Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

33 000

Pääministeri Sipilä kertoi eilen (12.8.) Helsingin Sanomissa:

"Viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun työllisten määrä on kasvanut 33 000:lla. Jos pystyttäisiin pitämään tällainen trendi vuoteen 2019, oltaisiin 72 prosentin työllisyysasteessa, öbaut."

Arvoisa pääministeri, tämä on aika paljon toivottu. Työllisyyden pitkänaikavälin trendissä ei ole nimittäin havaittavissa muutoksia.

Jos ette minua usko, uskokaa edes hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajaa Juhana Vartiaista, joka ilmaisi asia seuraavalla tavalla Twitterissä:

"Työllisten kausitasoitettu trendi osapuilleen vaakasuora".

Jos ette usko minua tai Juhana Vartiaista, uskokaa edes Nordean ekonomisti Olli Kärkkäistä, joka ilmaisi asian seuraavalla tavalla Twitterissä:

"Työllisyysaste (trendi 68,5 %) on aika kaukana hallituksen tavoitteesta (72 %). Tämä vauhti ei riitä."

Jos ette uskoa ketään yllä mainittuja, uskokaa edes Tilastokeskuksen kausitasoitettua sarjaa. Se näyttää seuraavalta.

 

 

Kun työllisten määrän laskee yllä olevasta kausitasoitetusta sarjasta, päästään 17 000 uuteen työlliseen.

Työllisten kausitasoitettu trendi on osapuilleen vaakasuora, kuten Vartiainen totesi.

Pääministerin puheista syntyy vaikutelma, että hallituksessa on siirrytty kausitasoitetusta sarjasta satunnaisista vaihteluista syntyviin lukuihin, joissa sivuutetaan pitkäaikavälin trendi?

 

Tästä päästään varsinaiseen kysymykseeni.

Arvoisa pääministeri Sipilä, kun hallitus haluaa luoda 110 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2019 mennessä ja nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin, mihin lukuihin pohjaatte tavoitteen seurannan?

 

Ymmärrän, että pääministeri tahtoo uskotella itselleen ja kansalle, että hallituksen toimet ovat toimineet, talous on kasvussa ja työllisten määrä on lisääntynyt tuntuvasti. Harvempi ekonomisti uskoo työllisyyden kasvuun ihan yhtä vahvasti. Myös kausitasoitetusta sarjasta voi nähdä, että työllisten määrässä ei ole tapahtunut mitään muutosta viimeiseen neljään kuukauteen, joten en paljoa juhlisi edellisen vaalikauden jälkilämmöillä. 

Tosiasia on siis se, että kotimarkkinoilla oleva pieni kasvuvire ei ole tämän hallituksen ansiota ja tämän hallituksen kiristävä ja myötäsyklinen finanssipolitiikka uhkaavat tarkoittaa takatalvea tuolle kasvun oraalle. Kun valtiovarainministeri Orpo vielä totesi ensi vuoden budjettia käsitelleessä tiedotustilaisuudessa, että seuraavassa kehysriihessä päätetään uusista leikkauksista, jos työllisyystavoitteessa ei pysytä, hallituksen toimet uhkaavat viedä talouden negatiiviseen kehään ja leikkausten kierteeseen.

Eilisen Helsingin Sanomissa ekonomistit toivovat hallitukselta lisätoimia työllisyyden edistämiseksi. Joustavuutta, rakenteellisia uudistuksia ja parempia palveluita. Pääkirjoituksessa todetaan myös se tosiasia, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus näyttää kovin vaatimattomalta työllisyystavoitteen näkökulmasta.

Nyt tarvittaisiin uusi vaihde työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Vihreät tulevat antamaan oman vaihtoehtobudjettinsa syksyllä. Olisi toivottavaa, että varsinaisen budjetin käsittelyssä kaikilla olisi käytössään samat luvut.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Koko työllisyysasteen käsite on täysin harhaanjohtava. Tilastokeskuksen määritelmä on:

"Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin (!!!) rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä."

Se ei anna mitään kuvaa työttömien määrästä ja ainoa perustelu määritelmän käytölle on, että muissakin maissa käytetään tätä määritelmää. Ely-keskusten käyttämä aktiivisten työttömien työnhakijoiden määrään perustuva määritelmä on lähempänä oikeata, mutta sekään ei huomioi erilaisilla puuhasteluilla "työllistettyjä" ja kaikkien järjestelmien ulkopuolella olevia.

Jukka Laine

Vihervasemmisto on oppositiossa, joten kolmikantapöydissä on kovasti haluttomia. Valtaan pääsyllä ei ole hintaa. Eero Lehti saisi yksin työllisyyden kasvuun , mutta vastassa on isot voimat. Tuossa oli blogi, jossa kerrottiin suomalaisten saaneen tehtyä kiinalaisestakin työhaluttoman. Me ollaan maailmanmestareita!!!!!!

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Minä yksin saisin työttömyyden poistettua. Miksi minä en saa tehdä niin?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Sitä minäkin suuresti ihmettelen!
Mutta jos saat pestin noilta vellihousuilta, niin ota minut kaveriksi. Minulla on paljon ideoita.

Henry

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Jos avaisit omaa keinoasi, millä saisit työttömyyden nollattua, tai edes kohtuu tasolle, niin kerroppa.
Peukutan varmasti, jos ajatusmallisi toimii.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Mikä on mielestäsi näiden oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettien rooli? Väittelyssä on toki mukava hurvitella ja kertoa, kuinka meidän budjetissamme kaikilla kansalaisryhmillä olisi enemmän rahaa ja meidän budjetissamme rahaa virtaisi ovista ja ikkunoista.

Vihreiden vaihtoehtobudjetilla ei ole edes vessapaperin arvoa, koska Vihreät eivät ole asemassa, jossa heidän budjettitavoitteitaan hallitusohjelmia laadittaessa edes vilkaistaisiin. Ei edes siinä tapauksessa, että Vihreät olisivat hallitusohjelmaa mukana tekemässä.

Miksi käytätte satoja tunteja kootaksenne tarpeettoman paperipinkan, jota äänestäjät eivät arvosta? Talouspoliittista linjaanne kysellään vasta reilun kahden vuoden päästä, jos se silloinkaan oikeasti ketään kiinnostaa.

Käyttäjän VilleSavonlahti kuva
Ville Savonlahti

Olisiko siis uskottavampaa olla tarjoamatta sitä hallituspuolueiden yhtenään peräämää vaihtoehtoa, koska eihän kukaan epäuskottavaa puoluetta kuuntele? ;)

Vaihtoehtobudjeteilla puhutellaan tietysti ensisijaisesti äänestäjiä, mitä pahaa tai kummallista siinä on? Ei kai kukaan vaihtoehtobudjettia tekevä oleta saavansa sieltä juuri mitään läpi hallituksen budjettiin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

En itse äänestäjänä usko vaihtoehtobudjetteihin. Mielestäni ne ovat täysin tarpeettomia. Minun nähdäkseni niitä tehdään nimenomaan siksi, että hallituspuolueet niitä oppositiopuolueilta peräävät. Eivät ne opposition uskottavuutta minun, äänestäjän, silmissä silti paranna.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minua ärsyttää suunnattomasti se, että miksi Tilastokeskuksen työllisyystarkastuksia edelleen käytetään laajasti mediassa?

Katsotaanpa:

"Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon ja tulevien lomautusten erillisseurantaan, sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut."

Minkä takia pitää olla tilastokeskus aina "virallisena" kun kuitenkin he ottavat otoksina, jossa on vain pari tuhatta ihmistä?

Kuitenkin TEM:in työllisyyskatsaus kesäkuussa 2016 verrattuna 2015 on paljon enemmän 661 255:

http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat...

Yritin huvikseni katsastaa vanhempia TEM:in tilastointia ja niitä ei löydy juuri mistään vuodesta 2015 taaksepäin ja uusimmat löytyy valtiokansliasta 2016 ja 2015. Tilastokeskus taas käyttelee omiaan, mutta missä löytyy ne vanhat TEM:in käyttämät tilastot?

Mitä jos aletaan lopulta käyttämään oikeita lukuja eikä niitä harhaisia lukuja?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tässä grafiikkana vanhempien vuosien työttömien tilastoluvuista eroavuudet Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen vertailuna.

Merkittävin syy työttömyyslukujen eroihin on määritelmissä. Työvoimatutkimus noudattaa ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Sitä vastoin työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa ei ole samanlaisia kriteerejä, vaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa yleensä riittää työttömäksi kirjautumiseen.

http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2015-04-28_m...

http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2008-02-...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@14. Ei mitään merkitystä, ihmettelen vaan sitä, että kuinka päättäjille voidaan esittää muunneltuja lukuja?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"-kiristävä ja myötäsyklinen finanssipolitiikka-"

Anteeksi mikä? Eivätkö kansanedustajat seuraa millään tavalla budjetteja enää?

Pelkkä valtion budjetti on miljardeja alijäämäinen. Se on MÄÄRITELMÄLLISESTI elvyttävä eikä kiristävä.

Käyttäjän VilleSavonlahti kuva
Ville Savonlahti

Höpsistä. Alijäämäinen ei ole yhtä kuin elvyttävä, vaikka voi olla sitäkin.

Laskusuhdanteen aiheuttamien kulujen paikkaaminen lisävelalla ei ole elvyttämistä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mitäs mitäs? Alijäämäinen budjetti nimenomaan merkitsee sitä että valtio pumppaa ylimääräistä rahaa kansantalouteen. Tämä on ihan puhtaan määritelmällisesti elvyttämistä. Vaihtoehtoisesti valtio voisi verottaa alijäämäisen budjetin tasapainoon tai vähentää rahan pumppaamista talouteen. Tällöin budjetti ei olisi elvyttävä eikä kiristävä. Jos valtio taas tekisi ylijäämäisiä budjetteja ja maksaisi esimerkiksi velkojaan pois, budjetti olisi kiristävä.

Ihan silleen vielä että työttömyyskorvaukset ovat yhteensä suuruusluokkaa 5 miljardia ja julkisen menolisäykset vuoden 2008 jälkeen ovat parikymmentä miljardia euroa. Elvytetty on, kovinta tahtia Euroopassa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomen poliittisen elämän on vallannut pölhöpopulismi niin hallituspuolueissa kuin oppositiossakin.

Kansa on kyllästynyt valheisiin ja osatotuuksiin. Osan kansalaisista päättäjät saavat kuitenkin taas hetkeksi turrutettua Rion olympialaisten non-stop tarjonnalla, tosin kansalaisten omilla verorahoillaan kustantamana, mutta harva sitä huomaa.

Olympialaisten jälkeen politiikkojen onkin keksittävä taas uusi kohde, jonne voivat suunnata kansalaisten huomion epämukavien asioiden kätkemiseksi.

Näillä "kausitasoitetuilla kohteilla" edetään vähitellen kohti seuraavia eduskuntavaaleja ja uusia lupauksia.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Suomea vaivaa tauti höpsismi, mistä minä olen blogin kirjoittanutkin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Muistaakseni Neuvostoliitossa ei ollut työttömyyttä, koska kaikille keksittiin jotain tekemistä (tai tekemättömyyttä), jolloin elämä muuttui hankalaksi kaikille, kun useat pantiin työkseen vaikeuttamaan toisten tekemisiä.

Siellä, ihan kuten Suomessa nyt, aikaansaannokset ovat toisarvoisia, ja työ on itseisarvo. Oikeastaan raha on ensisijainen, samantekevää on, mitä saadaan aikaan. En ymmärrä miksi kaikki pitää saada työhön siten, että suuri osa tekee hyödytöntä puuhaa, josta kuitenkin maksetaan palkka. Miksi ei puhuta aikaansaannoksista, sillä hyödyllistä työtä olisi vaikka kuinka, mutta ei maksajaa.

Ai niin, mutta sehän olisi sosialismia, jos ihmiset pantaisiin tekemään vaikkapa vanhus-, lapsi, vammais-, terveys-, koulutus-, sivistys ja kulttuurityötä – niissä kun ei haluta pyörittää sitä rahaa.

Sen sijaan pannaan ihmiset tekemään vaikka foliohattuja toinen toisilleen, jos ne menevät kaupaksi – vanhuksista, lapsista ja sivistyksestä viis.

Rahalla ja aikaansaannoksilla on paha kohtaanto-ongelma, eikä se SOS-lääkkeillä parane, sillä koko järjestelmä lepää tuon ongelman varassa.

Kertauksen vuoksi Henry Fordin lausuma aikanaan: on hyvä ettei kansakunta tunne rahoitus- ja pankkijärjestelmäämme, sillä jos se tietäisi siitä mitään, vallankumous tulisi ennen huomisaamua.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Eipä sieltä vihreistä ole paljonmuuta vuosien saatossa ole tullut kuin kapuloita teollisuuden rattaisiin. Turha on sitten työllisyystavoitteista urputtaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hyväpalkkaisista teollisuustyöpaikoista on varmasti mahtavaa siirtyä matalapalkkaisiin palveluammatteihin, kuten vaikka lattebaarin tarjoilijaksi.

Kaivoksella peruskoulun käynyt kaveri saa helposti 20€ tunnille prosessityöntekijän alkupalkkana ja lattebaarissa sen kympin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Ai helposti? Yritin aikoinaan haastattelun kautta päästä kerrostalojen siivoojan töihin ja minulle todettiin, että olen liian korkeasti koulutettu. En päässyt matalapalkkaiseen työhön.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #16

Samoin.
Asia hoitui sillä kun piilotin osan papereista ja niinä (opiskelu)vuosina olin ollut faijan liikkeessä duunissa Ruotsissa. Faijalla siis oli liike oikeasti Ruotsissa.

Henry

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Tarkoitus oli sanoa että palkka ylittää helposti sen pari kymppiä. Itselle tarjottiin töitä muutama vuosi takaperin kultakaivokselta prosessiapumiehenä ja lähtöliksa oli 21€ tunti. Valkolakkia lukuunottamatta mitään koulutusta ei ollut. Se on hiukan toista kuin niissä töissä mitä esimerkiksi Helsinki on täynnä. Myyjä, taksikuski, vartija tai siivooja. Tyydyin 11€ liksaani ja jatkoin labrassa jossa sain hyödyllistä osaamista.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #21

En koskaan saanut edes 10€ tuntipalkkaa.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Temmin luvut ovat paljon lähempänä totuutta - ja miksi eivät olisi kun koneelta nappia painamalla saa lukemat jaoteltuna. En edes ymmärrä miksi haaskataan resursseja tilastokeskuksen arvailututkimuksiin. Säästyvät rahat voitaisiin työntää vaikka Talvivaaraan, Länsimetroon tai johonkin muuhun yhtä hyvin hoidettuun projektiin.

Kesäkuun 2016 työllisyyskatsaus

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 366 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 2 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 33 900:lla. Tiedot ilmenevät TEM:n Työllisyyskatsauksesta.

Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1 500 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa eli yhteensä 54 200. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-kesäkuussa keskimäärin 60,5 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 126 800, mikä on 16 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 128 200 eli 900 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli kesäkuun lopussa 108 000 henkilöä, mikä on 1 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.

http://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssa...

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Tilastointiongelman voisi kääntää toisin päin. Kuinka monta suomalaista on todella tarpeen? Veikkaan, että n. 2.5 miljoonaa pitäisi pyörät pyörimässä ja tuottaisi saman BKT:n kujin nytkin, ja lopuista on vain pidettävä huolta jotenkin. Ja näitä 2.5 miljoonaa on verotettava sen verran, että loput 3 miljoonaa pysyvät hengissä.

Me emme yksinkertaisesti voi jättää noin isoa porukkaa heitteille, joten lisää veroja kiitos!

Jukka Mäkinen

Tuo otsikossa mainittu 33 000 työpaikkaa tulee jo pelkästään 32 000 tuvapaikanhakijan hyysäämisestä ja käsittelystä. Miljardin suora vuosibudjetti aika suoraan viittaa sihen. Todelliset kustannuksethan ovat ainakin kaksinkertaiset tuohon nähden. Suuri osa kuluista menee eri pikkiin.

Toimituksen poiminnat