Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Hyvä verojärjestelmä

Kiteyttäen voi sanoa, että hyvä verojärjestelmä on:

 

  1. Ymmärrettävä
  2. Yksinkertainen
  3. Läpinäkyvä
  4. Ennakoitava

 

Edellä mainitut asiat mahdollistavat sen, että tavallinen ihminen pystyy ymmärtämään pelkän poliittisen retoriikan sijaan, mitä muutokset verotuksessa tarkoittavat oman kukkaron kannalta. Tämä puolestaan mahdollistaa osallisuuden asiaa käsittelevään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hyvän verojärjestelmän voi siis sanoa olevan myös ihmisten oikeusturvan ja demokraattisen päätöksenteon tae. Lisäksi se säästää aikaa ja energiaa tavallisilta ihmisiltä arjen erilaisissa tilanteissa, kun ei tarvitse miettiä ja vertailla erilaisten vaihtoehtojen erilaisia vaikutuksia omalle kukkarolle loputtoman pitkään.

Jos verojärjestelmä on kovin monimutkainen ja täynnä poikkeuksen poikkeuksia, on kokonaisuuden hallitseminen hyvä haastavaa.

Veroviidakossa seikkaileminen luo tilaa myös verosuunnittelun asiantuntijoille. Näiden asiantuntijoiden tärkein tehtävä on kertoa asiakkaille, kuinka suunnitella verotus niin, että kokonaisverorasitus jää mahdollisimman pieneksi ja miten hyödyntää kaikki erilaiset vähennykset ja käytettävissä olevat tuet mahdollisimman tehokkaasti.

Suurten yritysten osalta on puhuttu paljon myös siitä, että verosuunnittelun kautta on mahdollista etsiä järjestelmästä epäloogisuuksia ja porsaanreikiä, jotta lain määrittämät verot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

Simppeli järjestelmä tekee verokikkailun paljon vaikeammaksi. Yksinkertainen järjestelmä säästää myös verohallinnon resursseja, kun ei tarvita jokaisen verolain osalta omaa erityisasiantuntijaa tulkitsemaan lakiin sisältyviä poikkeuksia ja hahmottamaan, mitä yhden muutoksen tekeminen vaikuttaa toiseen lakiin verojärjestelmän kokonaisuudesta puhumattakaan.

 

Asiantuntijat suosittavat usein hyvän verojärjestelmän tavoitteeksi kahta seikkaa:

 

  1. Neutraalisuus (verojärjestelmä on mahdollisimman yhdenvertainen kaikille verovelvollisille)
  2. Fiskaalisessa tehtävässä pysymistä (varojen kerääminen julkisyhteisöjen menojen kattamiseen)

Politiikassa ei voida välttyä myöskään kolmannelta tavoitteelta eli verojärjestelmän ohjaavalta vaikutukselta. Verotuksen keinoin voidaan tukea muun muassa työllisyyttä, kaventaa tuloeroja sekä torjua ilmastonmuutosta.

 

Miltä Suomi näyttäytyy näiden periaatteiden ja tavoitteiden valossa?

 

Vaikka Suomen verojärjestelmä kestää hyvin kansainvälistä vertailua, on sillä leimallista epäneutraalisuus, epäjohdonmukaisuus ja monimutkaisuus.

Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportti 2011–2014 antaa hyvän katsauksen suomalaisen verojärjestelmän nykytilaan. Vaikka vaalikausi on vaihtunut, samat ongelmat ja leimalliset piirteet ovat ja pysyvät. 

 

 

VTV:n raportin päähuomiot voi kiteyttää seuraavasti:

 

1. Päätöksenteko oli ennakoimatonta.

Kun päätöksiä tehdään ja perutaan vuorotahtiin, finanssipolitiikan uskottavuus kärsii ja yksityisen sektorin toiminta hankaloituu. Päätöksenteon A ja O ovat ennakoitavuus ja johdonmukaisuus.

 

2. Verojärjestelmä ei muuttunut yksinkertaisemmaksi

Verojärjestelmä on hyvin epäneutraali ja monimutkainen, jonka vuoksi hallinnon taakka lisääntyy ja ihmisten yhdenvertaisuus heikkenee. Lukuisat vähennykset ansio- ja pääomatuloverotukseen ovat tästä osoituksena. Erilaisia yhtiömuotoja kohdellaan verotuksessa myös hyvin eri tavoin.

 

3. Verojärjestelmää ei katsottu riittävän kokonaisvaltaisesti

Jos verojärjestelmällä pyritään kerätä ensisijaisesti lisää euroja valtion pussiin, kokonaisuuden kannalta saatetaan päätyä hyvin epäjohdonmukaisiin tilanteisiin ja vähentää verotuksen kannattavuutta.

 

4. Asiantuntijavalmistelua ei hyödynnetty riittävässä määrin.

Ehkä tunnetuin esimerkki tästä on Hetemäen työryhmän raportin (Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti, 2010) jättäminen hyllyn päälle pölyttymään. Maan tapa on korvata asiantuntijavalmistelu poliittisilla lehmänkaupoilla.

 

Kataisen kaudesta Sipilän aikaan

 

Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko kertoi VTV:n tuoreet terveiset tänään Ylen Politiikkaradiossa siitä, miten verojärjestelmä on kehittynyt Kataisen kaudesta Sipilän kauteen tultaessa. 

Okon pääviesti oli se, että veropolitiikka on ollut tällä vaalikaudella johdonmukaisempaa, mutta etenkin verotukien lisääminen entisestään on ongelmallista järjestelmän kokonaisuuden kannalta.

 

Kun hallitusohjelmaan on paalutettu, että kokonaisveroaste ei saa nousta, on suurempi kannustin hyödyntää verotukia, jotka ovat eivät ole suoria menoja vaan saamatta jääneitä tuloja. Kokonaisveroasteeseen takertuminen on muutenkin varsin pöhköä, kuten Talouspolitiikan arviointineuvosto on osuvasti arvioinut.

Verotuista on syytä käydä keskustelua, sillä kyse ei ole mistään pikkusummista. Vuonna 2016 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 25,3 mrd. euroa, josta 16,6 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin.

 

Mitä pitäisi tehdä?

 

Kirjoitan myöhemmin erillisen listauksen siitä, minkälaisia uudistuksia verojärjestelmään olisi suotavaa tehdä, mutta yleisinä periaatteina voidaan sanoa kahta pyrkimystä:

 

1. Kuljetaan kohti laajoja mutta verrattain mataliin veropohjia, joissa on mahdollisimman vähän verovähennysreikiä

2. Siirretään verotuksen painopistettä  pois työn ja yrittämisen verottamisesta kohti kuluttamisen ja haittojen verottamista

 

Hieman tarkempina ja tavoitteina tuon esiin kolme pyrkimystä:

 

1. Yhdistetään arvonlisäverokantoja ja käytetään saatuja lisäeuroja pienituloisten verotuksen keventämiseen

2. Käydään kriittisesti läpi kaikki verotuet ja arvioidaan niiden panos-tuotos -suhde ja mielekkyys uudestaan

3. Harkitaan ansio- ja pääomatuloverotuksen yhtenäistä verotusta poislukien luovutusvoittovero, joka on syytä pitää kohtuullisuussyistä omana luokkanaan. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Tehokkuus on kolmas olennainen hyvän verojärjestelmän piirre. Verotuksen pitäisi lähes aina olla sellaista, että sen ohjausvaikutus on mahdollisimman pieni. Haittojen verotuksessa ohjausvaikutus on toki paikallaan, mutta siitä seuraa tarpeettomia hyvinvointitappioita, jos omenoita verotetaan eri prosentilla kuin päärynöitä, tai vaikka jos autoille lätkäistään ALVin lisäksi ylimääräinen autovero.

Tehokkuuden näkökulmasta tonttien arvoon sidottu vero on hyvä, koska se ei vähennä tonttien omistamista samalla lailla kuin vaihdannan verotus vähentää vaihdantaa.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

En ole kirjoittajan kanssa aivan kaikesta ihan sama mieltä, mutta päätin suositella kirjoitusta silti. Suomessa tarvitaan laaja ja vilkas keskustelu verotuksesta. Tämä on hyvä keskustelun avaus.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Yksinkertaista,
tasavero 20% kaikesta eli pikkasen Viron malliin... mikä voi olla oikeudenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa.
Mikä siinä on niin vaikeaa, paitsi että itkupotkuraivarit niiltä, jotka ei veroja maksa..

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Yksinkertaisempaa, realistisempaa ja oikeudenmukaisempaa (vaikkapa sellaisen pikku asian kuin yhteiskuntarauha kannalta) on - jos tälle tasaveron järjettömälle tielle yleensä käydään - on esimerkiksi 35 % tasavero kaikesta ja alaraja tälle verolle ansiotulosta vaikkapa 1500 euron kohdalle.

Aikuisten oikeasti: mielekäs (siis ei mieletön) progressio kaikesta on oikeus ja kohtuus. Jokaiselle tarpeidensa mukaan, jokaiselta kykyjensä mukaan.

Ingmar Forne puhuu enenmmän kuin asiaa: tämä blogiteksti sisältää ansiokkaan ja tarpeellisen avauksen, mutta en itsekään kaikesta tekstin suhteen ole samaa mieltä.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Pitäisi suosiolla siirtyä yhteiseuro(tai EU)laiseen verotukseen, koska muuta järjellistä mallia ei ole yhteisessä eurossa. Valitettavasi tämä myös osoittaa koko euron olevan utopiaa ja se kaatuu omaan mahdottomuutensa aikanaan.
Pitäisi siis siirtyä samaan malliin kuin Kreikka, kyllä keskuspankki sitten painaa lisää euroja reunavaltioille kuten Suomelle ja voimme oikeasti siirtyä oikeaan kohderyhmään EUssa. Tukien maksajasta tukien saajaksi.
(Liittyy verotukseen siis sillä lailla, että täällä ei kannata verottaa yhtään enempää kuin minimi EUssa ja ottaa vain velkaa hulluna...)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"Siirretään verotuksen painopistettä pois työn ja yrittämisen verottamisesta kohti kuluttamisen ja haittojen verottamista."

Tämä on nykyisen johtajiston (politiikassa, taloudessa, hallinnossa) mielihokema, mukaanluettuna Touko Aallon vihreät ja erityisesti he.

Enpä ole varma onko painopisteen siirrossa sanotulla tavalla mieltä. Asian voi nähdä jopa päinvastoin. Kulutusverot ovat regressiivisiä veroja, rasittavat pienituloisia, tulottomia ja maksukyvyttömiä. Se että se muka kompensoitaisiin pienituloisille, siihen halpaan ei kannata mennä. Tottakai se tehdään hetkellisesti ja retoriikan säestämänä mutta muutaman vuoden päästä kompensaatio on hiljaisesti kadonnut. Aallonkin toistelema painopisteen siirtohokema on niin yleisluonteinen että sen sisään voidaan kätkeä mitä tahansa.

Entä toinen hokema: "kohti haittojen verottamista". Taas yleisellä tasolla liikkuvaa epäkonkreettista puhetta (tämä on vihreiden mieliharraste). Mitkä haitat? Yksilöikää, olkaa myös itse puheissanne läpinäkyviä. Onko esim. tuulivoiman tuki haitta vai ei? Joidenkin, jopa Energiateollisuus ry:n mielestä se on haitta, sotkee markkinat ja estää muut terveet (ties terveemmät) investoinnit.

Ansio- ja pääomaverotuksen yhtenäistäminen (tulojen yhdistäminen) voi olla todella tarpeen ja välttämätön. Viikko sitten Suomen Pankissa oli keskustelu tuloeroista. Vähintään parin panelistin näkemys oli että tuloeroja Suomessa kasvatti nimenomaan pääomaverotuksen erillistäminen 1993 ja sen jatkotoimet.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Haittojen verotuksessa ollaan jo nyt maailman parhaiden kärkikastissa, aina on varaa "parantaa"? Lisättäisiinkö vaikka alkoholin verotusta?

Käyttäjän ilpoisoluoma1 kuva
Ilpo Isoluoma

"Parempi on lypsää lehmää kuin tappaa se...Kiinteistövero kuuluu tähän ryhmään.Tälle verovanhukselle ennustetaan loistavaa tulevaisuutta, koska se ei anna mahdollisuuksia kansainväliseen veropakoon.."(Linnakangas_Historiallinen_verokirja.pdf).Kyllähän sitä on nostettu ja taas nousee.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Aika hyvä alustus verotuksesta. Sikses.
Niinku Touko sedän kirjoituksesta voi havaita, on se sitten niin vaikeeta.
Jos kumarrat yhdelle verolle (maksajaryhmä), niin toiselle (maksajaryhmä) pyllistät.

Verotus on syntynyt ja "kehittynyt" monien vuosien ja monien sukupolvien aikana mammutiksi, jonka kokonaisuutta ei kukaan hallitse ja jos hallitseekin, niin haluaa verotuksen hankaloituvan entisestää.

Politiikoille vero on vain tärkeä pelinappula, jolla voidaan uhitella ja palkita tilanteen mukaan.

Palkannauttijalle vero on ryöstö, jonka saalis käytetään yleensä jonkun toisen hyväksi.

Yrittäjälle verosta on tullut kikka vitonen, jolla löytyy ne porsaanreijät. Toimii niin kauan, kunnes on pallo jalassa, tai seuraajayrittäjät alkavat käyttää samaa porsaanreikää. Sitten onkin aika etsiä kikka 6.

Pitäisi löytyä joku lääkitys, jolla nykyinen verotuskäytäntö poistuu kansalaisten muistista ja samalla kaikista teknisistä mujistivälineistä. Sitten, Touko, sinun on alettava rakentamaan sitä veroreformia Suomen kansalle.
Onnea matkallesi.

Toimituksen poiminnat