Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Julkinen sektori

Julkishallinnon on lopetettava Espoo-Tallinna-tunnelin jarruttaminen

Julkisen sektorin tulisi olla mahdollistaja eikä estäjä, mutta liian monelle poliitikolle ja virkamiehelle tähän mielentilaan pääseminen vaikuttaa ylitsepääsemättömältä haasteelta. Tämän osoitti jälleen kerran Uudenmaan maakuntahallitus, joka kaavaluonnoksessaan esittää pääkaupunkiseudun Tallinnaan ydistävän tunnelin kulkevan Helsingin kautta, vaikka projektin puuhaajilla on tahtotila, ja ovat keränneet rahoituksen, Espoon kautta kulkevalle tunnelille.

Valtion virastot eivät tarvitse uutta logoa parin vuoden välein

Julkisen palvelumonopolin seikkailut logo-landiassa jatkuvat. Tällä kertaa vuorossa on Maahanmuuttovirasto, jonka kymmenen vuotta vanha visuaalinen ilme katsottiin tarpeelliseksi vaihtaa, jotta kansalaisille saataisiin viestittyä viraston uusi visio: ”maahanmuutosta kansalaisuuteen – elinvoimaisen ja turvallisen Suomen rakentaja”. Sanattomaksi vetää...

Seurataan rahaa..

Emme ole koskaan aikaisemmin maksaneet valtiolle näin paljon veroja, kuin nyt.

Emme ole koskaan aikaisemmin ottaneet näin paljon valtiolle velkaa, kuin nyt.

 

Miksi jotkut ehdottelevat meille jopa lisää veroja?

Miksi rahat ei silti riitä?

Miksi jopa tietyissä vaalikoneissa kysytään, ”mistä leikkaisit, jotta saataisiin vanustenhoitoon resursseja”?

Miksi enemmistö ei uskalla sanoa ääneen, mikä on pielessä?

Miksi se vähemmistö yritetään hiljentää, jotka sanovat tai yrittävät sanoa?

 

Minä vastaan.

 

Julkiselle sektorille palkkakilpailua kitkemään korruptiota

Laki julkisista hankinnoista määrittelee kilpailutuksen kansalliseksi kynnysarvoksi 60000 euroa. Toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella palkattavan julkisen sektorin työntekijän uran mittaiset palkat sivukuluineen nousevat helposti satoihin tuhansiin tai miljooniin. Miksei työntekijöiden palkkoja kilpailuteta muiden hankintojen tavoin?

Julkisen sektorin hankintojen kilpailutuksen tarkoituksena on varmistaa hankintojen läpinäkyvyys, toimijoiden yhdenvertainen kohtelu, verovarojen järkevä käyttö, toimintojen kustannustehokkuus ja ehkäistä maan tapaa, eli korruptiota.

Tarvitsiko uusi Ruokavirasto todella 58 000 €:n logon?

Leikitään, että olet perustamassa uutta yritystä ja sinun pitäisi saada firmalle logo ja visuaalinen opas. Maksaisitko työstä 500 euroa vai mieluummin vaikkappa 58 000 euroa?

Esimerkki on toki kuvitteellinen, ei yhdelläkään yrittäjällä ole varaa maksaa tuollaista rahaa logosta. Uudella Ruokavirastolla taas on rahaa ja sitä laitettiin haisemaan oikein suuren maailman tyyliin, kokonaiset 58 000 euroa.

Yritysten etu on kaikkien etu

Monesti keskusteluissa ja kannanotoissa luodaan kärjistyksiä ja vastakkainasetteluita yksityisen ja julkisen sektorin tai työnantajien ja työntekijöiden välille. Totuus on kuitenkin se, että kaikki ovat toisistaan riippuvaisia. Työpaikkoja ei ole ilman yrityksiä, eivätkä yritykset voi toimia ilman työntekijöitä. Yksityinen sektori ei voi toimia ilman toimivaa yhteiskuntaa, eli julkista sektoria. Yhteiskunta puolestaan ei voi toimia ilman yritysten tuomaa rahoitusta.

Äänestäjiä kosiskellaan vaalilupauksin

Vaalien lähestyessä eri puolueet ja varsinkin heidän tunnetut nimensä kosiskelevat äänestäjiä monilla mukavilta tuntuvilla ja epärealistisilla ehdotuksilla. Näin toimi esim. Aki Linden SDP:n eduskuntaavaaliehdokas Turusta ehdottaessaan maksuttomia laboratoriotutkimuksia kaikille (TS 9.1. 2019). Ilmeisesti tätä ei saa kyseenalaistaa, koska vastakirjoitustani ei kyseinen lehti ole julkaissut. Siinä totesin, että ilmaisia palveluja ei ole olemassa.

Verotus radikaalin uudistuksen tarpeessa

Suomen valtiontalous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 saakka ja samana aikana valtio on velkaantunut merkittävästi – tosin aivan viime vuosina velkaa on saatu lyhennettyä. Tilannetta on paikattu taloutta kuristavin leikkauksin ja veronkorotuksin, mikä näkemykseni mukaan pahentaa ongelmaa entisestään. Lisäksi useiden veronkiristysten osalta valtion verokertymä on jäänyt budjetoidusta, esimerkkejä tästä tarjoavat muiden muassa autovero ja alkoholivero. Koska nykyinen lääke ei vaikuta parantavan, vaan pikemminkin pahentavan tilannetta, olisikin syytä tutkia vaihtoehtoja.

Politiikan raadonsyöjät kuolevan kansantalouden kimpussa

Kuluva vuosi on tarjonnut politiikan seuraajille runsaasti klassista poliittista teatteria, kun talous on kymmenen taantumavuoden jälkeen lähtenyt nousuun ja vaalit häämöttävät muutaman kuukauden päässä. Odotetusti hallitus on rohkeasti ottanut talouskasvusta kunnian siinä, missä oppositio on kieltänyt mitään parannusta edes tapahtuneen, tai hallituksen ainakaan vaikuttaneen asiaan positiivisesti.

Palataanko reissuvihkoon?

Miksi kymmenientuhansien helsinkiläisten arkeen vaikuttavan Wilman ongelmista ei tiedotettu? ”Kieltämättä tämä osui todella hankalaan paikkaan” (HS 13.08.2018). Olen leipätyössäni vastuussa paristakin ns. businesskriittisestä sovelluksestä, sekä yrityksen sisäisestä viestinnästä, joten Hesarin juttu on melko karmaisevaa luettavaa.

Alkuun viestintäpäällikkö, joka ei osaa vastata kysymykseen, miksi tiedotuksessa on ollut ongelmia:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä