Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Työttömyysongelma on ratkaistavissa

  • Toinen kirjoittaja: Ville-Veikko Pulkka
    Toinen kirjoittaja: Ville-Veikko Pulkka

Keskisuomalainen uutisoi 24.3. Keski-Suomen vajoamisesta maan synkimmäksi työttömyysalueeksi. Työttömyysasteemme on 17,9 prosenttia. Se tarkoittaa 22 916 työtöntä työnhakijaa. Luku on 1537 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Kansantaloudellinen ja inhimillinen massatyöttömyyden kriisi on ratkaistavissa oikein poliittisin päätöksin.

 

Suomen sosiaali- ja työvoimapolitiikka on perustunut viimeiset kaksikymmentä vuotta oletukseen, että työttömyysongelma olisi ratkaistavissa niin, että työvoiman tarjontaa pyritään lisäämään työttömien sosiaaliturvaa heikentämällä ja muuttamalla sitä yhä enemmän vastikkeelliseksi.

 

Kahdenkymmenen vuoden kokemusten ja lukuisten kotimaisten sekä kansainvälisten arviointitutkimusten jälkeen on aika tunnustaa tosiasiat: työttömyysongelmaa ei ratkaista ihmisten toimeentuloa heikentämällä.

 

Koska työllisyyden edistäminen sanktioihin tukeutuvalla aktivoinnilla on osoittautunut toimimattomaksi, on syytä siirtyä aitoon kannustavuuteen tukeutuvaan politiikkaan. Työttömyysturvan ja asumistuen niin kutsutut 300 euron suojaosat ovat hyviä esimerkkejä oikeasta suunnasta kohti perustuloa. Perustulo mahdollistaisi työvoimalle paremmat mahdollisuudet sopeutua epävarmoille työmarkkinoille ja tekisi työnteosta aina kannattavaa. Perustulo olisi myös moderni yritystuki, joka loisi turvaa ja kannustimia yrittäjyyteen.

 

Työttömyysturvan heikentämisen taustalla vaikuttaa oletus, että työttömyys johtuisi ihmisen omasta valinnasta elää sosiaaliturvan varassa.Tutkimusten mukaan työttömien työmotivaatiossa ei kuitenkaan ole ongelmia, eikä korkeakaan sosiaaliturva tee tyytyväiseksi elämään. On hyvin kuvaavaa, että ennen 1990-luvun lamaa Suomessa vallitsi lähes täystyöllisyys, vaikka niin sanottujen kannustinloukkujen purkaminen aloitettiin vasta 1990-luvun puolivälissä. Työn merkitys on ihmisille suuri, sillä toimeentulon turvaamisen lisäksi työ tarkoittaa itsekunnioitusta ja yhteisön hyväksyntää.

 

Työttömiä syyllistävän ja tehottoman työllisyyspolitiikan sijaan tarvitaan totuudenmukaisempaan ihmiskuvaan perustuvaa ja vaikuttavampaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Se on myös paras tapa tasapainottaa julkista taloutta.

 

Työttömyyden vähentäminen ei ole mahdollista ilman kysynnän lisäämistä taloudessa. Siksi on välttämätöntä luoda julkisesti rahoitettuja investointilistoja välttämättömien infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi, panostaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

 

Automaation uhatessa jopa kolmasosaa työtehtävistä seuraavien 10–20 vuoden sisällä on uskallettava puhua myös työn jakamisesta, joka olisi looginen ratkaisu työllisyyden edistämisen lisäksi työhyvinvoinnin lisäämiseen.

 

Touko Aalto

Vihreiden varapuheenjohtaja

Kaupunginvaltuutettu

Kansanedustajaehdokas, Jyväskylä

www.toukoaalto.fi

www.facebook.com/toukoaalto

 

Ville-Veikko Pulkka

YTM, Jyväskylä

http://villepulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

 


Kirjoitus on julkaistu  muokattuna Keskisuomalaisessa 10.4.2015

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Jyväskylä:
http://www.jyvaskyla.fi/info/pahkinankuoressa :

Työvoima (työlliset ja työttömät) 66 524, työttömiä 9 926, työttömyysaste 15,0 % (keskimäärin vuonna 2013). 31.10.2014 työttömiä 10 595 ja työttömyysaste 15,9 %.

Työpaikkoja yhteensä noin 61 522: (viimeisin tieto 31.12.2012) :
◾ Alkutuotannon työpaikkojen osuus 0,8 %
◾ Jalostuksen työpaikkojen osuus 18,7 %
◾ Palvelujen työpaikkojen osuus 79,2 %

* * *

Mikä lie työttömien määrä tällä hetkellä Jyväskylässä? Mitä on suomalainen kaupunkipolitiikka? Kysymys koskee myös Helsinkiä ja Helsingin seutua. Ihmiset "tiivistetään" työttömiksi.

Kun palvelujen osuus työpaikoista on ollut noin 80 % (Jyväskylässä vuoden 2012 lopussa), niin mitä tarkoittaa kysynnän elvyttäminen tai työttömyyden hoito infrainvestoinneilla? Usuttaa ihmisiä kysymään lisää palveluja? Ajattelukehikko ja ajattelun käsitteistö horjuu ja huojuu.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Työ ei lisäänny ilman yrittäjyyden lisääntymistä.

Perustulo tai sosiaalitili yhdistettynä yrittäjyyden helpottamiseen voisi olla hyvä juttu. Niin, että henkilö voisi perustaa 5 minuutissa yrityksen ilman paperisotaa (jos se ei liity yrityksen luonteeseen muusta syystä) ollen huoleton että on oikeutettu esim. 800e perustuloon puhtaana käteen ja loppu on plussaa ilman selvitystalkoita.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Yrittäjyyttä ihmelääkkeeksi tarjoavien on syytä muistaa, että kaikki eivät voi toimia yhteiskunnassa yhtäaikaisesti (menestyvinä) yrittäjinä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Totta on, ettei yrittäjyys lisäänny ilman ostovoiman lisääntymistä.
Miksi sitten Vihreät leikkaavat kaikkein köyhimpien kansalaisten ostovoimaa ja pakottavat loputkin eri luukuille byrokratiaa kasvattamaan?

http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192432-puole...

Henry

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Hyvä Touko - valtapuolueitten näpertelystä vielä kun päästään oikeisiin asioihin! t. Petri http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1924...

Petri Vähäkangas

"Siksi on välttämätöntä luoda julkisesti rahoitettuja investointilistoja välttämättömien infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi, panostaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn."

Tässäkin pitäisi muistaa, että uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pk-ykrityksiin. Pelkään, että mahdolliset investoinnit toteutetaan niin suurina, että paikallisilla yrittäjillä ei ole mahdollisuutta osallistua. Hankkeet pitää pilkkoa riittävän pieniksi, jotta paikallisemman yrittäjän on mahdollista osallistua. Monilla kunnilla ja kaupungeilla on sellainen omaan nilkkaan ampuva strategia, jossa kilpailutuksista tehdään niin isoja, että paikallinen yrittäjä ei pysty tarjoamaan. Sitten verorahamme löytävät tiensä omaan (vero)paratiisiinsa...

Ratkaisuna voisi olla hankkeiden suunnittelun ja johtamisen kilpailuttaminen eikä koko hankkeiden. Homekoulut voisi korjata paikalliset rakennusyritykset, jos siihen kilpailutuksen suunnitteluun käytettäisiin hieman vielä enemmän maalais/kaupunkilaisjärkeä.

Mutta hyvä kirjoitus!

Toimituksen poiminnat