Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

VM:n raportin suurin viisaus

Valtiovarainministeriön virkahenkilöraportin tärkein anti ja opetus ovat tässä:

”Menestyksen ja vahvan keskimääräisen talouskasvun taustalla ovat olleet toimiva demokratia ja sen kyky saada aikaan päätöksiä, vakaa, turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta, panostaminen väestön koulutukseen, hyvinvointiin ja sosiaaliturvan luomaan turvaverkkoon, sekä luonnonvarojen hyödyntäminen.”

Tässä on se iso kuva, jota täytyy pohtia. Miten nämä vahvuudet näyttäytyvät tämän päivän ja huomisen maailmassa?

Isoin uhkakuva on seuraava:

Kukin hallitus aloittaa liiaksi alusta ja tekee siten osittain tyhjäksi edellisen vaalikauden työtä vain omia sidosryhmiään kuunnellen ja omia poliittisia ja ideologisia lempilapsiaan edistäen kokonaisuuden kustannuksella.

Tästä syntyy paikallaan polkemisen kulttuuri ikuisen liikenneympyrän kehässä.

Tarvitaan isompaa visiota siitä, minkälaiseksi yhteiskuntaa halutaan muokata pelkkien instrumentaalisten välitavoitteiden sijaan. Isojen reformien ikkuna syntyy, kun ymmärretään, minne ollaan menossa ja miksi.

Jos annamme päivänpolitiikan romuttaa poliittisen päätöksentekojärjestelmämme kyvyn tehdä ja toimeenpanna päätöksiä, edessä on katastrofi.

Perustelen.

Elämme talouden noususuhdanteen loppumetrejä. Sitä seuraa matalamman kasvun vuodet. Taantuman mahdollisuus on myös suuri eikä vuoden 2008 kaltaista finanssikriisin riskiä voida sulkea pois tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Jos vuoden 2008 kaltainen finanssikriisi iskisi nyt, Suomelta puuttuisi Nokian ennen romahdustaan tuoma hyöty talouteen, julkisen velan suhde BKT:hen on kasvanut alle 33 prosentista lähes 60 prosenttiin, huoltosuhteemme on heikentynyt merkittävästi, rakenneuudistukset ovat jäissä ja kansan kahtiajako lisääntynyt.

Lisäksi vanhojen ja tuttujen haasteiden lisäksi ilmastonmuutos haastaa koko yhteiskunnan ja puolustusvoimien kalustohankinnat ovat valtava menoerä.

Kun talouden puskurit ovat syöty, rakenteet ovat uudistamatta ja talouden lyhyen ja keskipitkän aikavälin haasteet ovat kasvaneet kukkulasta vuoreksi, poliitikkojen tehtäväksi jäisi finanssikriisissä vain vetää hätäjarrusta eli tehdä valtavia menoleikkauksia. Ne pahentaisivat taantumaa entisestään. Tästä kärsisivät kaikkein eniten kaikkein pienituloisimmat ihmiset sekä talouden uudistumisen ja kasvun kannalta keskeisin tukijalka eli koulutus.

Tätä en voi hyväksyä.

Ainoa keino vastata tähän isoon haasteeseen on palauttaa mieliimme suomalaisen yhteiskunnan isoimmat vahvuudet, joista tämä kirjoitus alkoi. Kirjoitan erikseen finanssipolitiikasta ja kahdesta miljardista myöhemmin, mutta tässä kirjoituksessa tahdon alleviivata seuraavien toimien merkitystä.

Sote-uudistus, sosiaaliturvan uudistus, verotuksen tiekartta ja työmarkkinoiden uudistaminen ovat kaikki asioita, joista kaikkien puolueiden kesken on paljon samansuuntaisia ajatuksia. Etenkin niiden edustajien kesken, jotka ovat kuhunkin aihealueeseen eniten perehtyneet.

Nämä uudistukset täytyy valmistella komitealaitos-periaatteella eli siten, että uudistuksia ei edes yritetä saada aikaan yhdessä vaalikaudessa vaan ne valmistellaan vaalikausien yli menevällä yhteistyöllä, jossa on mukana hallitus -ja oppositiopuolueet sekä maan johtavat asiantuntijat. Tällä tavoin voidaan sitouttaa kaikki puolueet yhteisiin kompromisseihin ja korvata päivänpolitiikka tieteellisellä tutkimus- ja asiantuntijatiedolla. 

Suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin sotien jälkeen pitkälti komitealaitokseen nojaten, päätöksiä yhdessä valmistellen ja niihin sitoutuen. Komitealaitosta on paljolti kiittäminen mm. sosiaali- ja koulutuspolitiikan rakentamisessa ja ylipäätään niiden vahvuuksien luomisessa, joka teki Suomesta menestyneen Suomen.

Jos puoluejärjestelmä ei tartu tähän mahdollisuuteen, yksikään yllä mainituista rakenneuudistuksista ei toteudu ja demokraattisen päätöksenteon uskottavuuden rippeetkin häviävät. Ihmisten turhautuminen kanavoituu yhä enemmän uusiin brexiteihin ja trumpeihin, jotka kärjistävät yhteiskunnan laidat entistäkin enemmän toisiaan vastaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko siinä ollenkaan viisautta lopuksikaan.

Tarjoan tästä selvennyksen siihen raporttiin: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4030428-vm-...

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Jussilla ja Laurilla oikein hyviä kommentteja. Mun mielestä on hyvätä avata aina skenaarioennusteiden laskentakaavoja. Kun näin tehdään, etenkin nuo pitkän aikavälin ennusteet ovat todella spekulatiivisia. Mutta siitä ei päästä mihinkään, että väestö vanhenee, ikäsidonnaiset menot kasvavat, työllisten määrä vähenee ja rakenneuudistukset ovat jäissä. Jos nyt iskisi talouskriisi, on itse asiassa melko yhdentekevää käydä edes keskustelua vuodesta 2070. Itse asiassa Hetemäki kuittasi aika hyvin Kangasharjulle, että on turha miettiä tuota 10 mrd pottia, koska sen kaari menee niin kauas tulevaisuuteen. Tässä keskipitkässäkin aikavälissä on aivan tarpeeksi muuttujia putsaamaan pöytä kaikista tämän päivän ennusteista. Mutta kuten sanottua, tietyistä perusongelmista ei päästä mihinkään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pitää paikkansa. Kai nämä oletukset on huomioitu myös niissä ohjelmistoissa mitä vvm ja Suomen pankki käyttää laskelmissaan. Niissä on sisäänrakennetut oletukset algoritmeissä jo ja tulokset ovat sen mukaisia luonnollisesti.

Siksi talouskeskustelu on täysin mädäntynyt.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Hyvää pohdintaa.

Liityn komitea-menettelyn (tai vähintään parlamentaarisen työryhmätyön) käyttöön oton kannattajaksi. Siinä kaikki poliittiset puolueet ovat mukana kuulemassa asiantuntijoilta samat faktat, kyselemässä, keskustelemassa ja tekemässä linjaukset ja ehdotukset. Kukaan ei jää ulkopuolelle ja tiedon/vaikuttamisen puutteen johdosta "oppositioon". Näin varmistetaan ylivaalikautinen jatkuvuus, joka on välttämätöntä suurissa uudistuksissa (olisi tarvittu sotessakin).

Tärkeä asia on koulutus, jossa tehtyjen uudistusten jälkeenkin on vakavia epäkohtia. Yhtenä suurimpana on peruskoulun päättäneiden alle 18-vuotiaiden nuorten (lasten) joukko, joka ei pääse/lähde/keskeyttää toisen asteen opinnot. Tuhansia nuoria jää tyhjän päälle. Tämä on heitteille jättöön verrattavissa oleva ongelma.

Isoja ovat haasteet. Finanssikriisin mahdollisuus on olemassa. Se olisi kova isku. Riittävä varautuminen on vaikeaa ikääntymisen, ilmastonmuutoksen, sotu-tarpeiden, hävittäjien ym rinnalla. Epävarmuus maailmalla on merkittävä ja ehkäpä kasvava.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Sinulla on pitkän linjan kokemusta, joka tuo vahvaa ymmärrystä. Ja samaa mieltä koulutuksesta. Hallitus teki alunperin ison virheen siinä, että se jätti talouden rakenteet uusimatta ja lähti keskittyi hätäisiin leikkauksiin. Koulutuksesta ja tutkimuksesta on Sipilän kaudella leikattu noin miljardi euroa ja etenkin nuo ammattillisen koulutuksen leikkaukset ovat iskeneet siihen ryhmään, jos täysin oikein mainitsit.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Komiteatyöskentely muuten hyvä mutta en usko että nämä riitaisat eduskuntapuolueet saavat mitään konkreettista aikaan. Jättäisin nämä isot reformit asiantuntijoiden työksi, eduskunta puolueet voivat antaa raamit ja tiekartan että millainen sen tulisi olla mutta varsinaisen työn tekisi asiantuntijat.

Tämä soten valmistelu on osoittanut että suomen poliitikot eivät ole kykeneviä isojen reformien tekoon.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Niin, kyllä rakenteelliset uudistukset jäi tekemättä jo monien hallitusten aikana. Mm. sotea yritettiin jo vuodesta 2006 alkaen.

Koulutuksestakin leikkasi jo KATAISEN/stubbin hallitukset.

Toisaalta on muistettava, että kväällä 2015 Suomen kansantalous ja julkinen talous oli äärimmäisen heikossa tillassa. Mm. luottoluokitus oli romahtamassa ja seuraukset olisivat olleet katastrofaaliset. Kaikki puolueet lupasivat vaalikaudelle 2015-2019 4-6 mrd sopeutustoimet. Tilanteen vakavuus ymmärrettiin. Hallitus joutui ne toteuttamaan.

Edellä toteamastani huolimatta myönnän, että leikkausten ja verotuksen muutokset kohdennettiin "kokoomuslaisittain" epäoikeudenmukaisesti. Lopputulos toki on ollut hyvä, koska Kataisen/Stubbin kauden syöksy kääntyi vahvaksi kasvuksi, osin myös maailmantalouden vedon ansiosta.

Koulutus, tutkimus ja kehitystoiminta on avain menestykseen. Siksi niihin pitää jatkossa vahvasti panostaa sosiaaliturvan uudistamisen ohella.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #18

Toimi, olen täysin samaa mieltä että koulutus tutkiminen ja kehitystoiminta ovat avaimia menestykseen.

Toisaalta etsin koko ajan oikeutusta ja hyväksyttävyyttä, toistaiseksi ilman tulosta sille , miten on mahdollista, että Liikenteen koulutusta tutkimusta ja kehitystoimintaa onnistutaan järjestämään niinkin mitä maamme liikenteen ja logistiikan osalta on onnistúttu tekemään koko 2000 luvun.

Tässä valossa ei ole ihme, että koko eduskuntalaitos ja hallitus ovat saatu harhautettua yksipuoliseen kestävän kehityksen vastaiseen liikenneinfra suunnitteluun ja rakentamiseen sekä vuotuisiin valtion liikenneinfra budjetointiin.

Mutta onko se hyväksyttävää toimintaa : Mielestäni ei ole

Mielestäni ollaan jo siinä rajalla että olisiko syytä tutkia virkamiesten toiminta : miten virkamiehet voivat tuottaa raportteja ja analyysejä(jopa yhdessä asialle omistautuneitten lobbarien kanssa) niin että niissä voidaan jättää huomioonottamatta yksi mm hyväksyttyyn EU liikennestrategiaan mukaan otettu liikennemuoto.

Tästä hyvä esimerkki Jyväskylän energian sisävesihankkeen käsittelystä LVM:n asettamassa työryhmässä vuodelta 2009

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.5-Paperiliitto-keitele-Päijänne-tutkimuksista.pdf

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tykkäsin, kiitoksia mielipiteestä.

Minäkin kannatan komitalaitosta takaisin, pitäisi juurikin hakea pidemmän ajan hyvinvoinnin kasvua, työllisyyttä ja tosiaan ilmastonmuutoksen hidastamista.

Tällä porvarihallituksen kaudella on tullut turhan muodikkaaksi olla eri mieltä sen tekemien päätösten kanssa, riippumatta siitä onko vastakkainen päätös hyvä vai ei.

Komitealaitoksen tulisi hakea talouden ja yhteiskunnan kehityksen kasvuajurit ja tukea niitä. Lisäksi pitäisi identifioida mahdolliset jarrut, kuten esim. systeemisen sokin aikana ja taantuman aikana euro, joka ei jousta taloutemme mukana. Näihin pitäisi sitten löytää pehmusteet ja korjaussarjat.

Eniten kuitenkin toivoisin faktapohjaista keskustelua. Jenkkien fake news sotaa ei halua kukaan Härmään.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Kiitos, ja olen täysin samaa mieltä siitä, mitä kommentoit.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos raportti on täynnä oletuksia faktoista vedettynä, niin keskustelu näistä oletuksista faktoina olisi/on täyttä tuubaa.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Touko kirjoitat:

” Suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin sotien jälkeen pitkälti komitealaitokseen nojaten, päätöksiä yhdessä valmistellen ja niihin sitoutuen. Komitealaitosta on paljolti kiittäminen mm. sosiaali- ja koulutuspolitiikan rakentamisessa ja ylipäätään niiden vahvuuksien luomisessa, joka teki Suomesta menestyneen Suomen. ”

Voi se komitea ja ministeriön asettamien toimikuntien työ epäonnistuakin :

Minulla on esittää tuosta komiteoihin perustuvasta demokratiasta ja sen tuloksista aika karmea esimerkki, seuraavasti :

Suomalainen liikennepolitiikka koko 2000 luvun ajalta.

Vuonna 2007 LVM esitteli käytännössä ensimmäisen pitkän aikavälin energia ja ilmasto poliittisen liikennevision nimellä liikenne 2030.,jossa liikenne-infra kehittämisen perustaksi nimettiin nimenomaan tulevan liikenteen päästöjen pienentäminen ja energian säästöt ja logistinen kilpailukyky turvataan.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Mitä tapahtui.

Lähdettiin tietoisesti ajamaan parlamentaarisesti LVM:n tuottaman puutteellisen tiedon avulla vaihtoehtoista linjaa, jossa em raportin sivun 31 tavoite :

” Rautatie- ja vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi”

jätettiin omaan arvoonsa ja jopa poistettiin koko sisävesiliikenne hallinnon tiedon tuottamisesta,innovaatiotoiminnasta, tutkimuksista ja raporteista sekä esim : Turkuun perustetulle merenkulun tutkimuslaitokselle nimettiin vain lähimerenkulku ja meriliikenne tutkimuskohteiksi, merenkulun toinen haara sisävesiliikenne jätettiin pois, LVM Korjausvelka raporteissa ja määritelmissä jätettiin sisävesiarviot pois. Samoin jätettiin vertailuissa Ruotsiin sisävesiliikenne vertailujen ulkopuolelle.

Koko LVM liikenneinfra suunnitelmissa ei otettu huomioon eikä tuotu kymmeneen vuoteen mihinkään komiteaan arvioita sisävesiliikenteen mahdollisuuksista korvata maantieliikennettä. Mitä tapahtuisi ja mitä maksaisi jos raide ja maantieliikenteen ohella panostaisimme myös sisävesien kehittämisiin.

Tulos

Nyt kaikkien eduskunnassa olevien puolueiden mielipide ja ulostulo vaaleihin on että Suomen tulee kehittää ainoastaan raideliikennettä ja jättää maanteitten volyymisiirrot vesille tekemättä.

https://www.uusisuomi.fi/comment/831314#comment-83...

Kaikkien eduskunta puolueiden yhteinen tavoite on kehittää ja investoida raideliikenteeseen yksityisesti ja valtion avustuksella noin 30-50 miljardia euroa ja tehdä Helsinki Tallina tunneli

Tunneli mikä edelleen tulee lisäämään kotimaan maantieliikenne volyymejä, kun niitä tulisi EU:ssa sovitun kestävän liikennekehityksen mukaisesti pienentää, siirtämällä maantieliikennettä raiteille ja vesille.

Vesiliikenne mahdollisuudet vaan jätettiin tutkimatta.(www.sisävesi.fi )
Tämä on saatu kun vuonna 2012 aloitettiin tietoisesti oikeuskanslerin huomautuksesta "epämääräisistä perusteluista" välittämättä tehdä eduskunnassa LVM:n johdolla neljän liikennemuodon politiikkaa Euroopassa sovitun viiden liikennemuodon ja kestävän kehityksen mukaisen vastaisesti.liikennemuodoista poistettiin sisävesiliikenne jonka väyliä on noin 9500km ( vrt rautatieliikenneverkko noin 6000km)

https://www.okv.fi/media/filer_public/9d/36/9d3634...

Eli eduskunta on LVM:n avustuksella toteuttanut maassamme tietoisesti yksipuolista liikennepolitiikkaa, jossa tietoisesti jätettiin yksi liikennemoodi(sisävesiliikenne) pois kaikista arvioista, suunnitelmista ja budjetoinneista.

https://ec.europa.eu/transport/modes_en

YLLÄMAINTULLA LVM JOHDOLLA TEHDYLLÄ MANIPULAATIOLLA, SAATIIN KAIKKI EDUSKUNNASSA OLEVAT PUOLUEET VIRHEELLISELLE, EU LIIKENNESTRATEGIAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN VASTAISELLE LIIKENNEPOLIITTISELLE LINJALLE, jota nyt kaikki eduskuntapuolueet markkinoivat äänestäjille. detaileja lisää ja tarkemmin sivustolla www.sisavesi.fi

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Veikko, se on aivan totta. Mutta yhtää noista mainituista uudistuksista ei saada valmiiksi, jos jatkamme nykytavalla.

Nuo mainitsemasi työryhmät ovat olleet ministeriohjauksessa, eivät komiteavalmistelussa. Toki niissä on ollut laaja-alaisempaa valmistelua, mutta se ei ole ollut ongelmien syy, päinvastoin.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Touko.

Miten niin onko joku puolue sitten lähdössä kehittämään maamme liikennestrategiaa viidelle liikennemuodolle ? Ei kukaan ainakaan ole sitä puoluetavoitteissaan ilmaissut . Luin ne kaikki kahteen kertaan läpi.

Yhteenveto puolueiden liikennepoliittisista tavoitteista edelleen löytyy https://www.uusisuomi.fi/comment/831314#comment-83...

Vihreät ovat muiden mukana julkaisseet, jopa puolueista ensimmäisenä, omat todella suuret raideliikenteen henkilöliikennepainotteiset tavoitteet

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Ok ovat ministeri ohjauksessa ja ministeriön nimittämiä, mutta komiteat saavat kuitenkin nimen "parlamentaarinen komitea" ja "parlamentaarinen työryhmä" statuksen .... yksi toisensa jälkeen vuodesta toiseen....ja joita parlamentaaristen komiteoiden päätöksiä sitten eduskunnan viestintä ja liikennevaliokunta puivat ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaos siunaa rahat niihin . Ja joita hankkeita täydennetään sitten vuosittain valtiovarainvaliokunnan liikennejaoksen yksittäisten hallituspuolue edustajien saamien nimeämien kohteiden valinnalla.

Näitä lisävalintoja ovat lahjoja poliittisille toimijoille yksinomaan , niitä jos ei voida niin ne ovat ainakin siinä rajalla että voitaisiin kutsua jopa poliittiseksi korruptioksi ,kun hankkeet tulevat parlamentaarisen hyväksynnän ulkopuolelta vuosi vuoden jälkeen " liikennepoliittisen hanke-joululahjan" nimillä, yksittäisen alueellisen hallituspuolue poliitikon pistesalkkua nostamaan.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"Elämme talouden noususuhdanteen loppumetrejä".

Ei. Emme elä. Noususuhdanteet seuraavat aina laskusuhdanteiden jälkeen. Tämä olisi hyvä sisäistää ja sisäistämällä tämän voi vaikuttaa parhaiten laskusuhdanteen kestävyyteen ja sen ajan vahingollisiin vaikutuksiin.

Touko Aalto on ihan oikeilla jäljillä. Nyt ja huomenna puuttuvat vain ne oikeat teot puheiden sijasta.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Tästä voimme olla eri mieltä, mutta tämä on yleisen ekonomiarvio. Harva ekonomi tosin osasi ennustaa nyt nähtyä kasvua ja osa on todennut tajunneensa suhdannehuipun vasta kun olemme sen ylittäneet. Suomi on euromaiden nousun ja kasvun osalta tullut aina vähän jäljessä ja kasvu ja taantuma ovat olleet keskiarvoa voimakkampia.

Kuten sanoin, kirjoitan konkretiaa vähän myöhemmin. Tässä oli asia, joka pitäisi sisäistää ennen kuin edes keskustellaan konkretiasta.

Kaarina Leinonen

Eihän se Touko voi mitenkään "rakenteiden uusiminen" tapahtua hetkessä -ei vielä seuraavienkaan hallitusten aikana kokonaan "kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä - pikku hiljaa, pikkuhiljaa. Nuoriso ei näytä osaavan odottaa- mikään ei tapahdu hetkessä. Ensin on pidettävä kansasta huolta muuten käy kuten Ranskassa kun kansa ryhtyy kapinaan silloin leikki on kaukana. "Ekonomit" saavat kyllä sopeutua tilanteeseen.

Kaarina Leinonen

Yhteiskunnan hyvinvointi on hyvin yksinkertainen juttu - pidetään yhteiskunnan kaikkien jäsenten hyvinvoinnista huoli - niistä kaikkein heikoimmistakin. sillä tavalla yhteiskuntarauha säilyy ja siitähän seuraa aina hyvää. Rikkaammille tällainen on tietysti "kova pala nielasta" mutta kannattaako näistä pienen maan rahoista ryhtyä riitelemään - sellaisesta syttyy aina sota. Jäisivät nämä nousu-ja-laskusuhdanteet omaan arvoonsa. Ahneudesta ja omanedun tavoittelusta kun päästään asiat ovat paremmin.

Kaarina Leinonen

Nyt on kyllä sanottava Touko Aallolle - olivatko mielipiteeni niin huonoja ettei niitä voi julkaista? Vain miesten mielipiteetkö kiinnostaa ? Tämä kertoo kyllä kanavan pitäjästäkin aika paljon eli Uudesta suomesta!

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Joko nyt saa ruveta vaatimaan tuloksia vihreitten toiminnasta Jyväskylän kuntapolitiikassa. Kun aloititte siellä olitte hyvin tarkkoja että heti ei saa alkaa arvostelemaan. Nyt on ollut aikaa mutta onko saatu mitään hyvää aikaiseksi muuta kuin rahan tuhlausta ja keskusta-alueen kohennusta. Mitä on tapahtunut syrjäseutujen asukkaille , onko heille jotain tarjottu.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Tilanne on todellakin erittäin huolestuttava:

Kataisen hallituksesta alkaen olemme vain polkeneet paikallaan.

Seuraava finanssikriisi on väistämätön, sillä globaali velkamäärä on vain paisunut entisestään uusille ennätystasoille.

Lyhyt nousutöyssy euroalueella johtui vain EKP:n LTRO-velkakirjojen osto-ohjelmasta. Nyt se on päättynyt ja euroalue on vajoamassa taantumaan.

--

Toukolle kirjavinkki: "Rahatalous haltuun", Ahokas&Holappa

Referaattini:

http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268903...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Touko Aalto kirjoittaa: "Sote-uudistus, sosiaaliturvan uudistus, verotuksen tiekartta ja työmarkkinoiden uudistaminen -- Nämä uudistukset täytyy valmistella komitealaitos-periaatteella... vaalikausien yli menevällä yhteistyöllä, jossa on mukana hallitus -ja oppositiopuolueet sekä maan johtavat asiantuntijat. Tällä tavoin voidaan sitouttaa kaikki puolueet yhteisiin kompromisseihin..."

- Piristävän pragmaattista (inho)realismia yli-idealistisena pidetyn "punavihreän kuplan" piiristä - varsinkin kun Aalto kelpuuttaa remontintarvekohteisiin mukaan myös työmarkkinoiden uudistamisen. Sehän on ollut vanhakantaisen ay-väen kannatuspohjaan tukeutuvien ryhmittymien mielestä perinteisesti liian pyhä teema edes pitkällä kepillä kohennettavaksi. Tähän pyhäinhäväistykseen perinteisesti innokkaasti syyllistyneet ns. työreformipiirit taas ovat puolestaan itse varjelleet omina reliikkeinään mm. maataloustukien ja työnantajan perinneoikeuksien historiallista järkähtämättömyytta.

Vihreys ei siis Aaltoa tulkiten välttämättä tarkoitakaan vain puoliutopistisia maailmanparannus- ja pelastusohjelmia ja epärealistista leppoistuslupaa muillekin työelämän puristuksissa romahtaneille kuin vain amerikkalaista unelmaa tavoitelleille konkurssiyrittäjille. - Suomessakin siis saa jo nykyisin myös epäonnistua tasolla kuin tasolla ja siltikin vielä nousta ilman että yrittänyttä laitetaan, paitsi ehkä velallisen aseman ylipitkittyessä tai uran tyssäämisen ollessa motiiveiltaan poliittisluonteista.

On hienoa, että Aalto myös peräänkuuluttaa päätöksentekotapoja, joilla "voidaan sitouttaa kaikki puolueet yhteisiin kompromisseihin ja korvata päivänpolitiikka tieteellisellä tutkimus- ja asiantuntijatiedolla." - Käsittääkseni ja toivoakseni hän ajaa nyt takaa jotain selkeästi fiksumpaa päätösproseduuripakkia kuin menneiltä vuosikymmeniltä tuttu maan tapa hoitaa puolueiden välisiä kompromissineuvonpitoja ns. lehmänkaupoin ja myös virkanimityksiä puoliepävirallisiin poliittisiin läänityksiin perustuen. Sellaista kun näyttäisi olevan vieläkin jossain määrin ilmassa.

Haluan siis olla vakuuttunut, että jos päätämme 2019 antaa äänemme poikkeuksellisesti tälle ja muille vihreiden ehdokkaille, äänestäjien ja veronmaksajien ei tarvitse enää vastaisuudessa lukea sellaisia pysähtyneisyysotsikoita kuin vaikkapa Hesarin vuonna 2001 julkaisemassa kansallisen tilastovirastomme ex-pääjohtajan nimitysuutisessa oli:
"Jeskanen-Sundström sai pääjohtajan paikan pitkällä kokemuksella ja vasemmistosympatioilla" - Hän olikin HS:n mukaan vasemmistoliittolaisen ministerin valinta kuuluessaan puolisonsa kanssa myös ex-puheenjohtajan mökkiporukkaan ja syrjäytti näin muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Jukka Pekkarisen ja sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan, entisen tilastotieteen professorin Tarmo Pukkilan.

HS kertoi tuolloin lisäksi: "Tutkijayhteisölle oli hienoinen pettymys, ettei Pekkarinen tullut valituksi pääjohtajaksi." Jeskanen-Sundström oli tuolloin 'sitoutumaton', mutta "1970-luvulta hänet muistetaan palavana taistolaisena, joka oli muun muassa perustamassa Tilastokeskuksen ensimmäistä ammattiosastoa". Nyt näytetään sitten oltavan tilanteessa, jossa nykyisen pääjohtajan kautta ollaan jatkamassa, vaikka hän ei ole pystynyt terhakkaasti aloittamastaan toimintakulttuurin muutosohjelmasta huolimatta korjaamaan likikään kaikkia valuvirheitä, joiden ylläpitoon ylipolitisoituneen kauden aikana syyllistyttiin jopa työsyrjinnällisenä maantapana ja korporatismina. Ks. tarkemmin: Valitaanko Tilastokeskukselle sekä puolueeton että aikaansaapa pääjohtaja?
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264522-v...

- Äänestetään vihreät valtaan, jos lopettavat poliittiset virkanimitykset ja korporatismin!

Käyttäjän RaunoSuoraniemi kuva
Rauno Suoraniemi

Kaarina leinonen on ihan oikeassa, ekonomit saa sopeutua realimaailmaan, he luovat vain vaikutelmaa monimutkaisilla laskelmillaan, että taloustiede on jotain, jota ilman maailma ei tulisi toimeen. Kuinka usein he ovat johdatelleet markkinoita pankkimaailman hyväksi, ja kansatalouksien tappioksi jatkuvalla talouskasvu hömpällään, jonka tulokset alkaa näkyä ympäristö-ja ilmasto ongelmina. On aika maltin- ja olemassaolevan oikeudenmukaisen jakamisen.

Toimituksen poiminnat