Pitkät valot päälle sote-budjetoinnissa

Vaikka alla oleva teksti käsittelee Jyväskylän tilannetta, niin samat ongelmat ja ilmiöt ovat havaittavissa liki kaikissa Suomen kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen mallit ja sektorin krooninen rahoitusvaje ovat mielestäni tulevien kunnallisvaalien olennaisimmat kysymykset, joihin tulee löytää ratkaisuja yhdessä. Jos kommentoitte tekstiä, niin laittakaa please aiheeseen liittyviä linkkejä tai omia näkökulmia eikä puolue x sitä ja tätä -kommentteja. Viisaudella ja hyvillä ratkaisuilla ei ole puoluekirjaa. Voitaisiin yrittää samalla yhdessä jotain uutta Uuden Suomen -blogissa eli asiallista ja argumentoivaa keskustelua, jossa kunnioitetaan erilaisia mielipiteitä eikä haukuta muita. Käytetään sekin energia omien parempien oivallusten esiintuomiseen. Kiitos.

Sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi pystyä tarkastelemaan vuosittaista tulo- ja menoarviota pidemmällä aikavälillä, jotta näkisimme, minne kohdennettuna raha poikii takaisin korkojen kera. Jyväskylä voisi olla aloitteellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymäbudjetin (esim. kolmivuotinen budjetointi) käyttöönotossa.
 
Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson on puhunut useita kertoja pitkistä ja lyhyistä valoista, joilla hän tarkoittaa lyhyen ja pitkän aikavälin toimia kaupungin kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyspuolella käytössä ovat olleet vain lyhyet valot. Tämä on johtanut siihen, että kannettu vesi ei ole pysynyt sosiaali- ja terveyspalveluiden kaivossa ja kaupunginvaltuutetut joutuvat vuosittain arvioimaan, kuinka paljon sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan leikata, kuinka paljon joudumme ottamaan velkaa ja kuinka paljon veroprosenttia pitäisi korottaa, jotta käyttötalouden kasvaneet menot saataisiin katettua.
 
Näin ei voi jatkua. Kuntatalouden yleinen tilanne on hyvin synkkä yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuuden, valtiontalouden sopeutumistoimenpiteiden ja verotulojen kasvun hiipumisen myötä. Jyväskylän vuoden 2012 kokonaismenot ovat 972,6 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus on 42 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa Jyväskylän kaupungin velka on huimat 394.9 miljoonaa euroa eli 2 952 euroa asukasta kohti.
 
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset herättävät paljon keskustelua ja yhdeksi ratkaisuksi on esitetty palveluiden tuotannon laajempaa yksityistämistä, jopa kokonaisten terveyskeskusten osalta. Tämä on mielestäni liikaa oireisiin tuijottamista todellisten ongelmien sijasta.
 
Julkisen sektorin tulee vastata lähtökohtaisesti peruspalveluiden tuotannosta, jota voidaan vahvistaa sekä yksityisen että kolmannen sektorin palveluilla. Jos esimerkiksi keskustan terveysasemalla on vaikeuksia toiminnassaan, niin automaattinen ratkaisu ei ole koko terveyskeskuksen yksityistäminen vaan itse ongelmien korjaaminen. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa tulisi ottaa käyttöön toimintaa ohjaavat vaikuttavuusmittarit, joiden avulla asiakkaan tilannetta arvioidaan ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Tämänkaltaisen tiedon keräämisen avulla voidaan arvioida kuinka vaikuttavia eri palvelut ovat, ja minkälaisiin toimintatapoihin resursseja tulee ohjata.
 
Emme pääse yli emmekä ympäri siitä tosiasiasta, että yksityisen yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa toiminnallaan kun taas julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävänä on tuottaa yleistä terveyshyötyä. Yksityinen palvelutuotanto on hyväksyttävää silloin, kun se ei tuota sivukustannuksia julkisen sektorin harteille ja vastaa omista virheistään.

Touko Aalto

kaupunginvaltuutettu, perusturvalautakunnan jäsen (Jyväskylä)