Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Palkat

Naisen ansiokehitys päättyy neuvolaan

Lapsen saaminen vaikuttaa naisen ansio- ja urakehitykseen sekä eläkkeisiin enemmän kuin miehen. Lasten myötä naisten ura- ja palkkakehitys katkeaa. Tarvitsemme ensi vaalikaudella perhevapaauudistuksen, jossa vanhempainvapaat jaetaan tasaisemmin äitien ja isien kesken. Nyt äidit pitävät yli 92 % alle 3-vuotiaiden lasten vanhempainvapaista.

Järkyttävä työn arvostuksen puute

Luin juuri Yle:n sivuilta tarinan Meilahden sairaalassa työskentelevästä 38 vuotiaasta miehestä. Hänen palkkansa on 1800 € kk. Luit aivan oikein 1800 !!!!!.

Siitä jää käteen hänelle 1400€. Ei siinä tuolla palkalla tarvitse tilailla lentolippuja. En ole ay-aktivisti, mutta kyllä pitää todeta, että on kyllä ihmisen nöyryytystä.

Toinen ääripää on sitten, kun jotkut saavat kymmeniä tuhansia kuukausipalkkana. Mihin yksi ihminen tarvitsee niin suurta palkkaa, kysyn vain.

Koulutus ei takaa hyvää palkkaa..Palkat..sanonko mistä..

Viime aikoina on puhuttu paljon lastentarhanopettajien palkoista. Ihan ministereitä myöten on aina kuultu kehoituksia kuinka tärkeää on itsensä kouluttaminen ja kuinka se avaa mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen. Toki koulutus on aina pääomaa ja se avaa ovia työelämään paremmin kuin olla kouluttautumatta, mutta naisvaltaiselle alalle kouluttautuminen on itsensä ajamista työuraan, jolla kerryttää itsellensä surkean työeläkkeen vanhuuden päivilleen. Se on fakta.

Sosiaali-ja hoivatyö on tuomittu matalapalkkaan.

On se jokin asia hoitotyössä myös muuttunut. Kun aloitin nuorena kouluttamattomana Helsingin Kustaankartanon vanhainkodissa 80-luvulla siivoojana siivousryhmässä, niin kun jollakin osastolla ”hoitajia ei ollut”, niin oli pakko mennä kouluttamattomana sijaiseksi.

Siun Soten kannattaa olla tarkkana imagonsa suhteen

Tammikuun lopussa Siun Sotella tuli ilmi kymmenen prosentin tehtäväkohtaisen palkan korotus 18:lle kirurgille. Päätöksen kerrotaan olevan vanhaa perua ja sen pohjautuvan esimerkiksi leikkausjonojen purkuun. Samaan aikaan muille jonon purkuun osallistuville ei makseta samanlaisia palkan korotuksia, vaikka kirurgin työ on käytännössä mahdoton ilman avustavaa henkilöstöä.
 

Palkka ja sen määräytymisperusteet

Olen jo liikkeenjohdon avustajana toimiessani miettinyt paljon palkkaa ja sen määräytymisperusteita.

Nykytilanne ei sovi minkäänmalliseen järkipirtaan, palkat määräytyvät sen mukaan, miten paljon ammattiliitto pystyy lakkoilemalla aiheuttamaan vahinkoa kansantaloudelle. Aikoinaan rakenneltiin työn vaativuusluokituksia jonkinmoisen tolkun löytämiseksi voimapolitiikan sijaan.

Herätys EK ja Vasemmisto: Kärjistäminen ja provosointi ei kannata!

Uuteen viikkoon päästiin liikkeelle kahden tuoreen somekohun voimin. Ensin Verkkouutiset löysi Vasemmistoliiton julkaiseman sote-videon, jonka taustalla on kulttuuripersoona ja kuntavaaliehdokas Mike Pohjola.

Mattilan ja EK:n päiväuni

EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila, ei voi muuta kuin itkeä: "miksei meilläkin", "näin se pitäisi meilläkin olla". 

Prisman 1,20 euron kilohinnasta siis ehkä vain 10–20 prosenttia päätyy viljelijän taskuun, vielä pienempi osuus mahdolliselle työntekijälle. Brittiläisen Bananalink-kansalaisjärjestön mukaan banaanityöntekijä saa Equadorissa työstään 75 penceä eli noin 0,9 euroa päivässä. (HS 14.3)

Palkkojen alentamisen vahingollisuus

Suomen Yrittäjåt ja EK ajavat voimalla paikallista palkkojen ja työehtojen sopimista. Tämä on yrittäjien mielestä hyvä asia, jota työntekijäjärjestöt eivät varauksitta kannata. Jokaisella asialla on hyvät ja huonot puolensa. Sopiminen paikallistasolla toisi joustoa työpaikoille ja sopeuttaisi palkkoja ja työehtoja markkinoiden muutoksiin. Työnantajat ja valtiovalta ovat pitäneet tätä vain yksinomaan hyvänä asiana. Negatiivisiin puoliin on kiinnitetty vain vähän huomiota, jos ollenkaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä