Hallituksella on johtajuuskriisi
Olen seurannut melko tarkkaan liikenneministeri Anne Bernerin toimintaa sekä keskustelua liikenneverkkoyhtiöstä. Tässä muutama sana.
En pidä siitä, että ministeri Berneriä henkilönä höykytetään vaikka hänen esittämistään mielipiteistä olisi mitä mieltä tahansa. Bernerin ansioksi on sanottava se, että hän on aina ollut valmis käymään keskustelua yli puoluerajojen sekä esittämään uusia tapoja ratkaista vanhoja ongelmia. Se ei ole mikään itsestäänselvyys. En luonnollisesti osaa ottaa kantaa siihen, miten asioista on keskustelu hallituksen sisällä. Päivän Ilta-Sanomat antaa aiheesta melko tylyn kuvan.
Kysymys on nähdäkseni ennen kaikkea hallituksen johtajuuskriisistä. Miten ja missä asioita valmistellaan, miten asioista neuvotellaan ja miten erilaisiin päätöksiin sitoudutaan. Sitä hallituksen tulisi nyt pääministeri Sipilän johdolla pohtia.
On iso arvovaltakolaus hallitukselle, kun yksi sen ministereistä tuo pitkään valmistellun esityksen julkisuuteen ja kaksi muuta hallituspuoluetta tyrmää sen heti. Omatkin ovat hyvin kriittisiä.
Miten tässä näin pääsi käymään, herää kysymys. Sitä hallituksen on puntaroitava keskuudessaan.
Mitä itse esitykseen tulee, minua on häirinnyt ennen kaikkea esitys uudesta liikenneverkkoyhtiöstä sekä sen kautta eduskunnan budjettivallan rajaamisesta.
Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä eduskunnan budjettivallan käyttö on minulle erityisen tärkeä asia. Se turvaa kansanvallan. Kiky-sopimuksen yhteydessä eduskunnassa käytiin voimakastakin keskustelua siitä, miten eduskunnan päätäntävaltaa ulkoistetaan työmarkkinajärjestöille. Yhtiöittämiskehitys ulkoistaa samalla tapaa eduskunnan päätäntävaltaa sille keskeisesti kuuluvista asioista.
Liikkenneverkon ohella samasta illmiöstä on kyse sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Oy Suomi Ab -ajattelu näyttävän painavan hallituksessa kansanvaltaa enemmän. Ikään kuin kaikki Suomen ongelmat johtuisivat julkisesta sektorista ja sitä yhtiöittämällä (ja kenties myöhemmin yksityistämällä) ongelmat ratkeavat. Toivottavasti tähän tulee muutos. Hallituksen ja sen ministereiden on syytä muistaa, että valtio ei ole yritys eikä sitä voi johtaa kuin yritystä.
On selvä asia, että valtion väylien kunnostamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon ei ole käytetty riittävästi euroja. Tiestömme ja raiteemme kaipaavat korjausrakentamista ja liikennepalvelumme tulee uudistaa vastaamaan tämän päivän ja etenkin tulevaisuuden tarpeisiin. Autokantaamme tulee uudistaa ja liikenteen aiheuttamia päästöjä saada alas. Kaikki erilaiset vaihtoehdot tulee käydä läpi, jotta pääsemme uskoakseni näiden yhteisten tavoitteiden suuntaan.
Valtio saa kuitenkin erillistä yhtiötä halvemmalla lainaa ja myös huonoina aikoina on järkevää investoida rahaa sellaisiin hankkeisiin, joihin pitäisi investoida joka tapauksessa muutenkin. Esimerkkinä koulutus, tiede, tutkimus ja infrastruktuuri. Järkevät, tuottavat ja hyvin perustellut julkiset investoinnit tuovat myös kaivattua nostetta talouteen ja kanavoituvat euroina yksityiselle sektorille ja kotitalouksiin. Tätä tarvitaan eritoten nyt, kun vientimme ei kannattale taloutta. Julkinen ja yksityinen sektori eivät ole toistensa vihollisia, päinvastoin.
Toivottavasti esitys erillisestä liikenneverkkoyhtiöstä on nyt kuopattu pysyvästi. Kaikkia esitettyjä yhteisiä tavoitteita voi ja pitää valmistella liikenne- ja valtiovarainministeriön johdolla eduskunnan tahtotilan mukaisesti. Se on kansanvaltaista.
Jos jotain hyvää tästä tilanteesta haluaa hakea, ehkä uudistus nyt palautetaan aitoon parlamentaariseen valmisteluun ja koko eduskunta sitoutetaan liikenneverkkomme kehittämiseen.
Asiaahan ehdittiin pohtia parlamentaarisesti, minkä jälkeen Sipilä piti Bernerin ”sooloilua” uutena poliittisena kulttuurina. Kyllä olisi toimintatavoissa parantamisen varaa.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Ja nyt ollaan pyörää keksimässä uudelleen: Keskustan puoluehallitus kannattaa ajatusta, että perustetaan parlamentaarinen työryhmä, joka etsisi uutta ratkaisua teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen ja rakentamiseen.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005061889.html
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Pyöräteiden rakentaminen ja ylläpito tulisi kohdentaa käyttäjille. Ei muuta kuin mustat laatikot etuhaarukkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottomasti polkupyörävero on saatava Suoemeen!
Ilmoita asiaton viesti
Ja siviilipalveluun pyrkiville reserviläisille vuotuiset paarinkantokertaushargoitukset. Aalto voi suorittaa sen Eduskunnan takapihalla, ei häiritse edustusta Arkadianmäellä. Varsinainen nolla aamuteeveen höpötyssessiossa. Mistä näitä riittää?
Ilmoita asiaton viesti
Myös tyhjäpäisen nälvinnän voisi tehdä vähän tyylikkäämmin. Siviilipalveluun ei pyritä, sehän on ilmoitusasia. Lisäksi Aalto ei ole sinne ilmoittautunut: kuten jokainen asioista selvää ottamaan kykenevä huomaa, hänen sotilasarvonsa on jääkäri.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/…
Ilmoita asiaton viesti
Ai että Aalto puhui vain lämpimikseen miellyttääkseen Vihreiden sivarisiipeä?
Ilmoita asiaton viesti
Touko, pakko huomauttaa: Sinäkin tässä blogissa kirjoitat Bernerin esityksestä. Se ei ollut esitys, vaan selvitys. Siinä on merkittävä ero.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213055-ministeri-…
Ilmoita asiaton viesti
Se oli vielä hypetilassa televisioajasta (aamuteevee)näin kuntavaalien alla. Varsin turhantuntuinen miespuolinen Emma Kari ja vihreissä tietenkin.
Ilmoita asiaton viesti
https://fi.wiktionary.org/wiki/selvitys
Pitää myös muistaa tässä keskustelussa, että mitä selvityksellä suomenkielessä tarkoitetaan, katso linkki. Bernerin selvityksessä on kyllä selvitystä, mutta siinä on myös ihan selvä esitys ( ja taustamateriaaleissa jopa useampi). Selvitys kertoo, että missä asiassa mennään, ja esitys kertoo, että mitä asialle suunnitellaan tehtäväksi.
Selvityksen synonyymi on raportti. Ulkomaankirjeenvaihtajat esim. antavat raportteja eivätä suinkaan tee esitystä asian ratkaisemiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pakko minunkin huomauttaa: linkin loppuun asti lukemalla voi havaita, että kysymyksessä oli esityksen tavoin julkisuuteen tuotu selvitys(?).
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Joo, se on tässä aiheuttanut hieman kohua 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Minusta asiaa pitää tarkastella pelkkänä paperina, eli mitä joku siitä ajattelee, kun hän sen lukee, ilman selittelyjä. Saako siitä käsityksen, että se on pelkkä selvitys?
Johtajuudesta olen blogistin kanssa samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin: ei ne otsikot kaikkea kerro, jos muu asian ympärillä on ristiriitaista.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti blogisti ei hermostu, kun kommentointi menee asiaa ”hipoen”. Rauhalliselta kaverilta vaikuttaa kuvan perusteella 🙂
Minä pidin alunperin paperia selvityksenä. Mutta, vain siinä mielessä, että en pitänyt sitä lopullisena versiona siinä olevine esityksineen. Selvitys sanaan tarttumisen sijaan voisi puhua siitä, että pidettiinkö paperia lopullisena esityksenä. Varmasti osa kansalaisista näin ajatteli.
Ilmoita asiaton viesti
Johtajakriisejä on jokapuolella, Vihreilläkin ihan kohta ovella, nyt jo ovet paukkuu, kun nykyinen omia ehdokkaitaan suosii.
Kaikkein paras kohta tuossa liikenneslvityksessä oli se, kun Ville Niinistö kirjoitti, että Vihreät ovat huolissaan autokaupasta. 🙂
Vihreät ja autokauppa, sen paremaa huumoria en ole pitkään aikaan lukenut.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän sitä pitää keskustella,mutta kun näissä hankkeissa tuppaa palamaan niitä euroja mitä pitäisi säästää ja käsittääkseni samalle asialle sitä 30.000euroa ei saisi ketjuttaa niin että palaa yli 300.000euroa jos lakitekstiä tulkitsee oikein ja onhan idea siitä liikenneyhtiöstä ihan syvältä.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreillä on itsellään johtajuuskriisi! Tämä Aalto haluaa periä Niinistön Villen paikan!
Ilmoita asiaton viesti
Pakko kommentoida että minulla on edustaja Aaltoon kohdistuva uskottavuuskriisi. Viittaan viimeaikaisiin ulostuloihin esmes alkoholipolitiikkaa koskien (vs vaalikone jne)
Onnea puheenjohtajapeliin jos lähdet, vaikka veikkaan että se paikka on miinoitettu aika vakavasti vihreiden voimanyrkille eli Helsingin vihreille ja naiselle. Ei toivoakaan maakunnan miehelle enää Niinistön jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä hyvää on Anne Berner tai Petteri Orpo tai Juha Sipilä tai Timo Soini maamme hyväksi tehneet
Mitä sellaista he ovat tämän maan eteen tehneet, että meidän heitä kannattaa kuunnella, kertokaa minulle kun en itse sitä kykene näkemään
Koska se mitä minä heidän suustaan kuulen
Ei minusta ole hyväksi tälle maalle
Miksi siis heitä kuuntelemme
Ilmoita asiaton viesti
Saman kysymyksen voisi tehdä: Mitä hyvää ovat Antti Rinne, Paavo Arhinmäki tai Ville Niinistö maamme hyväksi tehneet?
Ilmoita asiaton viesti
Touko Aalto: ”En pidä siitä, että ministeriä (Berneriä) henkilönä höykytetään vaikka hänen esittämistään mielipiteistä olisi mitä mieltä tahansa”.
Työelämässä palaute annetaan esillä olevasta asiasta, ei henkilöstä. Tässä Aalto on oikeassa. Useinkaan ei ole viisasta vetää edes vastapuolta ”kölin alta”. Puhumattakaan siitä, että sen tekee oma porukka.
Mitä siitä tulisi, jos yrityksessä johtaja a tekisi selvityksen yrityksen strategiassa olevasta asiasta ja sitten johtaja b ja c sen tyrmäisivät julkisesti? Jos selvitys on strategian mukainen, niin silloin lähtisivät b ja c.
Sen kokemuksen mukaan mikä minulla on, niin ensimmäinen versio selvityksestä tai esityksestä on ns. nauruversio, jota sitten kommentoidaan ja muutetaan tarvittavilta osin ennen sen toteuttamista.
Nyt on ilmeistä, että valtion (ja kunnan) hallinossa mitään ei voida tehdä nopeasti. Kuntauudistusta on varmaan tehty 30 vuotta, eikä vieläkään ole valmista. Nyt ollaan ilmeisesti menossa välimalliin, maakuntahallintoon. Jos sitten sen jälkeen voidaan supistaa kunnallishallintoa. Kaikki vaatii vatulointia.
Voi olla, että Juha pitää Petterille ja Timolle tiukan puhuttelun, kun tääsä tapauksessa ei ole mahdollista näyttää ovea. Ilmeisesti hallituksella on edelleen tahtoa pelastaa Suomi konkurssilta. Pelastustoimien keinoista ja tehosta lienee oppositiolla olevan erilainen käsitys.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Touko
Kirjoitat itsestään selvyytenä että:
”, että valtion väylien kunnostamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon ei ole käytetty riittävästi euroja. Tiestömme ja raiteemme kaipaavat korjausrakentamista ja liikennepalvelumme tulee uudistaa vastaamaan tämän päivän ja etenkin tulevaisuuden tarpeisiin.”
Valtio on mukana EU:n Liikennestrategiassa, mikä on vuodelta 2011.
Siinä edellytetään että siirretään maantieliikenteemme volyymejä sisävesiliikenteeseen. Tämän suunnittelua saati sitten toteutusta ei ole vielä aloitettu.
Meille on vasta viime vuonna tehty meriliikennestrategia, meillä on ennestään niin suunnitelmat maanteitten ja raideliikenteen kehittämisistä liikennepoliittisessa selonteossa vuodelta 2012. Meillä ei ole sisävesiliikenne strategiaa
Nyt 17.2.2017 päättyvässä TranSmart seminaarissa ,projektiaikana tehdyssä tutkimuksessa todetaan että
Väyläomaisuuden kirjanpitoarvo on maantieverkon osalta 15 mrd euroa, rataverkon osalta 4,4 mrd euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd euroa.
Liikennevirasto toteaa, että meillä on rannikolla 3210 km ,sisävesillä 757 km kauppamerenkulun piirissä olevaa vesiväylästöä.
Sitten meillä on 12505 km vesiväylästöä, jota ei ole yhdistetty (esim Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöt ) keskenään eikä mereen.
Em kilometrit ovat kokonaisuudessaan poissa kaikesta tulevaisuuden suunnittelusta, jolla yritetään kehittää maamme raskaan liikenteen toimintamahdollisuuksia.
Meillä on tehty vuonna 2014 parlamentaarinen liikenneväylien korjausvelka raportti. Siinä oli sama vika. Havaittiin yli miljardi maanteillä olevaa korjausvelkaa. Toinen mokoma raideliikenneväylillä.
Ja 44 miljoonaa euroa Saimaan ja rannikkoväylien osalta. Vaikka lähes kaikki vienti ja tuonti (yli 100 miljoonaa tonnia/v)tapahtuu vesiväylien kautta ja avulla.
Tämä jos mikä , näyttää vesiteitten edullisuuden. Taseessa ei rahaa näkyvillä. Ja meillä on niistä olemattoman pienet korjausvelat.
Eikö tässä olisi jo tarpeeksi syytä että meidän pitäisi panostaa EU liikennestrategian tavoittelemalla tavalla ja siirtää mahdollisimman paljon liikennettä sisävesiliikenteeseen maanteiltä.
Ongelma on juuri se että kaikki tulevaisuuden tutkimukset ovat tehdyt puutteellisesti sitten vuoden 2007 ,mitä tulee sisävesiliikenteeseen.
Joko olisi aika siirtyä haaveilemasta maantieliikenteen kasvattamista siihen, että siirrettäisiin max määrät tavaraliikennettä vesille
Uudet laivanrakennus materiaalit, robotiikka ja digitalisaatio uusina innovaatioineen mahdollistavat niin uudenmallisen kontti kuin öljysisävesi liikenteen aina Vaasa -Joensuu linjalle ympärivuotiseksi liikenteeksi. Realistista olisi että voisimme siirtää minimissään 10 miljoonaa tonnia – max 20 miljoonaa tonnia suhteellisin kohtuullisin väyläkustannuksin maanteiltä sisävesiliikenteeseen. Tämä tarkoittaisi mm
Ruotsin mallin mukaisia väylä ja sulku rakentamisia : Mielestäni meidän olisi aika siirtyä Suomi on Saari liikennelogistiikasta tulevaisuuden Nearest port is best port niin pian kuin mahdollista.
Se edellyttää kyllä Bernerismin lopettamista ja realisen ja puolueettoman liikennepoliittisten tutkimusten ja budjetoinnin aloittamista; perustana sovittu EU liikennestrategia ja siihen oleellisesti liittyvä TEN_T tukijärjestelmä, jossa 28 miljardia euroa tukirahoja kokonaisuudessaan, joista 10% juuri sisävesiliikenne infran korjauksiin niin että EU liikennestrategian tavoite vuodelle 2050 voidaan saavuttaa.
http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20…
Ilmoita asiaton viesti
Mä kyllä läpivalaisisin nyt tarkkaan LVM johdon ja elinkeinoelämän väliset suhteet. Eli kenen narunpäässä Pursiainen sätkii.
Ilmoita asiaton viesti