Kuka valvoo pätkätyömarkkinoita

Opiskelijoiden
edunvalvonta pätkätyömarkkinoilla ei ole kenenkään vastuulla. Ei
riitä, että Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) puhuu äänensä
käheäksi aiheesta, jos kukaan ei kuuntele.

 

Hallituksen
tulee tunnustaa
pätkätyömarkkinoiden olemassaolo ja etsiä ratkaisuja epäkohtiin
yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työvoimatutkimuksen
vuoden 2008 tietojen mukaan
15 prosenttia kaikista
työikäisistä eli 328 000 15-64 -vuotiaista henkilöä työskentelee
pätkätöissä. Pätkätyökierre
on ennen kaikkea nuorten naisten ongelma Se, että asiasta
käydään keskustelua ei tarkoita sitä, että asiaan olisi
kiinnitetty huomiota. Julkisten varojen kohdentaminen pätkä- ja
projektirahoitukseen on esimerkiksi alari kasvava ongelma.

 

Opiskelijoiden
kannalta pätkätyöt ovat ongelma nyt, mutta myös tulevaisuudessa.
Varsinkin opintojen loppuvaiheessa olevat opiskelijat ovat erittäin
hankalassa tilanteessa. Edessä saattaa olla paikkakunnan vaihdos,
asunnon hankinta, perheen perustaminen ja suuri stressi opintojen
loppuunsaattaamisesta.

 

Työeläkeyhtiö
Varman teettämän laajan Suomalaisen työntekijän hyvinvoinnin
selvityksen (2009) mukaan 8 prosenttia työssäkäyvistä
18-29-vuotiaista nuorista ei usko olevansa työkykyisiä enää
kahden vuoden kuluttua. Mielenterveysongelmien
takia työkyvyttömyyseläkkeelle jää nykyään vuosittain lähes
8000 suomalaista” (YLE 18.10.2010). Pätkätyökierre
luo surkeita tulevaisuuden kuvia tuleville perheellisille
toimeentulon ja elämän vakauden kannalta.

.

Ennen
valmistumista opiskelijoilla saattaa olla takanaan lähes vuosikymmen
opiskelu, pätkätöitä ja kehnoa toimeentuloa ilman hengähdyshetkiä
lomista puhumattakaan. Ensimmäinen pätkätyösuhde määrittää
myös paljon tulevaa ketjutettua ja pätkittyä työuraa. Tämän
vuoksi pätkätyömarkkinoille tarvitaan toimivat työaika- ja
lomapankkijärjestelmät.

 

Koulutusta
suunniteltaessa tulisi myös muistaa, että opinnot valmistavat
opiskelijoita työelämään. Tämän vuoksi tuki- ja ohjauspalvelut
ovat ensisijaisen tärkeitä ja niihin tulisi panostaa entistä
enemmän. Esimerkiksi yliopisto- ja ammattikorkeakoulukaupungeissa
tulisi kartoittaa yhteisten ura- ja rekrytointipalveluiden
mahdollisuus, jotka muun muassa koordinoisivat työelämäopintoja
paikallisesti.

 

Koulutuspoliittisessa
keskustelussa tulisi ymmärtää, että korkeakouluopinnot alkavat jo
toisen asteen loppupuolella, kun tulevia opintoja sekä työuraa
aletaan hahmottelemaan. Sen vuoksi opinto- ja työelämäohjauksen
tulisi myös alkaa jo toisella asteella, jotta opintojen alussa
opiskelijat tietäisivät, minkälainen opintopolku heillä on
edessään ja minkälaiseen työelämään se johtaa.

 

Janne
Koskenniemi, JYYn ehdokas SYL-hallitukseen vuodelle 2011

Touko Aalto, vihreiden puoluehallituksen jäsen

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu