*

Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Kiky-nurkkaan ahdistettu saksikäsihallitus

Hallituksen keskeisin ongelma on siinä, että sen toinen käsi osaa vain saksia menoja ja toinen käsi on kiky-jumissa.  

On kovin lyhytnäköistä sopeuttaa valtiontaloutta vain menoja leikkaamalla. Jos keskitytään vain leikkauksiin, laiminlyödään tulopuoli ja toistetaan 1990-luvun laman virheitä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto lyttäsi hallituksen verolinjan juuri tästä syystä. On pöhköä kiinnittyä vain tuijottamaan verotulojen suhdetta kokonaistuotantoon vaikutuksista piittaamatta. Se ei ole perusteltua työllisyyden ja talouskasvun kannalta. Päinvastoin. Se on haitallista työllisyyden ja talouskasvun kannalta. Kokonaisveroasteeseen ankkuroituminen kaventaa järkevän talouspolitiikan keinoja ja verojärjestelmän kehittämistä kannustavampaan suuntaan.

Taloustiede suosittaa esimerkiksi arvonlisäverokantojen yhdistämistä, jonka kautta voitaisiin lisätä valtion tuloja ja tehostaa verojärjestelmää. Tämä olisi yksi konkreettinen tapa siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta haittojen ja kulutuksen verottamiseen. Alennetut alv-kannat ovat tehottomia tapoja tukea pienituloisia. Paljon järkevämpää olisi käyttää alv-kantojen yhdenmukaistamisesta saadut verotuotot pienituloisten työn verottamisen keventämiseen. Näin työn verotusta voitaisiin keventää nykyistä voimakkaammin, mutta kustannusneutraalisti.

Leikkauslinja ja kykenemättömyys välttämättömiin rakenneuudistuksiin johtaa hyvin epätasapainoiseen talouspolitiikkaan. Entinen kokoomusministeri ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori sanoi osuvasti, että kolmikanta ja kiky jähmettävät Suomen. Sopimusprosessiin on tuhlattu tolkuttomasti aikaa ja koeteltu kansalaisten luottamusta politiikkaan.

Kolmikantaa ei tarvitse hylätä ja se on historiallisesti katsottuna ollut hyvä keino luoda vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoille. Mutta myös kolmikantaisen mallin on syytä uudistua

Asiantuntijoiden kesken vallitsee yhteisymmärrys siitä, että kikyn kautta ei tulla pääsemään 72 % työllisyysasteeseen. Valtiovarainministeri Orpon omin sanoin, lisää pitäisi tehdä, koska muuten hallituksen talousohjelman peruslinjalta lähtee pohja.

Annan seuraavassa muutaman esimerkin aidoista työllisyyttä parantavista uudistuksista alv-kantojen yhdenmukaistamisen lisäksi.

Ensinnäkin hallituksen pitäisi tehdä kaikki mahdollinen työmarkkinoiden liikkuvuuden parantamiseksi. Työllisyyttä tukevaa asuntopolitiikkaa olisi se, että hallitus tekisi rohkeita päätöksiä esim. varainsiirtoveron keventämistä, kiinteistöveron tuntuvasta korottamisesta sekä asuntolainojen korkovähennysten poistamisesta kerralla. Nämä uudistuksen kannattaisi tehdä pikimmiten, vielä kun elämme matalien korkojen aikaa. Olisi myös oikea aika uudistaa asuntopolitiikkaa siten, että kaavoitusprosessien jähmeydestä päästäisiin eroon.

Toiseksi hallituksen tulisi miettiä mitä nuorten naisten työllisyyttä voitaisiin parantaa. Se, että hallitus perui oman työllisyyttä heikentävän päätöksensä päivähoitomaksujen korotuksen osalta, ei vielä varsinaisesti ole askel eteenpäin. Nyt tarvittaisiin isoja rakenteellisia uudistuksia, joiden kautta naisten työllisyys lähtisi kasvuun.

Varhaiskasvatukseen panostaminen ja kotihoidon tuen lyhentäminen olisivat työllisyyttä tukevaa politiikkaa. Sukupuolten tasa-arvon ja työllisyyden kannalta olisi järkevää uudistaa vanhempainvapaajärjestelmämme 6+6+6 -mallin mukaiseksi.

Kun kuuntelee hallitusta, vaikuttaa selvältä, että näihin aitoihin uudistuksiin ei tulla pääsemään, vaan jatkossakin tullaan tyytymään näpertelyyn ja leikkaamiseen.

Hullunkurista on se, että hallitus toteaa valtiovarainministerin suulla, että ei talous leikkaamalla nouse. Mutta silti se jatkaa samaa rataa, omat kädet sitoneena. Jähmeän kikyn vaihtoehtona olisi ollut paikallisen sopimisen edistäminen.

Olisi ollut mahdollista hakea sellaisia malleja, jotka ottavat huomioon myös vaihteluita työn kysynnässä sekä toisaalta työntekijän henkilökohtaisissa tarpeissa. On tietenkin selvää, että paikallinen sopiminen toimii hyvin, jos työnantajan ja työntekijöiden välillä on luottamusta.

Tätä voitaisiin vahvistaa parantamalla työntekijöiden tiedonsaantia yrityksen tilanteesta. Lienee selvää, että työmarkkinoiden toimivuus paranisi, jos työntekijöillä olisi parempi näkymä yrityksen tilanteeseen.

Paikallinen sopiminen kasvattaisi investointeja, koska yritykset pystyisivät luottamaan paremmin siihen, että työmarkkinat ovat joustavat. Saksan yritysneuvostomalli olisi yksi mahdollisuus viedä paikallista sopimista eteenpäin. Valitettavasti taidamme kuitenkin olla kiky-jumissa vielä tämän hallituskauden loppuun.

Entinen keskustalainen pääministeri ja nykyinen OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi puhui investoinneista järkevästi Ylen ykkösaamussa. Tässä korkotilanteessa olisi kaikin puolin järkevää tehdä sellaisia investointeja, jotka tuovat pitkällä aikavälillä potentiaalia talouden kasvulle.

Myös Yle-radion ykkösaamussa Danske Bankin Pasi Kuoppamäki ja Etlan Mika Maliranta olivat yhtä mieltä siitä, että Suomessa voitaisiin elvyttää enemmän, jos samanaikaisesti pystyttäisiin tekemään uskottavia rakenteellisia uudistuksia.

Kuten Mari Kiviniemi sanoi, tämän hetkinen velkataakka ei ole Suomen suurin ongelma. Meillä olisi varaa järkeviin investointeihin. Mutta vain sellaisiin, jotka uudistavat talouden rakenteita ja maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä. Sen sijaan jo olemassa olevien yritysten ja omistajien tukeminen pro business -hengessä suorilla yritystuilla ja verotuilla eivät ole ratkaisu Suomen ongelmiin. Pikemminkin ne ovat este pro markets -lähestymistavalle, jossa euroja käytetään uuden luomiseen ja kehittämiseen ja aidon kilpailun edellytyten luomiseen. Valitettavan hyvä esimerkki tästä vanhoja rakenteita säilyttävästä talouspolitiikasta oli kaikkein eniten saastuttavan teollisuuden lisätukeminen tilanteessa, jossa Eurostatin mukaan Suomen teollisuus saa koko EU-alueen toiseksi halvinta sähköä. 

Velasta tulee kyllä ongelma, jos se jatkaa hallitsemattomasti kasvuaan tulevaisuudessa ja valtion tulopuoli näivettyy. Ja velka tulee kyllä kasvamaan, jos rakenteellisilla uudistuksilla ei pystytä siihen puuttumaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän SakariLahti kuva
Sakari Lahti

Muuten samaa mieltä, mutta eikö se ole ongelma, että talousjärjestelmä perustuu yhä talouskasvuun, vaikka maapallo ei kestä jatkuvaa talouskasvua loputtomiin? Eikö vihreiden ainakin olisi jo aika luopua talouskasvuajattelusta?

Toimituksen poiminnat