Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Talvivaaran kaivos on ajettava hallitusti alas

Valtion ensimmäisessä lisätalousarviossa vuodelle 2016 ehdotetaan Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamista 38,5 miljoonalla eurolla toiminnan jatkumisen takaamiseksi.

Samanaikaisesti esitetään 38,5 miljoonan euron peruutusta vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä 100 miljoonan euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta.

Vihreä eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä esitettyä määrärahasiirtoa ympäristövahinkojen estämisestä Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen.

 

Elinkeinoministeri Olli Rehn ei ole pystynyt  vastaamaan esitettyihin lukuisiin kysymyksiin eduskunnan täysistuinnoissa siitä, miten hallitus pystyy vakuuttamaan yhdenkään sijoittajan siitä, että Talvivaaran kaivos kykenisi tulevaisuudessa tuottamaan markkinaehtoisesti voittoa. Tähän ei pystynyt myöskään valtiovarainministeri Alexander Stubb tänään lisätalousarvion lähetekeskustelussa. 

Päättäjien osalta olennainen tieto on myös se, että jos kaikki menee Terrafame Group Oy:n suunnitelmien kannalta täydellisesti, kuinka pitkään valtion piikki on auki ja kuinka paljon veronmaksajien rahaa pörssiyhtiön pelastamiseen vielä tarvitaan tulevaisuudessa. Myöskään tähän kysymykseen en saanut tänään vastausta.

Ja mitä tapahtuu tilanteessa, jos kaikki ei mene putkeen? Ja mitä putkiin tulee, Vaasan hallinto-oikeuden päätös Nuasjärven purkuputkesta voi venyä vaikka juhannukseen, ensi syksyyn tai vaikka vuoden päähän. Sitä ei voi tietää, mutta sen voi tietää, että jos näin käy, Talvivaaran tarina on varmuudella paketissa.

 

Vuoden 2015 toisen lisätalousarvion yhteydessä oli jo selvää että Talvivaaran kaivoksen toiminnan jatkamisen turvaamista varten perustettu Terrafame Oy:n pääomittaminen 209 miljoonalla eurolla ei tule riittämään kahden vuoden ajaksi. Yhtä selvää oli se, että valtio joutuu pääomittamaan Talvivaaran kaivoksen toimintaa yksin, sillä yksityistä rahaa ei ole saatavissa nykytilanteessa.

Yksityisten investointien puuttuminen johtuu siitä, että nikkelin maailmanmarkkinahinnan pitäisi nousta tuntuvasti, joidenkin arvioiden mukaan jopa tuplaantua, jotta toiminta voisi olla edes teorian tasolla kannattavaa. Vaikka nikkelikaivosten osalta tapahtuisi maailmanmarkkinoilla pudotuspeliä, Kiina tuuppaa markkinoille jatkuvasti halpaa nikkelirautaseosta, joka vaikuttaa suoraan nikkelin hintaan. Nikkelin alhaisesta hinnasta koituvia tappioita voi hieman kompensoida sinkin ja koboltin myynnillä, mutta se on vain oireiden hoitamista.

Yksityisten investointien edessä seisoo siis nikkelin alhainen maailmanmarkkinahinta, Vaasan hallinto-oikeus, mutta myös epävarmuus sitä kohtaan, että kaivoksen prosessit olisivat kaikkien vaikeuksien jälkeen uskottavasti saatu toimimaan erikseen ja yhdessä. Yhtiön mukaan tulokset muun muassa bioliuotuksen osalta ovat lupaavia, mutta se ei kerro vielä mitään siitä, että miten homma toimii pitkällä aikajänteellä.

 

Koska hallitus ei ole pystynyt uskottavasti todistamaan, että Talvivaaran kaivos pystyy tuottamaan voittoa markkinaehtoisesti ja houkuttelemaan yksityisiä sijoituksia toiminnan ylläpitämiseksi sekä vastaamaan kestävän liiketoiminnan lisäksi aiheuttamiensa ympäristöongelmien hoidosta, on edessä vain yksi vaihtoehto: kaivoksen hallittu alasajaminen.

 

Talvivaaran kaivoksen hallittu alasajaminen on monen vuoden projekti ja maksaa arvioiden mukaan noin 300 miljoonaa euroa sekä ympäristöluvista koituvat kustannukset.

Jos Talvivaaran kaivosta ei ole mahdollista saada kannattavalle ja kestävälle pohjalle, kaivoksen hallitus alasajaminen on edessä ennemmin tai myöhemmin. Alasajamisen hinta vain nousee päivä päivältä. Edellä mainitusta 300 miljoonan summasta kaivos maksaa itse noin puolet, sillä kaivoksen toiminta ja myyntitulot eivät lopu kuin seinään.

Ne rahat, jotka on suunniteltu laitettavan vääjämättömän päätöksen pitkittämiseen, tulee käyttää Talvivaaran pilaaman ympäristön kunnostamiseen, alueen asukkaiden kärsimien haittojen korvaamiseen sekä uuden yritys- ja elinkeinotoiminnan tukemiseen, jotta kaivokselta työttömäksi jäävät ihmiset saavat mahdollisuuden työllistyä, elää ja asua alueella myös jatkossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

samassa bloggauksessa voisi esittää,mistä korvaavat työpaikat,pelkkä idealismi kun ei oikein tahdo elättää !

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Valtio säästää muutaman sata miljoonaa kun maksaa palkat suoraan kotiin.

Käyttäjän JariNatunen kuva
Jari Natunen

20 miljoonaa euroa kuussa ja 1000 työpaikkaa tarkoittaisi 20 000 euron kuukausipalkkaa ja 240 000 euroa vuodessa. Suurin osa rahasta menee kuopan ja kalliiden jätekasojen kasvattamiseen. Ja se 20 miljoonaa on jäämässä pieneksi.
Talvivaara-Terrafame ei myöskään ole terveellinen työpaikka. Paksusta pölystä nikkeli päätyy työntekijöiden vereen ja on siinä välillä ainakin keuhkosyöpäriski (vuosikertomus 2012, s 57), hinta lankeaa myöhemmin, eikä ole pieni rahassa tai inhimillisesti.
Pysyvää työllisyyttä saadaan kehittämällä teknologiaa kaivoksen alasajossa ja ympäristön puhdistamisessa. Lailliselle tasolle pääsy ympäristön suhteen on kova tekninen haaste. Toimivasta teknologiasta on pulaa ympäri maailman.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Hallitus tuo aikanaan esityksen eduskuntaa, mutta mikä valiokunta tms. asiasta päättää? Miten tämä päätöksenteko ylipäätään menee?

Toimituksen poiminnat