Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Järjetön talouspuhe on johtanut järjettömään talouspolitiikkaan

Suomessa käytävästä talouskeskustelusta herää helposti kysymys, puhummeko Oy Suomi Ab:sta, jonkun ihmisen kotitaloudesta vain Suomen valtiontaloudesta.

Talouskeskustelussa puhutaan yritystalouden ja kotitalouden termeillä ja makrotaloutta selitetään mikrotalouden lainalaisuuksilla.

Tuntuu siltä, että kukaan ei ole kuullut, että talous koostuu aina julkisesta, yksityisestä ja ulkomaansektorista, jotka summautuvat nollaan.

Valitettavasti järjettömästä talouskeskustelusta on seurannut järjetöntä talouspolitiikkaa.

Tuon järjettömän talouspolitiikan välttämättömyyttä selitetään sillä, että Suomea sitoo EU:n ja euroalueen talouspolitiikkaa koskevat säännöt.

Nuo säännöt eivät ole mitään luonnonlakeja ja harvoin keskustellaan siitä, mistä nuo sääntöihin kirjatut taloudenpidon rajat ovat peräisin. Ja vielä vähemmän keskustellaan siitä, mitä tapahtuu jos noita sääntöjä noudatetaan samaan aikaan hyvin erilaisissa maissa.

Miten esimerkiksi voidaan saavuttaa vientivetoista kasvua kaikissa maissa yhtäaikaa? Miten kaikki maat voisivat olla ylijäämäisiä samaan aikaan?

Ja missä vaiheessa valtion normaaleista finanssipohjaisista investoinneista on tullut ruttoon verrattava tauti, josta on päästävä hinnalla millä hyvänsä eroon?

Suomi noudattaa Saksan sanelemaa talouspolitiikkaa ja puhuu sen puolesta vielä Saksaakin pontevammin. Harmi vain, että Saksan sanelemassa pelissä on vain yksi voittaja ja kaikki muut pelaajat ovat häviäjiä.

Saksan valtavat ylijäämät ovat muiden maiden alijäämiä, koska toisen tulo on aina toisen meno. Eilen Vihreässä Langassa julkaistussa esseessä aloitin euroalueen tulevaisuuden hahmottamisen ja toivon, että tämän tekstin innoittamana luette tekstin ja pohditte samalla kahta kysymystä.

Missä vaiheessa maailman historiaa ja mistä maasta löytyy esimerkki, jossa joltain maalta olisi omassa valuutassaan loppuneet rahat?

Missä vaiheessa mailman historiaa ja mistä maasta löytyy esimerkki, jossa jokin maa olisi onnistunut samanaikaisesti lisäämään talouskasvua leikkaamalla rajusti julkisia menoja?

Minä en edusta mitään talouspoliittista koulukuntaa, minä edustan vain tilastoja ja sitä, mitä niistä voimme oppia.

 

Jos tämänkaltainen keskustelu kiinnostaa, seuraa päivittäistä uutis- ja keskuteluvirtaa myös facebookissa ja twitterissä.

 

Cheers,

Touko

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Missä vaiheessa maailman historiaa ja mistä maasta löytyy esimerkki, jossa joltain maalta olisi omassa valuutassaan loppuneet rahat?"

Suomessa

"Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta." Tilanne pelastettiin tietty siten,että Viinanen lähti (varmaankin Saksan pankeista) hakemaan ulkomailta rahaa meille tänne.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/02/07/...

Saadaanhan sitä ideologialla höystettynä vaihdonvälineetkin loppumaan.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Todellakin Suomi 1990-luvun alussa on yksi esimerkki. Syvään lamaan oli useita syitä. Tärkein oli 1980-luvun lopun järjetön talouspolitiikka.
Viinanen haki lainaa kaikkialta, mm Japanista.

Viime vaalikaudella vihreidenkin ollessa hallituksessa leikattiin julkisia menoja, mutta ennen kaikkea Kataisen-Urpilaisen-Niinistön hallitus otti velkaa ja myi valtion parasta omaisuutta, mm. Carunan. 30 mrd euron velkaannuttamisesta huolimatta talouskasvu oli nolla ja työttömyys kasvoi reippaasti.

Touko Aallon malli ajaisi Suomen Kreikan tilaan. Velalla ei voida loputtomiin ylläpitää kulutuskysyntää. Se on itsepetosta.

Tarvitaan menosopeutusta, työelämän uudistukset ja suuret rakenneuudistukset. Näitä vihreät eivät saaneet aikaan hallituksessa.

Nyt maassa on hallitus, joka tekee oikeaa ja uskottavaa uudistuspolitiikkaa, jonka luottoluokittajatkin vahvistavat.

Keski-Suomessa selvät nousun merkit jo näkyvät. Se on pääosin Sipilän hallituksen ansiota.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Olet muuten Toimi väärässä tuossa: "Velalla ei voida loputtomiin ylläpitää kulutuskysyntää."

Ja tuostahan se talouskeskustelu kiikastaa.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Vellu,

mitä tarkoitat? Ratkeaako esim. Kreikan talous lisävelalla ilman, että joskus tulee seinä vastaan?

Ensin menee mm. luottoluokitus ja sitten muut sanelevat ehdot.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

Kerrohan millä Kreikan talous ratkeaa,jos ei velalla?

Jouni Peltoniemi Vastaus kommenttiin #7

Raha on velkaa. Kulutuskysynnän ylläpitäminen vaatii rahaa eli velkaa.
Näin yksinkertaista se on. Lama ei syntynyt liiasta velanotosta vaan velanoton pysäyttämisestä. Seinät ovat kuvittelua. Kun yhdessä valuutassa juostaan, ei jälkeen saa jäädä vaan pitää juosta nopeimman määräämää vauhtia velkaantumisesta välittämättä.

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi Vastaus kommenttiin #10

Esimerkiksi Kreikan ongelmat olisivatkin siis ratkenneetkin velan oton rajulla kasvattamisella? Mutta kuka sitä velkaa sille olisi vielä valtavasti enemmän antanut ja antaisi jatkossakin, jos tilanteen olisi vaan annettu "mennä"?

Jostain syystä en osaa olla kovin vakuuttunut. Tietysti on kiva sanoa että rahaa on kaikille vaikka hurumycket. Paljon kivempaa kuin se että menojen ja tulojen on oltava kestävällä pohjalla tai jotain sinnepäin sekä kertoa että kun on eletty yli varojen nyt ei ole enää entiseen malliin...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Vastaan tähän Toimin kommenttiin siksi, että hän on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoksen jäsen ja osaltaan vastuussa Suomalaisen liikennestrategian mukaisen linjan rahoituksesta:

Minulla on sellainen tunne että Keski Suomen ainoa merkki johtuu pelkästään Äänekosken sellu tehtaasta ja sen noin miljardin investoinnista.

Sellutehdas on hieno ja tarpeellinen investointi .

Ongelma Äänekoskella on logistiset ratkaisut, jotka ovat niin Keski Suomen kuin koko Järvi Suomen , kestävän kehityksen ,LVM:n vuoden 2007 vuodelle 2030 asettamia tavoitteita vastaan ja vastoin myös viimeiksi myös EU :ssa sovittua liikennestrategiaa ja siinä tehtyä kehittämis tavoitetta.

Ne jotka eivät ole kiinnostuneita yksityiskohdista niin lopettakaa lukeminen tähän sillä tämä on pitkälti toistoa tämän päivän lisäyksin siihen mitä olen havainnut ja kirjoittanut jo vuodesta 2007 /tosin ilman käytännön tuloksia.

Keski Suomi - Äänekoski sai viime vuonna 158 miljoonaa euroa tehtaalle johtavien maanteitten ja raide liikenteen kehittämiseksi LVM budjetin ulkopuolelta hankinta logistiikan pitämiseksi Suomi on saari” linjalla -vastoin LVM raportin 3/2010 edellyttämiä liikenne analyyseja .

Tosin päätös oli vuonna 2007 muutetun metsäteollisuuden kartellin vahvistamiseksi muovatun liikennepoliittisen infran kehittämislinjan mukainen : (KTM 16/2007 sivu 24 :

”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”

tuloksena on ollut että metsäteollisuuden kartellia ei ole pysytty kaatamaan ,ja sen suurin yrittäjä ; Jyväskylän energia ,minkä vesikuljetustarpeet valtio torppasi ;jäädytti juuri raportilla 3/2010

Tätä samaa vuonna 2007 valittua kehittämislinjaa toivat vahvasti esille Kepun liikenneministeri, LVM:n kansliapäällikkö, Liikenneviraston pääjohtaja ja Kepun eduskuntaryhmän johtaja 5.2.2016 focusoidussa mediatapahtumassa, jossa koko valtakunnan media saatiin tämän ryhmän yhtenäisellä ja tarkkaan ajoitetuilla media ulos tuloilla taputtamaan käsiään ja ylistämään budjetin ulkopuolelta varatun 600 miljoonan euron kohdentamiseksi tasaisesti koko maan liikenneinfra investointeihin.

Edelleen edellisellä viikolla jopa maatalous ministeri oli tähän samaan liikennelinjan kehittämisiin varannut 83 miljoonaa euroa valtion varoja.

Tasaisuus liikennemoodeittain oli kun tuo 83 miljoonaa on raideliikenteen ja 158 jaetaan raiteille ja maanteille tasan niin tämä noin kahdeksansadan miljoonan lisäbudjetti kohdistettiin jo niiden vuosittain noin miljardin euron maantie ja raideliikenne budjettien lisäksi 50,5 % maanteille ja 48% raiteille ja 1,5% vesiliikenteeseen , jolla 1,5 % ostettiin raportteihin merkintä siitä että kaikki liikennemuodot ovat huomioidut asianmukaisesti.

Näiden Julistuksen ajoitus oli tehty edellisellä päivälle kun Kepun kenttä kokoontui Tampereelle politiikka ja toimintapäiville .

Eli tässä oli selkeä osoitus niin kepun siltarumpu politiikan jatkosta kuin poliittisesti valitun liikenteen kehittämislinja todellisesta huippusuorituksesta medianäkyvyydelle ja uskottavuudelle. .

Se mikä tehtiin aiemmin, ennen 70-90 luvuilla tehdyn yksittäisen hankkeen sijaan nyt se tehdään lähes miljardin euron suuruisena lisä lahjana maakuntiin , julkistuspäivä : miten ajoitus sattuikaan juuri kepun Tampereen kokoukseen.

Kaikki edellämainittu ilman että tällä lahjoituksella maakuntiin yhtään parannettisiin maan logistista kilpailukykyä.

Kilpailukyky menetettiin lopullisesti, kun tämän valitun linjan mukaan kuorma autojen määrä( 65 000 ) kuudestakymmenestä viidestä tuhannesta (135 000) nostettiin sataan kolmeenkymmeneen viiteen tuhanteen .

Ruotsissa kuljetetaan lähes kaksi kertaa enemmän vientiin ja tuontiin tavaroita noin 80 000 kuorma autolla. ja määrä on pysynyt vuosikymmenet lähes samana kasvu on viety raiteille ja v esiliikenteeseen . Meillä tavoite oli vain eräs kirjaus LVM suunnitelmissa joista ei kissa ole perään naukunut.

Tarkoittaa että meillä on palkattu (mikäli jokaiseen kuorma autoon tarvitaan oma kuski ) lähes seitsemänkymmentätuhatta henkeä lisää teollisuuden kaupan ja veronmaksajien kuluksi.

Tästä johtuu osaltaan mm eduskunnan tulevaisuus raportin huomio 6/2013 sivulla 19 että maamme logistiikan kulut ovat kaksinkertaiset kilpailijamaihin.

Edelleen kysymys mistä en ole saanut vastausta: Mikä merkitys tiestön kulumisiin(liikeenne infran korjaus velkaan) on kaksinkertainen kuorma auto liikenne verrattuna siihen miten asia voitaisiin hoitaa taloudellisimmin- kuten esim. Ruotsissa- jossa EU liikennestrategia on otettu tosissaan ja nyt sisämaahan pääsee jo Södertälje kanavan kautta jopa 9000 tonnin alukset.

Meillä liikenteen käyttämistä vesiliikenteen reiteistä (kanavoinnista ) on hylätty ja suurin osa on 1800-1968 luvuilla toteutettu.

Edelleen vesiliikenteen väylät ovat korjaus infra raporteissa tai liikenteen uudistamis tarpeissa huomioimatta.

http://kanaler.arnholm.nu/suomi/suomi.html ,

vaikka meillä on valmiiksi suunnitellut laivamallit ja logistiikka VTT:n mukaan realistisena vaihtoehtona kuorma auto liikenteen korvaamiseksi vuoden 2007 LVM raportin mukaisesti tavoitteen 2030 toteuttamiseksi :vesiliikenteen volyymien kasvattamiseksi ja sitä kautta kilpailukyvyn nostamiseksi.

Eli ihmetyttää suuresti se että meillä parlamentaarisesti valittu ja raportinkin tehnyt korjausinfra komitean mietintö (joulukuu 2014) sai hallituksen antamaan 600 miljoonaa puutteellisesti virheellisesti tehdyn analyysin ja raportin perusteella, edelleen vahvistamaan virheellistä poliittisesti valittua linjaa.

Tosin samaa virhettä jatkoi mm Pellervon tutkimuslaitos(5.2.2015) mikä vertasi raportissaan Ruotsin liikenne infraa Suomen vastaavan ja jätti siitä pois Ruotsin vesiliikenteen panostukset .

No em raportit olivat tietoisesti tehdyt tukemaan jo lähtökohtaisestikin jo puutteellisesti tehtyä Suomen liikennepoliittista selontekoa vuodelta 2012 . Siitä taas huomautti eduskunnan oikeusasiamies tutkittuaan raide ja maantieliikenteen investointeja 15.4.2014 julkaistussa raportissaan mm seuraavaa:

http://www.okv.fi/fi/ratkaisut/?page=33

”Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan seurauksena liikennepoliittisen selonteon hankelistan tällaisesta ministeriön näkemyksen mukaan epäasianmukaisesta valmistelusta on ollut, että hallitus on tehnyt vaalikauden liikennettä koskevat politiikkapäätöksensä keväällä 2012 epäselvien tietojen perusteella.”

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Yksi Suomeakin sitova sääntö on vielä onneksi vasta valmisteilla eli TTIP. Mikäli ko sopimus olisi nyt voimassa ja hallitus pyrkisi kohtuullistamaan Carunan hinnankorotuksia ja jos ko yhtiössä olisi joku jenkki omistajana niin tämä olisi voinut haastaa Suomen valtion oikeuteen ja saada miljardikorvaukset mokomasta puuttumisesta. Toivon ettei järjetön talouspoliittinen ajelehtiminen johda TTIP:n eikä TISA:nkaan sujahtamiseen osaksi sääntökokoelmaa.

Antti Jokela

"Järjetön talouspoliittinen ajelehtiminen" on jo saanut aikaan 23 vapaakauppasopimusta. Hankkiudutaanko niistäkin eroon?

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_bilateral_fr...

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Touko Aalto kirjoittaa, vähemmän omaperäisesti: ”Saksan valtavat ylijäämät ovat muiden maiden alijäämiä, koska toisen tulo on aina toisen meno”.

Jos noilla muilla mailla tarkoitetaan muita euromaita eikä yleensä vaan joitakin muita maita, tämä on aivan väärin.

Saksalla oli vuonna 2014 vajaan 50 miljardin euron ylijäämä Yhdysvaltojen kaupassa ja runsaan 40 miljardin euron ylijäämä Ison-Britannian kaupassa. Nämä Saksan ylijäämät eivät ole minkään toisen euromaan menoja. Jos nämäkin ylijäämä puuttuisivat, euroalue olisi kokonaisuudessaan vastaavasti alijäämäisempi. Saksan ulkomaankaupasta 58 prosenttia suuntautui euroalueelle, jolla esimerkiksi Hollannilla oli ylijäämä Saksan kaupassa.

Saksan ylijäämät eivät ole järin valtavia – vuonna 2014 runsaat 200 miljardia, josta runsaat sata miljardia EU-maiden kanssa yhteensä, missä ryhmässä on mukana Iso-Britannia.

„Im Jahr 2014 betrug der Wert der Ausfuhren 1.124 Milliarden Euro; der Wert der Einfuhren summierte sich auf 910 Milliarden Euro.“
http://www.dihk.de/themenfelder/international/auss...

Saksan ylijäämät verrattuna esimerkiksi Suomen tilanteeseen eivät aiheudu valuutoista ja valtioiden talouspolitiikasta vaan yritysjohtajien sekä poliitikkojen visioista ja strategisista ratkaisuista: Suomessa on, myös Vihreiden aktiivisella tuella, ajateltu että me täällä nyt nykyaikana keskitymme ohjelmoimaan ja kehittämään pelejä sekä uusia sijoitusinstrumentteja finanssimarkkinoille ja siirrämme valmistavan teollisuuden halvempiin maihin suurempien tuottojen toivossa.

Saksassa taas on pidetty kiinni tuotannollisesta perustasta ja tyydytty tarvittaessa pienempiin osinkoihin ja tuottoihin. Tämä sitten jauhaa rahaa ja ylijäämää. Juuri eilen oli tämän lehden auto-osastossa juttu Mercedeksestä (Daimler), joka maksaa ennätyksellisiä lisäpalkkioita henkilöstölle. Runsaasta 200 000 työntekijästä ja yli 170 000 työskentelee Saksassa. Suomessa, samassa valuutassa ja samalla palkkatasolla vastaavat työt on lopetettu ja siirretty muualle.

Tämä ei aiheudu valuutasta, mutta euroalueen hajottaminen nyt kyllä hävittäisi Euroopasta paljon teollisuutta ja työpaikkoja. Euroalueen hajottaminen on Putinin ja putinilaisten tahojen tavoite ja osa koko EU:n pilkkomisen projektia – Venäjällehän olisi mieluista, jos Euroopassa olisi pelkkiä irrallisia pikkuvaltioita ja ruhtinaskuntia, joihin kuhunkin nähden se olisi aina ylivoimaisen vahva.

Vihreässä Langassa julkaistua esseetä ei ole luettavissa, linkki johtaa uutisjuttuun.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Jos noilla muilla mailla tarkoitetaan muita euromaita eikä yleensä vaan joitakin muita maita, tämä on aivan väärin."

Mistä tuli mieleen tehdä tällainen olkiukko tähän?

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Eihän se mikään olkiukko ollut, vaan euromaita Aalto tarkoitti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #31

Olet muuten aivan oikeassa. Pahoitteluni kommentin esittäjälle.

Käyttäjän HannuRissanen kuva
Hannu Rissanen

Erittäin hyvää analyysiä herra Kiema. Kiitoksia paljon.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kreikalla ei ole omaa valuuttaa eikä Suomella, siksi rahat voisivat loppua koska komissio ja EKP sääntelee valuuttaa. Miten talouskasvua saadaan aikaan austerity-politiikalla?

Antti Jokela

Oletko varma, että olet valinnut juuri oleellisimmat kysymykset?

"Missä vaiheessa maailman historiaa ja mistä maasta löytyy esimerkki, jossa joltain maalta olisi omassa valuutassaan loppuneet rahat?

Vastakysymys: onko rahan määrä mielestäsi oleellisen tärkeää? Vai olisiko oleellisempaa huolehtia kilpailukyvystä? Vararikkoon voi ajautua, vaikka raha ei lopukaan - rahalta vain loppuu arvo. Yhdysvaltoja lukuunottamatta valtiot eivät yleensä voi saada kaikkea velkaa omassa valuutassaan vaan osa täytyy ottaa esimerkiksi dollarimääräisenä. Silloin voi tosiaankin ajautua maksukyvyttömäksi. Esimerkkejä on kymmeniä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Sovereign_default

"Missä vaiheessa mailman historiaa ja mistä maasta löytyy esimerkki, jossa jokin maa olisi onnistunut samanaikaisesti lisäämään talouskasvua leikkaamalla rajusti julkisia menoja?"

Tästä löytyy paljon esimerkkejä, vaikkapa ihan omasta maastamme neljännesvuosisadan takaa, mutta myös viime vuosilta esimerkiksi Irlanti, Islanti, Latvia, Espanja jne. Tietenkin kausaliteetti menee niin, että ensin tulee talouskriisi (syyllä ei ole tämän keskustelun kannalta väliä), sitten leikataan menoja (+ tehdään muita järkeviä toimenpiteitä, kuten verotuksen muutoksia ja velanottoa) ja sen jälkeen talous lähtee kasvuun.

Esimerkiksi Islannissa vuodesta 2009 menoja leikattiin 12.7% (kalvo 16) kolmen vuoden aikana samaan aikaan kun kruunun arvo laski 50%. Islannin menoleikkausten erittely löytyy alta kalvoilta 13 ja 15. Siellä kerrotaan hallinnon, sosiaaliturvan, koulutuksen, sisäisen turvallisuuden jne. leikkaukset vuosittain:

http://www.oecd.org/gov/budgeting/D1-AM%20-%20Icel...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tästä löytyy paljon esimerkkejä, vaikkapa ihan omasta maastamme neljännesvuosisadan takaa"

Tämä Suomen silloinen ongelmatilanne johtui markan sidonnaisuudesta ecuun, Euroopan yhteisvaluuttaan (ERM) ensimmäisestä kokeilusta. Ecuun sidottu markka oli yliarvostettu ja vienti romahti samalla kun valuuttaostoilla ja korkeilla (n.16%) koroilla yritettiin tukea markan asemaa. Irtautuminen yhteisvaluutasta ja devalvaatio lopulta pelastivat Suomen talouden.

Antti Jokela

Blogisti kysyi esimerkkejä maista, joissa talouskasvua on saatu julkisten menojen leikkauksista huolimatta. No, Ahon hallitus leikkasi noin 10% julkisia menoja. Suomen talous lähti nousuun. Leikkausten ansiosta vai niistä huolimatta - kas siinä pulma - mutta ainakaan ei voida väittää, ettei kasvu ole mahdollista jos leikataan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

blogisti kysyi esimerkkejä maista missä talouskasvu ja leikkaukset tapahtuu samaan aikaan.

Antti Jokela

Lisättäköön, että Lipposen ykköshallitus leikkasi noin kaksi kertaa sen mitä Sipilän hallitus kaavailee ja silloin talouskasvu oli luokkaa 5% vuodessa.

http://www.findikaattori.fi/fi/3

EDIT: Vellu Heinollekin tiedoksi, todellakin leikkaukset ja talouskasvu aivan samaan aikaan. Tosin en ymmärrä tätäkään kysymystä. Minulle riittää, jos ongelman ilmaannuttua ryhdytään toimenpiteisiin, joiden seurauksena ongelmat poistuvat.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Suomen talous lähti nousuun Ahon hallituskaudella vuonna 1992, koska yliarvostettu markka asetettiin kellumaan. Vienti lähti välittömästi jyrkkään nousuun.

Talous siis saatiin kasvuun julkisten menojen leikkauksista huolimatta, ei niiden ansiosta. Nykyisinkin tosin saa lukea jopa printtimediasta kirjoituksia siitä miten markan devalvoiminen aiheutti 90-luvun laman, vaikka todellisuudessa markan kelluttamisen mahdollistama devalvoituminen käynnisti Suomen toipumisen lamasta.

90-luvun lamassa suoritettiin sekä sisäinen että ulkoinen devalvaatio samanaikaisesti. Pahimmat vaikutukset työttömyyden ja konkurssien lisääntymiseen aiheutuivat kyllä siitä erittäin rankasta sisäisestä devalvaatiosta, ei ulkoisesta. Vaikka valuuttavelkaa ottaneiden sisämarkkinyrityksien velkamäärä tietty lisääntyi markan kellutuksen vuoksi. Mutta eihän edes 30% (markan devalvoitumis-%) velkamäärän kasvu pitäisi kaataa kannattavaa yritystä. Eiköhän se ollut se sisämarkkinoiden romahdus, työttömyyden ja leikkausten johdosta, joka kaatoi yrityksiä. Pankkien ahneuden lisäksi.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Saksa on käynyt läpi nämä kaikki mainitut vaiheet raha ei kyllä loppunut mutta se menetti täysin arvonsa se ei päässyt loppumaan kun sitä painettiin koneet savuten lisää, mutta neukkulasta se yksinkertaisesti loppui samoin kuin tavara kaupoista eli rahan arvo oli mitätön. Kaikki maat Kreikkaa lukunottamatta jotka ovat supistaneet julkista sektoria ovat nyt nousussa Irlanti Espania Portukali Islanti myös Saksa supisti julkista sektoria noin 8vuotta sitten. Ei mikään maa voi jatkuvasti syödä enemmin kuin tienaa. Lainat ovat aina määräaikaisia eli lankeavat maksettaviksi määrä-ajan kuluttua jolloin taas joudutaan ottamaan uutta lainaa kuten kreikkalainen nyt tekee se että lainaa saa nyt hyvin ja halvalla ei merkitse sitä että näin jatkuu ikuisesti. Se että Saksalla menee hyvin niin se johtuu ainoastaan siitä että ihmiset kautta maailman haluavat ostaa heidän tekemiään tuotteita kun hinta laatu suhde on oikea. Kautta aikojen ahkerat ja kurinalaisen maat ovat pärjänneet näin on ja näin on oleva? Omasta ansiostaan toiset ovat rikkaita ja toiset köyhiä. Anglosaksiset maat ovat onnistuneet kaikki melko hyvin melkein kaikessa keksinnöistä tuotekehityksessä, samoin Etelä Korea Japani Kiina ja Juutalaiset, muualta ei paljoa innovaatioita ole tullut..

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Missä vaiheessa maailman historiaa ja mistä maasta löytyy esimerkki, jossa joltain maalta olisi omassa valuutassaan loppuneet rahat?"

Suomella ei ole omaa valuuttaa, ikävä kyllä. Kun se viimeksi oli, niin se sidottiin ecu:uun eli Euroopan laskennalliseen rahayksikköön. Sitten tuli romahdus. Mutta rahat eivät loppuneet vaikka lähellä oli.

Oma valuutta on aina pidettävä kelluvana, että markkinoiden paineet korjaavat kurssin oikealle tasolle mahdollisimman nopeasti. Omassa valuutassa ei valtiolta raha lopu, sitähän voi painaa lisää.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Touko Aalto on oikealla asialla, mutta on ymmärtänyt väärin mm tämän kohdan, kun kirjoittaa näin:

..."Tuntuu siltä, että kukaan ei ole kuullut, että talous koostuu aina julkisesta, yksityisestä ja ulkomaansektorista, jotka summautuvat nollaan"...

Suurin kaartein sanotuna niin julkinen kysyntä, yksityinen kysyntä ja vientituotteidemme kysyntä ulkomailla summautuvat kokonaiskysynnäksi, joka on yhtä kuin bruttokansantuote markkinahintaan.

Kuulumalla yhteisvaluutta euroon tarkoittaa kaikkien euromaiden kohdalla sitä, että euromailta puuttuu viimekätinen lainoittaja - lender of last resort - eli minkä tahansa euromaan voi käydä kuin Kreikan. Rahat loppuivat Kreikalta kesken kaiken, kun Kreikalla ei ollut omaa valuuttaa eikä omaa keskuspankkia. Keskuspankista eivät rahat lopu ikinä, se on satavarma tieto.

Vaikkei sitä Iiro Viinanen aikoinaan käsittänyt lainkaan. Viinasen kaikki rahankerjuumatkat ulkomaille olivat turhia ja vahingollisia. Miksei Viinanen kävellyt Suomen Pankkiin ja hakenut rahat sieltä valtion budjetin menoihin?

Suomi ei tule vuosikymmeniin pääsemaan kansantaloudessansa kasvu-uralle, jos ei kykene lähtemään eurosta ja palaamaan omaan kelluvaan markkaan ja omaan keskuspankkiin.

Eurojärjestelmä ei ole alunpitäenkään perustunut mihinkään kansantaloustieteelliseen oppirakennelmaan vaan pelkkiin hyviin aikomuksiin ja epärealistisiin unelmiin. Eurojärjestelmään ei ole edes suunniteltu minkäänlaista pakotietä, jos ja kun koko systeemi osoittautuu vahingolliseksi ja aiheuttaa mm oliivimaiden ylivelkaantumisen ja Saksan ylenpalttisen lihomisen muiden kustannuksella. Saksan vaihtotaseen maailmanennätyksellinen ylijäämä - yli 200 miljardia euroa - on kumuloitunut muiden maiden vaihtotaseiden alijäämistä. Saksasta on tullut suuri markkinahäirikkö ja epätasapainon aiheuttaja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun Suomi saa euromääräistä lainaa negatiivisella korolla on totta maar parasta, että sellaiset lainat maksetaan myös euroissa takaisin.

Jouni Sirkiä

Tässä kaikki ovat metsässä. Olellista ei ole mistä rahat revitään, vaan se kenen niskaan ne kaadetaa (kylvetään). Tässä on koko talouden juju.

Kari Ahveninen

Mitä? Onko Kelan taikaseinä ehtymässä, eikä enää sieltä rahaa löydykään niinkuin tähän saakka on uskottu?

Eikö lainanotto olekaan enää ratkaisu kaikkeen, vaikka sitä saisi negatiivisella korolla?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kova on usko Sosialismiin vihreissä. Näin on tietenkin ollut vihreän puolueen koko historian ajan. Ihmisiä vain harhautetaan kaikella kivalla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä sosialismiin liittyvää löysit tästä?

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Tuo J.P. löytää sosialismin vaikka markkinataloudesta tai kapitalismista.
On sen verran yx kaikkia ja kaikki yhtä vastaan soturi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kirjoituksesi Oleellisin virke oli tämä:

"Suomi noudattaa Saksan sanelemaa talouspolitiikkaa ja puhuu sen puolesta vielä Saksaakin pontevammin."

Sitten, jos Oikeasti haluat pohtia mistä tämä johtuu niin ota vaikka yksityisviestillä yhteyttä FB:ssä tai sähköpostilla.

Ystävällisin terveisin,
Hallintoalamaisesi Henri Myllyniemi

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

"talous koostuu aina julkisesta, yksityisestä ja ulkomaansektorista, jotka summautuvat nollaan."

Eivät kai kuitenkaan tosielämässä. Sitä paitsi on hämmentävää Suomen tunnetuimman feministipuolueen edustajalta kokonaan sivuuttaa yksityisen sektorin kannustimien psykologiset vaikutukset. Ynnä se, että jokainen talouden sektori ei pysty samalla lailla kiihdyttämään talouskasvua.

"Missä vaiheessa maailman historiaa ja mistä maasta löytyy esimerkki, jossa jokin maa olisi onnistunut samanaikaisesti lisäämään talouskasvua leikkaamalla rajusti julkisia menoja?"

En tiedä, mutta mm. ylläolevaan viitaten ei se mahdotonta suinkaan ole. Irlanti? Suomen ollessa kyseessä kasvu saattaisi tulla vähän viiveellä. Taas pitäisi ottaa huomioon useampia asioita (lähinnä tulee taas mieleen jonkinlaiset hystereesi-vaikutukset)

"Missä vaiheessa maailman historiaa ja mistä maasta löytyy esimerkki, jossa joltain maalta olisi omassa valuutassaan loppuneet rahat?"

Ehkei lopu, jos kellään ei ole liikaa valuuttalainoja. Muusta voi varmaan kysyä Zimbabwelaisilta.

---
Mutta se VL:n kirjoituksesi keskittyikin kysymykseen itse yhteisvaluutasta vs. kansalliset valuutat. Siihen itselläni ei ole mitään viisasta kommentoitavaa. Ainakin Myllyniemi, Huopainen, Aalto ja Väyrynen pitävät euroeroa hyvänä ideana, joten ei kai se aivan kelvoton ajatus voi olla... ;)

(palvelu oli erittäin kätevä, tunnustus siitä)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Yhdellä maalla on ylijäämää ja alijäämäinen maa ottaa velkaa jotta ylijäämä voisi lisääntyä.
Näinhän se on ellei keksi tuottavaa tekemistä.
Saksalaiset ovat aina olleet ahkeria ja tarkkoja koulutuksesta riippumatta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Näinhän se on. Jos ei käydä vaihtokauppaa niin tuontia on mahdollista rahoittaa velalla, niin pitkään kunnes velan määrä nousee liian suureksi.

Ainut mahdollisuus velkaantumisen välttämiseksi on joko myydä enemmän ja ostaa vähemmän. Ei pitäisi ostaa velaksi ja pitäsisi itse tehdä työtä joko enemmän, tai halvemmalla, jotta vienti saataisiin vetämään paremmin.

Ei se Väyrysen rahan halventaminen sen kummempi konsti ole, mutta se on muuten viheliäinen konsti, kun rahan arvoon ei voi luottaa.

Rahan pitäisi ainakin säilyttää arvonsa, se on rahan tarkoitus ja merkitys. Mitä sellaisella valuutalla tekee joka heiluu ja heikkenee, ei siihen pidä mennä.

Toimituksen poiminnat