Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Sote-uudistus

Kun omatkin hylkäsivät Annika Saarikon

Eduskunnassa nähtiin keskiviikkona poikkeuksellinen ryöpytys siinä mielessä, että edes hallituspuolueiden edustajat eivät juurikaan puolustaneet hallituksen esitystä lähetekeskustelussa.

Ei valinnanvapautta vaan heti omalle lääkärille

4 sote-asiantuntijaa emeritusprofessori Martti Kekomäki, ex-poliitikko Osmo Soininvaara, yleislääketieteen professori Päivi Korhonen ja Husin entinen johtaja Aki Lindén esittävät sote-ratkaisuksi 1000 lääkärin lisäystä terveyskeskuksiin. Heidän mielestään malli olisi sekä edullisin että järkevin. He esittelevät mallinsa Helsingin Sanomissa sunnuntai-sivuilla loppiaisena 6.1.-19. Edellämainittujen asiantuntijoiden mukaan olisi järkevämpää ja halvempaa palkata terveyskeskuksiin tuhat yleislääkäriä kuin hajottaa koko systeemi.

 

Sote ja valtiontuki

Euroopan unionin perussopimukset kieltävät pääsääntöisesti sellaiset jäsenvaltioiden taloudelliseen toimintaan kohdistamat valtiontuet, joilla on vaikutuksia yhteismarkkinoiden toimintaan. Yhteiskunnan tuottaminen palvelujen ja markkinamekanismin yhteensovittaminen onkin siksi taitolaji. Sote-uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteensovittamista yritettiin ensin ajatuksella, että julkisen toimijan palvelut tuotettaisiin yhtiömuodossa. Tällöin Sipilän hallituksen lakiesityksissä perusteena yhtiöittämiselle oli EU-oikeuden vaatimus kilpailuneutraliteetista.

Sote ja joulun henki

Hallintoylilääkäri nuokkui kotinsa työhuoneessa unen rajamailla välillä torkahdelleen. Joulu oli tulossa, mutta vielä piti saada muutama asia valmiiksi ennen pyhiä. Perhe valitti ainaista työsidonnaisuutta, mutta hallintoylilääkäri piti itse tärkeämpänä saada lausunnot, suunnitelmat ja selvitykset aikataulujen mukaisesti valmiiksi. Hallintoylilääkärin huone olikin täynnä valtavia paperipinoja eri aiheista. Hallituksen esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi keräsivät jo pölyä huoneen nurkassa.

Olisiko sote-lainsäädäntö korjattavissa?

Kansanedustajat aloittavat jo joulutaukoaan lukuun ottamatta eduskunnan perustuslakivaliokuntaa, joka kokoontuu vielä 17.12.2018 käsittelemään henkilötietojen käsittelyä poliisissa ja puolustusvoimissa koskevia lakeja. Sitä edeltävä viikko kului valiokunnalta pitkälti sote- ja maakuntauudistusta koskevien valiokuntamietintöjen asiantuntijakuulemisissa. Itsekin annoin lausuntoni valiokunnalle sekä soten tietosuojaongelmista että uudelleen muotoillun asiakassuunnitelman velvoittavuudesta.

Onko sairausvakuutuskorvausten leikkaamisessa mitään järkeä?

Sipilän hallituksen alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä sote-uudistus vaiheittain: Ensin piti integroida sosiaali- ja terveydenhuolto samaan tapaan kuin monissa hyvinvointikuntayhtymissä (Eksote, Siun sote jne) on jo tehty. Sitten piti uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus. Viimeksi piti avata hallitusti sosiaali- ja terveydenhuollon markkinaa. Uudistuksen alkuperäinen prosessikaavio oli järkevä ja hyvin perusteltavissa.

Sote-esitys hylättävä erityisesti kummallisen valinnanvapausmallin osalta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tehty jo lähes parikymmentä vuotta. Sekä asiantuntijat että poliitikot ovat yhtä mieltä siitä, että uudistus ehdottomasti tarvitaan. Suomessa on tällä hetkellä liian epätasa-arvoinen palvelujärjestelmä ja monissa paikoissa tuskaillaan palvelujen saatavuusongelmien kanssa.

Toimivalta vaikuttava vaihtoehto SOTE-uudistuksen toteuttamistavaksi

SOTE-uudistuksen ongelmat ovat hyvin kaikkien tiedossa eikä hanketta ole mielestäni syytä päästää toteutukseen jo pelkästään sen sisältämien ilmeisten riskien vuoksi.

Ajatuksia siitä mitä sosiaali- ja terveydenhuoltosektorien uudistamiseksi kannattaisi tehdä on pohdittu useissa eri ryhmissä.

Uusin, mielestäni varsin hyvin valmisteltu on LiikeNyt:n eilen julkistama malli:

Sote-uudistus ja notifiointivelvollisuus, osa 1

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan antoi eilen mietintöluonnoksensa hallituksen sote-uudistusta koskevasta lakiesityspaketista.

Pitäisikö konsulttien kultakaivokselle hakea ympäristölupa?

Valtaus luetaan oikeuskirjallisuudessa ns. alkuperäisiin saantomuotoihin kuten vaikkapa se, että joku nikkaroi itselleen tuolin ja tulee sen omistajaksi. Valtausta on käytetty omistusoikeuden luomiseen erämaita Suomessa asutettaessa. Se sopi aikanaan varsin hyvin myös estämään kilpailevien kullankaivajien reviiririidat Lapin erämaissa. Suomessa valtausta voidaan edelleen käyttää myös suurten teollisten kaivoshankkeiden perustamiseen ja syrjäyttää näin maa-alueen omistajan omistusoikeus.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä