Hallituksella on johtajuuskriisi

Olen seurannut melko tarkkaan liikenneministeri Anne Bernerin toimintaa sekä keskustelua liikenneverkkoyhtiöstä. Tässä muutama sana.

En pidä siitä, että ministeri Berneriä henkilönä höykytetään vaikka hänen esittämistään mielipiteistä olisi mitä mieltä tahansa. Bernerin ansioksi on sanottava se, että hän on aina ollut valmis käymään keskustelua yli puoluerajojen sekä esittämään uusia tapoja ratkaista vanhoja ongelmia. Se ei ole mikään itsestäänselvyys. En luonnollisesti osaa ottaa kantaa siihen, miten asioista on keskustelu hallituksen sisällä. Päivän Ilta-Sanomat antaa aiheesta melko tylyn kuvan. 

Kysymys on nähdäkseni ennen kaikkea hallituksen johtajuuskriisistä. Miten ja missä asioita valmistellaan, miten asioista neuvotellaan ja miten erilaisiin päätöksiin sitoudutaan. Sitä hallituksen tulisi nyt pääministeri Sipilän johdolla pohtia.

On iso arvovaltakolaus hallitukselle, kun yksi sen ministereistä tuo pitkään valmistellun esityksen julkisuuteen ja kaksi muuta hallituspuoluetta tyrmää sen heti. Omatkin ovat hyvin kriittisiä.

Miten tässä näin pääsi käymään, herää kysymys. Sitä hallituksen on puntaroitava keskuudessaan.

Mitä itse esitykseen tulee, minua on häirinnyt ennen kaikkea esitys uudesta liikenneverkkoyhtiöstä sekä sen kautta eduskunnan budjettivallan rajaamisesta.

Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä eduskunnan budjettivallan käyttö on minulle erityisen tärkeä asia. Se turvaa kansanvallan. Kiky-sopimuksen yhteydessä eduskunnassa käytiin voimakastakin keskustelua siitä, miten eduskunnan päätäntävaltaa ulkoistetaan työmarkkinajärjestöille. Yhtiöittämiskehitys ulkoistaa samalla tapaa eduskunnan päätäntävaltaa sille keskeisesti kuuluvista asioista.

Liikkenneverkon ohella samasta illmiöstä on kyse sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Oy Suomi Ab -ajattelu näyttävän painavan hallituksessa kansanvaltaa enemmän. Ikään kuin kaikki Suomen ongelmat johtuisivat julkisesta sektorista ja sitä yhtiöittämällä (ja kenties myöhemmin yksityistämällä) ongelmat ratkeavat. Toivottavasti tähän tulee muutos. Hallituksen ja sen ministereiden on syytä muistaa, että valtio ei ole yritys eikä sitä voi johtaa kuin yritystä. 

On selvä asia, että valtion väylien kunnostamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon ei ole käytetty riittävästi euroja. Tiestömme ja raiteemme kaipaavat korjausrakentamista ja liikennepalvelumme tulee uudistaa vastaamaan tämän päivän ja etenkin tulevaisuuden tarpeisiin. Autokantaamme tulee uudistaa ja liikenteen aiheuttamia päästöjä saada alas. Kaikki erilaiset vaihtoehdot tulee käydä läpi, jotta pääsemme uskoakseni näiden yhteisten tavoitteiden suuntaan.

Valtio saa kuitenkin erillistä yhtiötä halvemmalla lainaa ja myös huonoina aikoina on järkevää investoida rahaa sellaisiin hankkeisiin, joihin pitäisi investoida joka tapauksessa muutenkin. Esimerkkinä koulutus, tiede, tutkimus ja infrastruktuuri. Järkevät, tuottavat ja hyvin perustellut julkiset investoinnit tuovat myös kaivattua nostetta talouteen ja kanavoituvat euroina yksityiselle sektorille ja kotitalouksiin. Tätä tarvitaan eritoten nyt, kun vientimme ei kannattale taloutta. Julkinen ja yksityinen sektori eivät ole toistensa vihollisia, päinvastoin.

Toivottavasti esitys erillisestä liikenneverkkoyhtiöstä on nyt kuopattu pysyvästi. Kaikkia esitettyjä yhteisiä tavoitteita voi ja pitää valmistella liikenne- ja valtiovarainministeriön johdolla eduskunnan tahtotilan mukaisesti. Se on kansanvaltaista.

Jos jotain hyvää tästä tilanteesta haluaa hakea, ehkä uudistus nyt palautetaan aitoon parlamentaariseen valmisteluun ja koko eduskunta sitoutetaan liikenneverkkomme kehittämiseen.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu