan hoidon kulut.</p><p>Myös asiakassetelin antamiseen ja henkilökohtaisen budjetin suuruuteen liittyy eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan merkittäviä oikeusturvaongelmia. Esimerkiksi vanhuksen palveluasumisen kustannukset ovat vuodessa tyypillisesti n. 40&nbsp;000 euroa, mutta valinnanvapauslain mukaan esim. palveluasumista koskevan asiakassetelin myöntämättä jättämisestä ei palvelua tarvitseva voisi valittaa. Sama valituskielto koskee henkilökohtaisen budjetin suuruutta eli jos vammaiselle nykyisin subjektiivisena oikeutena kuuluviin palveluihin myönnettäisiin vähemmän rahaa, kuin mitä palvelut oikeasti maksavat, ei henkilökohtaisen budjetin saaja voisi riittämättömästä rahoituksesta valittaa.</p><p>Oikeus oikeusturvaan on perustuslain takaama perusoikeus ja niinpä perustuslakivaliokunta edellyttää, että hallituksen esitykseen tehdään merkittäviä muutoksia potilaan ja asiakkaan oikeusturvan varmistamiseksi. Asia on kuitenkin oikeusministeriön hallinnonalalle haastava, sillä jos vaikka 1 % laadittavista asiakassuunnitelmista aiheuttaa erimielisyyksiä eri toimijoiden taikka toimijoiden ja potilaan/asiakkaan välillä, tulee hallintotuomioistuimiin kymmeniä tuhansia uudentyyppisiä valituksia käsiteltäväksi. Tällaiset valitukset tulisi käsitellä nopeasti, jottei asiakkaan/potilaan hyvä hoito/hoiva vaarannu.</p><p>Normaalissa lainvalmisteluprosessissa perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset palaisivat oikeusministeriöön valmisteltavaksi, joka kuulisi mm. tuomioistuimia sen suhteen, millaisia resursseja ne uudistuksen toteutuessa tarvitsisivat. Nyt eduskunta valmistelee muutosehdotukset itse. Kyse ei ole pelkästään hallintotuomioistuinten kapasiteetin lisäämisestä, vaan myös siitä, tarvitsevatko hoidon/hoidan sisältöä arvioivat tuomarit tuekseen nimettyjä asiantuntijajäseniä samaan tapaan kuin mielenterveyslain mukaisessa valitusmenettelyssä. Oikeusministerillä lieneekin kiireitä heinäkuussa sen varmistamiseksi, että tuomioistuinjärjestelmä pystyy valinnanvapauslain toteutuessa takaamaan perustuslain edellyttämän oikeusturvan sekä valinnanvapauspalveluiden käyttäjille että niiden tuottajille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset 8.-10.6.2018 eivät tuoneet suuria uutisia sote-uudistuksen osalta. Pääministeri Sipilä valoi keskustaväkeen uskoa uudistusten läpimenosta ja kieltäytyi osaltaan osallistumasta sellaiseen hallitukseen, joka vaalien jälkeen peruisi nykyhallituksen uudistuksia. Valtiovarainministeri Orpo oli reaalipoliitikko ja kohdisti seuraavan vaalikauden tavoitteet verotuksen kohtuullisena pitämiseen. Hän jätti vielä avoimeksi, vastaako eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja maakuntauudistus lopulta Kokoomuksen tavoitteita.

Toki soten puolustajia myös Kokoomuksen puoluekokouksesta löytyi. Kovasti odotetun Orpon ja Vapaavuoren sote-keskustelun avauksessa oikeusministeri Antti Häkkänen puolusti sote-uudistuksen välttämättömyyttä mm. siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan integraatiota. Integraatio olikin alun perin Sipilän hallituksen uudistuksen ensimmäinen tavoite - markkinoiden avaaminen valinnanvapaudella oli tarkoitus toteuttaa vasta kun integraatio on ensin toteutettu. Oikeusministerille on ilmeisesti jostain jäänyt käsitys, että ehdotettu sote-malli toteuttaisi integraatiota paremmin kuin nykytilanne. Useimmat asiantuntijat ovat tästä toista mieltä, sillä perusterveydenhuollon eriyttäminen erillisiin sote-keskuksiin rikkoo pahasti terveydenhuollon integraation. Kun merkittävä osa sosiaalipalveluista vielä eriytetään muista palveluista pakollisella asiakassetelillä, on sosiaali- ja terveydenhuollon disintegraatio uudistuksessa melko täydellinen. Tämä lisää takuuvarmasti kokonaiskustannuksia ja heikentää hoidon vaikuttavuutta.

Oikeusministeri kuuluu Sipilän hallituksen ns. reformiministeriryhmään, joten voisi olettaa potilaan ja asiakkaan oikeusturvaa koskevien asioiden uudistuksessa olevan hyvässä kunnossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti kuitenkin tuoreessa lausunnossaan varsin paljon huomiota oikeusturvaa koskeviin puutteisiin. Oikeusturvaa koskevat ongelmat liittyvät sekä ehdotettuun hoidon kokonaiskoordinointiin että valinnanvapauden keskeisinä elementteinä oleviin asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin.

Sipilän hallituksen sote-esityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut on tarkoitus nivoa yhteen palvelujen käyttäjille laadittavalla asiakassuunnitelmalla. Hallitus ei kuitenkaan ole esityksessään varautunut tilanteeseen, jossa eri toimijat olisivat keskenään eri mieltä siitä, minkälaisia palveluja asiakkaalle kuuluu antaa ja kuka niiden kustannukset maksaa. Esityksessä ei myöskään ole varauduttu tilanteeseen, jossa potilas/asiakas ja palvelun tarjoaja olisivat eri mieltä siitä, kuinka paljon hoitoa tai hoivaa potilas/asiakas on oikeutettu saamaan. Valinnanvapauslaissa ehdotetaan, että potilaalle laadittaisiin kaikkia toimijoita velvoittava asiakassuunnitelma. Sitä pitäisi käytännössä päivittää varsin usein, vaikka viime kädessä asiakassuunnitelman sisällöstä vastaisi maakunnan liikelaitos. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa on kuitenkin hyvin arkipäiväistä, että perusterveydenhuolto haluaa siirtää potilaan hoidon erikoissairaanhoidon vastuulle ja toisaalta erikoissairaanhoito haluaa kotiuttaa potilaan perustasolla hoidettavaksi. Joskus kroonisesti sairas potilas taas halutaan siirtää pitkäaikaispotilaana sosiaalitoimen vanhuspalvelujen vastuulle. Potilas tai omaiset haluaisivat tietysti mahdollisimman paljon hyvää hoitoa ja hoivaa osalleen. Vaikka hallituksen sote-esitys lähtee siitä herttaisesta ajatuksesta, että kaikki ovat samaa mieltä parhaasta hoidosta ja hoivasta, on muita toimijoita velvoittavan asiakassuunnitelman laatijalla melkoinen kiusaus siirtää kulut jonkun toisen tahon maksettavaksi eli ns. osaoptimoida hoitoa. Kiusaus on erityisen suuri voittoa tavoittelevan ja pienellä kapitaatiomaksulla toimivan yksityisen sote-keskuksen osalta, joka asiakassuunnitelman laatimisella voisi velvoittaa maakunnan liikelaitosta maksamaan hoidon kulut.

Myös asiakassetelin antamiseen ja henkilökohtaisen budjetin suuruuteen liittyy eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan merkittäviä oikeusturvaongelmia. Esimerkiksi vanhuksen palveluasumisen kustannukset ovat vuodessa tyypillisesti n. 40 000 euroa, mutta valinnanvapauslain mukaan esim. palveluasumista koskevan asiakassetelin myöntämättä jättämisestä ei palvelua tarvitseva voisi valittaa. Sama valituskielto koskee henkilökohtaisen budjetin suuruutta eli jos vammaiselle nykyisin subjektiivisena oikeutena kuuluviin palveluihin myönnettäisiin vähemmän rahaa, kuin mitä palvelut oikeasti maksavat, ei henkilökohtaisen budjetin saaja voisi riittämättömästä rahoituksesta valittaa.

Oikeus oikeusturvaan on perustuslain takaama perusoikeus ja niinpä perustuslakivaliokunta edellyttää, että hallituksen esitykseen tehdään merkittäviä muutoksia potilaan ja asiakkaan oikeusturvan varmistamiseksi. Asia on kuitenkin oikeusministeriön hallinnonalalle haastava, sillä jos vaikka 1 % laadittavista asiakassuunnitelmista aiheuttaa erimielisyyksiä eri toimijoiden taikka toimijoiden ja potilaan/asiakkaan välillä, tulee hallintotuomioistuimiin kymmeniä tuhansia uudentyyppisiä valituksia käsiteltäväksi. Tällaiset valitukset tulisi käsitellä nopeasti, jottei asiakkaan/potilaan hyvä hoito/hoiva vaarannu.

Normaalissa lainvalmisteluprosessissa perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset palaisivat oikeusministeriöön valmisteltavaksi, joka kuulisi mm. tuomioistuimia sen suhteen, millaisia resursseja ne uudistuksen toteutuessa tarvitsisivat. Nyt eduskunta valmistelee muutosehdotukset itse. Kyse ei ole pelkästään hallintotuomioistuinten kapasiteetin lisäämisestä, vaan myös siitä, tarvitsevatko hoidon/hoidan sisältöä arvioivat tuomarit tuekseen nimettyjä asiantuntijajäseniä samaan tapaan kuin mielenterveyslain mukaisessa valitusmenettelyssä. Oikeusministerillä lieneekin kiireitä heinäkuussa sen varmistamiseksi, että tuomioistuinjärjestelmä pystyy valinnanvapauslain toteutuessa takaamaan perustuslain edellyttämän oikeusturvan sekä valinnanvapauspalveluiden käyttäjille että niiden tuottajille.

]]>
12 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256625-sote-ja-oikeusturva#comments Kotimaa Asiakasseteli Oikeusturva Sote-uudistus Valinnanvapauslaki Sun, 10 Jun 2018 07:06:34 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256625-sote-ja-oikeusturva
”Kokoomusväki hämmentynyttä” – Vapaavuorella ja Orpolla sote-näytelmä Turussa http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256585-kokoomusvaki-hammentynytta-vapaavuorella-ja-orpolla-sote-naytelma-turussa <p>Kokoomuslaiset ovat hämmentyneitä, arvioi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) perjantaina Turun puoluekokouksessa. Arvioon yhtyi myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.</p><p>Syistä he ovat eri mieltä. Orpon mielestä kokoomuslaiset ovat hermostuneita, koska sote-uudistuksesta ei tule valmista. Vapaavuoren mielestä kokoomuslaiset ovat hämmentyneitä, koska he ovat hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että sote-uudistus on täysi susi, mutta he kannattavat yhä Petteriä puheenjohtajaksi.</p><p>Molempia miehiä, siis Orpoa ja Vapaavuorta, kuitenkin yhdistää selvästi huoli kokoomuslaisten hämmennyksestä. Kumpikin oli selvästi aistinut sen, joka kiteytyi tuoreimmissa puoluekannatusmittauksissa siihen, että SDP meni kokoomuksesta ohi: kokoomuksen kannattajat epäröivät.</p><p>Orpo ja Vapaavuori olivat päättäneet esiintyä Turussa yhdessä korostaen, että he ovat yhä samalla puolella kokoomuslaisina, vaikka ovatkin eri mieltä. Tarinaan kuului vahvan yhteyden korostaminen. He ovat ystäviä. Asiat vain riitelevät. Vapaavuori tuki Orpoa puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten ja jos nyt käynnissä olisi kisa, pormestari pitäisi sanojensa mukaan taas puheen Orpon puolesta puolueväelle.</p><p>Turun puoluekokouksessa järjestetyssä Sotettaako?-tilaisuudessa viesti tuntui uppoavan.</p><p>&rdquo;Petteri, voit olla varma siitä, että ei ole erityisen kivaa olla kanssasi eri mieltä&rdquo;, Vapaavuori sanoi ja yleisö seurasi hipihiljaa.</p><p>Puoluekokousväki sai kunnon naurut, kun Orpo ja Vapaavuori johdattivat median edustajat Hamelnin pillipiiparin tapaan esityksen toiseen osaan. Siinä he saivat vastata toimittajien kysymyksiin &rdquo;sivistyneen erimielisinä&rdquo; mutta yhdessä vierekkäin kokoomuslaisina puolueen mainossermien edessä.</p><p>Lopuksi Vapaavuori ja Orpo poistuivat yhdessä juomaan vielä bisset. Voisiko olla vielä joku alleviivaavampi kuva suomalaisesta ystävyydestä ja sovinnosta?</p><p>Mutta nähtäväksi jää, mitä puoluekokouksessa nähty näytelmä jatkon kannalta todella merkitsee. Aikooko Vapaavuori todella lakata sättimästä hallitusta tyhmäksi ja vastuuttomaksi sekä kokoomuslaisia sote-uudistuksen ajajia naiiveiksi?</p><p>Ainakin hän pyrkii soten kaatamiseen jatkossakin. Tiedotustilaisuuden lopuksi Vapaavuorelta kysyttiin, pyrkiikö hän jatkossakin vaikuttamaan esimerkiksi kokoomuksen helsinkiläisiin kansanedustajiin, jotta nämä kaataisivat soten. Puheenjohtaja Orpon rinnalla Vapaavuori vastasi suoraan näin:</p><p>&rdquo;Olen sanonut monesti, että tämä on Helsingin historian suurin edunvalvontakysymys &ndash; jos ei ehkä lasketa sitä, että pääkaupunkioikeudet siirtyi Turusta Helsinkiin, mutta ainakin sen jälkeen. Ja totta kai kun näin koen, niin koen, että minulla on virkavelvollisuus. Ja kun otetaan vielä huomioon, että meidän kaupunginvaltuustomme on äänin 82&ndash;3 &nbsp;päättänyt jyrkästi vastustaa uudistusta, niin minun virkavelvollisuuteni on yrittää sitä kaataa. Totta kai pyrin vaikuttamaan eduskuntaan. Mutta en minä sitä sillä tavalla tee, että kävisin kansanedustajia yksitellen läpi ja yrittäisin heitä muiluttaa. Se tapahtuu yhteiskunnallisen keskustelun kautta.&rdquo;</p><p><em>Ja ehkä myös kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmän huoneessa?</em></p><p>&rdquo;Sielläkin on aika paljon väkeä yleensä paikalla.&rdquo;</p><p>Voi olla, että Orpo ja Vapaavuori joutuvat juomaan vielä muutamat oluet kameroiden edessä ennen kuin kokoomuslaisten hämmennys väistyy.</p> Kokoomuslaiset ovat hämmentyneitä, arvioi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) perjantaina Turun puoluekokouksessa. Arvioon yhtyi myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Syistä he ovat eri mieltä. Orpon mielestä kokoomuslaiset ovat hermostuneita, koska sote-uudistuksesta ei tule valmista. Vapaavuoren mielestä kokoomuslaiset ovat hämmentyneitä, koska he ovat hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että sote-uudistus on täysi susi, mutta he kannattavat yhä Petteriä puheenjohtajaksi.

Molempia miehiä, siis Orpoa ja Vapaavuorta, kuitenkin yhdistää selvästi huoli kokoomuslaisten hämmennyksestä. Kumpikin oli selvästi aistinut sen, joka kiteytyi tuoreimmissa puoluekannatusmittauksissa siihen, että SDP meni kokoomuksesta ohi: kokoomuksen kannattajat epäröivät.

Orpo ja Vapaavuori olivat päättäneet esiintyä Turussa yhdessä korostaen, että he ovat yhä samalla puolella kokoomuslaisina, vaikka ovatkin eri mieltä. Tarinaan kuului vahvan yhteyden korostaminen. He ovat ystäviä. Asiat vain riitelevät. Vapaavuori tuki Orpoa puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten ja jos nyt käynnissä olisi kisa, pormestari pitäisi sanojensa mukaan taas puheen Orpon puolesta puolueväelle.

Turun puoluekokouksessa järjestetyssä Sotettaako?-tilaisuudessa viesti tuntui uppoavan.

”Petteri, voit olla varma siitä, että ei ole erityisen kivaa olla kanssasi eri mieltä”, Vapaavuori sanoi ja yleisö seurasi hipihiljaa.

Puoluekokousväki sai kunnon naurut, kun Orpo ja Vapaavuori johdattivat median edustajat Hamelnin pillipiiparin tapaan esityksen toiseen osaan. Siinä he saivat vastata toimittajien kysymyksiin ”sivistyneen erimielisinä” mutta yhdessä vierekkäin kokoomuslaisina puolueen mainossermien edessä.

Lopuksi Vapaavuori ja Orpo poistuivat yhdessä juomaan vielä bisset. Voisiko olla vielä joku alleviivaavampi kuva suomalaisesta ystävyydestä ja sovinnosta?

Mutta nähtäväksi jää, mitä puoluekokouksessa nähty näytelmä jatkon kannalta todella merkitsee. Aikooko Vapaavuori todella lakata sättimästä hallitusta tyhmäksi ja vastuuttomaksi sekä kokoomuslaisia sote-uudistuksen ajajia naiiveiksi?

Ainakin hän pyrkii soten kaatamiseen jatkossakin. Tiedotustilaisuuden lopuksi Vapaavuorelta kysyttiin, pyrkiikö hän jatkossakin vaikuttamaan esimerkiksi kokoomuksen helsinkiläisiin kansanedustajiin, jotta nämä kaataisivat soten. Puheenjohtaja Orpon rinnalla Vapaavuori vastasi suoraan näin:

”Olen sanonut monesti, että tämä on Helsingin historian suurin edunvalvontakysymys – jos ei ehkä lasketa sitä, että pääkaupunkioikeudet siirtyi Turusta Helsinkiin, mutta ainakin sen jälkeen. Ja totta kai kun näin koen, niin koen, että minulla on virkavelvollisuus. Ja kun otetaan vielä huomioon, että meidän kaupunginvaltuustomme on äänin 82–3  päättänyt jyrkästi vastustaa uudistusta, niin minun virkavelvollisuuteni on yrittää sitä kaataa. Totta kai pyrin vaikuttamaan eduskuntaan. Mutta en minä sitä sillä tavalla tee, että kävisin kansanedustajia yksitellen läpi ja yrittäisin heitä muiluttaa. Se tapahtuu yhteiskunnallisen keskustelun kautta.”

Ja ehkä myös kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmän huoneessa?

”Sielläkin on aika paljon väkeä yleensä paikalla.”

Voi olla, että Orpo ja Vapaavuori joutuvat juomaan vielä muutamat oluet kameroiden edessä ennen kuin kokoomuslaisten hämmennys väistyy.

]]>
9 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256585-kokoomusvaki-hammentynytta-vapaavuorella-ja-orpolla-sote-naytelma-turussa#comments Kokoomus Sote-uudistus Sat, 09 Jun 2018 06:06:03 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256585-kokoomusvaki-hammentynytta-vapaavuorella-ja-orpolla-sote-naytelma-turussa
Puheet arvauskeskuksista roskakoppaan http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256529-puheet-arvauskeskuksista-roskakoppaan <p>Tänään julkaistu Alma-tutkimus osoittaa selvin luvuin suomalaisten haluavan hylätä Sipilän hallituksen läpiajaman markkinoiden jylläykselle pohjaavan sote-uudistuksen. Tutkimuksesta näkyy toisaalta &rdquo;ei osaa sanoa&rdquo; &ndash;vastausten (34% vastanneista) muodossa todennäköisesti juuri se, kuinka iso osa ihmisistä on ymmärrettävällä tavalla tippunut kärryiltä asian suhteen jo kauan sitten.<br /><br />Tutkimus paljastaa myös sen, kuinka erittäin iso osa ihmisistä on tyytyväinen nimenomaan käyttämiinsä julkisen terveydenhuollon palveluihin. Jopa 83% viimeisen vuoden puolella julkisia terveyspalveluita käyttäneistä oli vähintään tyytyväinen niihin itsensä tai perheenjäsenensä osalta. Tämä tieto lämmittää kovasti allekirjoittanutta julkisella puolella työskentelevänä terveydenhuollon ammattilaisena. Tämä kertoo myös siitä, että esimerkiksi puheet arvauskeskuksista on syytä heittää roskakoppaan. Julkisella puolella osataan tehdä asiat huippuhyvin, vaikka toki petrattavaa sielläkin on. <a href="http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252716-porriaisilta-on-myos-paljon-opittavaa">Oppia voi ottaa pörriäisiltäkin</a>, kuten aiemmin olen kirjoittanut.</p><p>Julkinen terveydenhuolto kärsii kuitenkin resurssipulasta. Sen sijaan, että nyt laitettaisiin lisäsatsauksia hallituksen kaavailemalla tavalla monikansallisten sote-konsernien voiton kasvattamiseen, olisi samat panostukset syytä tehdä julkiselle puolelle. Esimerkiksi HUS:n johtaja Aki Linden on esittänyt lisää lääkäreitä palkattavaksi juuri terveyskeskusten puolelle.</p><p>Lisärekrytoinnit toki maksaisivat jonkin verran, mutta toisaalta tarttuminen ongelmiin jo terveydenhuollon ruohonjuuritasolla estäisivät niiden kasvamisen kallista erikoissairaanhoitoa edellyttäväksi ja vähentäisivät ennen kaikkea inhimillisiä ongelmia ja ihmisryhmien välisiä terveyseroja. Tähän jos yhdistäisi myös lääkärikoulutuksen tason kokonaisvaltaisen kohentamisen, niin terveydelliset ongelmat tulisivat kustannustehokkaasti hoidettua nimenomaan hyväksi koetulla julkisella puolella.</p><p>Eivätkä kustannuksetkaan ole räjähtämässä käsiin oikeasti. Kuntaliitto kertoi tällä viikolla, että suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 samalla tasolla kuin aiemmin. Keskisuurissa kaupungeissa kulut jopa laskivat. Uudistuksia sote-puolella tarvitaan leveämmille harteille, koska pienissä kunnissa on toisaalta suuria ongelmia. Maakuntauudistus olisikin hyvä toteuttaa, mutta julkisten sote-palveluiden pohjalle. Niitä pitää hienosäätää, ei romuttaa.</p> Tänään julkaistu Alma-tutkimus osoittaa selvin luvuin suomalaisten haluavan hylätä Sipilän hallituksen läpiajaman markkinoiden jylläykselle pohjaavan sote-uudistuksen. Tutkimuksesta näkyy toisaalta ”ei osaa sanoa” –vastausten (34% vastanneista) muodossa todennäköisesti juuri se, kuinka iso osa ihmisistä on ymmärrettävällä tavalla tippunut kärryiltä asian suhteen jo kauan sitten.

Tutkimus paljastaa myös sen, kuinka erittäin iso osa ihmisistä on tyytyväinen nimenomaan käyttämiinsä julkisen terveydenhuollon palveluihin. Jopa 83% viimeisen vuoden puolella julkisia terveyspalveluita käyttäneistä oli vähintään tyytyväinen niihin itsensä tai perheenjäsenensä osalta. Tämä tieto lämmittää kovasti allekirjoittanutta julkisella puolella työskentelevänä terveydenhuollon ammattilaisena. Tämä kertoo myös siitä, että esimerkiksi puheet arvauskeskuksista on syytä heittää roskakoppaan. Julkisella puolella osataan tehdä asiat huippuhyvin, vaikka toki petrattavaa sielläkin on. Oppia voi ottaa pörriäisiltäkin, kuten aiemmin olen kirjoittanut.

Julkinen terveydenhuolto kärsii kuitenkin resurssipulasta. Sen sijaan, että nyt laitettaisiin lisäsatsauksia hallituksen kaavailemalla tavalla monikansallisten sote-konsernien voiton kasvattamiseen, olisi samat panostukset syytä tehdä julkiselle puolelle. Esimerkiksi HUS:n johtaja Aki Linden on esittänyt lisää lääkäreitä palkattavaksi juuri terveyskeskusten puolelle.

Lisärekrytoinnit toki maksaisivat jonkin verran, mutta toisaalta tarttuminen ongelmiin jo terveydenhuollon ruohonjuuritasolla estäisivät niiden kasvamisen kallista erikoissairaanhoitoa edellyttäväksi ja vähentäisivät ennen kaikkea inhimillisiä ongelmia ja ihmisryhmien välisiä terveyseroja. Tähän jos yhdistäisi myös lääkärikoulutuksen tason kokonaisvaltaisen kohentamisen, niin terveydelliset ongelmat tulisivat kustannustehokkaasti hoidettua nimenomaan hyväksi koetulla julkisella puolella.

Eivätkä kustannuksetkaan ole räjähtämässä käsiin oikeasti. Kuntaliitto kertoi tällä viikolla, että suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 samalla tasolla kuin aiemmin. Keskisuurissa kaupungeissa kulut jopa laskivat. Uudistuksia sote-puolella tarvitaan leveämmille harteille, koska pienissä kunnissa on toisaalta suuria ongelmia. Maakuntauudistus olisikin hyvä toteuttaa, mutta julkisten sote-palveluiden pohjalle. Niitä pitää hienosäätää, ei romuttaa.

]]>
13 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256529-puheet-arvauskeskuksista-roskakoppaan#comments Kotimaa Sote-uudistus Fri, 08 Jun 2018 05:15:15 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256529-puheet-arvauskeskuksista-roskakoppaan
Turussako "sote-ottelu"? http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256522-turussako-sote-ottelu <p>Alkavana viikonloppuna pidetään - kuten tiedämme - sekä Keskustan, että Kokoomuksen puoluekokoukset.&nbsp;</p> <p>Keskustan kokouksesta ei ole lupeissa isommasti tuleville päiville lehdistön palstatilaa toisin kuin Kokoomuksen vastaavasta Turussa. Mielenkiintoista onkin seurata miten mediat reagoivat Orpon ja Vapaavuoren väliseeen &quot;otatukseen&quot;.&nbsp; Jo tässä vaiheessa voin todeta, että medioita viedään kuin pässiä narussa ja entisin pesäpallolukemin 12-0.&nbsp;</p> <p>Lapin Kansa kirjoittaa kissan kokoisin kirjaimin; &quot;KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN ALUKSI SOTE-OTTELU&quot; (Lapin Kansa 8.6)&nbsp;</p> <p>Orpon ja Vapaavuoren &quot;Sote-ottelu&quot; on taitavasti valmiiksi käsikirjoitettu.&nbsp;</p> <p>Orpo toteaa, että; &quot;En halua, että on vähäisimmässäkään määrin sellainen olo, että meidän puoluekokouksessa ei haluttaisi keskustella sotesta. Olen valmis keskusteluja käymään&quot; (Lapin Kansa 8.6).&nbsp;</p> <p>Vastaavasti em. lehdessä todetaan, että; &quot;Vapaavuori kertoo pikaviestipalvelu twitterissä huomanneensa puoluekokouksen erillistapahtuman. Hän aikoo mennä paikalle ja ottaa myös puheenvuoron.&quot; (Lapin Kansa 8.6).&nbsp;</p> <p>Tosiasia on se, että Orpo päinvastoin toivoo, että Vapaavuori &quot;ottaa&quot; puheenvuoron. Kokoomuksen valinnanvapaus on siinä määrin vaakalaudalla perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta eikä sote-valiokunta tee asiasta yhtään helpompaa.&nbsp;</p> <p>Orpon ja Vapaavuoren &quot;sote-ottelu&quot; on tarkkaan sovittu kuvio jonka tarkoituksena on harhauttaa medioita uskottamalla, että ko. &quot;ottelu&quot; olisi todellinen. Kokoomuksen pääasiallinen tarkoitus on irtaantua nopeasti sote:sta, koska se ottaisi liian suuren riskin, että sille jää musta pekka käteen ja Keskusta saisi maakuntauudistuksen. Sitä riskiä Kokoomus ei vallitsevassa, vahvassa epävarmuuden tilanteessa ota.&nbsp;</p> <p>Vapaavuoren rooli puoluekokouksessa onkin tehdä näyttävä esiinmarssi ja ikäänkuin hämmentää kokousväkeä yhä enemmän. Tosiasia on, että Vapaavuoren rooli puoluekokouksessa on, että se mahdollistaa vielä muutaman kokoomuslaisen lipeävän sote- ja maakuntauudistusta koskevassa ratkaisevassa äänestyksessä.&nbsp;</p> <p>Kokouksen jälkeen Orpo ja Vapaavuori tulevat päinvastoin paiskaamaan - jonka ovat jo ennen kokousta tehneetkin - medioiden ulottumattomissa lujasti kättä. Käytännössä Vapaavuoresta tuli puolueen pelastaja Keskustan maakuntauudistuksen kaatajana josta Orpo saa vielä tuhannesti Vapaavuorta kiittää. Medioille tätä ei tietysti parane paljastaakaan jotta jonkinlaiset mahdollisuudet pärjätä tulevissa ek-vaaleissa olisivat vielä olemassa.&nbsp;</p> <p>Mitä tulee Kokoomuksen sisäiseen valtavaisteluun,&nbsp; Orpo ja Vapaavuori tulevat &quot;otattamaan&quot; tosissaan. Alkavan viikonlopun saldo onkin, että Kokoomus pitää saada irti sote- ja maakuntauudistuksesta ja sen jälkeen vasta alkaakin veljesten välinen todellinen &quot;otatus&quot;.&nbsp; Ei tarvitse olla kovinkaan fiksu ennustaja, että seuraavan &quot;otatuksen&quot; vie seuraavissa Kokoomuksen puheenjohtajavaaleissa Vapaavuori joka käytännössä torpedoi Keskustan maakuntahallinnon. Mikäli näin ei tapahtuisi, olisivat pasmat Kokoomuksessa lopullisesti sekaisin.&nbsp;</p> <p>Kuriositeettina pitää todeta, että hallituksessa on myös kolmas puolue. Mikäli puolue haluaa profiloitua vakavana politiikan tekijänä jatkossa se havainnoisi jo Kokoomuksen vahvan haparoinnin. Kannattaako siis jäädä katsomaan sivusta, miten Kokoomus hajottaa hallituksen kun sen voisi tehdä itsekin eikä vain seurata sivusta. Nyt olisi tällä kolmannella hallituspuolueella tuhannen taalan paikka ragoida etenkin kun Kokoomus on soten osalta hajoamisen partaalla. Jos sitä jää katsomaan sivusta, saanee katsella sivusta tulevinakin vuosina. Politiikassa joutunee joskus pelaamaan &quot;upporikasta tai rutiköyhää&quot;, mutta onko tällä kolmannella hallituspuolueella nykyisten kannatusmittausten valossa mitään hävittävääkään? Päinvastoin.</p> <p>Sipilä tullaan hurraamaan ja taputtamaan Sotkamossa toistamiseen puolueen puheenjohtajaksi. Se hyvä puoli siinä on myös se, että hänen yksityiskonettaan pian tarvitaan emmekä tule näkemään enää kolmatta U-käännöstä. Kolmas kerta kun sananlaskun mukaankin toden sanoo. Naantalissa istahdetaan tällä kertaa ihan tosissaan ja hartaasti, eikä Sipilän liitingin taskusta lennä papereita enää saunan kiukaan sytykkeeksi.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkavana viikonloppuna pidetään - kuten tiedämme - sekä Keskustan, että Kokoomuksen puoluekokoukset. 

Keskustan kokouksesta ei ole lupeissa isommasti tuleville päiville lehdistön palstatilaa toisin kuin Kokoomuksen vastaavasta Turussa. Mielenkiintoista onkin seurata miten mediat reagoivat Orpon ja Vapaavuoren väliseeen "otatukseen".  Jo tässä vaiheessa voin todeta, että medioita viedään kuin pässiä narussa ja entisin pesäpallolukemin 12-0. 

Lapin Kansa kirjoittaa kissan kokoisin kirjaimin; "KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN ALUKSI SOTE-OTTELU" (Lapin Kansa 8.6) 

Orpon ja Vapaavuoren "Sote-ottelu" on taitavasti valmiiksi käsikirjoitettu. 

Orpo toteaa, että; "En halua, että on vähäisimmässäkään määrin sellainen olo, että meidän puoluekokouksessa ei haluttaisi keskustella sotesta. Olen valmis keskusteluja käymään" (Lapin Kansa 8.6). 

Vastaavasti em. lehdessä todetaan, että; "Vapaavuori kertoo pikaviestipalvelu twitterissä huomanneensa puoluekokouksen erillistapahtuman. Hän aikoo mennä paikalle ja ottaa myös puheenvuoron." (Lapin Kansa 8.6). 

Tosiasia on se, että Orpo päinvastoin toivoo, että Vapaavuori "ottaa" puheenvuoron. Kokoomuksen valinnanvapaus on siinä määrin vaakalaudalla perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta eikä sote-valiokunta tee asiasta yhtään helpompaa. 

Orpon ja Vapaavuoren "sote-ottelu" on tarkkaan sovittu kuvio jonka tarkoituksena on harhauttaa medioita uskottamalla, että ko. "ottelu" olisi todellinen. Kokoomuksen pääasiallinen tarkoitus on irtaantua nopeasti sote:sta, koska se ottaisi liian suuren riskin, että sille jää musta pekka käteen ja Keskusta saisi maakuntauudistuksen. Sitä riskiä Kokoomus ei vallitsevassa, vahvassa epävarmuuden tilanteessa ota. 

Vapaavuoren rooli puoluekokouksessa onkin tehdä näyttävä esiinmarssi ja ikäänkuin hämmentää kokousväkeä yhä enemmän. Tosiasia on, että Vapaavuoren rooli puoluekokouksessa on, että se mahdollistaa vielä muutaman kokoomuslaisen lipeävän sote- ja maakuntauudistusta koskevassa ratkaisevassa äänestyksessä. 

Kokouksen jälkeen Orpo ja Vapaavuori tulevat päinvastoin paiskaamaan - jonka ovat jo ennen kokousta tehneetkin - medioiden ulottumattomissa lujasti kättä. Käytännössä Vapaavuoresta tuli puolueen pelastaja Keskustan maakuntauudistuksen kaatajana josta Orpo saa vielä tuhannesti Vapaavuorta kiittää. Medioille tätä ei tietysti parane paljastaakaan jotta jonkinlaiset mahdollisuudet pärjätä tulevissa ek-vaaleissa olisivat vielä olemassa. 

Mitä tulee Kokoomuksen sisäiseen valtavaisteluun,  Orpo ja Vapaavuori tulevat "otattamaan" tosissaan. Alkavan viikonlopun saldo onkin, että Kokoomus pitää saada irti sote- ja maakuntauudistuksesta ja sen jälkeen vasta alkaakin veljesten välinen todellinen "otatus".  Ei tarvitse olla kovinkaan fiksu ennustaja, että seuraavan "otatuksen" vie seuraavissa Kokoomuksen puheenjohtajavaaleissa Vapaavuori joka käytännössä torpedoi Keskustan maakuntahallinnon. Mikäli näin ei tapahtuisi, olisivat pasmat Kokoomuksessa lopullisesti sekaisin. 

Kuriositeettina pitää todeta, että hallituksessa on myös kolmas puolue. Mikäli puolue haluaa profiloitua vakavana politiikan tekijänä jatkossa se havainnoisi jo Kokoomuksen vahvan haparoinnin. Kannattaako siis jäädä katsomaan sivusta, miten Kokoomus hajottaa hallituksen kun sen voisi tehdä itsekin eikä vain seurata sivusta. Nyt olisi tällä kolmannella hallituspuolueella tuhannen taalan paikka ragoida etenkin kun Kokoomus on soten osalta hajoamisen partaalla. Jos sitä jää katsomaan sivusta, saanee katsella sivusta tulevinakin vuosina. Politiikassa joutunee joskus pelaamaan "upporikasta tai rutiköyhää", mutta onko tällä kolmannella hallituspuolueella nykyisten kannatusmittausten valossa mitään hävittävääkään? Päinvastoin.

Sipilä tullaan hurraamaan ja taputtamaan Sotkamossa toistamiseen puolueen puheenjohtajaksi. Se hyvä puoli siinä on myös se, että hänen yksityiskonettaan pian tarvitaan emmekä tule näkemään enää kolmatta U-käännöstä. Kolmas kerta kun sananlaskun mukaankin toden sanoo. Naantalissa istahdetaan tällä kertaa ihan tosissaan ja hartaasti, eikä Sipilän liitingin taskusta lennä papereita enää saunan kiukaan sytykkeeksi. 

 

 

 

 

]]>
1 http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256522-turussako-sote-ottelu#comments Kokoomus Maakuntauudistus Sote-uudistus Thu, 07 Jun 2018 22:56:34 +0000 Olli-Pekka Salminen http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256522-turussako-sote-ottelu
Jo joutui armas aika .... ja Suvi suloinen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256350-jo-joutui-armas-aika-ja-suvi-suloinen <p>Onneksi tuli kesä ja normaalit kesäsäät.&nbsp; Saa vetää rauhassa toppatakin niskaan ja kaikki on hyvin, on niin hyvä olotila että. Ei ole kylmä eikä kuuma, vaan sellainen suomalaiselle sopiva. Toukokuussa oli aivan kamalat kelit.</p> <p>Mitään muuta hyvää ei tästä kesästä ole odotettavissa, paitsi että se olisi hyvä juttu jos sote kaatuisi. Toivon mukaan oppositiosta ei tule soten puolesta yhtään ääntä ja toivottavasti kokoomuksesta tulee lisää sote- kapinallisia.</p> <p>Suunniteltu keskitetty sote- systeemi olisi nimittäin huonoin mahdollinen ratkaisu, se olisi byrokraattinen hirviö, joka imisi molokin kitaansa suomalaisilta kerätyt vakuutusrahat, tuottamatta terveyspalveluita.</p> <p>Byrokratia söisi nyt suunnitellussa systeemissä rahat.&nbsp; Virkamiehet, sekä valtion virkamiehet, että myös yksityisten terveyspalveluita tuottavien firmojen hillotolpilla majailevat&nbsp; virkamiehet kyllä hyötyisivät, mutta sairaat kärsisivät, eikä ihmisten terveydestä huolehdittaisi.</p> <p>Oikea systeemi olisi sellainen jossa vastuulliset toimijat olisivat mahdollisimman lähellä kuluttajaa, niin että kuluttaja tietää kuka on syyllinen ja vastuullinen toimija tietäisi vastuunsa. Byrokratiaa ei tarvita.</p> <p>Jos sote tulee, niin kaikki on menetetty.</p> <hr /><p>Entäs sitten se kauppasota?</p> <p>Trumppi yrittää päästä tekemään diilejään erilaisten toimijoiden kanssa, mutta ei suostu diileihin sellaisten toimijoiden kuten EU kanssa. EU on liian kova pala jopa Trumpille.</p> <p>Trumpin strategia on torpata USA:n yhteistyö EU:n kanssa, samalla lähestytään EU:n yksityisiä valtioita, esimerkiksi EU- kapinallisia itäisen Euroopan valtioita, edullisin tarjouksin. Tällä tavalla Trump pyrkii hajoittamaan EU:ta, saadakseen USA:lle parempia diilejä.</p> <p>Valitettavasti Euroopan populistiset puolueet eivät ole tässä tilanteessa EU:n puolella, vaan Trumpin puolella.&nbsp;</p> <p>Trumpin tarkoitus on EU:n hajoittaminen, jonka jälkeen on tarkoitus jakaa Eurooppa Trumpin ja Putinin kesken. Putinille jäisivät entiset itäblokin maat ja Trumpille entinen Länsi-Eurooppa.</p> <p>Suomi jäisi tässä jaossa Putinille, tai voihan se olla että Suomi palautuu entiseen puolueettomaan asemaansa, uudella YYA- sopimuksella vahvistettuna. Tähän pyrkii ainakin Väyrynen ja todennäkölsesti muilla populisteilla on samansuuntaisia ajatuksia.</p> <hr /><p>Kaikki siis voi palautua ennalleen tämän kesän aikana, kuten sää.</p> <p>Sote kaatuu, samoin EU ja Väyrysestä tulee Suomen seuraava mahtipolitikko Kekkosen jälkeen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onneksi tuli kesä ja normaalit kesäsäät.  Saa vetää rauhassa toppatakin niskaan ja kaikki on hyvin, on niin hyvä olotila että. Ei ole kylmä eikä kuuma, vaan sellainen suomalaiselle sopiva. Toukokuussa oli aivan kamalat kelit.

Mitään muuta hyvää ei tästä kesästä ole odotettavissa, paitsi että se olisi hyvä juttu jos sote kaatuisi. Toivon mukaan oppositiosta ei tule soten puolesta yhtään ääntä ja toivottavasti kokoomuksesta tulee lisää sote- kapinallisia.

Suunniteltu keskitetty sote- systeemi olisi nimittäin huonoin mahdollinen ratkaisu, se olisi byrokraattinen hirviö, joka imisi molokin kitaansa suomalaisilta kerätyt vakuutusrahat, tuottamatta terveyspalveluita.

Byrokratia söisi nyt suunnitellussa systeemissä rahat.  Virkamiehet, sekä valtion virkamiehet, että myös yksityisten terveyspalveluita tuottavien firmojen hillotolpilla majailevat  virkamiehet kyllä hyötyisivät, mutta sairaat kärsisivät, eikä ihmisten terveydestä huolehdittaisi.

Oikea systeemi olisi sellainen jossa vastuulliset toimijat olisivat mahdollisimman lähellä kuluttajaa, niin että kuluttaja tietää kuka on syyllinen ja vastuullinen toimija tietäisi vastuunsa. Byrokratiaa ei tarvita.

Jos sote tulee, niin kaikki on menetetty.


Entäs sitten se kauppasota?

Trumppi yrittää päästä tekemään diilejään erilaisten toimijoiden kanssa, mutta ei suostu diileihin sellaisten toimijoiden kuten EU kanssa. EU on liian kova pala jopa Trumpille.

Trumpin strategia on torpata USA:n yhteistyö EU:n kanssa, samalla lähestytään EU:n yksityisiä valtioita, esimerkiksi EU- kapinallisia itäisen Euroopan valtioita, edullisin tarjouksin. Tällä tavalla Trump pyrkii hajoittamaan EU:ta, saadakseen USA:lle parempia diilejä.

Valitettavasti Euroopan populistiset puolueet eivät ole tässä tilanteessa EU:n puolella, vaan Trumpin puolella. 

Trumpin tarkoitus on EU:n hajoittaminen, jonka jälkeen on tarkoitus jakaa Eurooppa Trumpin ja Putinin kesken. Putinille jäisivät entiset itäblokin maat ja Trumpille entinen Länsi-Eurooppa.

Suomi jäisi tässä jaossa Putinille, tai voihan se olla että Suomi palautuu entiseen puolueettomaan asemaansa, uudella YYA- sopimuksella vahvistettuna. Tähän pyrkii ainakin Väyrynen ja todennäkölsesti muilla populisteilla on samansuuntaisia ajatuksia.


Kaikki siis voi palautua ennalleen tämän kesän aikana, kuten sää.

Sote kaatuu, samoin EU ja Väyrysestä tulee Suomen seuraava mahtipolitikko Kekkosen jälkeen.

]]>
1 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256350-jo-joutui-armas-aika-ja-suvi-suloinen#comments Ilmastonmuutos Kauppasota Sote-uudistus Mon, 04 Jun 2018 16:21:11 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256350-jo-joutui-armas-aika-ja-suvi-suloinen
Sote-analyysi: Oppositiolle 100 milj. euron paikka haukkua Sipilää ja Orpoa http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256335-sote-analyysi-oppositiolle-100-milj-euron-paikka-haukkua-sipilaa-ja-orpoa <p>Valinnanvapautta koskevien pilottihankkeiden merkitys hallitukselle kasvoi kertaheitolla, kun perustuslakivaliokunta perjantaina linjasi, että soten valinnanvapauden siirtymäaikoja ja vaiheistusta on lisättävä.</p> <p>Valinnanvapautta ajaneelle kokoomukselle pitkät siirtymäkaudet ja vaiheistus olisi myrkkyä ilman pilottihankkeita. Pilotit kun käytännön tasolla kuitenkin juurruttavat uutta järjestelmää, vaikka lainsäädännön vaiheistus ja siirtymäkaudet laahaisivat perässä.</p> <p>Kokoomuksen Petteri Orpon on ensi keväänä paljon helpompi myydä vaalitoreilla äänestäjilleen sitä, kuinka valinnanvapaus kussakin vaalipiirissä käynnistyy pilottihankkeiden myötä kuin että valinnanvapaus toteutuu sitten joskus, vaikka SDP ja Antti Rinne pitääkin sitä hölmöilynä ja muistuttaa tästä kaikissa vaalitenteissä.</p> <p>Aivan mukisematta oppositio tuskin tulee valinnanvapauspilotteja nielemään eduskunnan suuressa salissa. Perustuslakivaliokunta totesi perjantaina pilottihankkeiden olevan ongelmallisia, kun ne käynnistyvät hyvissä ajoin ennen valinnanvapauslakeja.</p> <p>Ongelmallinen tässä yhteydessä tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin että kuohuviinin kittaaminen vappuna Ullanlinnanmäellä on ongelmallista, koska järjestyslaki kieltää yksiselitteisesti päihdyttävien aineiden käyttämisen taajamien yleisillä paikoilla.</p> <p>Kyllä siitä voi sormeaan heristää, mutta ei sitä kukaan tule oikeasti kieltämään.</p> <p>Oppositiolla on kuitenkin 100 miljoonaa parempaa syytä vastustaa pilottihankkeita kuin Suomen järjestyslaki. Sen verran lisäeuroja Sipilän hallitus on varannut hankkeisiin. Pilotteja varten oli alun perin varattu 100 miljoonaa euroa, mutta summa päätettiin tuplata, koska kaikki maakunnat hakivat valtionapua omiin kokeiluihinsa yhteensä 293,4 miljoonan euron edestä. Pelkästään Uusimaa haki 67,3 miljoonaa euroa.</p> <p>Ensimmäisen erän jakamisesta päätettiin toukokuussa ja seuraavasta 100 miljoonan euron erästä päätetään syksyllä. Oppositiopuolueet saavat perustuslakivaliokunnan lausunnosta hyvän keppihevosen tivata kyselytunnilla pääministeri Juha Sipilältä ja Orpolta, miksi leikkausten keskellä rahaa pannaan sellaisiin hankkeisiin, joita perustuslakivaliokunta pitää ongelmallisina.</p> <p>Vielä suurempi meteli olisi noussut, jos rahat olisi hankittu valtion omaisuutta myymällä, kuten Sipilä kehysriihen infossa huhtikuussa ennakoi. Nyt toukokuun lisätalousarvion yhteydessä päätettiinkin rahoittaa pilotit tulevien vuosien budjeteista. Selvisi, että kehysriihen pelikirjoihin oli jätetty taktinen &rdquo;esimerkiksi&rdquo; &ndash; pilottien lisärahat voitaisiin ottaa esimerkiksi valtion tasetta käyttämällä.</p> <p><strong>Kokonaan oma lukunsa </strong>on perustuslakivaliokunnan kirjaukset valinnanvapauslakien notifioinnista komissiolle.</p> <p>Mutkat suoraksi vedettynä kyse on siitä, että EU:n komissio kävisi lait läpi ja arvioisi, antaisiko Suomen valtio kiellettyä valtiontukea maakuntien julkisille liikelaitoksille esimerkiksi konkurssisuojan muodossa, kun ne toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, joilla vastaavaa suojaa ei ole.</p> <p>EU-jargonissa käytetään termejä taloudellinen ja ei-taloudellinen järjestelmä. Valtiontukea voi olla vain &rdquo;taloudellisessa järjestelmässä&rdquo;. Ei-taloudellisessa järjestelmässä ei määritelmällisesti ole taloudellista kilpailua, jolloin kiellettyä valtiontukea ei voi olla. Hallitus katsoo, että valinnanvapaudesta huolimatta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on &rdquo;ei-taloudellinen&rdquo; muun muassa siksi, että rahat tulevat järjestelmään julkisista varoista ja kyse on kaikkien suomalaisten saatavilla olevista samanlaisista peruspalveluista. Päätelmänä on, että valtiontukea ei myönnetä, eikä notifiointia todellakaan tarvitse tehdä.</p> <p>Perustuslakivaliokunnan kirjaukset notifioinnista ovat monipolvista punnintaa. Yhtäältä se painottaa EU:n &rdquo;vilpittömän yhteistyön periaatetta&rdquo; eli velvollisuutta notifioida komissiolle kaikki epäilyt valtiontuista &ndash; myös sellaisista, joita valmistellaan (valinnanvapaus). Se katsoo, että notifiointi parantaisi selvästi sellaisen järjestelmän oikeusvarmuutta, joka tuottaa perustuslain takaamia perusoikeuksia koskevia palveluita eli sote-palveluita.</p> <p>Toisaalta perustuslakivaliokunta korostaa, että päätös notifioinnista kuuluu hallituksen toimivaltaan. Eikä notifointia tarvitse tehdä, jos epäilyä kielletystä valtiontuesta ei ole. Hallituksen harkinnassa siis on, onko epäilyä vai ei. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että Suomella on mahdollisuus määritellä sosiaali- ja terveyspalvelut &rdquo;yleistä taloudellista etua koskeviksi palveluiksi eli ns. SGEI-palveluiksi&rdquo;. Näihin SGEI-palveluihin ei sovelleta valtiontukisäädöksiä, eikä niitä tarvitse notifioida.</p> <p>Oman lisäväreensä &ndash; ainakin julkiseen keskusteluun &ndash; tuo tulkinnat suomalaisvirkamiesten ja komission virkamiesten keskusteluista. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen lyttäsi <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005705624.html">Helsingin Sanomissa</a>, ettei niillä &rdquo;ole mitään oikeudellista merkitystä&rdquo;. Ei tietysti olekaan, mutta mikäli perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja hallituksen virkamiehiä on uskominen, oli komission ylin virkamiesjohto näissä epävirallisissa keskusteluissa nimenomaisesti vihjannut, ettei se suosittele notifiointia.</p> <p>Perustuslakivaliokunta lopulta vierittää vastuun notifioinnin tarpeellisuuden arvioinnista sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka vastaa nyt valinnanvapauslakipaketin käsittelystä ja perustuslakivaliokunnan vaatimien muokkausten tekemisestä. Hallituksen edustajat ja esittelijät saavat siis valiokunnassa vielä mahdollisuuden perustella, miksi notifiointia ei tarvita.</p> <p>Selkänojaa hallitus saa komission linjauksesta Lazion valinnanvapausjärjestelmästä Italiassa. Viime joulukuussa annetun linjauksen mukaan Lazion alueen valinnanvapausjärjestelmä oli luonteeltaan ei-taloudellinen, eivätkä julkiset sairaalat siis saaneet kiellettyä valtiontukea yksityisiin sairaaloihin nähden. Komissio perustelee päätöstään muun muassa sillä, että valinnanvapaus on rajattu terveysasemaan, järjestelmä tarjoaa yhä kaikille kansalaisille samantasoisia palveluita ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi, ja että palvelut rahoitetaan pääosin julkisin varoin, joita kansalaiset täydentävät sosiaaliturvamaksuilla.</p> <p>Kuulostaako tutulta?</p> <p>Ryppyjä aiheuttaa kuitenkin oikeuskiista Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Komissio oli aiemmin katsonut, että osin julkisiin ja yksityisiin terveysvakuutuksiin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä on luonteeltaan ei-taloudellinen. Tähän ratkaisuun myös hallitus valinnanvapauslakiesityksessä viittaa ahkerasti, vaikka se vakuutusperustaisena järjestelmänä on erilainen. Ongelma vain on se, että EU-tuomioistuin linjasi keväällä järjestelmän olevan taloudellinen, ja siksi siellä voi olla kiellettyä valtiontukea.</p> <p>Komissio on valittanut päätöksestä, eikä se siten ole vielä lainvoimainen.</p> <p>Koska valinnanvapausjärjestelmään näin läheisesti liittyvän päätöksen käsittely on yhä kesken, on vaikea kuvitella, että komissio suostuisi käsittelemään Suomen mallia ennen kuin Slovakia-asiassa on kuultu viimeinen sana. Jos notifiointiin ryhdytään, päätös tulisi mitä todennäköisimmin vasta ensi eduskuntavaalien jälkeen. Se kaataisi soten ja hallituksen.</p> Valinnanvapautta koskevien pilottihankkeiden merkitys hallitukselle kasvoi kertaheitolla, kun perustuslakivaliokunta perjantaina linjasi, että soten valinnanvapauden siirtymäaikoja ja vaiheistusta on lisättävä.

Valinnanvapautta ajaneelle kokoomukselle pitkät siirtymäkaudet ja vaiheistus olisi myrkkyä ilman pilottihankkeita. Pilotit kun käytännön tasolla kuitenkin juurruttavat uutta järjestelmää, vaikka lainsäädännön vaiheistus ja siirtymäkaudet laahaisivat perässä.

Kokoomuksen Petteri Orpon on ensi keväänä paljon helpompi myydä vaalitoreilla äänestäjilleen sitä, kuinka valinnanvapaus kussakin vaalipiirissä käynnistyy pilottihankkeiden myötä kuin että valinnanvapaus toteutuu sitten joskus, vaikka SDP ja Antti Rinne pitääkin sitä hölmöilynä ja muistuttaa tästä kaikissa vaalitenteissä.

Aivan mukisematta oppositio tuskin tulee valinnanvapauspilotteja nielemään eduskunnan suuressa salissa. Perustuslakivaliokunta totesi perjantaina pilottihankkeiden olevan ongelmallisia, kun ne käynnistyvät hyvissä ajoin ennen valinnanvapauslakeja.

Ongelmallinen tässä yhteydessä tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin että kuohuviinin kittaaminen vappuna Ullanlinnanmäellä on ongelmallista, koska järjestyslaki kieltää yksiselitteisesti päihdyttävien aineiden käyttämisen taajamien yleisillä paikoilla.

Kyllä siitä voi sormeaan heristää, mutta ei sitä kukaan tule oikeasti kieltämään.

Oppositiolla on kuitenkin 100 miljoonaa parempaa syytä vastustaa pilottihankkeita kuin Suomen järjestyslaki. Sen verran lisäeuroja Sipilän hallitus on varannut hankkeisiin. Pilotteja varten oli alun perin varattu 100 miljoonaa euroa, mutta summa päätettiin tuplata, koska kaikki maakunnat hakivat valtionapua omiin kokeiluihinsa yhteensä 293,4 miljoonan euron edestä. Pelkästään Uusimaa haki 67,3 miljoonaa euroa.

Ensimmäisen erän jakamisesta päätettiin toukokuussa ja seuraavasta 100 miljoonan euron erästä päätetään syksyllä. Oppositiopuolueet saavat perustuslakivaliokunnan lausunnosta hyvän keppihevosen tivata kyselytunnilla pääministeri Juha Sipilältä ja Orpolta, miksi leikkausten keskellä rahaa pannaan sellaisiin hankkeisiin, joita perustuslakivaliokunta pitää ongelmallisina.

Vielä suurempi meteli olisi noussut, jos rahat olisi hankittu valtion omaisuutta myymällä, kuten Sipilä kehysriihen infossa huhtikuussa ennakoi. Nyt toukokuun lisätalousarvion yhteydessä päätettiinkin rahoittaa pilotit tulevien vuosien budjeteista. Selvisi, että kehysriihen pelikirjoihin oli jätetty taktinen ”esimerkiksi” – pilottien lisärahat voitaisiin ottaa esimerkiksi valtion tasetta käyttämällä.

Kokonaan oma lukunsa on perustuslakivaliokunnan kirjaukset valinnanvapauslakien notifioinnista komissiolle.

Mutkat suoraksi vedettynä kyse on siitä, että EU:n komissio kävisi lait läpi ja arvioisi, antaisiko Suomen valtio kiellettyä valtiontukea maakuntien julkisille liikelaitoksille esimerkiksi konkurssisuojan muodossa, kun ne toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, joilla vastaavaa suojaa ei ole.

EU-jargonissa käytetään termejä taloudellinen ja ei-taloudellinen järjestelmä. Valtiontukea voi olla vain ”taloudellisessa järjestelmässä”. Ei-taloudellisessa järjestelmässä ei määritelmällisesti ole taloudellista kilpailua, jolloin kiellettyä valtiontukea ei voi olla. Hallitus katsoo, että valinnanvapaudesta huolimatta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on ”ei-taloudellinen” muun muassa siksi, että rahat tulevat järjestelmään julkisista varoista ja kyse on kaikkien suomalaisten saatavilla olevista samanlaisista peruspalveluista. Päätelmänä on, että valtiontukea ei myönnetä, eikä notifiointia todellakaan tarvitse tehdä.

Perustuslakivaliokunnan kirjaukset notifioinnista ovat monipolvista punnintaa. Yhtäältä se painottaa EU:n ”vilpittömän yhteistyön periaatetta” eli velvollisuutta notifioida komissiolle kaikki epäilyt valtiontuista – myös sellaisista, joita valmistellaan (valinnanvapaus). Se katsoo, että notifiointi parantaisi selvästi sellaisen järjestelmän oikeusvarmuutta, joka tuottaa perustuslain takaamia perusoikeuksia koskevia palveluita eli sote-palveluita.

Toisaalta perustuslakivaliokunta korostaa, että päätös notifioinnista kuuluu hallituksen toimivaltaan. Eikä notifointia tarvitse tehdä, jos epäilyä kielletystä valtiontuesta ei ole. Hallituksen harkinnassa siis on, onko epäilyä vai ei. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että Suomella on mahdollisuus määritellä sosiaali- ja terveyspalvelut ”yleistä taloudellista etua koskeviksi palveluiksi eli ns. SGEI-palveluiksi”. Näihin SGEI-palveluihin ei sovelleta valtiontukisäädöksiä, eikä niitä tarvitse notifioida.

Oman lisäväreensä – ainakin julkiseen keskusteluun – tuo tulkinnat suomalaisvirkamiesten ja komission virkamiesten keskusteluista. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen lyttäsi Helsingin Sanomissa, ettei niillä ”ole mitään oikeudellista merkitystä”. Ei tietysti olekaan, mutta mikäli perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja hallituksen virkamiehiä on uskominen, oli komission ylin virkamiesjohto näissä epävirallisissa keskusteluissa nimenomaisesti vihjannut, ettei se suosittele notifiointia.

Perustuslakivaliokunta lopulta vierittää vastuun notifioinnin tarpeellisuuden arvioinnista sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka vastaa nyt valinnanvapauslakipaketin käsittelystä ja perustuslakivaliokunnan vaatimien muokkausten tekemisestä. Hallituksen edustajat ja esittelijät saavat siis valiokunnassa vielä mahdollisuuden perustella, miksi notifiointia ei tarvita.

Selkänojaa hallitus saa komission linjauksesta Lazion valinnanvapausjärjestelmästä Italiassa. Viime joulukuussa annetun linjauksen mukaan Lazion alueen valinnanvapausjärjestelmä oli luonteeltaan ei-taloudellinen, eivätkä julkiset sairaalat siis saaneet kiellettyä valtiontukea yksityisiin sairaaloihin nähden. Komissio perustelee päätöstään muun muassa sillä, että valinnanvapaus on rajattu terveysasemaan, järjestelmä tarjoaa yhä kaikille kansalaisille samantasoisia palveluita ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi, ja että palvelut rahoitetaan pääosin julkisin varoin, joita kansalaiset täydentävät sosiaaliturvamaksuilla.

Kuulostaako tutulta?

Ryppyjä aiheuttaa kuitenkin oikeuskiista Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Komissio oli aiemmin katsonut, että osin julkisiin ja yksityisiin terveysvakuutuksiin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä on luonteeltaan ei-taloudellinen. Tähän ratkaisuun myös hallitus valinnanvapauslakiesityksessä viittaa ahkerasti, vaikka se vakuutusperustaisena järjestelmänä on erilainen. Ongelma vain on se, että EU-tuomioistuin linjasi keväällä järjestelmän olevan taloudellinen, ja siksi siellä voi olla kiellettyä valtiontukea.

Komissio on valittanut päätöksestä, eikä se siten ole vielä lainvoimainen.

Koska valinnanvapausjärjestelmään näin läheisesti liittyvän päätöksen käsittely on yhä kesken, on vaikea kuvitella, että komissio suostuisi käsittelemään Suomen mallia ennen kuin Slovakia-asiassa on kuultu viimeinen sana. Jos notifiointiin ryhdytään, päätös tulisi mitä todennäköisimmin vasta ensi eduskuntavaalien jälkeen. Se kaataisi soten ja hallituksen.

]]>
5 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256335-sote-analyysi-oppositiolle-100-milj-euron-paikka-haukkua-sipilaa-ja-orpoa#comments Kotimaa Kokoomus Sote-uudistus Valinnanvapaus Mon, 04 Jun 2018 09:55:51 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256335-sote-analyysi-oppositiolle-100-milj-euron-paikka-haukkua-sipilaa-ja-orpoa