Keskusta http://raunolintunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132371/all Thu, 23 May 2019 14:27:55 +0300 fi Rinne osti keskustan hallituksensa takuumieheksi http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276389-rinne-osti-keskustan-hallituksensa-takuumieheksi <p>Säätytalolta tänään uutisoitua: Sote-uudistus toteutetaan monialaisena maakuntapohjalta. Maakunnille siirtyvät myös pelastustoimi ja ensihoito. Myös lisätehtäviä pohditaan. Tämä tarkoittaa myös uutta hallinnon porrasta, maakuntahallintoa. Myös maakuntien verotusoikeutta aletaan valmistella.</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115433.html" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115433.html">https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115433.html</a></p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115729.html" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115729.html">https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115729.html</a></p><p>Keskustan ikiaikainen haave maakuntahallinnosta on toteutumassa. Eli uusi hallintohimmeli rakennetaan. Iltasanomien Timo Haapalan sanoin: &quot;Keskustaa ei enää saa pois säätytalolta rautakangillakaan&quot;.</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115482.html" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115482.html">https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115482.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Säätytalolta tänään uutisoitua: Sote-uudistus toteutetaan monialaisena maakuntapohjalta. Maakunnille siirtyvät myös pelastustoimi ja ensihoito. Myös lisätehtäviä pohditaan. Tämä tarkoittaa myös uutta hallinnon porrasta, maakuntahallintoa. Myös maakuntien verotusoikeutta aletaan valmistella.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115433.html

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115729.html

Keskustan ikiaikainen haave maakuntahallinnosta on toteutumassa. Eli uusi hallintohimmeli rakennetaan. Iltasanomien Timo Haapalan sanoin: "Keskustaa ei enää saa pois säätytalolta rautakangillakaan".

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006115482.html

 

 

 

]]>
114 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276389-rinne-osti-keskustan-hallituksensa-takuumieheksi#comments Antti Rinne Keskusta Maakuntavero Thu, 23 May 2019 11:27:55 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276389-rinne-osti-keskustan-hallituksensa-takuumieheksi
Keijo Korhoselta historialinen ulostulo: äänestetään Paavoa! http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276234-keijo-korhoselta-historialinen-ulostulo-aanestetaan-paavoa <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keijo Korhoselta historiallinen ulostulo:</strong></p><p><strong>äänestetään Paavoa!</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Professori Keijo Korhonen, aikoinaan Paavo Väyrysen ankara kilpakumppani Keskustan sisällä, kannustaa ihmisiä äänestämään EU-valeissa Tähtiliikkeen Paavo Väyrystä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Korhonen toimi ulkoministerinä ennen Väyrystä. Korhonen oli muulloinkin ulkoministeriön johtohenkilöitä, kommunikeoitten kirjoittaja ja YK-suurlähettiläskin.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuoden 1994 presidentinvaaleissa ehdokkaina oli kolme keskustalaista. Väyrysen lisäksi Eeva Kuuskoski-Vikatmaa ja laajan monivärisen EU-jäsenyyttä vastustavan kansanliikkeen edustajana Korhonen. Väyrynen ei kuitenkaan ole syyttänyt julkisuudessa riittämättömästä vaalimenestyksestään Korhosta. Tuolloin Korhonen oli Kainuun Sanomien päätoimittaja, mutta muutti sitten vaalien jälkeen USA:n Arizonaan, missä toimi yli kaksikymmentä vuotta kansainvälisen politiikan professorina.</p><p>&nbsp;</p><p>USA:sta Korhonen lähetti kirjoituksiaan Suomeen, ja niitä julkaistiin EU-kaudellakin, sillä Keijo Korhonen on armoitettu kynänkäyttäjä. Se näkyy myös alla olevasta kauttani suomalaisille lähettämästään kirjoituksesta. Siinä Korhonen osoittaa, että entiset kilpakumppanit Paavo ja Keijo ovat tärkeimmistä asioista samaa mieltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Toivottavasti Keijo Korhosen ulostulo ymmärretään historialliseksi tapahtumaksi ja toivottavasti se aktivoi äänestämään. EU-vaaleilla on merkitystä siinä, onko Väyrynen jatkossa käytettävissä Keskustan ja valtakunnan johtopaikkoja täytettäessä. Nyt äänestämisellä on siis normaalia enemmän vaikutusta. Kysymys on Suomen suunnasta!</p><p>&nbsp;</p><p>Väyrysen ohella Tähtiliikkeellä on 19 muutakin ehdokasta, mm. Mauri Nygård.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<strong>ÄÄNESTETÄÄN&nbsp; PAAVOA!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan Unionin hallitusherrat ja byrokraatit ovat muuttamassa isänmaatamme Keski-Euroopan isojen maiden siirtomaaksi, raaka-aineiden, energian ja työvoiman riistoalueeksi sekä oman kaupankäyntinsä hyödynnysalueeksi. Suunnitelmissa on lisäksi tehdä Suomesta, jonka asutus on harvaa ja kallioperä vakainta Euroopassa, Unionin maiden ongelmajätteiden kuten ydinvoimalasaasteiden kaatopaikka.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomalaisten työn, säästämisen, sijoittamisen ja innovaatiokyvyn hedelmät valuvat ulkomaille. Suomi on ajettu euro-valuutan orjuuteen kykenemättä enää, toisin kuin Ruotsi, itse hyödyntämään valuuttansa arvoa oman taloutensa ja kansansa eduksi. Olemme luopuneet itsenäisestä, puolueettomasta ulkopolitiikasta. Olemme menettäneet itsenäisen idänkauppamme muun muassa alistuen etujemme vastaisesti Euroopan Unionin järjettömiin ja hyödyttömiin talouspakotteisiin suurvaltanaapuriamme vastaan. Olemme Unionin komennossa luopuneet omasta elintarviketurvallisuudesta näivettäen maatalouselinkeinomme. Emme pysty enää edes päättämään, kuinka paljon ja millaisia maahanmuuttajia otamme Suomen valtioalueelle. Suomalaisen hyvinvointivaltion koko olemassaolo on suurten uhkien alla.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä vain muutama esimerkki siitä, mitä Suomelle merkitsi Unionin jäsenyys ja eurotalous eli itsenäisyydestä ja itsemääräämisoikeudesta luopuminen Keski- ja Länsi-Euroopan mahtimaiden suurvaltahaaveiden takia.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on suomalaisten maa. Lähes ainoa vielä työkykyinen suomalaispoliitikko, joka näkee unioniorjuuden tuhoisuuden ja on valmis pelkäämättä puolustamaan Suomen etuja, jolla on selkeä kokonaisnäkemys Isänmaamme tilanteesta ja joka ei ole vuosikymmenien kuluessakaan tinkinyt linjastaan, on Paavo Väyrynen.</p><p>&nbsp;</p><p>Paavon 40-vuotinen kokemus politiikan johtotehtävistä läpi viiden presidentin ajan on maassamme vailla vertaa. Hän tuntee kansainvälisen kentän, ja maailma tuntee hänet. Hänellä riittää sisua ja uskoa parempaan huomiseen. Hän on aina ollut Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden puolustaja. Kuten minäkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Minulla on ollut Paavon kanssa montakin kanaa kynittävänä. Olemme ottaneet lujastikin yhteen. Mutta menneet ovat menneitä. Nyt on kysymys tärkeämmistä asioista &ndash; Suomen kansan säilymisestä itsenäisenä kansakuntana isänmaiden Euroopassa. Suomen eduista on huolehdittava myös Unionin ns. parlamentissa, joka muuten on demokratian irvikuva. Paavoa parempaa ei siihen tehtävään löydy.</p><p>&nbsp;</p><p>Kehotan siis jokaista isänmaallista suomalaista, puoluekannasta, ammatista ja asuinpaikasta riippumatta, vaikka pitämään nenästään kiinni, mutta äänestämään ja äänestämään Paavo Väyrystä edessä olevissa Unionin ns. parlamenttivaaleissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>17.5. 2019&nbsp;&nbsp;&nbsp; Keijo Korhonen</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Keijo Korhoselta historiallinen ulostulo:

äänestetään Paavoa!

 

Professori Keijo Korhonen, aikoinaan Paavo Väyrysen ankara kilpakumppani Keskustan sisällä, kannustaa ihmisiä äänestämään EU-valeissa Tähtiliikkeen Paavo Väyrystä.

 

Korhonen toimi ulkoministerinä ennen Väyrystä. Korhonen oli muulloinkin ulkoministeriön johtohenkilöitä, kommunikeoitten kirjoittaja ja YK-suurlähettiläskin.

 

Vuoden 1994 presidentinvaaleissa ehdokkaina oli kolme keskustalaista. Väyrysen lisäksi Eeva Kuuskoski-Vikatmaa ja laajan monivärisen EU-jäsenyyttä vastustavan kansanliikkeen edustajana Korhonen. Väyrynen ei kuitenkaan ole syyttänyt julkisuudessa riittämättömästä vaalimenestyksestään Korhosta. Tuolloin Korhonen oli Kainuun Sanomien päätoimittaja, mutta muutti sitten vaalien jälkeen USA:n Arizonaan, missä toimi yli kaksikymmentä vuotta kansainvälisen politiikan professorina.

 

USA:sta Korhonen lähetti kirjoituksiaan Suomeen, ja niitä julkaistiin EU-kaudellakin, sillä Keijo Korhonen on armoitettu kynänkäyttäjä. Se näkyy myös alla olevasta kauttani suomalaisille lähettämästään kirjoituksesta. Siinä Korhonen osoittaa, että entiset kilpakumppanit Paavo ja Keijo ovat tärkeimmistä asioista samaa mieltä.

 

Toivottavasti Keijo Korhosen ulostulo ymmärretään historialliseksi tapahtumaksi ja toivottavasti se aktivoi äänestämään. EU-vaaleilla on merkitystä siinä, onko Väyrynen jatkossa käytettävissä Keskustan ja valtakunnan johtopaikkoja täytettäessä. Nyt äänestämisellä on siis normaalia enemmän vaikutusta. Kysymys on Suomen suunnasta!

 

Väyrysen ohella Tähtiliikkeellä on 19 muutakin ehdokasta, mm. Mauri Nygård.

 

 

                     ÄÄNESTETÄÄN  PAAVOA!

 

Euroopan Unionin hallitusherrat ja byrokraatit ovat muuttamassa isänmaatamme Keski-Euroopan isojen maiden siirtomaaksi, raaka-aineiden, energian ja työvoiman riistoalueeksi sekä oman kaupankäyntinsä hyödynnysalueeksi. Suunnitelmissa on lisäksi tehdä Suomesta, jonka asutus on harvaa ja kallioperä vakainta Euroopassa, Unionin maiden ongelmajätteiden kuten ydinvoimalasaasteiden kaatopaikka.

 

Suomalaisten työn, säästämisen, sijoittamisen ja innovaatiokyvyn hedelmät valuvat ulkomaille. Suomi on ajettu euro-valuutan orjuuteen kykenemättä enää, toisin kuin Ruotsi, itse hyödyntämään valuuttansa arvoa oman taloutensa ja kansansa eduksi. Olemme luopuneet itsenäisestä, puolueettomasta ulkopolitiikasta. Olemme menettäneet itsenäisen idänkauppamme muun muassa alistuen etujemme vastaisesti Euroopan Unionin järjettömiin ja hyödyttömiin talouspakotteisiin suurvaltanaapuriamme vastaan. Olemme Unionin komennossa luopuneet omasta elintarviketurvallisuudesta näivettäen maatalouselinkeinomme. Emme pysty enää edes päättämään, kuinka paljon ja millaisia maahanmuuttajia otamme Suomen valtioalueelle. Suomalaisen hyvinvointivaltion koko olemassaolo on suurten uhkien alla.

 

Tässä vain muutama esimerkki siitä, mitä Suomelle merkitsi Unionin jäsenyys ja eurotalous eli itsenäisyydestä ja itsemääräämisoikeudesta luopuminen Keski- ja Länsi-Euroopan mahtimaiden suurvaltahaaveiden takia.

 

Suomi on suomalaisten maa. Lähes ainoa vielä työkykyinen suomalaispoliitikko, joka näkee unioniorjuuden tuhoisuuden ja on valmis pelkäämättä puolustamaan Suomen etuja, jolla on selkeä kokonaisnäkemys Isänmaamme tilanteesta ja joka ei ole vuosikymmenien kuluessakaan tinkinyt linjastaan, on Paavo Väyrynen.

 

Paavon 40-vuotinen kokemus politiikan johtotehtävistä läpi viiden presidentin ajan on maassamme vailla vertaa. Hän tuntee kansainvälisen kentän, ja maailma tuntee hänet. Hänellä riittää sisua ja uskoa parempaan huomiseen. Hän on aina ollut Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden puolustaja. Kuten minäkin.

 

Minulla on ollut Paavon kanssa montakin kanaa kynittävänä. Olemme ottaneet lujastikin yhteen. Mutta menneet ovat menneitä. Nyt on kysymys tärkeämmistä asioista – Suomen kansan säilymisestä itsenäisenä kansakuntana isänmaiden Euroopassa. Suomen eduista on huolehdittava myös Unionin ns. parlamentissa, joka muuten on demokratian irvikuva. Paavoa parempaa ei siihen tehtävään löydy.

 

Kehotan siis jokaista isänmaallista suomalaista, puoluekannasta, ammatista ja asuinpaikasta riippumatta, vaikka pitämään nenästään kiinni, mutta äänestämään ja äänestämään Paavo Väyrystä edessä olevissa Unionin ns. parlamenttivaaleissa.

 

17.5. 2019    Keijo Korhonen

 

]]>
14 http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276234-keijo-korhoselta-historialinen-ulostulo-aanestetaan-paavoa#comments EU-valit Eurovaalit Keijo Korhonen Keskusta Paavo Väyrynen Tähtiliike Mon, 20 May 2019 13:00:52 +0000 Mauri Nygård http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276234-keijo-korhoselta-historialinen-ulostulo-aanestetaan-paavoa
Pakolaiset ja maahanmuutto puhuttivat Siilinjärvellä http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276118-pakolaiset-ja-maahanmuutto-puhuttivat-siilinjarvella <p>Olen parhaillaan Keskustan Pohjois-Savon piirin kokouksessa. Hyvin ja ammattimaisesti järjestetty kokous, joka alkoi vaalipaneelilla. Paikalla Siilinjärvellä oli lisäkseni Europarlamenttiin pyrkivä Elsi Katainen. Tolkun ehdokas hänkin.</p><p>Paneelissa pääsimme molemmat esittelemään omia teemojamme ja osaamistamme. Niinpä esittelin laajasti puolustusjärjestelmäämme liittyviä asioita sekä EU:n rajaturvallisuutta, joka on huonosti hoidettu monissa eteläisissä jäsenvaltioissa. Niinpä rajat eivät ole aina pitäneet kuten huomasimme vuosien 2014-2016 pakolaiskriisin aikana.</p><p>Kriisin aikana tuli myös selvästi esiin kuinka kädetön unioni oli pakolaisvirtojen kontrolloinnissa. Reiteillä olleet valtiot keskittyivät lähinnä siirtämään pakolaisia eteenpäin seuraavaan maahan. Näin teki myös länsinaapurimme Ruotsi, joka ohjasi Suomeen 30.000 Lähi-Idän pakolaista. Totesin, että mikäli tätä asiaa ei saada kuntoon, voi se pitkässä juoksussa repiä koko unionin hajalle.</p><p><strong>Taustalla ilmastonmuutos ja länsimaiden sotapolitiikka</strong></p><p>Paljon käsiteltiin myös kriisin taustoja. USA ja muutamat muut länsimaat ovat sotineet Lähi-idässä kohta kaksi vuosikymmentä ja sen johdosta monien alueen maiden valtiorakenteet eivät enää kunnolla toimi tai niitä ei ole. Niinpä ihmiset pakenevat näistä maista tai niiden kautta Eurooppaan.</p><p>Taustalla on myös ilmastonmuutos, joka esim. Syyriassa on yksi sisällissodan taustasyistä.&nbsp; Koska alueella sataa entistä vähemmän, ei maata voi enää osassa maata viljellä. Niinpä syyrialaiset ovat sankoin joukoin muuttaneet kaupunkeihin, joissa he elävät vailla toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Niinpä erilaiset kansankiihottajat saavat heitä helposti taakseen.</p><p>Vahvasti ilmastonmuutos näkyy myös Afrikassa, jossa lisäksi ongelmana on voimakas väestönkasvu. Jatkuvasti kasvavalla määrällä afrikkalaisia ei ole muuta toivoa paremmasta tulevaisuudesta kuin yrittää päästä Eurooppaan. Niinpä kasvava joukko afrikkalaisia yrittää tulla vuosittain unionin alueelle keinoja kaihtamatta. Heitä on vaikea tästä syyttää, sillä kukapa ei haluaisi itselleen ja lapsilleen parempaa tulevaisuutta.</p><p><strong>Tarvitsemme hallittua maahanmuuttoa</strong></p><p>Totesin keskustelussa myös, että Suomi tarvitsee lisää työvoimaa eikä minusta ihmisen etnisellä taustalla, uskonnolla tai ihonvärillä ole mitään väliä. Kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita Suomeen ja heitä tulee kohdella kunnolla. itse olen kihloissa japanilaistataustaisen naisen kanssa.</p><p>Mutta on myös niin, että täällä on elettävä suomalaisten lakien ja tapojen mukaisesti. Ja suotavaa olisi myös, että ainakin tietyn siirtymäajan jälkeen asianomainen henkilö myös elättäisi itsensä ja omat lapsensa omalla työllään. Vaikka mediasta ja somesta saa tällä hetkellä helposti aivan toisenlaisen kuvan tästä, uskon valtaosan maahanmuuttajista hyväksyvän ja allekirjoittavan nämä reunaehdot. Ainakin ne hyväksyvät, jotka itse tunnen.</p><p>Huomenna jatkan kampanjointia Keski-Suomessa. Keskustan puoluesihteeri Riitta Pirkkalaisen kanssa olen tavattavissa klo 11.00 Äänekoskella ja klo 13.00 Jyväskylässä. Sunnuntaina ohjelmassa on Pietarsaari ja Seinäjoki.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen parhaillaan Keskustan Pohjois-Savon piirin kokouksessa. Hyvin ja ammattimaisesti järjestetty kokous, joka alkoi vaalipaneelilla. Paikalla Siilinjärvellä oli lisäkseni Europarlamenttiin pyrkivä Elsi Katainen. Tolkun ehdokas hänkin.

Paneelissa pääsimme molemmat esittelemään omia teemojamme ja osaamistamme. Niinpä esittelin laajasti puolustusjärjestelmäämme liittyviä asioita sekä EU:n rajaturvallisuutta, joka on huonosti hoidettu monissa eteläisissä jäsenvaltioissa. Niinpä rajat eivät ole aina pitäneet kuten huomasimme vuosien 2014-2016 pakolaiskriisin aikana.

Kriisin aikana tuli myös selvästi esiin kuinka kädetön unioni oli pakolaisvirtojen kontrolloinnissa. Reiteillä olleet valtiot keskittyivät lähinnä siirtämään pakolaisia eteenpäin seuraavaan maahan. Näin teki myös länsinaapurimme Ruotsi, joka ohjasi Suomeen 30.000 Lähi-Idän pakolaista. Totesin, että mikäli tätä asiaa ei saada kuntoon, voi se pitkässä juoksussa repiä koko unionin hajalle.

Taustalla ilmastonmuutos ja länsimaiden sotapolitiikka

Paljon käsiteltiin myös kriisin taustoja. USA ja muutamat muut länsimaat ovat sotineet Lähi-idässä kohta kaksi vuosikymmentä ja sen johdosta monien alueen maiden valtiorakenteet eivät enää kunnolla toimi tai niitä ei ole. Niinpä ihmiset pakenevat näistä maista tai niiden kautta Eurooppaan.

Taustalla on myös ilmastonmuutos, joka esim. Syyriassa on yksi sisällissodan taustasyistä.  Koska alueella sataa entistä vähemmän, ei maata voi enää osassa maata viljellä. Niinpä syyrialaiset ovat sankoin joukoin muuttaneet kaupunkeihin, joissa he elävät vailla toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Niinpä erilaiset kansankiihottajat saavat heitä helposti taakseen.

Vahvasti ilmastonmuutos näkyy myös Afrikassa, jossa lisäksi ongelmana on voimakas väestönkasvu. Jatkuvasti kasvavalla määrällä afrikkalaisia ei ole muuta toivoa paremmasta tulevaisuudesta kuin yrittää päästä Eurooppaan. Niinpä kasvava joukko afrikkalaisia yrittää tulla vuosittain unionin alueelle keinoja kaihtamatta. Heitä on vaikea tästä syyttää, sillä kukapa ei haluaisi itselleen ja lapsilleen parempaa tulevaisuutta.

Tarvitsemme hallittua maahanmuuttoa

Totesin keskustelussa myös, että Suomi tarvitsee lisää työvoimaa eikä minusta ihmisen etnisellä taustalla, uskonnolla tai ihonvärillä ole mitään väliä. Kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita Suomeen ja heitä tulee kohdella kunnolla. itse olen kihloissa japanilaistataustaisen naisen kanssa.

Mutta on myös niin, että täällä on elettävä suomalaisten lakien ja tapojen mukaisesti. Ja suotavaa olisi myös, että ainakin tietyn siirtymäajan jälkeen asianomainen henkilö myös elättäisi itsensä ja omat lapsensa omalla työllään. Vaikka mediasta ja somesta saa tällä hetkellä helposti aivan toisenlaisen kuvan tästä, uskon valtaosan maahanmuuttajista hyväksyvän ja allekirjoittavan nämä reunaehdot. Ainakin ne hyväksyvät, jotka itse tunnen.

Huomenna jatkan kampanjointia Keski-Suomessa. Keskustan puoluesihteeri Riitta Pirkkalaisen kanssa olen tavattavissa klo 11.00 Äänekoskella ja klo 13.00 Jyväskylässä. Sunnuntaina ohjelmassa on Pietarsaari ja Seinäjoki. 

]]>
12 http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276118-pakolaiset-ja-maahanmuutto-puhuttivat-siilinjarvella#comments Ilmastonmuutos Keskusta Pakolaiset Rajaturvallisuus Sota Fri, 17 May 2019 16:36:36 +0000 Olli Nyberg http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276118-pakolaiset-ja-maahanmuutto-puhuttivat-siilinjarvella
Miksi PS nostaa edelleen kannatustaan? http://reinotoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276067-miksi-ps-nostaa-edelleen-kannatustaan <p>Vaikka täällä ja monessa muussakin blogialustassa on yleisesti veikattu persujen kannatuksen romahtavan vaalien jälkeen, ei näin ole gallupin mukaan tapahtunut.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280427-alma-gallup-perussuomalaisilla-hurja-loikka-kokoomuksen-kannatus-horjahti" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280427-alma-gallup-perussuomalaisilla-hurja-loikka-kokoomuksen-kannatus-horjahti">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280427-alma-gallup-perussuomalaisilla-h...</a></p><p>Alman gallupin mukaan he ovat jatkaneet kannatuksensa nostamista. Keskusta on laskenut edelleen, Kokoomus on pysynyt aikalailla ennallaan.</p><p>Miksi näin, vaikka heitä haukutaan lähinnä liberaalien toimesta rasistisiksi vihapuhujiksi, populisteiksi ja putinin kätyreiksi. Aina vaan vedotaan heidän vanhoihin rasistisiksi tulkittuihin kirjoituksiinsa, joista myös tuomio on kärsitty-eli ne on silloin sovitettu.</p><p>Vasemmiston piirissä on taas tunnustettu, pyydetty anteeksi ja ilmeisesti saatukin anteeksi aivan sarjatyönä, vaikka Niinistön kaipaamaa &quot;tehokasta katumusta&quot; on tuskin edes ehditty harrastaa.</p><p>Perussuomalaisten politiikka on johdonmukaista ja järkeen käypää esim. EU- politiikka, maahanmuuttopolitiikka ja ilmastonmuutos-politiikka.</p><p>Kun taas nämä umpipopulistiset &quot;suvaitsevaiset&quot; lentelevät niin jalat irti maasta, että heidän menonsa on aivan ohjauskyvytöntä ajopuuta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikka täällä ja monessa muussakin blogialustassa on yleisesti veikattu persujen kannatuksen romahtavan vaalien jälkeen, ei näin ole gallupin mukaan tapahtunut.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280427-alma-gallup-perussuomalaisilla-hurja-loikka-kokoomuksen-kannatus-horjahti

Alman gallupin mukaan he ovat jatkaneet kannatuksensa nostamista. Keskusta on laskenut edelleen, Kokoomus on pysynyt aikalailla ennallaan.

Miksi näin, vaikka heitä haukutaan lähinnä liberaalien toimesta rasistisiksi vihapuhujiksi, populisteiksi ja putinin kätyreiksi. Aina vaan vedotaan heidän vanhoihin rasistisiksi tulkittuihin kirjoituksiinsa, joista myös tuomio on kärsitty-eli ne on silloin sovitettu.

Vasemmiston piirissä on taas tunnustettu, pyydetty anteeksi ja ilmeisesti saatukin anteeksi aivan sarjatyönä, vaikka Niinistön kaipaamaa "tehokasta katumusta" on tuskin edes ehditty harrastaa.

Perussuomalaisten politiikka on johdonmukaista ja järkeen käypää esim. EU- politiikka, maahanmuuttopolitiikka ja ilmastonmuutos-politiikka.

Kun taas nämä umpipopulistiset "suvaitsevaiset" lentelevät niin jalat irti maasta, että heidän menonsa on aivan ohjauskyvytöntä ajopuuta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
131 http://reinotoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276067-miksi-ps-nostaa-edelleen-kannatustaan#comments Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Vasemmisto Vihreät Thu, 16 May 2019 17:07:34 +0000 Reino Toivanen http://reinotoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276067-miksi-ps-nostaa-edelleen-kannatustaan
Keskustan kynnyskysymys - miten selkäranka taipuu? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275973-keskustan-kynnyskysymys-miten-selkaranka-taipuu <p>Säätytalolla neuvotellaan parhaillaan SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n yhteisen hallituksen muodostamisesta alkaneelle vaalikaudelle. Koska kysymyksessä on viiden puolueen koalitio, voi yhteisen näkemyksen löytäminen esimerkiksi verotuksessa aikaan olla vaikeaa.</p><p>Keskusta antoi hallituksenmuodostaja Antti Rinteelle kymmenen kynnyskysymyksen listan ennen lähtemistään säätytalolle. Yksi niistä oli:&quot; Yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää&quot;. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kävi tänään säätytalolla kuultavana. Kaukoranta kertoi SAK:n näkemyksen siitä, mihin suuntaan Suomen verotusta tulisi nyt viedä. Alla Uuden Suomen artikkeli asiasta.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280163-sak-iski-miljardin-esityksen-poytaan-saatytalolla-tama-lista-sai-kokoomuksen" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280163-sak-iski-miljardin-esityksen-poytaan-saatytalolla-tama-lista-sai-kokoomuksen">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280163-sak-iski-miljardin-esityksen-poy...</a></p><p>Näin puolestaan SDP ja vasemmistoliitto kertoivat omista veronäkemyksistään ennen vaaleja.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248803-nain-sdp-tiukentaisi-verotusta-rinteen-vero-ohjelma-odotettua-maltillisempi" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248803-nain-sdp-tiukentaisi-verotusta-rinteen-vero-ohjelma-odotettua-maltillisempi">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248803-nain-sdp-tiukentaisi-verotusta-r...</a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274587-verotetaan-kaikkea-omaisuutta-jota-ei-nyt-veroteta-vasemmistoliitto-sanoo-suoraan" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274587-verotetaan-kaikkea-omaisuutta-jota-ei-nyt-veroteta-vasemmistoliitto-sanoo-suoraan">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274587-verotetaan-kaikkea-omaisuutta-jo...</a></p><p>Tietysti nyt neuvotellaan monipuoluehallituksesta, jossa jokainen osapuoli joutuu omista tavoitteistaan osittain luopumaan. Mutta miten käy keskustan kynnyskysymyksen, josta puolue ennen neuvotteluihin lähtöään kertoi pitävänsä tiukasti kiinni?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Säätytalolla neuvotellaan parhaillaan SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n yhteisen hallituksen muodostamisesta alkaneelle vaalikaudelle. Koska kysymyksessä on viiden puolueen koalitio, voi yhteisen näkemyksen löytäminen esimerkiksi verotuksessa aikaan olla vaikeaa.

Keskusta antoi hallituksenmuodostaja Antti Rinteelle kymmenen kynnyskysymyksen listan ennen lähtemistään säätytalolle. Yksi niistä oli:" Yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää". SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kävi tänään säätytalolla kuultavana. Kaukoranta kertoi SAK:n näkemyksen siitä, mihin suuntaan Suomen verotusta tulisi nyt viedä. Alla Uuden Suomen artikkeli asiasta.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280163-sak-iski-miljardin-esityksen-poytaan-saatytalolla-tama-lista-sai-kokoomuksen

Näin puolestaan SDP ja vasemmistoliitto kertoivat omista veronäkemyksistään ennen vaaleja.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248803-nain-sdp-tiukentaisi-verotusta-rinteen-vero-ohjelma-odotettua-maltillisempi

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274587-verotetaan-kaikkea-omaisuutta-jota-ei-nyt-veroteta-vasemmistoliitto-sanoo-suoraan

Tietysti nyt neuvotellaan monipuoluehallituksesta, jossa jokainen osapuoli joutuu omista tavoitteistaan osittain luopumaan. Mutta miten käy keskustan kynnyskysymyksen, josta puolue ennen neuvotteluihin lähtöään kertoi pitävänsä tiukasti kiinni?

 

]]>
88 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275973-keskustan-kynnyskysymys-miten-selkaranka-taipuu#comments Hallitusneuvottelut 2019 Keskusta Verotus Tue, 14 May 2019 15:36:33 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275973-keskustan-kynnyskysymys-miten-selkaranka-taipuu
Kepu-optio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275971-kepu-optio <p>Tähtiliikkeen puheenjohtaja <strong>Paavo Väyrysen</strong> ilmoitettua eilen, että hän eroaa eurovaalien jälkeen tähtiliikkeestä keskittyäkseen presidentinvaaleihin ja <em>&quot;harkitsee pyrkimistä keskustan puheenjohtajaksi&quot;</em> koen tarpeelliseksi selventää lukijoilleni myös omaa tilannettani ja ajatuksiani, koska niitä on pariin otteeseen kysytty sitten eilisten uutisten.</p><p>Ensimmäinen vakava ajatus poliittisesta osallistumisesta pälkähti päähäni 24-vuotiaana nuorena kloppina vuoden 2007 eduskuntavaalien alla. Olen saattanut kirjoittaa jo aiemminkin, että keskusta oli minulle se aivan ensimmäinen puoluevaihtoehto, jota pohdin. Ensimmäiset ajatukseni politiikasta olivat kutakuinkin sellaisia, että ääripäät ovat pahasta, keskitie kultainen ja heikommista on ehdottomasti pidettävä huolta. Politiikkaan lähteminen jäi kuitenkin tuolloin vielä viideksi vuodeksi, kunnes vuonna 2012 kokeilin kuntavaaleissa ensimmäisen kerran siipiäni Hattulassa. Menestys ei ollut mainittavaa.</p><p>Sittemmin on tullut hieman parempaakin menestystä, tsemppaajia ja luottamustakin. Ajatuksetkin ovat jalostuneet hyvin vahvaksi periaatteelliseksi kolminaisuudeksi: Isänmaallisuudeksi, itsenäisyyden, puolueettomuuden ja rauhanvälittämisen perinnön sekä pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vaalimiseksi.</p><p>Tutustuttuani aikanaan keskustapuolueen linjaan ja toimintaan, petyin kuitenkin kovin. Ei keskusta ollut aidosti poliittisen kentän keskellä. Puolue on ollut ja on edelleen aivan liian oikeistolaisella ja uusliberalistisella linjalla. Myös sen suhtautuminen Euroopan unioniin on ollut aivan liian kritiikitöntä. Keskustapolitiikan ei pitäisi tarkoittaa oikealle eikä vasemmalle kumartelua, vaan ennen kaikkea tolkun isänmaallista, asiakeskeistä politiikkaa, jonka toteuttamiseksi puolueella ei ole itseisarvoa vaan välinearvo. Tärkeintä on reaalipoliittinen lähestymistapa ja politiikan sisältö. Sellaisen puolueen haluaisin olevan suomalainen valtionhoitajapuolue. Tähtiliike on tällä hetkellä lähimpänä sitä.</p><p>Poliittisen keskikentän huonoista vaihtoehdoista johtuen seikkailin vihervasemmistossa vuodesta 2012 aina vuoden 2018 syyskuuhun asti, jolloin lopullisesti ymmärsin jättää tuon yhden aikakauden taakseni. On epätodennäköistä, että nuo naivistiset liikkeet, vihreät ja vasemmistoliitto, tulisivat esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan ja muutamien muiden kysymysten suhteen sellaiselle realistiselle linjalle, jota voisi varauksetta kannattaa.</p><p>Kirjoitin pesäerostani vihervasemmistoon 17.9.2018 Uuden Suomen puheenvuoro-blogissani otsikolla <a href="http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261120-seikkailuni-vihervasemmistossa-on-ohi">Seikkailuni vihervasemmistossa on ohi</a>. Tuon pesäeron jälkeen toimin näihin päiviin saakka kuntapolitiikassa ja olen ollut ehdolla ensin eduskuntaan ja tällä hetkellä Euroopan parlamenttiin sitoutumattomana toimijana tähtiliikkeen listalla. Vasemmistoliitosta erottuani en siis ole ollut minkään puolueen jäsen.</p><p>Tähtiliikkeen ehdokkaaksi lähtemistä edesauttoi vahvasti se, että puolue on aidosti kokoava voima, sen säännöt mahdollistavat kuulumisen mihin tahansa muuhun puolueeseen ja se on syntynyt tahdosta muuttaa Suomen ja keskustan linjaa. Perinteisellä linjallaan oleva keskusta olisi kuitenkin mitä suurimmassa määrin isänmaalle eduksi.</p><p>Vahvana kansanvallan kannattajana päätin huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen erota kunnallisista luottamustoimistani, jotka saavutin kuntavaaleissa 2017 vasemmistoliiton mandaatilla Hattulassa. Katsoin, etteivät eduskuntavaaleissa kotikunnasta saadut 11 ääntä oikeuta enää istumaan minkäänlaisissa kunnallisissa luottamustoimissa tällä vaalikaudella. Ilmoitin virallisesti eroavani luottamustoimistani Hattulan kunnassa 7.5.2019. Olen muutoinkin käytännössä asunut jo tovin Hämeenlinnassa, vaikka virallisesti olenkin yhä hattulalainen.</p><p>Sen lisäksi, että nuorena miehenä harkitsin keskustan jäseneksi liittymistä, harkitsin pyrkimistä keskustan ehdokkaaksi tämänkin kevään eduskuntavaaleihin. Juha Sipilän harjoittama keskustapolitiikan irvikuva oli kuitenkin sen tien henkinen este.&nbsp;Aika näyttää, poistuuko tällainen henkinen este tulevaisuudessa vai ei. Lähitulevaisuus näyttää myös sen, mihin suuntaan tähtiliike puolueena kehittyy.</p><p>Läpi koko poliittisen aktiivisuuteni aikakauden suhteeni keskustaan on ollut kuin virallisen Suomen suhde sotilasliitto Natoon: Liittymistä on pohdittu ja siitä on kuiskuteltu, mutta lopulta kuitenkin päädytty muihin ratkaisuihin. Tähtiliikkeen puitteissa toimiminen on toistaiseksi ollut hyvä ratkaisu, sillä tässä liikkeessä toimivalla poliitikolla on hyvä olla niin sanottu kepu-optio: Voi olla puolueisiin kuulumaton poliitikko, joka ylläpitää mahdollisuutta liittyä kepuun. Pitäisiköhän järjestää kannattajille kansanäänestys?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tähtiliikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrysen ilmoitettua eilen, että hän eroaa eurovaalien jälkeen tähtiliikkeestä keskittyäkseen presidentinvaaleihin ja "harkitsee pyrkimistä keskustan puheenjohtajaksi" koen tarpeelliseksi selventää lukijoilleni myös omaa tilannettani ja ajatuksiani, koska niitä on pariin otteeseen kysytty sitten eilisten uutisten.

Ensimmäinen vakava ajatus poliittisesta osallistumisesta pälkähti päähäni 24-vuotiaana nuorena kloppina vuoden 2007 eduskuntavaalien alla. Olen saattanut kirjoittaa jo aiemminkin, että keskusta oli minulle se aivan ensimmäinen puoluevaihtoehto, jota pohdin. Ensimmäiset ajatukseni politiikasta olivat kutakuinkin sellaisia, että ääripäät ovat pahasta, keskitie kultainen ja heikommista on ehdottomasti pidettävä huolta. Politiikkaan lähteminen jäi kuitenkin tuolloin vielä viideksi vuodeksi, kunnes vuonna 2012 kokeilin kuntavaaleissa ensimmäisen kerran siipiäni Hattulassa. Menestys ei ollut mainittavaa.

Sittemmin on tullut hieman parempaakin menestystä, tsemppaajia ja luottamustakin. Ajatuksetkin ovat jalostuneet hyvin vahvaksi periaatteelliseksi kolminaisuudeksi: Isänmaallisuudeksi, itsenäisyyden, puolueettomuuden ja rauhanvälittämisen perinnön sekä pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vaalimiseksi.

Tutustuttuani aikanaan keskustapuolueen linjaan ja toimintaan, petyin kuitenkin kovin. Ei keskusta ollut aidosti poliittisen kentän keskellä. Puolue on ollut ja on edelleen aivan liian oikeistolaisella ja uusliberalistisella linjalla. Myös sen suhtautuminen Euroopan unioniin on ollut aivan liian kritiikitöntä. Keskustapolitiikan ei pitäisi tarkoittaa oikealle eikä vasemmalle kumartelua, vaan ennen kaikkea tolkun isänmaallista, asiakeskeistä politiikkaa, jonka toteuttamiseksi puolueella ei ole itseisarvoa vaan välinearvo. Tärkeintä on reaalipoliittinen lähestymistapa ja politiikan sisältö. Sellaisen puolueen haluaisin olevan suomalainen valtionhoitajapuolue. Tähtiliike on tällä hetkellä lähimpänä sitä.

Poliittisen keskikentän huonoista vaihtoehdoista johtuen seikkailin vihervasemmistossa vuodesta 2012 aina vuoden 2018 syyskuuhun asti, jolloin lopullisesti ymmärsin jättää tuon yhden aikakauden taakseni. On epätodennäköistä, että nuo naivistiset liikkeet, vihreät ja vasemmistoliitto, tulisivat esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan ja muutamien muiden kysymysten suhteen sellaiselle realistiselle linjalle, jota voisi varauksetta kannattaa.

Kirjoitin pesäerostani vihervasemmistoon 17.9.2018 Uuden Suomen puheenvuoro-blogissani otsikolla Seikkailuni vihervasemmistossa on ohi. Tuon pesäeron jälkeen toimin näihin päiviin saakka kuntapolitiikassa ja olen ollut ehdolla ensin eduskuntaan ja tällä hetkellä Euroopan parlamenttiin sitoutumattomana toimijana tähtiliikkeen listalla. Vasemmistoliitosta erottuani en siis ole ollut minkään puolueen jäsen.

Tähtiliikkeen ehdokkaaksi lähtemistä edesauttoi vahvasti se, että puolue on aidosti kokoava voima, sen säännöt mahdollistavat kuulumisen mihin tahansa muuhun puolueeseen ja se on syntynyt tahdosta muuttaa Suomen ja keskustan linjaa. Perinteisellä linjallaan oleva keskusta olisi kuitenkin mitä suurimmassa määrin isänmaalle eduksi.

Vahvana kansanvallan kannattajana päätin huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen erota kunnallisista luottamustoimistani, jotka saavutin kuntavaaleissa 2017 vasemmistoliiton mandaatilla Hattulassa. Katsoin, etteivät eduskuntavaaleissa kotikunnasta saadut 11 ääntä oikeuta enää istumaan minkäänlaisissa kunnallisissa luottamustoimissa tällä vaalikaudella. Ilmoitin virallisesti eroavani luottamustoimistani Hattulan kunnassa 7.5.2019. Olen muutoinkin käytännössä asunut jo tovin Hämeenlinnassa, vaikka virallisesti olenkin yhä hattulalainen.

Sen lisäksi, että nuorena miehenä harkitsin keskustan jäseneksi liittymistä, harkitsin pyrkimistä keskustan ehdokkaaksi tämänkin kevään eduskuntavaaleihin. Juha Sipilän harjoittama keskustapolitiikan irvikuva oli kuitenkin sen tien henkinen este. Aika näyttää, poistuuko tällainen henkinen este tulevaisuudessa vai ei. Lähitulevaisuus näyttää myös sen, mihin suuntaan tähtiliike puolueena kehittyy.

Läpi koko poliittisen aktiivisuuteni aikakauden suhteeni keskustaan on ollut kuin virallisen Suomen suhde sotilasliitto Natoon: Liittymistä on pohdittu ja siitä on kuiskuteltu, mutta lopulta kuitenkin päädytty muihin ratkaisuihin. Tähtiliikkeen puitteissa toimiminen on toistaiseksi ollut hyvä ratkaisu, sillä tässä liikkeessä toimivalla poliitikolla on hyvä olla niin sanottu kepu-optio: Voi olla puolueisiin kuulumaton poliitikko, joka ylläpitää mahdollisuutta liittyä kepuun. Pitäisiköhän järjestää kannattajille kansanäänestys?

]]>
14 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275971-kepu-optio#comments Keskusta Nato-optio Paavo Väyrynen Seitsemän tähden liike Vihervasemmisto Tue, 14 May 2019 13:56:07 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275971-kepu-optio
Keskustan kannattaisi pitää jäsenäänestys hallitusohjelmasta http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275928-keskustan-kannattaisi-pitaa-jasenaanestys-hallitusohjelmasta <p><strong>Vasemmistoliitto antaa jäsentensä päättää hallitusohjelmasta. Jäsenten ääntä tarvitsisi nyt kuitenkin kipeimmin Keskusta. Järjestämällä jäsenäänestyksen se löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. </strong></p><p>Vasemmistoliitto&nbsp; ottaa ensimmäisenä suomalaisena puolueena käyttöön neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen mahdollisesta hallitukseen osallistumisesta. Neuvoa-antava jäsenäänestys toteutetaan sähköisenä äänestyksenä puolueen jäsenrekisteriä hyödyntäen. Vasemmistoliiton mukaan äänestys ei vaikuta hallituksen muodostamisen aikatauluun, vaan se saadaan toimitettua kahdessa päivässä neuvottelutuloksen valmistuttua.</p><p>Puolue perusteli, että jäsenäänestyksellä se vastaa muuttuvan jäsenkuntansa toiveisiin.</p><p>&quot;Puolet vasemmistoliiton jäsenistä on liittynyt puolueeseen 2010-luvulla. Mukaan on tullut erityisesti nuoria. Meidän on pidettävä huolta siitä, että puolueen päätöksenteon tavat kehittyvät uudistuvan jäsenistömme mukana&quot;.</p><p>Vasemmistoliiton hinku hallitukseen on niin kova, ettei jäsenäänestyksellä taida tällä kertaa olla merkitystä. Haliitukseen mennään, jos vain päästää. Jos sen kokoaa SDP, ohjelmasta tuskin tulee sellaista, jota Vasemmistoliiton jäsenet eivät hyväksyisi.</p><p><strong>Jäsenäänestystä tarvisee eniten Keskusta</strong></p><p>Vaikeammassa tilanteessa on Keskusta. Kun hallitusneuvottelut on väännetty ja ohjelma päätetty, puolueessa saattaa yhä olla kahta tuulta. Surkean vaalituloksen ja kannatuskehityksen vuoksi valtaan täytyy palata siten, ettei pulinoille jää sijaa.</p><p>Hallitusohjelman hyväksymisestä päättävää jäsenäänestystä tarvitsisikin tällä kertaa eniten Keskusta.</p><p>Saksan sosialidemokraattinen puolue SPD oli 6 vuotta sitten vaikean valinnan&nbsp; edessä. Oppositiossa ollut puolue menestyi vaaleissa, muttei tarpeeksi päästäkseen itse muodostamaan hallitusta.</p><p>Tarjolla oli paluu niin sanottuun suureen koalitioon konservatiivipuolue CDU:n kanssa. Se jakoi jäseniä, koska aiemmin sosialidemokraattien kannatus oli lähtenyt pudotukseen CDU.n vetämissä hallituksissa. Estääkseen hallitukseen menoa seuraavan jatkuvan pulinan ja hiertämisen puoluejohtaja <strong>Sigmar Garbriel</strong> päätti antaa hallitusohjelman hyväksymisen jäsenten käsiin.</p><p>SPD järjesti joulukuussa 2013 ensimmäistä kertaa historiassaan ja ensimmäisenä saksalaisena puolueena jäsenäänestyksen siitä, hyväksyvätkö puolueen jäsenet hallitusneuvottelujen tuloksena syntyneen puolueiden<br />sopimuksen hallitusohjelmaksi ja puolueen osallistumisen hallitukseen.</p><p><strong>Mallia Saksan demareista</strong></p><p>Ennen hallitusneuvotteluja SPD:n puoluevaltuusto asetti joukon keskeisiä tavoitteita,<br />jotka hallitusneuvotteluissa piti pyrkiä saavuttamaan. Puolue tiedotti hallitusneuvottelujen<br />aikana niiden kulusta ja käsitellyistä asioista jatkuvasti jäsenistölleen mm.<br />verkkosivuillaan.</p><p>Neuvottelutuloksena syntynyt hallitussopimus (hallitusohjelma) julkaistiin<br />puolueen verkkosivuilla, se lähetettiin jäsenille puolueen sähköisessä uutiskirjeessä<br />ja siitä oli sähköinen tiivistelmä jäsenten saatavilla verkossa.</p><p>Hallitussopimuksen ja jäsenäänestyksen välillä SPD:n jokainen piiriorganisaatio järjesti<br />vähintään yhden seminaari- ja keskustelutilaisuuden, johon alueen kaikki puolueen<br />jäsenet saivat kutsun.</p><p>Jäsenäänestys järjestettiin postin välityksellä postiäänestyksenä.</p><p>Jäsenäänestyksen tuloksen oli määrä olla sitova, mikäli vähintään 20 prosenttia SPD:n<br />jäsenistä antaa siinä äänensä.</p><p>Vähintään 20 prosenttia äänesti ja heistä enemmistö hyväksyi hallitussopimuksen<br />(hallitusohjelma) ja tämän myötä hallitukseen osallistumisen,</p><p><strong>Lentävä lähtö Keskustan uudistumiselle</strong></p><p>SPD:n jäsenäänestys hallitukseen osallistumisesta onnistui hyvin niin jäsendemokratian<br />lisäämisen kuin teknisten toteutuksen kannalta.</p><p>Jos Keskusta ottaisi mallia Saksasta, se iskisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.</p><p>Pulinat jäisivät pois ja puolue menisi yhteinäisenä hallitukseen. Samalla puolue saisi lentävän lähdön uudistumiseen ja osoittaisi etenevänsä Vasemmistoliiton kanssa poliittisen jäsendemokratian eturintamassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vasemmistoliitto antaa jäsentensä päättää hallitusohjelmasta. Jäsenten ääntä tarvitsisi nyt kuitenkin kipeimmin Keskusta. Järjestämällä jäsenäänestyksen se löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Vasemmistoliitto  ottaa ensimmäisenä suomalaisena puolueena käyttöön neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen mahdollisesta hallitukseen osallistumisesta. Neuvoa-antava jäsenäänestys toteutetaan sähköisenä äänestyksenä puolueen jäsenrekisteriä hyödyntäen. Vasemmistoliiton mukaan äänestys ei vaikuta hallituksen muodostamisen aikatauluun, vaan se saadaan toimitettua kahdessa päivässä neuvottelutuloksen valmistuttua.

Puolue perusteli, että jäsenäänestyksellä se vastaa muuttuvan jäsenkuntansa toiveisiin.

"Puolet vasemmistoliiton jäsenistä on liittynyt puolueeseen 2010-luvulla. Mukaan on tullut erityisesti nuoria. Meidän on pidettävä huolta siitä, että puolueen päätöksenteon tavat kehittyvät uudistuvan jäsenistömme mukana".

Vasemmistoliiton hinku hallitukseen on niin kova, ettei jäsenäänestyksellä taida tällä kertaa olla merkitystä. Haliitukseen mennään, jos vain päästää. Jos sen kokoaa SDP, ohjelmasta tuskin tulee sellaista, jota Vasemmistoliiton jäsenet eivät hyväksyisi.

Jäsenäänestystä tarvisee eniten Keskusta

Vaikeammassa tilanteessa on Keskusta. Kun hallitusneuvottelut on väännetty ja ohjelma päätetty, puolueessa saattaa yhä olla kahta tuulta. Surkean vaalituloksen ja kannatuskehityksen vuoksi valtaan täytyy palata siten, ettei pulinoille jää sijaa.

Hallitusohjelman hyväksymisestä päättävää jäsenäänestystä tarvitsisikin tällä kertaa eniten Keskusta.

Saksan sosialidemokraattinen puolue SPD oli 6 vuotta sitten vaikean valinnan  edessä. Oppositiossa ollut puolue menestyi vaaleissa, muttei tarpeeksi päästäkseen itse muodostamaan hallitusta.

Tarjolla oli paluu niin sanottuun suureen koalitioon konservatiivipuolue CDU:n kanssa. Se jakoi jäseniä, koska aiemmin sosialidemokraattien kannatus oli lähtenyt pudotukseen CDU.n vetämissä hallituksissa. Estääkseen hallitukseen menoa seuraavan jatkuvan pulinan ja hiertämisen puoluejohtaja Sigmar Garbriel päätti antaa hallitusohjelman hyväksymisen jäsenten käsiin.

SPD järjesti joulukuussa 2013 ensimmäistä kertaa historiassaan ja ensimmäisenä saksalaisena puolueena jäsenäänestyksen siitä, hyväksyvätkö puolueen jäsenet hallitusneuvottelujen tuloksena syntyneen puolueiden
sopimuksen hallitusohjelmaksi ja puolueen osallistumisen hallitukseen.

Mallia Saksan demareista

Ennen hallitusneuvotteluja SPD:n puoluevaltuusto asetti joukon keskeisiä tavoitteita,
jotka hallitusneuvotteluissa piti pyrkiä saavuttamaan. Puolue tiedotti hallitusneuvottelujen
aikana niiden kulusta ja käsitellyistä asioista jatkuvasti jäsenistölleen mm.
verkkosivuillaan.

Neuvottelutuloksena syntynyt hallitussopimus (hallitusohjelma) julkaistiin
puolueen verkkosivuilla, se lähetettiin jäsenille puolueen sähköisessä uutiskirjeessä
ja siitä oli sähköinen tiivistelmä jäsenten saatavilla verkossa.

Hallitussopimuksen ja jäsenäänestyksen välillä SPD:n jokainen piiriorganisaatio järjesti
vähintään yhden seminaari- ja keskustelutilaisuuden, johon alueen kaikki puolueen
jäsenet saivat kutsun.

Jäsenäänestys järjestettiin postin välityksellä postiäänestyksenä.

Jäsenäänestyksen tuloksen oli määrä olla sitova, mikäli vähintään 20 prosenttia SPD:n
jäsenistä antaa siinä äänensä.

Vähintään 20 prosenttia äänesti ja heistä enemmistö hyväksyi hallitussopimuksen
(hallitusohjelma) ja tämän myötä hallitukseen osallistumisen,

Lentävä lähtö Keskustan uudistumiselle

SPD:n jäsenäänestys hallitukseen osallistumisesta onnistui hyvin niin jäsendemokratian
lisäämisen kuin teknisten toteutuksen kannalta.

Jos Keskusta ottaisi mallia Saksasta, se iskisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Pulinat jäisivät pois ja puolue menisi yhteinäisenä hallitukseen. Samalla puolue saisi lentävän lähdön uudistumiseen ja osoittaisi etenevänsä Vasemmistoliiton kanssa poliittisen jäsendemokratian eturintamassa.

 

]]>
3 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275928-keskustan-kannattaisi-pitaa-jasenaanestys-hallitusohjelmasta#comments Edukuntapuolueet Hallitusneuvottelut 2019 Keskusta Politiikka Tue, 14 May 2019 06:30:00 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275928-keskustan-kannattaisi-pitaa-jasenaanestys-hallitusohjelmasta
Keskustalla ja kokoomuksella oikeistoblokin avaimet käsissä http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275889-keskustalla-ja-kokoomuksella-oikeistoblokin-avaimet-kasissa <p>Vaalien tuloksessa muhi monivivahteinen yllätys nyt muutaman viikon fundeeraamisen jälkeen.</p><p>Kaikkein kinkkisin paikka on ylivoimaisesti keskustalla.</p><p>Mikäli Rinteen soidinhuutoon vastataan, tarjolla on kansanrintamahallitus, jossa kepun ei ole yhtään varaa tinkiä oikeistolaisista linjauksistaan eikä maakuntamallista. Muuten se on menoa jonnekin vasureiden kokoluokkaan viimeistään vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.</p><p>Kuitenkin voisi ajatella kansanrintaman perusvireestä, että kepu saisi maakuntansa, muttei paljon muuta. Riski olisi valtava lähteä viimeisen neljän vuoden aikana tehdyn työn takuutärvelijäksi veroja korottamalla ja lisälainaa ottamalla sekä siihen päälle vielä maaseudun elinkeinojen ja -olojen ahtaalle ajo.</p><p>Tarjolla olisi rautaisia palleja vaativa poliittinen manööveri, jolla saisi poliittisen taktikoinnin Oscarin milloin vain. Eli kepu ottaisi ja kieltäytyisi Rinteen kosinnasta ja lähtisi oppositioon. Tämä aiheuttaisi Rinteelle ja demareille kaikkien paniikkinappuloiden painamisen yhtäaikaisesti.<br /><br />Mitään muuta vaihtoehtoa ei olisi kuin palata lakki kourassa kokoomuksen pakeille sorvaamaan sinipunaa. Kokoomus voisi aivan tasan yhtä tylysti sanoa, että ei käy, kun ei käynyt tuossa vapun jälkeenkään.</p><p>Koska perussuomalaiset eivät ole vaihtoehto, enemmistöhallituksen mahdollisuus olisi näillä kahdella kieltäytymisellä menetetty, koska persut, kokoomus ja kepu pitävät yhdessä 108 paikkaa hallussaan.</p><p>Demarien sisäinen kaaos olisi varmasti aivan vertaansa vailla oleva näytelmä, kun piikkipaikalta olisi pakko luovuttaa hallitustunnustelijan kapula perussuomalaisille ja painella takuuvarmasti oppositioon. Rinteen poliittisen uran päätepiste olisi myös siinä.</p><p>Mutta että näin tyly kampitus voitaisiin tehdä, täytyisi askelmerkit olla etukäteen kirjoitettuna siten, että hallituspuolueiden rungon muodostaisivat tämä 108 kansanedustajan ydinporukka täydennettynä mahdollisesti kristillisillä ja ruotsalaisilla.</p><p>Olisi tällä mallilla aivan täydellinen oikeistohallitus vahvalla enemmistöllä tarjolla.<br />Mutta tässä pitäisi tämmätä sellaiseen iskuun paikkojen jaot, hallitusohjelma ja kaikki muut yksityiskohdat jo etukäteen, että Säätytalosta voisi kävellä parissa päivässä pihalle valmiin ohjelman kanssa.</p><p>Kepu, tuo tämän hetken avainpelaaja hallitusneuvotteluissa, voisi ajatella asian niin, että tämän päivän demarien, vihreiden ja vasurien kanssa kepu häviää enemmän seuraavissa vaaleissa kuin kokoomuksen ja persujen kanssa.</p><p>Tiedä vaikka jossain jo jotain tämän suuntaista puuhattaisiinkin.</p> Vaalien tuloksessa muhi monivivahteinen yllätys nyt muutaman viikon fundeeraamisen jälkeen.

Kaikkein kinkkisin paikka on ylivoimaisesti keskustalla.

Mikäli Rinteen soidinhuutoon vastataan, tarjolla on kansanrintamahallitus, jossa kepun ei ole yhtään varaa tinkiä oikeistolaisista linjauksistaan eikä maakuntamallista. Muuten se on menoa jonnekin vasureiden kokoluokkaan viimeistään vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Kuitenkin voisi ajatella kansanrintaman perusvireestä, että kepu saisi maakuntansa, muttei paljon muuta. Riski olisi valtava lähteä viimeisen neljän vuoden aikana tehdyn työn takuutärvelijäksi veroja korottamalla ja lisälainaa ottamalla sekä siihen päälle vielä maaseudun elinkeinojen ja -olojen ahtaalle ajo.

Tarjolla olisi rautaisia palleja vaativa poliittinen manööveri, jolla saisi poliittisen taktikoinnin Oscarin milloin vain. Eli kepu ottaisi ja kieltäytyisi Rinteen kosinnasta ja lähtisi oppositioon. Tämä aiheuttaisi Rinteelle ja demareille kaikkien paniikkinappuloiden painamisen yhtäaikaisesti.

Mitään muuta vaihtoehtoa ei olisi kuin palata lakki kourassa kokoomuksen pakeille sorvaamaan sinipunaa. Kokoomus voisi aivan tasan yhtä tylysti sanoa, että ei käy, kun ei käynyt tuossa vapun jälkeenkään.

Koska perussuomalaiset eivät ole vaihtoehto, enemmistöhallituksen mahdollisuus olisi näillä kahdella kieltäytymisellä menetetty, koska persut, kokoomus ja kepu pitävät yhdessä 108 paikkaa hallussaan.

Demarien sisäinen kaaos olisi varmasti aivan vertaansa vailla oleva näytelmä, kun piikkipaikalta olisi pakko luovuttaa hallitustunnustelijan kapula perussuomalaisille ja painella takuuvarmasti oppositioon. Rinteen poliittisen uran päätepiste olisi myös siinä.

Mutta että näin tyly kampitus voitaisiin tehdä, täytyisi askelmerkit olla etukäteen kirjoitettuna siten, että hallituspuolueiden rungon muodostaisivat tämä 108 kansanedustajan ydinporukka täydennettynä mahdollisesti kristillisillä ja ruotsalaisilla.

Olisi tällä mallilla aivan täydellinen oikeistohallitus vahvalla enemmistöllä tarjolla.
Mutta tässä pitäisi tämmätä sellaiseen iskuun paikkojen jaot, hallitusohjelma ja kaikki muut yksityiskohdat jo etukäteen, että Säätytalosta voisi kävellä parissa päivässä pihalle valmiin ohjelman kanssa.

Kepu, tuo tämän hetken avainpelaaja hallitusneuvotteluissa, voisi ajatella asian niin, että tämän päivän demarien, vihreiden ja vasurien kanssa kepu häviää enemmän seuraavissa vaaleissa kuin kokoomuksen ja persujen kanssa.

Tiedä vaikka jossain jo jotain tämän suuntaista puuhattaisiinkin.

]]>
31 http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275889-keskustalla-ja-kokoomuksella-oikeistoblokin-avaimet-kasissa#comments Kotimaa Antti Rinne Hallitusneuvottelut 2019 Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Sun, 12 May 2019 17:13:29 +0000 Timo Ekman http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275889-keskustalla-ja-kokoomuksella-oikeistoblokin-avaimet-kasissa
Pelkkä ”tolkun politiikka” ei riitä Keskustan linjaksi http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275812-pelkka-tolkun-politiikka-ei-riita-keskustan-linjaksi <p>Ahon puheenjohtajuuden aikana Keskustasta tuli valtionhoitajapuolue, jossa välttämättömyyspolitiikasta tehtiin hyve. Sama retorinen virtaus on nähtävissä nyt. Keskusta on tekemässä palvelusta koko Suomelle ja isänmaalle olemalla mukana hallitusneuvotteluissa.&nbsp;</p><p>Sosiaalisen median keskusteluissa ne, jotka ovat hallitukseen menon takana liputtavat aina olleensa punamullan kannattajia ja vastustajat kammoksuvat hallitukseen menoa vihreiden kanssa tai pelkäävät yritteliäisyyden ja taloudenhoidon jäävän kokoomuksen valttikortiksi. Tässäkin keskustelussa ongelmallista on, että puolueen linjaa rakennetaan suhteessa toisiin. Maailma on myös muuttunut. Poliitiikan jakolinjat ja areenat sen myötä. Keskustan linja ei voi rakentua neljän vuoden välein sen mukaan kenen kanssa yhteistyötä tehdään. Se ei voi myös olla pelkkää &rdquo;tolkun politiikkaa&rdquo; vaan on selkeästi kyettävä olemaan asioiden puolesta ja asioita vastaan.</p><p>Keskustan tulevaisuutta puolueena ei ratkaise se, onko puolue oppositiossa vai hallituksessa. Tulevaisuuden ratkaisee se onko eduskuntaryhmällä ja puolue-elimillä todella aikaa ja intohimoa keskustella päivänpolitiikan yli puolueen syväidentiteetistä laajan jäsenistön kanssa. Puheenjohtajuudesta kamppailu olisi tähän hyvä väline. Pahimmassa mahdollisessa skenaariossa puolueen puheenjohtaja valitaan kättentaputuksin ilman intohimoista keskustelua.</p><p>Osallistuin viikko sitten lauantaina yli kymmeneen vuoteen puolueen piirin piirikokoukseen. Kieltämättä olin yllättynyt siitä kuinka vähäiseksi analyysi puolueen tulevaisuudesta jäi.</p><p>Nyt on selkeästi keskusteltava seuraavista asioista:</p><p>1. Mikä on puolueen sisäinen liima, joka pitää yhdessä erilaiset ihmiset moni-ilmeisessä kansanliikkeessä.</p><p>2. Miten perustavat aatteen pilarit elävät tässä ajassa ja näkyvät puolueen tekemisessä. &nbsp;</p><p>3. Miten puolueen johdossa näkyy moni-ilmeisyys ja miten sisäistä jännitettä johdetaan.</p><p>Kun linja on selkeä, voi poliittisen johtajuuden vastuuta jakaa laajemmalle. Se on kansanliikkeelle eduksi, että kärki on leveä. Keskusta on radikaalinen kansanliike, joka on kyennyt uudistamaan itseään ja yhteiskuntaa.&nbsp; Uskon, että puolue kykenee siihen nytkin. &nbsp;<a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/mikko-karna-ja-tytti-maatta-listaavat-keskustaaatteen-peruspilareita-keskustalla-ei-ole-varaa-peesailla-olemalla-hailakka-versio-jostain-muusta-aatteesta-6.3.495662.3af2dc51fc">(Oheisesta linkistä voit lukea näkemyksistäni koskien Keskustan aatetta.)</a></p><p>Ollessani keskustanuorten varapuheenjohtaja, minulle oli tärkeää uudistaa puolueen linjaa ympäristö- ja kehitysyhteistyökysymyksissä, laadimme Suomen ensimmäisen ruokapoliittisen ohjelman ja veimme eteenpäin tasa-arvoista ihmiskäsitystä puolueen sisällä. Turussa teimme keskustalaista kaupunkipolitiikkaa. Jäin pois politiikasta vuonna 2008 kun valtuustokausi Turussa päättyi. Olen työskennellyt Suomen Kuntaliitossa ja kymmenen vuotta kunnan- ja kaupunginjohtajan tehtävissä. Koko tämän ajan olen ollut luomassa Suomeen vakavasti otettavaa harvaan asutun maaseudun huomioivaa politiikkaa maaseutupolitiikan neuvoston alaisuudessa. Seuraan aktiivisesti politiikkaa, olen koulutukseltani valtiotieteen maisteri ja poliittinen historia on intohimoni.</p><p>Olen ollut yllättynyt ja otettu pyynnöistä asettua ehdolle Keskustan puheenjohtajaksi. Minun ehdokkuuttani perustellaan sillä, että toisin kisaan aitoa keskustelua puolueen aatteesta ja toisaalta jäsenistön ääntä. Olen kertonut harkitsevani ehdokkaaksi asettumista. Johtajuuteni muissa organisaatioissa tai hallituksissa on kuitenkin osoittanut sen, että onnistuakseen johtajalla on oltava johdettaviensa luottamus. Siksi olen ääneen pohtinut, onko se, että en ole kansanedustaja, liian iso puute johtajuudessa onnistumiselle.</p><p>Eduskuntaryhmä ei toki valitse puheenjohtajaa vaan sen tekee puoluekokous. Siitä huolimatta eduskuntaryhmän jäsenten näkemyksillä on merkitystä. Puheenjohtajan työlle ei antaisi hyvää lähtökohtaa tilanne, jossa iso osa kansanedustajista kokisi eduskuntaryhmän ulkopuolelta tulevan puheenjohtajan hyvin vaikeana ajatuksena. Tämän vuoksi mahdollista ehdokkuutta on harkittava tarkkaan.</p><p>Se, että lähdin Pohjois-Pohjanmaan piirikokoukseen, oli minulle henkilökohtaisesti ison kynnyksen ylittäminen. Kun rakentaa uraa viranhaltijana ja politiikan ulkopuolella, puolueen jäsenyys ei ole aina eduksi.&nbsp; Meitä aktiivisen toiminnan puolueessa virkauran tai muista käytännön syistä jättäneitä on paljon. Keskusta tarvitsee linjan kirkastamisen lisäksi uusia jäseniä ja paluumuuttajia aktivoimaan puoluetta. Toivon, että oma esimerkkini kannustaisi muitakin osallistumaan keskusteluun rohkeasti.</p><p>Keskustan Kainuun piirin vuosikokous 11.5.2019</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ahon puheenjohtajuuden aikana Keskustasta tuli valtionhoitajapuolue, jossa välttämättömyyspolitiikasta tehtiin hyve. Sama retorinen virtaus on nähtävissä nyt. Keskusta on tekemässä palvelusta koko Suomelle ja isänmaalle olemalla mukana hallitusneuvotteluissa. 

Sosiaalisen median keskusteluissa ne, jotka ovat hallitukseen menon takana liputtavat aina olleensa punamullan kannattajia ja vastustajat kammoksuvat hallitukseen menoa vihreiden kanssa tai pelkäävät yritteliäisyyden ja taloudenhoidon jäävän kokoomuksen valttikortiksi. Tässäkin keskustelussa ongelmallista on, että puolueen linjaa rakennetaan suhteessa toisiin. Maailma on myös muuttunut. Poliitiikan jakolinjat ja areenat sen myötä. Keskustan linja ei voi rakentua neljän vuoden välein sen mukaan kenen kanssa yhteistyötä tehdään. Se ei voi myös olla pelkkää ”tolkun politiikkaa” vaan on selkeästi kyettävä olemaan asioiden puolesta ja asioita vastaan.

Keskustan tulevaisuutta puolueena ei ratkaise se, onko puolue oppositiossa vai hallituksessa. Tulevaisuuden ratkaisee se onko eduskuntaryhmällä ja puolue-elimillä todella aikaa ja intohimoa keskustella päivänpolitiikan yli puolueen syväidentiteetistä laajan jäsenistön kanssa. Puheenjohtajuudesta kamppailu olisi tähän hyvä väline. Pahimmassa mahdollisessa skenaariossa puolueen puheenjohtaja valitaan kättentaputuksin ilman intohimoista keskustelua.

Osallistuin viikko sitten lauantaina yli kymmeneen vuoteen puolueen piirin piirikokoukseen. Kieltämättä olin yllättynyt siitä kuinka vähäiseksi analyysi puolueen tulevaisuudesta jäi.

Nyt on selkeästi keskusteltava seuraavista asioista:

1. Mikä on puolueen sisäinen liima, joka pitää yhdessä erilaiset ihmiset moni-ilmeisessä kansanliikkeessä.

2. Miten perustavat aatteen pilarit elävät tässä ajassa ja näkyvät puolueen tekemisessä.  

3. Miten puolueen johdossa näkyy moni-ilmeisyys ja miten sisäistä jännitettä johdetaan.

Kun linja on selkeä, voi poliittisen johtajuuden vastuuta jakaa laajemmalle. Se on kansanliikkeelle eduksi, että kärki on leveä. Keskusta on radikaalinen kansanliike, joka on kyennyt uudistamaan itseään ja yhteiskuntaa.  Uskon, että puolue kykenee siihen nytkin.  (Oheisesta linkistä voit lukea näkemyksistäni koskien Keskustan aatetta.)

Ollessani keskustanuorten varapuheenjohtaja, minulle oli tärkeää uudistaa puolueen linjaa ympäristö- ja kehitysyhteistyökysymyksissä, laadimme Suomen ensimmäisen ruokapoliittisen ohjelman ja veimme eteenpäin tasa-arvoista ihmiskäsitystä puolueen sisällä. Turussa teimme keskustalaista kaupunkipolitiikkaa. Jäin pois politiikasta vuonna 2008 kun valtuustokausi Turussa päättyi. Olen työskennellyt Suomen Kuntaliitossa ja kymmenen vuotta kunnan- ja kaupunginjohtajan tehtävissä. Koko tämän ajan olen ollut luomassa Suomeen vakavasti otettavaa harvaan asutun maaseudun huomioivaa politiikkaa maaseutupolitiikan neuvoston alaisuudessa. Seuraan aktiivisesti politiikkaa, olen koulutukseltani valtiotieteen maisteri ja poliittinen historia on intohimoni.

Olen ollut yllättynyt ja otettu pyynnöistä asettua ehdolle Keskustan puheenjohtajaksi. Minun ehdokkuuttani perustellaan sillä, että toisin kisaan aitoa keskustelua puolueen aatteesta ja toisaalta jäsenistön ääntä. Olen kertonut harkitsevani ehdokkaaksi asettumista. Johtajuuteni muissa organisaatioissa tai hallituksissa on kuitenkin osoittanut sen, että onnistuakseen johtajalla on oltava johdettaviensa luottamus. Siksi olen ääneen pohtinut, onko se, että en ole kansanedustaja, liian iso puute johtajuudessa onnistumiselle.

Eduskuntaryhmä ei toki valitse puheenjohtajaa vaan sen tekee puoluekokous. Siitä huolimatta eduskuntaryhmän jäsenten näkemyksillä on merkitystä. Puheenjohtajan työlle ei antaisi hyvää lähtökohtaa tilanne, jossa iso osa kansanedustajista kokisi eduskuntaryhmän ulkopuolelta tulevan puheenjohtajan hyvin vaikeana ajatuksena. Tämän vuoksi mahdollista ehdokkuutta on harkittava tarkkaan.

Se, että lähdin Pohjois-Pohjanmaan piirikokoukseen, oli minulle henkilökohtaisesti ison kynnyksen ylittäminen. Kun rakentaa uraa viranhaltijana ja politiikan ulkopuolella, puolueen jäsenyys ei ole aina eduksi.  Meitä aktiivisen toiminnan puolueessa virkauran tai muista käytännön syistä jättäneitä on paljon. Keskusta tarvitsee linjan kirkastamisen lisäksi uusia jäseniä ja paluumuuttajia aktivoimaan puoluetta. Toivon, että oma esimerkkini kannustaisi muitakin osallistumaan keskusteluun rohkeasti.

Keskustan Kainuun piirin vuosikokous 11.5.2019

]]>
4 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275812-pelkka-tolkun-politiikka-ei-riita-keskustan-linjaksi#comments Keskusta Politiikka Puolue Sat, 11 May 2019 11:00:00 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275812-pelkka-tolkun-politiikka-ei-riita-keskustan-linjaksi
Rinteen neuvottelutilanne hankala, keskusta toimi viisaasti. http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275817-rinteen-neuvottelutilanne-hankala-keskusta-toimi-viisaasti <p>Jotenkin tuntuu siltä, että politiikan ammattilaiset eivät hallitusneuvotteluja ja niiden tilannetta oikein ymmärrä. Näin politiikan ulkopuolisena näen tilanteen erilailla kuin alan ihmiset, varmasti heillä on paljon tietoa, jota minulla ei ole, mutta kumminkin!</p><p>Ihmetellään, että Keskusta lähti hallitusneuvotteluihin. Puhutaan hallituskipeydestä ja ties mistä vallanhalusta. Varmasti niistäkin on kysymys, Mutta!</p><p>Ajatellaampa tilannetta Keskustan kannalta. Takana todella huono vaalitulos ja paikkojen menetys. Jos he ovat oppositiossa, on vastassa, joko Kokoomus tai Perussuomalaiset. Tässä tilanteessa Keskusta on heikoilla, vaatisi kovin erilaisen Keskustan, että he oppositiosta palaisivat entiseen kokoonsa.</p><p>Entäs hallitus? Rinteellä on selkeä &quot;kiima&quot; pääministeriksi, ilman Perussuomalaisia, Kokoomusta tai Keskustaa, paikat eivät riitä, joku noista olisi mukaan saatava. Kokoomuskortti on ainakin tällä hetkellä katsottu, erot politiikassa, esimerkiksi talousasioissa ovat liian suuret. Perussuomalaiset on niin tuomittu, että olisi todellista takinkääntöä lähteä yhteistyöhön heidän kanssaan. Jäljellä on vain Keskusta, jota ilmeisesti demarit pitävät vaalituloksen perusteella heikkona ja hallittavana hallituskumppanina.</p><p>Onko näin? Näen Keskustan neuvottelutilanteen selkeästi vahvempana kuin Rinteen. Heillä on vain voitettavaa. Rinteen on heidät pitääkseen suostuttava aika&nbsp; moneen Keskustan vaatimukseen. Tässä tilanteessa Keskusta voi monta heille tärkeätä vaatimusta saada läpi. He voivat hallitukseen&nbsp; menoa tappion jälkeen perustella siten, että siellä he voivat vaikuttaa ajaa paremmin omiensa etuja. Mikä tietenkin on tottakin!</p><p>Entäs jos Rinne on tiukkana? Keskustan on helppo lähteä neuvotteluista ja todeta, että he eivät voineet takkiaan kääntää ja mennä hallitukseen, joka ei riittävästi aja Keskustalle tärkeitä asioita. Taaskin tulos on Keskustan kannalta suoraan oppositioon jäämistä parempi. Minusta hallitusneuvotteluissa Keskusta voi vain voittaa, tuli hallitus tai ei.</p><p>Rinne häviää? Jos Rinne suostuu liian moniin Keskustan vaatimuksiin, on kyseessä selkeä takin kääntö, joka tuskin hänen asemaansa pääministerinä ja omiensa joukossa vahvistaa. Ellei Keskusta saa riittävästi, on Rinteellä pattitilanne. Kokoomuksella on siinä tilanteessa entistä vahvemmat neuvotteluasemat ja Perussuomalaiset tuntuvat muuten olevan erittäin vastenmielisiä kumppaneita. Kaikissa tapauksessa, jos Rinne haluaa pääministeriksi , hän joutuu monesta vaatimuksestaan luopumaan ja syömään karvasta kalkkia.</p><p>Keskustan ongelmat? Näen Keskustan aseman tässä tilanteessa yllättävän vahvana. Oikein toimien he voivat vain voittaa. Mutta! Jos kysymys on siitä, että jos Keskusta haluaa ehdoista huolimatta pysyä hallituksessa, ilman että he saavat omia tavoitteitaan riittävästi ajettua, on keskustan nousu mahdoton. Näen, että tässä mitataan keskustapoliitikkojen tahtoa. Mikäli tahtoa ja lujuutta on riittävästi, voi tästä alkaa keskustan nousu!</p><p>Näin maalaismies näkee nykyisen hallitusneuvottelutilanteen. En tiedä, mikä on Keskustan toiminnan motiivi hallitusneuvotteluihin lähtemisessä! Ehkä visioni mukainen?&nbsp; Jos, niin he toimivat hyvinkin viisaasti.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jotenkin tuntuu siltä, että politiikan ammattilaiset eivät hallitusneuvotteluja ja niiden tilannetta oikein ymmärrä. Näin politiikan ulkopuolisena näen tilanteen erilailla kuin alan ihmiset, varmasti heillä on paljon tietoa, jota minulla ei ole, mutta kumminkin!

Ihmetellään, että Keskusta lähti hallitusneuvotteluihin. Puhutaan hallituskipeydestä ja ties mistä vallanhalusta. Varmasti niistäkin on kysymys, Mutta!

Ajatellaampa tilannetta Keskustan kannalta. Takana todella huono vaalitulos ja paikkojen menetys. Jos he ovat oppositiossa, on vastassa, joko Kokoomus tai Perussuomalaiset. Tässä tilanteessa Keskusta on heikoilla, vaatisi kovin erilaisen Keskustan, että he oppositiosta palaisivat entiseen kokoonsa.

Entäs hallitus? Rinteellä on selkeä "kiima" pääministeriksi, ilman Perussuomalaisia, Kokoomusta tai Keskustaa, paikat eivät riitä, joku noista olisi mukaan saatava. Kokoomuskortti on ainakin tällä hetkellä katsottu, erot politiikassa, esimerkiksi talousasioissa ovat liian suuret. Perussuomalaiset on niin tuomittu, että olisi todellista takinkääntöä lähteä yhteistyöhön heidän kanssaan. Jäljellä on vain Keskusta, jota ilmeisesti demarit pitävät vaalituloksen perusteella heikkona ja hallittavana hallituskumppanina.

Onko näin? Näen Keskustan neuvottelutilanteen selkeästi vahvempana kuin Rinteen. Heillä on vain voitettavaa. Rinteen on heidät pitääkseen suostuttava aika  moneen Keskustan vaatimukseen. Tässä tilanteessa Keskusta voi monta heille tärkeätä vaatimusta saada läpi. He voivat hallitukseen  menoa tappion jälkeen perustella siten, että siellä he voivat vaikuttaa ajaa paremmin omiensa etuja. Mikä tietenkin on tottakin!

Entäs jos Rinne on tiukkana? Keskustan on helppo lähteä neuvotteluista ja todeta, että he eivät voineet takkiaan kääntää ja mennä hallitukseen, joka ei riittävästi aja Keskustalle tärkeitä asioita. Taaskin tulos on Keskustan kannalta suoraan oppositioon jäämistä parempi. Minusta hallitusneuvotteluissa Keskusta voi vain voittaa, tuli hallitus tai ei.

Rinne häviää? Jos Rinne suostuu liian moniin Keskustan vaatimuksiin, on kyseessä selkeä takin kääntö, joka tuskin hänen asemaansa pääministerinä ja omiensa joukossa vahvistaa. Ellei Keskusta saa riittävästi, on Rinteellä pattitilanne. Kokoomuksella on siinä tilanteessa entistä vahvemmat neuvotteluasemat ja Perussuomalaiset tuntuvat muuten olevan erittäin vastenmielisiä kumppaneita. Kaikissa tapauksessa, jos Rinne haluaa pääministeriksi , hän joutuu monesta vaatimuksestaan luopumaan ja syömään karvasta kalkkia.

Keskustan ongelmat? Näen Keskustan aseman tässä tilanteessa yllättävän vahvana. Oikein toimien he voivat vain voittaa. Mutta! Jos kysymys on siitä, että jos Keskusta haluaa ehdoista huolimatta pysyä hallituksessa, ilman että he saavat omia tavoitteitaan riittävästi ajettua, on keskustan nousu mahdoton. Näen, että tässä mitataan keskustapoliitikkojen tahtoa. Mikäli tahtoa ja lujuutta on riittävästi, voi tästä alkaa keskustan nousu!

Näin maalaismies näkee nykyisen hallitusneuvottelutilanteen. En tiedä, mikä on Keskustan toiminnan motiivi hallitusneuvotteluihin lähtemisessä! Ehkä visioni mukainen?  Jos, niin he toimivat hyvinkin viisaasti.

 

 

 

]]>
11 http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275817-rinteen-neuvottelutilanne-hankala-keskusta-toimi-viisaasti#comments Hallitusneuvottelut Keskusta Rinne Sat, 11 May 2019 04:52:39 +0000 jouko viitala http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275817-rinteen-neuvottelutilanne-hankala-keskusta-toimi-viisaasti
Katse kohti Europarlamenttivaaleja http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275806-katse-kohti-europarlamenttivaaleja <p>Olin paikalla 9.5.2019 Etelä-Hämeen Keskustan piirin vuosikokouksessa, joka oli sangen eripurainen. Hämeenlinnan lyseolla ruodittiin Keskustan kannatuksen syvää romahdusta Etelä-Hämeen alueella. Puheenvuoroja kuunnellessa tuli vähän sellainen vaikutelma, että omat olivat kampitelleet omia maakunnallisen kampanjoinnin aikana. Eräs paikalla olija tiivistikin asian hyvin kysymällä, että kuka näin eripuraista porukkaa äänestäisi?</p><p>Kokouksessa syytettiin Keskustan kansanedustajia ja muita vaikuttajia kentän kuuntelemisen puutteesta. Kuulo kuulemma katoaa, kun noustaan Arkadianmäelle tai kävellään valtioneuvoston portaita ylös. Sinänsä tuttuja väitteitä myös Reserviläisliitosta. Myös liiton johto on monien jäsentemme mielestä useimmiten väärässä eikä kuuntele kenttää.&nbsp;</p><p>Olen tehnyt paljon yhteistyötä Eduskunnan ja kansanedustajien kanssa. Tämä aikana olen oppinut, että politiikka on viime kädessä aina kompromissien tekemistä. Suomessa kun ei ole yksipuoluejärjestelmää.</p><p>Illan parhaan puheenvuoron käytti entinen kansanedustaja ja puolueen aiempi varapuheenjohtaja Timo Kaunisto, jonka mukaan Keskusta valitsi väärän hallituskumppanin edellisten vaalien jälkeen. Kokoomuksen mukaanotto hallitukseen SDP:n sijasta johti oikeistolaiseen köyhienkurituspolitiikkaan, joka nyt näkyi kannatuksen laskuna. Kansantalous saatiin toki aiempaa paremmalle tolalle mutta tämä tehtiin köyhimmän kansanosan ja palkansaajien kustannuksella.&nbsp;</p><p>Eurovaalitunnelmiin ei tässäkään kokouksessa vielä oikein päästy. Paikalla olivat lisäkseni ehdolla olevat Mirja Vehkaperä, Pekka Puska ja Jouni Kemppainen. Meitä toki kohteliaasti kuunneltiin mutta yhtään puheenvuoroa yleisö ei aiheesta käyttänyt eikä vaali-innostusta ollut havaittavissa.</p><p>Europarlamenttivaaleihin on nyt kaksi viikkoa ja ennakkoäänestys alkaa jo ensi keskiviikkona. Nyt puoluetyön painopiste pitäisi siirtää näihin vaaleihin tai saamme takkiin jo toisissa vaaleissa peräkkäin. Nyt olisi aika alkaa pelata tätä peliä joukkueena ja keskittyä seuraavaan otteluun.</p><p>Europarlamentti tuntuu monesta etäiseltä, vaikka sieltä tulevat direktiivit ja muut linjaukset raamittavat vahvasti suomalaisten elämää. Puolet Eduskunnan vuosittaisesta lainsäädäntötyöstä juontaa nykyisin juurensa EU:n linjauksista. Muistakaa äänestää 26.5. järjestettävissä Euroopan parlamentin vaalissa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin paikalla 9.5.2019 Etelä-Hämeen Keskustan piirin vuosikokouksessa, joka oli sangen eripurainen. Hämeenlinnan lyseolla ruodittiin Keskustan kannatuksen syvää romahdusta Etelä-Hämeen alueella. Puheenvuoroja kuunnellessa tuli vähän sellainen vaikutelma, että omat olivat kampitelleet omia maakunnallisen kampanjoinnin aikana. Eräs paikalla olija tiivistikin asian hyvin kysymällä, että kuka näin eripuraista porukkaa äänestäisi?

Kokouksessa syytettiin Keskustan kansanedustajia ja muita vaikuttajia kentän kuuntelemisen puutteesta. Kuulo kuulemma katoaa, kun noustaan Arkadianmäelle tai kävellään valtioneuvoston portaita ylös. Sinänsä tuttuja väitteitä myös Reserviläisliitosta. Myös liiton johto on monien jäsentemme mielestä useimmiten väärässä eikä kuuntele kenttää. 

Olen tehnyt paljon yhteistyötä Eduskunnan ja kansanedustajien kanssa. Tämä aikana olen oppinut, että politiikka on viime kädessä aina kompromissien tekemistä. Suomessa kun ei ole yksipuoluejärjestelmää.

Illan parhaan puheenvuoron käytti entinen kansanedustaja ja puolueen aiempi varapuheenjohtaja Timo Kaunisto, jonka mukaan Keskusta valitsi väärän hallituskumppanin edellisten vaalien jälkeen. Kokoomuksen mukaanotto hallitukseen SDP:n sijasta johti oikeistolaiseen köyhienkurituspolitiikkaan, joka nyt näkyi kannatuksen laskuna. Kansantalous saatiin toki aiempaa paremmalle tolalle mutta tämä tehtiin köyhimmän kansanosan ja palkansaajien kustannuksella. 

Eurovaalitunnelmiin ei tässäkään kokouksessa vielä oikein päästy. Paikalla olivat lisäkseni ehdolla olevat Mirja Vehkaperä, Pekka Puska ja Jouni Kemppainen. Meitä toki kohteliaasti kuunneltiin mutta yhtään puheenvuoroa yleisö ei aiheesta käyttänyt eikä vaali-innostusta ollut havaittavissa.

Europarlamenttivaaleihin on nyt kaksi viikkoa ja ennakkoäänestys alkaa jo ensi keskiviikkona. Nyt puoluetyön painopiste pitäisi siirtää näihin vaaleihin tai saamme takkiin jo toisissa vaaleissa peräkkäin. Nyt olisi aika alkaa pelata tätä peliä joukkueena ja keskittyä seuraavaan otteluun.

Europarlamentti tuntuu monesta etäiseltä, vaikka sieltä tulevat direktiivit ja muut linjaukset raamittavat vahvasti suomalaisten elämää. Puolet Eduskunnan vuosittaisesta lainsäädäntötyöstä juontaa nykyisin juurensa EU:n linjauksista. Muistakaa äänestää 26.5. järjestettävissä Euroopan parlamentin vaalissa.

 

]]>
2 http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275806-katse-kohti-europarlamenttivaaleja#comments Europarlamentin vaalit 2019 Hallitusneuvottelut 2019 Keskusta Fri, 10 May 2019 19:42:36 +0000 Olli Nyberg http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275806-katse-kohti-europarlamenttivaaleja
Keskusta ja RKP saattavat olla 2020-luvun vaikutusvaltaisimmat puolueet http://tonimikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275747-keskusta-ja-rkp-saattavat-olla-2020-luvun-vaikutusvaltaisimmat-puolueet <p>Tanskan pääministeri <strong>Lars Løkke Rasmussen</strong> ilmoitti tiistaina, että <a href="https://www.thelocal.dk/20190507/breaking-danish-pm-calls-general-election-for-june-5th">maan seuraavat kansankäräjävaalit pidetään noin kuukauden kuluttua</a>, 5. kesäkuuta. Maan poliittinen kulttuuri on mielenkiintoinen, sillä sen puolueet ovat Suomesta poiketen järjestäytyneet kahteen poliittiseen blokkiin, jotka ovat pääpiirteittäin sitoutuneet tukemaan yhteisiä poliittisia tavoitteita. Toinen on oikeistolainen &quot;sininen blokki&quot;, jonka suurin puolue on pääministeri Rasmussenin johtama Venstre. (Nimen suora käännös on erikoisesti <em>Vasen</em>. Tämä johtuu siitä, että puolue perustettiin 1800-luvulla vasemmistoryhmittymien yhteenliittymänä ennen kehittymistään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi.) Toinen taas on vasemmistolainen &quot;punainen blokki&quot;, jonka suurin puolue on<strong> Mette Frederiksenin</strong> johtamat sosialidemokraatit.</p><p>Suomen eduskuntavaalien jälkeisiä viikkoja hallitsi pohdinta siitä, saadaanko maahan seuraavaksi hallitukseksi sinipuna, punamulta, vaiko kenties peruspuna. Siinä, että varsin erilaiset puolueet kykenevät yhteistyöhön, on toki puolensa, mutta äänestäjien kuluttajansuojan kannalta järjestelmä on ongelmallinen. Jos äänestää vaikkapa keskustaa, puolue voi mennä hallitukseen tukemaan sekä oikeisto- että vasemmistohallitusta! Hallituskokoonpanot ajaisivat varmasti toisistaan radikaalisti poikkeavaa politiikkaa, mutta sitä, kumpaa kokoonpanoa keskustalle annetulla äänellä tulee tukeneeksi, ei voi äänestäjä tietää. Kokoonpano riippuu yksinomaan siitä, miten puoluejohto päättää taktikoida hallitusneuvotteluissa. Tanskassa tällaista huolta ei ole. Jos äänestää punaisen blokin puoluetta ja punainen blokki saa yhteensä enemmän ääniä kuin sininen blokki, pääministeripuolue on punaisen blokin suurin puolue ja hallitusta tukevat punaisen blokin pienemmät puolueet.</p><p>Poliittiset järjestelmät elävät ja kehittyvät. Tanskankin blokkijärjestelmä kehittyi juuri Suomen kaltaisesta, erilaisten puolueiden yhteistyön mahdollistavasta järjestelmästä. Viime vuosina on ollut havaittavissa varhaisia merkkejä siitä, että Suomeenkin voisi tulevaisuudessa syntyä kaksi tanskalaistyylistä, kilpailevaa poliittista blokkia.</p><p>Ja juuri tämä tekee RKP:sta sekä useasti auringonlaskun puolueeksi haukutusta keskustasta Suomen tulevaisuuden vaikutusvaltaisimmat puolueet.</p><p>Ensimmäinen merkki on keskustan kuihtuminen. Suomessahan on perinteisesti ollut kolme tasavahvaa, suurta puoluetta: keskusta, kokoomus ja sosialidemokraatit. Tupu, Hupu ja Lupu. Vaalimatemaattisista syistä kaksi kolmesta puolueesta on aina hallituksen muodostaakseen joutunut tekemään yhteistyötä pelatakseen kolmannen pois. Yhteistyön luonne on kuitenkin muuttunut aina kulloisenkin poliittisen tilanteen mukaan: 1900-luvulla on nähty sekä punamultaa, sinipunaa että porvarihallitusta.</p><p>Aika ei ole keskustan liittolainen. Maakuntien tyhjentyessä keskustan on äärimmäisen vaikeaa pysyä suurena puolueena, ja kaukana ovat ne ajat, kun puolue tahkosi vaali toisensa jälkeen 22&ndash;24 prosentin tuloksia.<strong> Juha Sipilän</strong> johdolla vuonna 2015 saavutettu 21,1 % tulos on nähtävä poikkeamana historiallisesta trendistä, joka johtui poikkeuksellisen vahvasta ja epäkeskustalaisesta johtajasta sekä optimaalisista olosuhteista. Tänä keväänä keskusta romahti keskisuureksi puolueeksi 13,8 % tuloksella, ja on erittäin vaikea nähdä sen ponnistavan entisiin korkeuksiinsa <strong>Antti Rinteen </strong>apupuolueen asemasta.</p><p>Toinen merkki on jäljelle jäävien perinteisten suurten puolueiden, kokoomuksen ja sosialidemokraattien, eriytyminen toisistaan. Kyllähän nämä kaverukset 1990-luvulla yhteistyöhön pystyivät, kun puolueita yhdisti unelma Euroopasta, ja laman loputtua talouskasvukin vaikutti rajattomalta. Yhteinen talouspoliittinen sävel oli helppo löytää, kun kakku vaikutti kasvavan tulevaisuudessakin.</p><p>Viimeisin sinipunahallitus päättyi katastrofiin. Kataisen-Stubbin hallituksesta tuli loppuvaiheissaan niin toimintakyvytön, että sinipunasta tämän kevään hallitustunnusteluissa edes vakavissaan keskusteltu. Sosialidemokraattien ja kokoomuksen talouspoliittiset ohjelmat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Aloittaako hyvinvointivaltion asteittainen purkaminen vai pitääkö se kiinni hengityskoneessa vaikka väkisin? En tiedä, millaisen hallituksen Suomi saa keväällä 2023, mutta vahva veikkaus on, ettei se ole ainakaan sinipuna.</p><p>Kolmas merkki on se, että puolueet ovat alkaneet sulkemaan toisiaan puhtaasti yhteistyön ulkopuolelle. Vuonna 2011<strong> Jyrki Katainen </strong>otti vasemmistoliiton mukaan hallitukseensa (vaikka puolue hallituksen kolme vuotta myöhemmin jättikin). Tänä keväänä puolestaan useat kokoomuksen kansanedustajat sanoivat suoraan, ettei vasemmistoliitto samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa mahdu. Antti Rinne (suorasti tai vähemmän suorasti) puolestaan sanoutui irti hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, myötäillen osittain demarien entistä kaupunkilaisempaa ja liberaalimpaa nuorta siipeä. (Kyllä, nuoria demareitakin on olemassa.) Myös vihreät ja vasemmistoliitto ilmaisivat, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi mahdotonta. Perussuomalaisten suunnalta kuului kaikuna kahdelle edellämainitulle puolueelle samanlainen viesti.</p><p>Harvoin meille on ollut tulossa yhtä selkeän vasemmistolaista hallituskombinaatiota, kuin demareiden, vihreiden, vasemmistoliiton, keskustan ja RKP:n muodostama kansanrintama. Ja harvoin meillä on myöskään ollut yhtä selkeän oikeistolaista oppositiota, kuin kolmikko kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.<br />Tällä hallituskaudella saatetaan kylvää siemenet vasemmistolaiselle &quot;punaiselle blokille&quot;, jonka kovan ytimen muodostavat sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto; sekä vastaavasti oikeistolaiselle &quot;siniselle blokille&quot;, jonka kovan ytimen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset.</p><p>&quot;Punaisen blokin&quot; yhteistyöhän sujuu jo nyt aivan mallikkaasti! Sipilän hallituksen aikana kolme puoluetta esiintyivät usein yhteisenä oppositiorintamana kritisoiden milloin mitäkin hallituksen toimia. Yhteistyötä helpottaa entisestään sosialidemokraattien &quot;työväensiiven&quot; vähittäinen valuminen perussuomalaisiin. Uskon myös, että sosialidemokraattisen puolueen 1. varapuheenjohtaja <strong>Sanna Marinin</strong> valinta puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi liimaisi kolmikkoa yhteen entisestään. Marinhan on kertonut, että <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sanna-marin-ja-demarin-tarkoitus-ei-ole-onnistuttu-uudistumaan/">ennen päätymistään sosialidemokraatteihin hän harkitsi myös vasemmistoliittoon ja vihreisiin liittymistä</a>.</p><p>&quot;Sinisen blokin&quot; rakkaudessa on merkittävästi enemmän ryppyjä. Perussuomalaisessa puolueessa on kuitenkin <strong>Timo Soinin </strong>jälkeisellä ajalla ollut havaittavissa selkeä siirtymä talousoikeistolaisempaan suuntaan, ja kokoomuksen puheenjohtaja<strong> Petteri Orpo</strong> sanoikin, että oppositiossa <a href="https://www.sss.fi/2019/05/keskustalta-liuta-kynnyskysymyksia/">puolueet löytävät toisensa helpoiten juuri talouskysymyksissä</a>. Kokoomusta ja perussuomalaisia luonnollisesti hiertää myös eurooppapolitiikka. Yhteistyö saattaa kuitenkin pitkällä aikavälillä muodostua välttämättömäksi juuri siitä syystä, että porvarillisen enemmistön muodostaminen eduskuntaan on muuttumassa matemaattisesti mahdottomaksi ilman perussuomalaisia.<em> Realpolitik</em>. Kannattaa kiinnittää huomiota kokoomuksen seuraavaan puheenjohtajavalintaan: sekä<strong> Antti Häkkäsen</strong> että<strong> Elina Lepomäen </strong>valinta lähentäisi puolueita ideologisesti. Vahvasti eurooppamyönteinen<strong> Kai Mykkänen</strong> puolestaan olisi todennäköisesti avoimempi sinipunan kaltaisille ratkaisuille, ja voisi näin ollen torpedoida orastavan blokkipolitiikan synnyn.</p><p>Kolmen oppositiopuolueen keskinäistä dynamiikkaa tulevalla vaalikaudella kannattaa seurata. Mikäli kehitys blokkien muodostumista kohti jatkuu, väliinputoajiksi jäävät edellämainittu keskusta ja tietysti RKP. Se, kumpaan blokkiin puolueet lopulta asemoisivat itsensä, määrittäisi blokkien voimasuhteet.</p><p>RKP on perinteisesti ollut oikein hyvää pataa kokoomuksen kanssa. Tottahan keskimäärin suhteellisen hyvätuloisen ruotsinkielisen kansanosan edunvalvonta useasti sattuu olemaan linjassa kokoomuksen tavoitteiden kanssa. Toisaalta RKP on myös pyrkinyt profiloitumaan sosiaaliliberaaliksi ja eurooppamyönteiseksi voimaksi: selkeä konflikti perussuomalaisten kanssa, puhumattakaan kielipolitiikasta. Jos on pakko veikata, RKP saattaa jopa olla hieman kallellaan nivoutumaan osaksi &quot;punaista blokkia&quot;. Puolueen vaa&#39;ankieliasemaa alleviivaa sen siirtyminen keskelle eduskunnan uudessa istumajärjestyksessä.</p><p>Keskustan tulevaa kehitystä on vaikeampi ennustaa. Nythän puolue vaikuttaa olevan matkalla Antti Rinteen punamultahallituksen tukipuolueeksi. Kokoomusyhteistyö vaalikaudella 2015&ndash;2019 imi puolueen kuiviin kuin vampyyri, ja keskustavaikuttajien keskuudessa on vankka usko siihen, että puolueen kannattajakunta kaipaa vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa. Toisaalta keskustassa on kiistatta myös sosiaalikonservatiivinen elementti, vaikka se hieman taustalle onkin viime vuosina kätkeytynyt. Voidaan perustellusti väittää, että keskustan kenttä on konservatiivisempaa kuin vaikkapa kokoomuksen kenttä.</p><p>Ruotsin keskustapuolue on kärsinyt samasta dilemmasta. Kuten Suomen Keskusta, myös ruotsalainen sisarpuolue on aikoinaan saavuttanut jopa 25 prosentin vaalituloksia. Sittemmin puolue kuitenkin kutistui noin 6&ndash;8 % eturyhmäksi ja nivoitui osaksi Ruotsin oikeistoblokki Allianssia. Samalla puolue kuitenkin otti vahvasti sosiaaliliberaalin linjan keskustajohtaja<strong> Annie Lööfin</strong> johdolla. Tästä syystä yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa oli puolueelle liikaa, ja vuoden 2018 vaalien jälkeen puolue siirtyi tukemaan <strong>Stefan Löfvenin </strong>vasemmistoblokin hallitusta, jonka jotkin linjaukset tosin sotivat selkeästi keskustapuolueen aiempia linjauksia vastaan. Suomen Keskustalla voi olla edessään samantapainen identiteettikriisi. Myös keskustan tulevaa puheenjohtajavalintaa kannattaa seurata puolella korvalla. <strong>Antti Kaikkosen</strong> johdolla puolue olisi kenties aavistuksen taipuvaisempi &quot;sinisen blokin&quot; osaksi kuin<strong> Katri Kulmunin </strong>johdolla.</p><p>Blokkipolitiikan synty Suomessa ei ole kiveen kirjoitettu, mutta mikäli orastavat merkit vahvistuvat entisestään, auringonlaskun puolue keskustalle ja neljän prosentin kielipuolue RKP:lle avautuu mahdollisuus määrittää Suomen poliittiset voimasuhteet vuosikymmeniksi eteenpäin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen ilmoitti tiistaina, että maan seuraavat kansankäräjävaalit pidetään noin kuukauden kuluttua, 5. kesäkuuta. Maan poliittinen kulttuuri on mielenkiintoinen, sillä sen puolueet ovat Suomesta poiketen järjestäytyneet kahteen poliittiseen blokkiin, jotka ovat pääpiirteittäin sitoutuneet tukemaan yhteisiä poliittisia tavoitteita. Toinen on oikeistolainen "sininen blokki", jonka suurin puolue on pääministeri Rasmussenin johtama Venstre. (Nimen suora käännös on erikoisesti Vasen. Tämä johtuu siitä, että puolue perustettiin 1800-luvulla vasemmistoryhmittymien yhteenliittymänä ennen kehittymistään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi.) Toinen taas on vasemmistolainen "punainen blokki", jonka suurin puolue on Mette Frederiksenin johtamat sosialidemokraatit.

Suomen eduskuntavaalien jälkeisiä viikkoja hallitsi pohdinta siitä, saadaanko maahan seuraavaksi hallitukseksi sinipuna, punamulta, vaiko kenties peruspuna. Siinä, että varsin erilaiset puolueet kykenevät yhteistyöhön, on toki puolensa, mutta äänestäjien kuluttajansuojan kannalta järjestelmä on ongelmallinen. Jos äänestää vaikkapa keskustaa, puolue voi mennä hallitukseen tukemaan sekä oikeisto- että vasemmistohallitusta! Hallituskokoonpanot ajaisivat varmasti toisistaan radikaalisti poikkeavaa politiikkaa, mutta sitä, kumpaa kokoonpanoa keskustalle annetulla äänellä tulee tukeneeksi, ei voi äänestäjä tietää. Kokoonpano riippuu yksinomaan siitä, miten puoluejohto päättää taktikoida hallitusneuvotteluissa. Tanskassa tällaista huolta ei ole. Jos äänestää punaisen blokin puoluetta ja punainen blokki saa yhteensä enemmän ääniä kuin sininen blokki, pääministeripuolue on punaisen blokin suurin puolue ja hallitusta tukevat punaisen blokin pienemmät puolueet.

Poliittiset järjestelmät elävät ja kehittyvät. Tanskankin blokkijärjestelmä kehittyi juuri Suomen kaltaisesta, erilaisten puolueiden yhteistyön mahdollistavasta järjestelmästä. Viime vuosina on ollut havaittavissa varhaisia merkkejä siitä, että Suomeenkin voisi tulevaisuudessa syntyä kaksi tanskalaistyylistä, kilpailevaa poliittista blokkia.

Ja juuri tämä tekee RKP:sta sekä useasti auringonlaskun puolueeksi haukutusta keskustasta Suomen tulevaisuuden vaikutusvaltaisimmat puolueet.

Ensimmäinen merkki on keskustan kuihtuminen. Suomessahan on perinteisesti ollut kolme tasavahvaa, suurta puoluetta: keskusta, kokoomus ja sosialidemokraatit. Tupu, Hupu ja Lupu. Vaalimatemaattisista syistä kaksi kolmesta puolueesta on aina hallituksen muodostaakseen joutunut tekemään yhteistyötä pelatakseen kolmannen pois. Yhteistyön luonne on kuitenkin muuttunut aina kulloisenkin poliittisen tilanteen mukaan: 1900-luvulla on nähty sekä punamultaa, sinipunaa että porvarihallitusta.

Aika ei ole keskustan liittolainen. Maakuntien tyhjentyessä keskustan on äärimmäisen vaikeaa pysyä suurena puolueena, ja kaukana ovat ne ajat, kun puolue tahkosi vaali toisensa jälkeen 22–24 prosentin tuloksia. Juha Sipilän johdolla vuonna 2015 saavutettu 21,1 % tulos on nähtävä poikkeamana historiallisesta trendistä, joka johtui poikkeuksellisen vahvasta ja epäkeskustalaisesta johtajasta sekä optimaalisista olosuhteista. Tänä keväänä keskusta romahti keskisuureksi puolueeksi 13,8 % tuloksella, ja on erittäin vaikea nähdä sen ponnistavan entisiin korkeuksiinsa Antti Rinteen apupuolueen asemasta.

Toinen merkki on jäljelle jäävien perinteisten suurten puolueiden, kokoomuksen ja sosialidemokraattien, eriytyminen toisistaan. Kyllähän nämä kaverukset 1990-luvulla yhteistyöhön pystyivät, kun puolueita yhdisti unelma Euroopasta, ja laman loputtua talouskasvukin vaikutti rajattomalta. Yhteinen talouspoliittinen sävel oli helppo löytää, kun kakku vaikutti kasvavan tulevaisuudessakin.

Viimeisin sinipunahallitus päättyi katastrofiin. Kataisen-Stubbin hallituksesta tuli loppuvaiheissaan niin toimintakyvytön, että sinipunasta tämän kevään hallitustunnusteluissa edes vakavissaan keskusteltu. Sosialidemokraattien ja kokoomuksen talouspoliittiset ohjelmat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Aloittaako hyvinvointivaltion asteittainen purkaminen vai pitääkö se kiinni hengityskoneessa vaikka väkisin? En tiedä, millaisen hallituksen Suomi saa keväällä 2023, mutta vahva veikkaus on, ettei se ole ainakaan sinipuna.

Kolmas merkki on se, että puolueet ovat alkaneet sulkemaan toisiaan puhtaasti yhteistyön ulkopuolelle. Vuonna 2011 Jyrki Katainen otti vasemmistoliiton mukaan hallitukseensa (vaikka puolue hallituksen kolme vuotta myöhemmin jättikin). Tänä keväänä puolestaan useat kokoomuksen kansanedustajat sanoivat suoraan, ettei vasemmistoliitto samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa mahdu. Antti Rinne (suorasti tai vähemmän suorasti) puolestaan sanoutui irti hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, myötäillen osittain demarien entistä kaupunkilaisempaa ja liberaalimpaa nuorta siipeä. (Kyllä, nuoria demareitakin on olemassa.) Myös vihreät ja vasemmistoliitto ilmaisivat, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi mahdotonta. Perussuomalaisten suunnalta kuului kaikuna kahdelle edellämainitulle puolueelle samanlainen viesti.

Harvoin meille on ollut tulossa yhtä selkeän vasemmistolaista hallituskombinaatiota, kuin demareiden, vihreiden, vasemmistoliiton, keskustan ja RKP:n muodostama kansanrintama. Ja harvoin meillä on myöskään ollut yhtä selkeän oikeistolaista oppositiota, kuin kolmikko kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.
Tällä hallituskaudella saatetaan kylvää siemenet vasemmistolaiselle "punaiselle blokille", jonka kovan ytimen muodostavat sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto; sekä vastaavasti oikeistolaiselle "siniselle blokille", jonka kovan ytimen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset.

"Punaisen blokin" yhteistyöhän sujuu jo nyt aivan mallikkaasti! Sipilän hallituksen aikana kolme puoluetta esiintyivät usein yhteisenä oppositiorintamana kritisoiden milloin mitäkin hallituksen toimia. Yhteistyötä helpottaa entisestään sosialidemokraattien "työväensiiven" vähittäinen valuminen perussuomalaisiin. Uskon myös, että sosialidemokraattisen puolueen 1. varapuheenjohtaja Sanna Marinin valinta puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi liimaisi kolmikkoa yhteen entisestään. Marinhan on kertonut, että ennen päätymistään sosialidemokraatteihin hän harkitsi myös vasemmistoliittoon ja vihreisiin liittymistä.

"Sinisen blokin" rakkaudessa on merkittävästi enemmän ryppyjä. Perussuomalaisessa puolueessa on kuitenkin Timo Soinin jälkeisellä ajalla ollut havaittavissa selkeä siirtymä talousoikeistolaisempaan suuntaan, ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoikin, että oppositiossa puolueet löytävät toisensa helpoiten juuri talouskysymyksissä. Kokoomusta ja perussuomalaisia luonnollisesti hiertää myös eurooppapolitiikka. Yhteistyö saattaa kuitenkin pitkällä aikavälillä muodostua välttämättömäksi juuri siitä syystä, että porvarillisen enemmistön muodostaminen eduskuntaan on muuttumassa matemaattisesti mahdottomaksi ilman perussuomalaisia. Realpolitik. Kannattaa kiinnittää huomiota kokoomuksen seuraavaan puheenjohtajavalintaan: sekä Antti Häkkäsen että Elina Lepomäen valinta lähentäisi puolueita ideologisesti. Vahvasti eurooppamyönteinen Kai Mykkänen puolestaan olisi todennäköisesti avoimempi sinipunan kaltaisille ratkaisuille, ja voisi näin ollen torpedoida orastavan blokkipolitiikan synnyn.

Kolmen oppositiopuolueen keskinäistä dynamiikkaa tulevalla vaalikaudella kannattaa seurata. Mikäli kehitys blokkien muodostumista kohti jatkuu, väliinputoajiksi jäävät edellämainittu keskusta ja tietysti RKP. Se, kumpaan blokkiin puolueet lopulta asemoisivat itsensä, määrittäisi blokkien voimasuhteet.

RKP on perinteisesti ollut oikein hyvää pataa kokoomuksen kanssa. Tottahan keskimäärin suhteellisen hyvätuloisen ruotsinkielisen kansanosan edunvalvonta useasti sattuu olemaan linjassa kokoomuksen tavoitteiden kanssa. Toisaalta RKP on myös pyrkinyt profiloitumaan sosiaaliliberaaliksi ja eurooppamyönteiseksi voimaksi: selkeä konflikti perussuomalaisten kanssa, puhumattakaan kielipolitiikasta. Jos on pakko veikata, RKP saattaa jopa olla hieman kallellaan nivoutumaan osaksi "punaista blokkia". Puolueen vaa'ankieliasemaa alleviivaa sen siirtyminen keskelle eduskunnan uudessa istumajärjestyksessä.

Keskustan tulevaa kehitystä on vaikeampi ennustaa. Nythän puolue vaikuttaa olevan matkalla Antti Rinteen punamultahallituksen tukipuolueeksi. Kokoomusyhteistyö vaalikaudella 2015–2019 imi puolueen kuiviin kuin vampyyri, ja keskustavaikuttajien keskuudessa on vankka usko siihen, että puolueen kannattajakunta kaipaa vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa. Toisaalta keskustassa on kiistatta myös sosiaalikonservatiivinen elementti, vaikka se hieman taustalle onkin viime vuosina kätkeytynyt. Voidaan perustellusti väittää, että keskustan kenttä on konservatiivisempaa kuin vaikkapa kokoomuksen kenttä.

Ruotsin keskustapuolue on kärsinyt samasta dilemmasta. Kuten Suomen Keskusta, myös ruotsalainen sisarpuolue on aikoinaan saavuttanut jopa 25 prosentin vaalituloksia. Sittemmin puolue kuitenkin kutistui noin 6–8 % eturyhmäksi ja nivoitui osaksi Ruotsin oikeistoblokki Allianssia. Samalla puolue kuitenkin otti vahvasti sosiaaliliberaalin linjan keskustajohtaja Annie Lööfin johdolla. Tästä syystä yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa oli puolueelle liikaa, ja vuoden 2018 vaalien jälkeen puolue siirtyi tukemaan Stefan Löfvenin vasemmistoblokin hallitusta, jonka jotkin linjaukset tosin sotivat selkeästi keskustapuolueen aiempia linjauksia vastaan. Suomen Keskustalla voi olla edessään samantapainen identiteettikriisi. Myös keskustan tulevaa puheenjohtajavalintaa kannattaa seurata puolella korvalla. Antti Kaikkosen johdolla puolue olisi kenties aavistuksen taipuvaisempi "sinisen blokin" osaksi kuin Katri Kulmunin johdolla.

Blokkipolitiikan synty Suomessa ei ole kiveen kirjoitettu, mutta mikäli orastavat merkit vahvistuvat entisestään, auringonlaskun puolue keskustalle ja neljän prosentin kielipuolue RKP:lle avautuu mahdollisuus määrittää Suomen poliittiset voimasuhteet vuosikymmeniksi eteenpäin.

]]>
8 http://tonimikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275747-keskusta-ja-rkp-saattavat-olla-2020-luvun-vaikutusvaltaisimmat-puolueet#comments Blokkipolitiikka hallitus Keskusta Oppositio RKP Thu, 09 May 2019 16:32:54 +0000 Toni Mikkonen http://tonimikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275747-keskusta-ja-rkp-saattavat-olla-2020-luvun-vaikutusvaltaisimmat-puolueet
Täystyrmäys taikaseinätalousmallille http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275681-taystyrmays-taikaseinatalousmallille <p>Tämä on ilon päivä kaikille valtion taloudesta huolta kantaville. Rinne teki parhaan valinnan ja valitsi hallitusneuvotteluihin sen tarjolla olevista vaihtoehdoista vähiten todellisuuskriittisen yhdistelmän. Valtion talouden tasapainotus olisi ollut täysin mahdoton toteuttaa yhdessä Kokoomuksen tai Persujen kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomuksen perisynti on velanotto ja sitä olisi ollut tiedossa jatkossakin, mikäli Kokoomuksen kynnyskysymykset olisi hyväksytty hallitusneuvotteluiden lähtökohdaksi. Ne olivat sisäisesti täydellisessä ristiriidassa keskenään, kuten toki Kokoomuksen poliittiset linjaukset yleensä ovat. Toisaalta vaadittiin panostuksia sinne ja tänne, mutta vastaavasti suuria veronalennuksia, mikä vetää välittömästi maton alta talouden tasapainolta. Kokoomuslaisesta todellisuuskriittisestä näkökulmasta katsottuna yhdistelmä saattoi kuulostaa ihan järkevältä, mutta reaalitodellisuudessa Kokoomuksen kyvyt vain eivät ikinä tuollaisen toteuttamiseen riitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomuksen talouskyvyttömyyden juurisyy on kyvyttömyys molemmissa valtiontalouden säätelemisen keinoissa. Ensiksi he eivät osaa kerätä veroja, joten valtion tulopuoli ei ole hallinnassa ja toisekseen he eivät osaa oikeasti myöskään säästää kuin uhoamisen tasolla, joten menopuoli ei pysy hallussa. Lopputuloksena on reaalitodellisuudessa aina lainaksi eläminen tai omaisuuden myynnillä eläminen, jotka ilmeisesti Kokoomuslaisessa vaihtoehtotodellisuudessa edustavat hyvää valtion talouden hoitoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ainoat oikeat kyvyt Kokoomuksessa ovat suuri uho ja loputon itsepetos, joiden varaan heidän talouspolitiikkansa on aina rakentunut. Edellinen hallituskausi oli tästä malliesimerkki. Suurella uholla esiin marssi joukko itsensä kukkona tunkiolla pitäviä röyhisteleviä markkinataloussankareita, mutta reaalitodellisuudessa saimme vain uusliberalistisessa marinadissa kypsytettyjä broilereita, joilla kyvyt riittivät hädin tuskin toimimaan vaalituet maksaneiden eturyhmien juoksupoikina vääristämässä markkinoita ja luomassa yksityisiä monopoleja ja oligopoleja. Mutta kun superkykynä heillä on itsepetos, ei totaaliepäonnistumisella toki mitään vaikutusta itsekuvaan ollut, vaan samoja virheitä lähdettiin vaatimaan kahta kovemmin seuraavalta hallitukselta. Olikin päivänselvää, että vastuullinen hallitustunnustelija ei lähde Kokoomuksen kanssa omaa mainettaan tahrimaan niin kauan kuin parempia vaihtoehtoja on tarjolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Persut taas eivät olleet vaihtoehto edes Kokoomuksen verran. Persut eivät omaa millään lailla koherenttia linjaa mistään muusta asiasta kuin maahanmuuttajiin suhtautumisesta ja sekin linja on sitten muille moraalisesti mahdoton hyväksyä. Persujen erityiskyvyistä mouhoamisessa ja itkupotkuraivareissa ei taas ole hallitusvastuussa kuin haittaa. Ja kyllä sen Halla-Ahon aktiivisuudesta neuvottelujen alla näki, ettei hän missään nimessä halunnut porukkaansa ministerinaitioon meuhkaamaan vaipoissa. Ja Persuthan ovat puolue, joka hallituksessa ollessaan on aina elänyt lainarahalla. Jonkinlainen saavutus kai sekin.</p><p>&nbsp;</p><p>Entäs sitten Keskusta? On totta, että Keskusta meni Kokoomuksesta välillä oikealta ohi ja Sipilällä oli kaikki Kokoomuslaisten paheet yhdistettynä Kepulaisten paheisiin. Mutta Sipilä ei ole koko Kepu ja siellä on tarjolla ihan kyvykästäkin väkeä hallitukseen. Historia lupaa hyvää, sillä valtion talouden tasapainon näkökulmasta SDP:n ja Kepun yhdistelmällä on tyhjän uhon sijasta myös reaalitodellisuuden näyttöjä onnistumisista. Keskusta on kyllä kova törsäämään rahoja esimerkiksi yritystukiin, mutta toisaalta heillä löytyy ihmisiä, jotka ymmärtävät sen vaativan sitten myös verotuksen mitoittamisen törsäämisen vaatimalle tasolle &ndash; kyky jota Kokoomuksesta ei löydy ilmeisesti keneltäkään. Sama etu myös muissa hallitukseen alustavasti valituissa puolueissa on, eli auttava ymmärrys tehtyjen valintojen verotuksellisista seurauksista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä on ilon päivä kaikille valtion taloudesta huolta kantaville. Rinne teki parhaan valinnan ja valitsi hallitusneuvotteluihin sen tarjolla olevista vaihtoehdoista vähiten todellisuuskriittisen yhdistelmän. Valtion talouden tasapainotus olisi ollut täysin mahdoton toteuttaa yhdessä Kokoomuksen tai Persujen kanssa.

 

Kokoomuksen perisynti on velanotto ja sitä olisi ollut tiedossa jatkossakin, mikäli Kokoomuksen kynnyskysymykset olisi hyväksytty hallitusneuvotteluiden lähtökohdaksi. Ne olivat sisäisesti täydellisessä ristiriidassa keskenään, kuten toki Kokoomuksen poliittiset linjaukset yleensä ovat. Toisaalta vaadittiin panostuksia sinne ja tänne, mutta vastaavasti suuria veronalennuksia, mikä vetää välittömästi maton alta talouden tasapainolta. Kokoomuslaisesta todellisuuskriittisestä näkökulmasta katsottuna yhdistelmä saattoi kuulostaa ihan järkevältä, mutta reaalitodellisuudessa Kokoomuksen kyvyt vain eivät ikinä tuollaisen toteuttamiseen riitä.

 

Kokoomuksen talouskyvyttömyyden juurisyy on kyvyttömyys molemmissa valtiontalouden säätelemisen keinoissa. Ensiksi he eivät osaa kerätä veroja, joten valtion tulopuoli ei ole hallinnassa ja toisekseen he eivät osaa oikeasti myöskään säästää kuin uhoamisen tasolla, joten menopuoli ei pysy hallussa. Lopputuloksena on reaalitodellisuudessa aina lainaksi eläminen tai omaisuuden myynnillä eläminen, jotka ilmeisesti Kokoomuslaisessa vaihtoehtotodellisuudessa edustavat hyvää valtion talouden hoitoa.

 

Ainoat oikeat kyvyt Kokoomuksessa ovat suuri uho ja loputon itsepetos, joiden varaan heidän talouspolitiikkansa on aina rakentunut. Edellinen hallituskausi oli tästä malliesimerkki. Suurella uholla esiin marssi joukko itsensä kukkona tunkiolla pitäviä röyhisteleviä markkinataloussankareita, mutta reaalitodellisuudessa saimme vain uusliberalistisessa marinadissa kypsytettyjä broilereita, joilla kyvyt riittivät hädin tuskin toimimaan vaalituet maksaneiden eturyhmien juoksupoikina vääristämässä markkinoita ja luomassa yksityisiä monopoleja ja oligopoleja. Mutta kun superkykynä heillä on itsepetos, ei totaaliepäonnistumisella toki mitään vaikutusta itsekuvaan ollut, vaan samoja virheitä lähdettiin vaatimaan kahta kovemmin seuraavalta hallitukselta. Olikin päivänselvää, että vastuullinen hallitustunnustelija ei lähde Kokoomuksen kanssa omaa mainettaan tahrimaan niin kauan kuin parempia vaihtoehtoja on tarjolla.

 

Persut taas eivät olleet vaihtoehto edes Kokoomuksen verran. Persut eivät omaa millään lailla koherenttia linjaa mistään muusta asiasta kuin maahanmuuttajiin suhtautumisesta ja sekin linja on sitten muille moraalisesti mahdoton hyväksyä. Persujen erityiskyvyistä mouhoamisessa ja itkupotkuraivareissa ei taas ole hallitusvastuussa kuin haittaa. Ja kyllä sen Halla-Ahon aktiivisuudesta neuvottelujen alla näki, ettei hän missään nimessä halunnut porukkaansa ministerinaitioon meuhkaamaan vaipoissa. Ja Persuthan ovat puolue, joka hallituksessa ollessaan on aina elänyt lainarahalla. Jonkinlainen saavutus kai sekin.

 

Entäs sitten Keskusta? On totta, että Keskusta meni Kokoomuksesta välillä oikealta ohi ja Sipilällä oli kaikki Kokoomuslaisten paheet yhdistettynä Kepulaisten paheisiin. Mutta Sipilä ei ole koko Kepu ja siellä on tarjolla ihan kyvykästäkin väkeä hallitukseen. Historia lupaa hyvää, sillä valtion talouden tasapainon näkökulmasta SDP:n ja Kepun yhdistelmällä on tyhjän uhon sijasta myös reaalitodellisuuden näyttöjä onnistumisista. Keskusta on kyllä kova törsäämään rahoja esimerkiksi yritystukiin, mutta toisaalta heillä löytyy ihmisiä, jotka ymmärtävät sen vaativan sitten myös verotuksen mitoittamisen törsäämisen vaatimalle tasolle – kyky jota Kokoomuksesta ei löydy ilmeisesti keneltäkään. Sama etu myös muissa hallitukseen alustavasti valituissa puolueissa on, eli auttava ymmärrys tehtyjen valintojen verotuksellisista seurauksista.

]]>
20 http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275681-taystyrmays-taikaseinatalousmallille#comments Hallitusneuvottelut 2019 Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Wed, 08 May 2019 13:58:53 +0000 Juhana Turpeinen http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275681-taystyrmays-taikaseinatalousmallille
Vain Sipilän ja Rinteen yläfemma puuttui - Keskustan ikiaikainen unelma toteutuu http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275675-vain-sipilan-ja-rinteen-ylafemma-puuttui-keskustan-ikiaikainen-unelma-toteutuu <p>Vain Juha Sipilän ja Antti Rinteen yläfemma puuttui. Kunnon maakuntahallintoa pukkaa ja viittä ministeriä vapaassa pudotuksessa olevalle 12-13 prosentin puolueelle Keskustalle.</p><p>Sipilällä ja Keskustalla on nyt niin tiukka niskalenkki Antti Rinteestä ja SDP:stä, etteivät ne jätä käyttämättä tilaisuutta runnoa läpi Maalaisliitolta perimänsä unelma kunnon maakuntahallinnosta.</p><p>Eikä se tarkoita 18 sotealuetta, vaan 18 aluetta, joiden nimi on maakunta. Ja joilla on verotusoikeus. Ja jotka päättävät ainakin sosiaali- ja terveyspalveluista, työvoimapalveluista, elinkeinopolitiikasta ja pelastustoimesta.</p><p>Sosiaaliturvauudistuksesta tulee kiinnostava. Hallituksessa ovat nyt molemmat kovat perustulopuolueet Vihreät ja Vasemmistoliitto.</p><p>#iiroviinanenvaltiovarainministeriksi</p><p>Oho, tuli väärä kuva!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vain Juha Sipilän ja Antti Rinteen yläfemma puuttui. Kunnon maakuntahallintoa pukkaa ja viittä ministeriä vapaassa pudotuksessa olevalle 12-13 prosentin puolueelle Keskustalle.

Sipilällä ja Keskustalla on nyt niin tiukka niskalenkki Antti Rinteestä ja SDP:stä, etteivät ne jätä käyttämättä tilaisuutta runnoa läpi Maalaisliitolta perimänsä unelma kunnon maakuntahallinnosta.

Eikä se tarkoita 18 sotealuetta, vaan 18 aluetta, joiden nimi on maakunta. Ja joilla on verotusoikeus. Ja jotka päättävät ainakin sosiaali- ja terveyspalveluista, työvoimapalveluista, elinkeinopolitiikasta ja pelastustoimesta.

Sosiaaliturvauudistuksesta tulee kiinnostava. Hallituksessa ovat nyt molemmat kovat perustulopuolueet Vihreät ja Vasemmistoliitto.

#iiroviinanenvaltiovarainministeriksi

Oho, tuli väärä kuva!

 

]]>
1 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275675-vain-sipilan-ja-rinteen-ylafemma-puuttui-keskustan-ikiaikainen-unelma-toteutuu#comments Antti Rinne Hallitusneuvottelut 2019 Juha Sipilä Keskusta Politiikka Wed, 08 May 2019 12:50:40 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275675-vain-sipilan-ja-rinteen-ylafemma-puuttui-keskustan-ikiaikainen-unelma-toteutuu
Kansanrintamahallitus tekemässä keskustan ikiaikaisesta haaveesta totta? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275667-kansanrintamahallitus-tekemassa-keskustan-ikiaikaisesta-haaveesta-totta <p>Juuri käydyissä vaaleissa saatiin ennennäkemätön tulos. Yksikään puolue ei saanut taakseen edes viidesosaa äänestäneistä ja kolme eniten ääniä saanutta puoluetta oli 0,7 %-yksikön sisällä toisistaan. Jo tämä ennakoi hallitustunnustelijalle heikkoa selkänojaa. Vaalien kiistaton häviäjä oli keskusta, joka menetti 18 kansaedustajan paikkaa. Heti vaalien jälkeen keskusta katsoi äänestäjien osoittaneen puolueelle tien oppositioon.</p><p>Suomessa hallituksen muodostaminen on aina ollut oma taiteen lajinsa (teatteri). Niin näyttää olevan tälläkin kertaa. Suurimman puolueen puheenjohtajalle ei jäänyt kovin monia realistisia vaihtoehtoja enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Suurin yllätys on näissä tunnusteluissa ollut se, että vaalien suurin häviäjä keskusta sai käsiinsä avaimet Rinteen kansanrintamahallituksen muodostamiseksi.</p><p><a href="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275623-kansanrintamahallitus-syntyy-huomenna-jos-keskusta-suostuu" title="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275623-kansanrintamahallitus-syntyy-huomenna-jos-keskusta-suostuu">http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275623-kansanrintamahallitus-synt...</a></p><p>Ilmeisesti keskusta on valmis kääntämään takkinsa kaikista edellisen Juha Sipilän hallituksen&nbsp; tavoitteista, jotta saisi sen keskustan ikiaikaisen tavoitteen, maakuntahallinnon, maaliin? Uskon, että Antti Rinne on tähän suostunut. Muuten emme olisi nähneet tätä takinkääntämisen äitiä! Keskustalle ei yllättäen enää olekaan väliä miten maan talous makaa. Nyt keskusta on lähdössä mukaan kansanrintamahallitukseen jakamaan jotakin sellaista, jota oikeasti ei ole olemassakaan. Ja tämä tietysti vaalitulosta kunnioittaen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juuri käydyissä vaaleissa saatiin ennennäkemätön tulos. Yksikään puolue ei saanut taakseen edes viidesosaa äänestäneistä ja kolme eniten ääniä saanutta puoluetta oli 0,7 %-yksikön sisällä toisistaan. Jo tämä ennakoi hallitustunnustelijalle heikkoa selkänojaa. Vaalien kiistaton häviäjä oli keskusta, joka menetti 18 kansaedustajan paikkaa. Heti vaalien jälkeen keskusta katsoi äänestäjien osoittaneen puolueelle tien oppositioon.

Suomessa hallituksen muodostaminen on aina ollut oma taiteen lajinsa (teatteri). Niin näyttää olevan tälläkin kertaa. Suurimman puolueen puheenjohtajalle ei jäänyt kovin monia realistisia vaihtoehtoja enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Suurin yllätys on näissä tunnusteluissa ollut se, että vaalien suurin häviäjä keskusta sai käsiinsä avaimet Rinteen kansanrintamahallituksen muodostamiseksi.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275623-kansanrintamahallitus-syntyy-huomenna-jos-keskusta-suostuu

Ilmeisesti keskusta on valmis kääntämään takkinsa kaikista edellisen Juha Sipilän hallituksen  tavoitteista, jotta saisi sen keskustan ikiaikaisen tavoitteen, maakuntahallinnon, maaliin? Uskon, että Antti Rinne on tähän suostunut. Muuten emme olisi nähneet tätä takinkääntämisen äitiä! Keskustalle ei yllättäen enää olekaan väliä miten maan talous makaa. Nyt keskusta on lähdössä mukaan kansanrintamahallitukseen jakamaan jotakin sellaista, jota oikeasti ei ole olemassakaan. Ja tämä tietysti vaalitulosta kunnioittaen.

]]>
85 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275667-kansanrintamahallitus-tekemassa-keskustan-ikiaikaisesta-haaveesta-totta#comments Kansanrintamahallitus Keskusta Wed, 08 May 2019 11:24:11 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275667-kansanrintamahallitus-tekemassa-keskustan-ikiaikaisesta-haaveesta-totta