*

Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Talvivaaran poliittinen väliratkaisu – Trafigura

Talvivaaran kaivoksella moni asia on mennyt eteenpäin. Talvivaaran kaivosta pyörittävä Terrafame Group Oy on toiminut monilta osin edeltäjäänsä paremmin. Terrafamen johdon lisäksi iso kiitos kuuluu kaivoksen työntekijöille.

Edistysaskelista huolimatta kaivokseen liittyy edelleen paljon kysymysmerkkejä ja epävarmuuksia. Terrafamen pitäisi oppia kaivoksen aiemmista ongelmista se, että myös kriittisiin kysymyksiin pitää saada vastauksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ongelmana on, että lupahakemuksiin voi antaa vinoutunutta tai jopa puutteellista tietoa. Räikeimmin tämä näkyi, kun muutaman toimintavuoden jälkeen Talvivaarasta löydettiin ”yllättäen” uraania. Talvivaaran ja Terrafamen ympäristölupahakemusten puutteet joudutaan syynäämään vähintään Vaasan hallinto-oikeudessa uudelleen.

Se, että perehtyy kaivoksen tilaan, tekee kotiläksyt hyvin ja esittää hankalia kysymyksiä, ei tarkoita sitä, että vastustaisi jotain asiaa itsetarkoituksellisesti. Ymmärrän hyvin lähialueiden asukkaita, jotka vaativat konkreettisten haittojen takia kaivoksen välitöntä sulkemista. Lainsäätäjänä ja kaivoksen rahoituspäätöksiin osallistuneena kansanedustajana vaadin, että viranomaisten ja kansalaisten tulee saada tarvitsemansa tieto kaivoksen tilasta ja vaikutuksista.

Kaivoksen tulee noudattaa ympäristölupaansa ja selkeät laittomuudet, kuten jätevesien lisäjuoksutukset vesistöihin, tulee lopettaa. Kaivos toimii edelleen alkuperäisellä, puutteellisten vaikutuskuvausten pohjalta myönnetyllä ympäristöluvallaan, koska se on valituksillaan estänyt uudenpien ympäristölupien lainvoimaisuuden. Kaivostoiminnan ulkoisvaikutuksia ei voi maksattaa muilla. Ympäristöä ei suojella ihmeillä, vaan investoinneilla.

Miltä tilanne näyttää nyt

Terrafamen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää saada ulos edes jotain myönteisiä uutisia. Luoda uskoa siihen, että nyt asiat on laitettu kuntoon. Siihen nähdäkseni perustui viime vuoden lopun uutiset kaivoksen positiivisesta tuloksesta viimeisellä vuosineljänneksellä. Vähemmälle huomiolle jäi se, että tuo positiivinen tulos oli saatu kirjanpitokikkailun kautta, malmikasojen spekulatiivisella arvonnostolla. Jos realisoimatonta omaisuuden arvoa kirjataan ylös, toki toiminta saadaan näyttämään positiivisemmalta.

Herääkin kysymys, onko tässä kirjanpitotempussa noudatettu kirjanpitolain varovaisuusperiaatetta. Eli suomeksi sanottuna sitä, että onko edetty negatiivisimman skenaarion mukaan olemassa olevan omaisuuden, malmikasojen arvostamisen suhteen. Jos malmikasojen arvo on kirjattu ylös sen hetkisen nikkelin maailmanmarkkinahinnan nojalla, onko varovaisuusperiaatteen mukaisesti syytä olettaa, että hintataso pysyy samanlaisena koko vuoden ajan. Nyt tiedetään, että nikkelin maailmanmarkkinahinta on laskenut ja hintavaihteluita on odotettavissa.

Jos Terrafame puolustautuu sillä, että he eivät hyödy reaalisesti arvonnostosta, täytyy muistaa, että heidän kannaltaan paljon merkityksellisempää oli vaikuttaminen poliittiseen ilmapiiriin. Ja siihen tuo kirjanpitotemppu vaikutti. Kysymys oli siis politiikasta.

Tapaus Trafigurassa oli kysymys myös politiikasta. Poliittinen paine saada edes joku ulkopuolinen taho sijoittamaan vähänkin oli niin suuri, että jopa Trafiguran kaltainen skandaaleissa rypenyt ja ympäristörikoksista tuomiot saanut veroparatiisien kautta operoiva sijoittaja saatettiin ottaa kumppaniksi.

Tärkeintä oli voida sanoa, että yksityinen rahoituksen mahdollisuus on nyt näytetty toteen. Taloudellinen mielekkyys onkin sitten jo toinen juttu. Se korostaa päätöksen poliittista luonnetta. Tällä päätöksellä valtio ei irtaannu kaivoksen pyörittämisestä. Tällä päätöksellä ulkopuolisille omistajille annetaan sekä poliittista että taloudellista valtaa yhtiöstä, mutta valtio kantaa edelleen lähes kaikki riskit.

Yhteiskunnan kokonaiskustannukset Talvivaaran kaivoksen osalta nousevat noin 900 miljoonaan euroon koko kaivoksen elinkaaren ajalta. Terrafameen valtio on laittanut rahaa reilut 380 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio myönti sille 107 miljoonaan euron valtiontakauksen ympäristövahinkojen varalle, joka langennee maksettavaksi alasajotapauksessa.

Trafigura-järjestely on kokonaisuudessaan 250 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahaa on vain 175 miljoonaa euroa ja siitäkin 100 miljoonaa euroa kalliskorkoista lainaa. Tuolla 175 miljoonalla eurolla ollaan valmiita antamaan yhtiöstä kaikkinensa jopa 30 prosenttia. Ensin 15 prosenttia osakkeista ja osakeoption kautta toinen mokoma.

Jos kaivos on niin kannattava kuin väitetään ja yhtiö muuttuu tämän vuoden ylösajon jälkeen rahasammoksi, miksi ulkopuolista rahoitusta piti saada tällaisilla ehdoilla? Syyt olivat poliittiset. Eduskuntaa on pidetty tyytyväisenä puheilla ihmeistä, ja kunnallisvaalitkin ovat ovella.

Oma kysymyksensä on seitsemän vuoden metallien myyntisopimus. Sen arvoksi on arvioitu noin kolme miljardia euroa? Jos kaivos väitteiden mukaisesti toimii ja käyttökustannukset ovat alle puolet tuosta, kuittaavatko uudet omistajat muhkean tilin jo aivan lähivuosina? Paljonko kaivosta joudutaan laajentamaan pelkästään tämän sopimuksen täyttämiseksi? Miksi tässä yhteydessä on luvattu vuosituotantoa, jolle ei ole edes ympäristölupaa? Mitä kuuluu viime marraskuussa uutisoiduille aikeille käynnistää uraanituotanto? Missä on satoja tonneja ydinenergialain säätelemää uraania, joka yhtiön oman ilmoituksen mukaan liukenee malmimurskeesta prosessiliuokseen?

Trafigura ja Sampo saivat todennäköisesti vastaukset kaikkiin esittämiinsä kysymyksiin. Kansanedustajana ja valtionvarainvaliokunnan jäsenenä olen yhtiön tilasta lähes lehtitietojen ja muutamien kuulemisten varassa. Journalistien lisäksi haluan kiittää myös vuosikausia kaivosta seuranneita kansalaisaktiiveja, jotka ovat sinnikkäästi tuottaneet havaintoja kaivoksen ympäristövaikutuksista.

Mitä tulee ympäristökysymyksiin, oikeusasteiden arvioitavana ovat edelleen Vaasan hallinto-oikeuden tiukentavat ympäristöluvan ehdot sekä kivikasojen ja jätealtaiden kohtalo. Määritelläänkö ne ongelmajätteiksi vai ei? Toiminnan jatkumisen ehtona on ympäristölupien päivittäminen, mutta se tulee olemaan vuosien prosessi eri oikeusasteissa.

Selvää on se, että Terrafame ei aio korvata Talvivaaran kaivoksen aiheuttamia aikaisempia ympäristövahinkoja, vaan ne jäävät valtion ja kainuulaisten maksettaviksi. Epäselvää on se, miten tarvittavat ympäristöinvestoinnit tullaan toteuttamaan ja kuka ne maksaa. Kaivoksen ympäristölupaan on kuulunut alusta lähtien säännöllisesti päivitettävä alasajosuunnitelma, mutta sen saanemme nähtäväksemme aikaisintaan uudessa ympäristöluvassa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kysyä saa ja pitää, mutta ne kysymykset kannattaa kohdistaa niille jotka asiasta edes voivat jotain tietää. Kun kansanedustaja kyselee kansalta blogissaan että Kuinkas tämä eduskunnan kaivos jaksaa ja Mitenkäs sillä menee huomenna, kyse on lähinnä ihmisten provosoimisesta. Näin saadaan lisää spekulaatiota ja harhaluuloja liikenteeseen.

Luulen että ne ottavat sinut kyllä vastaan kun marssit Talvivaaraan ja Terrafamen konttorille. Voi olla että saat hienon kaivosmyssynkin, se on nykyään muotia.

Käyttäjän JariNatunen kuva
Jari Natunen

Eduskunnalle eli omistajalle ja rahoittajalle annattavat tiedot ovat häpeällisen vääriä ja rajallisia. On täysin käsittämätöntä miten epärehellisesti hallitus ja virkamieskunta (osin Terrafamesta palkkioita nostellen) puskevat asiaa eteen päin.

Yhtiön konttorilta saa mainospuheen ja markkinahuttua.

On myös mielenkiintoista, että Terrafame-puolueet hallituksen Kesk, Kok, ja PS sekä SDP äänestivät eduskunnassa opposition Vas, Vihr ja RKP (osa KD) tietopyyntöä vastaan. Pyynnössä kysyttiin erityisesti kaivoksen koko elinkaaren kuluja.

On selvää, että asioita ei hoideta hallituksessa, ministeriöissä tai valtionyhtiö Terrafamessa läpinäkyvästi tai kunniallisesti.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

HS 22.11.2016 Hallitukselta kysyttiin milloin se johtopäätös tehdään, että tukemista ei enää jatketa. Milloin yritys on kannattava?

”Yksityisistä rahoittajista on vain epämääräisiä lupauksia, valtio voi varautua jo seuraavaan pääomitukseen”, Touko Aalto (vihr) sanoi. Auki on yhä miten kaivoksen toiminnasta saadaan kannattavaa, hän jatkoi. Vihreät ovat esittäneet kaivoksen sulkemista.

Nyt on saatu yksityistä rahoitusta. Sekään ei kelpaa?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

...ja siitäkin 100 miljoonaa euroa kalliskorkoista lainaa.

Kun kansanedustajana tiedät tuon kalliin korko-%:n, niin kerro se meillekin.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Tässä kevennykseksi asiantuntijalausunto ellet ole sitä jo aiemmin nähnyt:
https://youtu.be/lWqUVg_TyTI

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Epäilen vahvasti koko kaivoshanketta. Edelleen.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kukaan ei pysty tässä vaiheessa sanomaan, kuinka kannattaviksi valtion Terrafameen suunnatut investoinnit aikanaan muodostuvat, niin paljon on kiinni sekä kaivoksen tuotantokustannusten että metallien maailmanmarkkinahintojen kehittymisestä.

Epäonnistumisen riskit ovat kuitenkin edelleen noin 85-prosenttisesti veronmaksajien kannettavina. Lisäksi kaivostoiminnan jatkuminen aiheuttaa koko ajan kasvavat haavat Kainuun luontoon. Vaikka jäljet ovat jo nyt valtavat, ne ovat vasta esimakua tulevasta, jos kaivostoimintaa on tarkoitus jatkaa mittakaavaltaan laajentuen vielä vuosikymmenet eteenpäin. Näin on pakko tehdä, jos investoinneille aiotaan saada edes jollakin tavoin järjellinen tuotto.

Trafiguralle nyt tehty 75 miljoonan investointi on pikkuraha, mutta sitä vastaan yhtiö saa halutessaan edullisin ehdoin kolmanneksen kaivoksesta ja sen hallitsemista varannoista. Päätösvallastahan kolmannes on saatu jo nyt. Lisäksi yhtiöllä on ostomonopoli kaivoksen lähes koko tuotantoon seitsemän vuoden ajan, ja hinnoista neuvoteltaessa se istuu sekä ostajan että myyjän pallilla.

Eduskunnassa kannattaa arvioda tarkkaan, kuinka hyvän tai huonon kaupan valtio on tehnyt. Samalla kannattaa vahtia, että Vaasan hallinto-oikeus pääsee tekemään ympäristölupapäätöksensä vapaana ulkopuolisesta painostuksesta.

Käyttäjän JariNatunen kuva
Jari Natunen

On päivänselvää, että kaivos ei voi kannattaa laillisesti ja kunniallisesti toimittaessa. Yli miljardi tonnia mustaliuskejätettä olisi vähintään kymmenien miljardien hintainen ja täysin kestämätön ongelma.

Trafigura on kaikkien ympäristö- ja muiden rikollisten äiti ja hallitus vereää kätensä tässä valko- ja viherpesussa. Mutta Suomessa on virkamiehiä, valtionyhtiöitä ja poliitikoita, joille raha ei haise.

http://jarinatunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231465...

Toimituksen poiminnat