*

Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Peruskoulu

Lihakeittoa

Oli pakko kirjoittaa heti perään toinen kouluruoka-aiheinen kirjoitus, joka on jatkoa eiliseen kirjoitukseeni.

Kasvispuuroa ja papuja (Properuskoulu 12.12.2017)

Kasvispuuroa ja papuja

Eilen oli pitkä ja mielenkiintoinen ilta, Vantaan kaupunginvaltuuston kokous, jossa päätettiin tulevan nelivuotiskauden kaupungin strategiasta. Ilta venyi aamyön ensimmäiselle tunnille. 

Käytiin hienoa keskustelua, ja strategiasta tuli mielestäni hyvä. Se julkaistaan piakkoin. Valtuusto on yhteistyökykyinen ja se kykenee tekemään hyviä päätöksiä, mikä ei aina ole ollut itsestäänselvää.

4 miljardia yritystukia tehokkaampaan käyttöön

Pitkäaikaistyöttömyyden voisi ratkaista palkkaamalla nämä 97 000 työtöntä olemaan tekemättä mitään. Tuollaisella ihan kohtuullisella 3500€ kuukausipalkalla. Paljon porua aiheuttaneita eu-jäsenmaksuja vuotuisilla yritystuilla maksaisi reilun kymmenen vuoden ajan. 

Isyys sotien jälkeisessä Suomessa!

Sotavuosien jälkeen syntyvyys oli Suomessa ennätyskorkealla tasolla vuosien 1945-1950 välisenä aikana, jolloin vuositasolla syntyi jopa yli 100000 vauvaa. Ei liene kovin vaikeaa käsittää mitä siitä seuraa, kun sotien traumoista kärsineet nuoret miehet perustivat perheitä. Perheissä vallitsi sotien jälkeen varmaan hyvinkin vaihtelevat olosuhteet eri yhteiskuntaluokkien välillä, vaikka tilannetta yritettiin kansallisromanttisella kulttuurilla lähinnä elokuvien muodossa pehmentää.

Sota ei ollut aina ainoa trauma rintamamiehillä!

Peruskoulun digiloikka ruohonjuuritasolta

Eräs oppilas napautti sellaisen syötön digiloikkaajan lapaan, että Raimo Helminenkin jää luokalle. Pidin nääs oppituntia, jossa poikkeuksellisesti oli erityisopettaja ja hänen myötään kolme oppilasta integroituna perusluokkaan... No, nyt alan horisemaan niin, ettei lukija seuraa eikä löydä pointtia. Otetaas askel taakkepäin:

 

Pisa, pojat ja politiikka

Tuoreet Pisa-tulokset ovat näyttäneet taas kohtalaisen hyviltä, joten ylpeydenaiheemme eli suomalainen peruskoulu ei ole täysin retuperällä. Se on helpottava tieto. Uusimmassa pisa-tutkimuksessa tutkittiin 15 -vuotiaiden vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja, sekä ongelmanratkaisukykyä.   Suomen sijoitus oli  seitsemäs, mutta itse asiassa piste-erot sijoilla 3. – 10. ovat niin pienet että peräti kahdeksan maata voisi sijoittaa jaetulle kolmannelle sijalle.

Peruskoulu pulassa: inkluusio vai loppukoe?

Olen työskennellyt kymmenisen vuotta peruskoulun aineopettajana. Hesarissa oli kuulemma kirjoitus peruskoulun ongelmista. En lukenut sitä, mutta kuuntelin Ylen Ajantasa-ohjelman, jossa Jari Salmista haastateltiin ilmeisesti hänen HS-artikkeliinsa pohjautuen. Suuri osa haastattelusta keskittyi arvioinnin problemaattisuuteen. Lopussa, kohdassa 11 minuuttia, tosin siirrytään näin ruohonjuuritason näkökulmasta asiallisempiin puheenaisiin.

 

Koulutuspolitiikassa rakennettu Potemkinin kulisseja kymmenen vuoden ajan

 

Mistä saisi suomalaisille koulutuspoliitikoille sellaisen konsultin, jota he uskoisivat? Siis jonkun täyspäisen kokonaisuuden hallitsijan, joka ei selitä myydäkseen. Sellaisen, joka on opettanut oikeasti eikä vain ”tutkinut” ja ”käynyt kouluissa” puhumassa.

Kun 2000-luvun alussa menestyimme PISA-tutkimuksissa, maailma tuli kylään kysymään, miten me teimme sen. Ollessani saksalaisessa pikkukylässä sinne tuli Bonnista asti korkea opetusvirkamies esittämään saman kysymyksen.

Uuteen oppimisympäristöön tutustumassa

Olin viime viikolla pari päivää sijaistamassa Vantaan Hämeenkylän koulussa, joka toimii väistötiloissa Sanomalassa Vantaankoskella. Toisena päivänä sijaistin äidinkielen opettajaa, toisena teknisen käsityön opettajaa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä