*

Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Stop köyhyydelle ja kohtuuhintainen asunto kaikille

Tänään 17.10. vietetään YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi. Myös Suomi on sitoutunut tavoitteeseen puolittää köyhyys vuoteen 2030 mennessä. Yksi keskeinen tavoite köyhyyden vastaisessa taistelussa on tarjota vakituinen asunto kaikille. Tänään vietetään valtakunnallista Asunnottomien yötä.

Asunnottomuuteen on mahdollista puuttua politiikan keinoin. Myös tuloksia on saavutettu.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiedotteen mukaan, vuonna 2015 yksinelävien asunnottomien määrä laski ensimmäisen kerran alle 7000 henkilön, mikä saavutettiin vuosien työllä pitkäaikaisasunnottomuuden torjumiseksi.

Olen puhunut eduskunnassa siitä, että unelma kohtuuhintaisesta asunnosta karkaa yhä kaummaksi yhä useammalta suomalaiselta. Asuntojen hintakehityksestä on muodostonut myös kehityksen jarru.

Nyt tarvitaan konkeettisia keinoja sekä asunnottomuuden torjumiseen että kohtuuhintaisen asunnon tarjoamiseen kaikille.

Listasin alle ehdotuksia siitä, mitä nyt pitäisi tehdä. Ongelmaan ei ole nähdäkseni yhtä oikeaa vastausta tai patenttiratkaisua. Olennaista on pitää kiinni tavoitteesta poistaa köyhyys ja asunnottomuus ja ottaa johdonmukaisia askelia kohti tuota tavoitetta. 

 

1. Rakennetaan tuntuvasti lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja tehdään seudullista kaavoitusta kasvukeskuksissa ja niiden ympäryskunnissa.

 

2. Jotta työvoima voi liikkua paremmin, poistetaan asuntokaupan varainsiirtovero. Siitä koituvat verotulomenetykset voidaan ottaa takaisin kiinteistöveron korotuksen kautta. Kiinteistöveron osalta pitäisi puolestaan paremmin huomioida asuntojen todellinen arvo. Muuttotappioalueilla asuntojen arvo tippuu kaiken aikaa ja kasvukeskuksissa niiden arvo puolestaan nousee eikä näillä arvonlaskuilla ja nousuilla ole mitään tekemistä kiinteistöjen omistajien toimien kanssa. Kiinteistöveron pitäisi seurata ja tasata paremmin asuntojen todellisen arvon kehitystä. Tällä hetkellä iso ongelma on siinä, että kiinteistöjen markkina- ja verotusarvojen välinen kuilu on saattanut kasvaa kohtuuttomaksi. 

 

3. Ei ole järkevää eikä oikeudenmukaista kohdella omistusasumista ja vuokra-asumista eri tavoin. Matalien korkojen aikaan olisi järkevää poistaa kertarytinällä asuntolainojen korkovähennysoikeus. Jos kaikki omaisuus kytkeytyy asumiseen ja asunnon todellinen arvo on tippunut olemattomiin, on vaikeaa harkita muuttoa työn perässä kasvukeskukseen. Erilaiset asumisratkaisut sopivat erilaisiin elämäntilanteisiin eri tavoin ja hullunkurista lähtökohtaisesti sitoa kaikkialla kaikki omaisuus asuntoon. Tätä kehitystä tukevasta vero-ohjauksesta tulee luopua.

 

4. Asumistukijärjestelmä tulee uudistaa. Nykyisellään asumistuen korotukset ruokkivat osaltaa vuokrien nousua. Kun peräti 15 prosenttia väestöstä (yli 800 000 ihmistä) saa asumistukea, puhutaan merkittävästä ongelmasta. Kelan maksamissa asumistuissa puhutaan vuositasolla 1,7 miljardista eurosta (2015) ja nousua oli edellisvuodesta 14 prosenttia. Minulla ei ole suoraa vastausta siihen, miten asumistukijärjestelmä tulisi muuttaa, mutta voisiko asumistuen suuruus kytkeytyä esimerkiksi asuinalueen vuokratasoon samalla kun kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa kasvatetaan.

 

5. Asunnottomuuden torjumisessa on otettu käyttöön hyviä kokeiluja, kuten huoneistoturvavakuutus ja välivuokramalli. Lisäksi pankkien velvollisuus myöntää verkkopankkitunnukset kaikille antaa paremmat edellytykset hankkia asunto. Asunnottomuuden torjumisessa tärkeää on sekä ehkäisevät toimet että konkreettiset ihmisten arkea helpottavat toimet tilanteessa, jossa asuntoa ei ole.

 

Lopuksi tahdon sanoa, että Asunnottomien yönä on hyvä muistuttaa siitä, että järkevä sosiaalipolitiikka on aina myös järkevää ja kestävää talouspolitiikkaa. Köyhyys kasaantuu ja ylisukupolvittuu, alati kasvavat leipäjonot ovat arkipäivää ja eriavoisuus kasvaa eri alueiden välillä ja niiden sisällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Jaakko Laakso

Näin olis muutoin hyvä, mutta matkassa on esteitä. Ekana kuntien ja kaupungeiden asutuspolitiikka, eli vain maaksukykyisiä päästetään muuttamaan. Ei nyt ihan joka paikkakunnalla.
Asumistuki, sehän valuu omistavalle joukolle, ja niitä ovat mm. kunnat, kaupungit, jotka jo hinnoittelevat talot siten, että saadaan valtion rahaa sieltä kautta. Toinen merkittävä on mm. ammattiyhdysliike, sillä on paljon vuokra-asuntoja, jotka tuottavat hyvin, eläkeyhtiöllä, vakuutusyhtiöillä, pankeilla ymm....... niiden tuotto perustuu monessti juuri korkeisiin vuokratuottoihin, sitten se vaikeasti hahmoitettava yksityinen puoli, jos tätä vyyhtiä aletaan purkamaan, romahduttaa se asuntomarkkinat, korkeemmat hinnat, tämähän ruokkii itse itseään, älä odota huomenna on kalliimpaa, jos hinnat alkaa laskemaan, odotellaan kyllä ne vielä halpenee. Jos hinnat alkaisivat laskemaan, se tuottasi yhteiskuntaan deflaatio, jota on vaikea hallita mm. talous- ja muulla politiikalla. Inflaatio on paljon helpompi.
Sitten pitäis saada läpinäkyvyys talonhallintaan, nyt vain iso möykky vastiketta, että joskus hirvittää. Monesti muutaman talon yhdistys vois ottaa ns. talonmiehen. Ei näitä isännöintitoimistoja ennenkän ollut. Eli lakeja suoriksi, nyt on vaikka mitä säädöksiä ja lakeja.
Kaavoitukseen, jos on vaikka peltoa, se maksaa esim.6e neliö, kun se kaavoitetaan hinta on 10-15 kertainen, minnehän nuo rahat lopulta menee.
Ja jos joku valittaa, niin aikaa kuluu hukkaan, eli nopeat käsittelyt tai sitten vain asianomaiset voivat valittaa, ja jos valittat hävii niin lasku perään. Monesti kunnat ja kaupungit valittavat yritysten kaavoista, ja sillä saadaan aikaa kulumaan vaikka 10v esim.Ikea.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

1. Rakennetaan tuntuvasti lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja tehdään seudullista kaavoitusta kasvukeskuksissa ja niiden ympäryskunnissa.
V1: Rakennetaan. Kuka rakentaa ja millä rahalla rakennetaan. Jos rakennat hillitömästi uutta, mihin säilöt ne vielä hyväkuntoiset tyhj'äksi jääv'ät asunnot?

2. Jotta työvoima voi liikkua paremmin, poistetaan asuntokaupan varainsiirtovero. Siitä koituvat verotulomenetykset voidaan ottaa takaisin kiinteistöveron korotuksen kautta. Kiinteistöveron osalta pitäisi puolestaan paremmin huomioida asuntojen todellinen arvo. Muuttotappioalueilla asuntojen arvo tippuu kaiken aikaa ja kasvukeskuksissa niiden arvo puolestaan nousee eikä näillä arvonlaskuilla ja nousuilla ole mitään tekemistä kiinteistöjen omistajien toimien kanssa. Kiinteistöveron pitäisi seurata ja tasata paremmin asuntojen todellisen arvon kehitystä. Tällä hetkellä iso ongelma on siinä, että kiinteistöjen markkina- ja verotusarvojen välinen kuilu on saattanut kasvaa kohtuuttomaksi.
V2. Eihän työvoiman liikkuvuus liene tavoitteen arvoinen tila. Ei sille parane tehdä mitään veroapsuja, jotka näyttävät tuottavan lisää virkamiehiä porsaanreikiä.

3. Ei ole järkevää eikä oikeudenmukaista kohdella omistusasumista ja vuokra-asumista eri tavoin. Matalien korkojen aikaan olisi järkevää poistaa kertarytinällä asuntolainojen korkovähennysoikeus. Jos kaikki omaisuus kytkeytyy asumiseen ja asunnon todellinen arvo on tippunut olemattomiin, on vaikeaa harkita muuttoa työn perässä kasvukeskukseen. Erilaiset asumisratkaisut sopivat erilaisiin elämäntilanteisiin eri tavoin ja hullunkurista lähtökohtaisesti sitoa kaikkialla kaikki omaisuus asuntoon. Tätä kehitystä tukevasta vero-ohjauksesta tulee luopua.
V3. Asunnot omistaa aina joku, tai jotkut. Jokainen valitsee puolensa omasta näkövinkkelistään. Verot purevat kaikkeen asumiseen joko välittömästi, tai välillisesti. Kun poistat tuet ja harhaan osuneen verotuksen, niin asuntotilanne muuttuu omalla painollaan.

4. Asumistukijärjestelmä tulee uudistaa. Nykyisellään asumistuen korotukset ruokkivat osaltaa vuokrien nousua. Kun peräti 15 prosenttia väestöstä (yli 800 000 ihmistä) saa asumistukea, puhutaan merkittävästä ongelmasta. Kelan maksamissa asumistuissa puhutaan vuositasolla 1,7 miljardista eurosta (2015) ja nousua oli edellisvuodesta 14 prosenttia. Minulla ei ole suoraa vastausta siihen, miten asumistukijärjestelmä tulisi muuttaa, mutta voisiko asumistuen suuruus kytkeytyä esimerkiksi asuinalueen vuokratasoon samalla kun kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa kasvatetaan.
V4. Kuten V3:ssa esitin, tuet veks ja pakkoverot pois. Voin vihjata miten hoidat homman. Käynnistä kansalaisturvavakuutus. Se vastaa epävarmuuteesi ja moneen muuhun ongelmaan.

5. Asunnottomuuden torjumisessa on otettu käyttöön hyviä kokeiluja, kuten huoneistoturvavakuutus ja välivuokramalli. Lisäksi pankkien velvollisuus myöntää verkkopankkitunnukset kaikille antaa paremmat edellytykset hankkia asunto. Asunnottomuuden torjumisessa tärkeää on sekä ehkäisevät toimet että konkreettiset ihmisten arkea helpottavat toimet tilanteessa, jossa asuntoa ei ole.
V5. Yritäppä saada sijoitusasuntoosi vuokralainen, jonka asumista turvataan huoneistoturvavakuutuksella. Ei toimi käytännössä.
Pankki tarvinnee vakuudet ennen, kuin se myöntää pankkikortin epävarmoissa tilanteissa. Verovaroista sitä ei sitten oteta. Annetaan ennemmin ulkomaan passi, vähän käyttörahaaja ilmainen yhdensuunnan matkalippu Caimansaarille. Siellä on lämmintä ja tekevälle töitäkin taitaa piisata.

Käyttäjän RaunoHalme kuva
Rauno Halme

Touko Aallon kannattaisi suunnata puheensa ensin omaan puolueeseensa, sillä jos Sinnemäki saa päättää, niin ei taida asunnottomat saada kattoa päänsä päällä, koska edullisten vuorka-asuntojen rakentaminen torjutaan.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/433036-as...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset