Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Maakuntamallin comeback

Kuten kirjoitin jo 22.11.2014, kuningas sotea on yritetty shakata koko vaalikauden ajan.

Arvioin tuolloin, että kuningas on matitettu tämän vaalikauden osalta. Tämän oletus näyttää pitävän, sillä perustuslakivaliokunta hylkäsi tänään odotetulla tavalla esityksen sote-laista.

Mutta ei hätää. Soten ratkaisun avaimet ovat samat, joihin viimeisin esitys perustuslakivaliokunnassa kaatui. Kaatuneen lakiesityksen tuhkasta on lisäksi mahdollista versota parempi malli.

Tarvitaan siis sote-alueiden verotusoikeus ja suorat vaalit. Tämä on ainoa järkevä tapa viedä uudistusta eteenpäin. Ja tämä esitys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

Mitä tulee sote-alueisiin, viidestä mammutista voidaan luopua ja toteuttaa maakuntamalli, jossa 15-19 maakuntaa vastaisi sote-palveluiden tuotannosta. Mieluummin 15 kuin 19. Tämä on myös toinen Vihreiden pitkäaikaisista esityksistä. Näille alueille voitaisiin antaa vahvan metropolihallinnon kaltainen toimintavalta soten ohella aina kaavoituksesta liikenteen järjestämiseen.

Koska maakunnat ovat kaatuneessa esityksessäkin keskeisiä toimijoita (tuotantovastuu maakuntien kokoisilla kuntayhtymillä), viisi järjestämisvastuussa olevaa aluetta pidettiin sote-esityksessä lähinnä mukana sen takia, että yhtenä suurena sunnuntaina puoluejohtajat näin päättivät. Ja tästä pidettiin kiinni loppuun asti arvovaltasyistä. Ja koska asiaa on valmisteltu parlamentaarisessa työryhmässä yksissä tuumin vähiten huono yhteisesti hyväksyttävissä oleva malli -periaatteella, eivät sote-asioita perillä olevat poliitikot ole härkkineet ampiaispesää. Poislukien kokoomus, joka vuodatti krokotiilin kyyneleitä yksityisten palveluntuottajien asemasta. Nyt kuitenkin keskustelua tarvitaan eikä yhteisen hyvän nimissä voi olla enää hiljaa.

Maakuntamallin synnytyksen yhteydessä on syytä sopia, että valtio hoitaa (STM:n asetuksella) erikoissairaanhoidon valtakunnallisesta ohjauksesta, jotta vältyttäisiin sairaaloiden päällekkäisyydeltä ja kilpavarustelulta. Joku saattaisi ajatella, että eikö tämänkaltainen toiminta ole taas kunnallisen itsehallinnon vastaista eli perustuslain vastaista. Tähän vastaus on, että sitä, mitä maakunnallisille sote-alueille ei ole koskaan annettu, ei voida myöskään ottaa pois. Jos maakunnille ensi annettaisiin täysi itsehallinto ja vasta sen jälkeen ryhdyttäisiin järkeistämään maakuntien ja valtion välistä työnjakoa, oltaisiin taas perustuslakiansassa. Tätä ei varmaan kukaan enää halua.

 

Loppuun kaksi toivomusta.

Ensimmäinen toivomus menee puolueille. Sopikaa yhdessä sote-lain ongelmien korjauksen askelmerkeistä, tehkää korjattu esitys ja lähettäkää sen kuntakierrokselle. Seuraava eduskunta jatkaa sitten siitä. Näin ei aiheuteta enää enempää ongelmia. Seuraavan eduskunnan kannattaisi puolestaan valmistella parlamentaarisesti sekä sote-palveluiden hallintolaatikot, niiden rahoitus sekä valtionosuusuudistus niin, että nämä isot uudistukset eivät olisi ristiriidassa keskenään.

Toinen toivomus menee äänestäjille. Vaatikaa puolueilta ja ehdokkailta vastauksia sote-asioista. Suomella ei ole varaa möhliä toista vaalikautta ihmisten terveyden kustannuksella ja tarvitsemme parhaat kyvyt siivoamaan tämän vaalikauden sotkut.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Sote, sellaisena kuin se on esitetty, on yksiselitteisesti vastoin nykyisen Perslain sekä henkeä että kirjainta.

Laki takaa Suomen järjestelmän pohjaksi "kuntalaisten itsehallinnon". Mitä itsehallintoa se on, että eduskunta määrä kunnille tehtäviä, joiden rahoittaminen kuntien pitäisi itse hoitaa?

Perslain hengen ja kirjaimen mukaista on, että jos valtio määrää lakisääteiseksi jonkin tehtävän, valtio osoittaa sille rahoituksen, ts. rahoittaa sen. Tehtävä itsessään voidaan toki delegoida kunnille käytännössä hoidettavaksi, mutta ei, Perslain mukaan, määrätä kuntien itse hoitamaksi tehtäväksi.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Niin Kainuussa kuin Ahvenanmaalla on saatu erinomaisia kokemuksia maakuntamallista, Ruotsista nyt puhumattakaan. Toivon, että maakuntamalli palaa viimeistään uuden hallitusohjelman yhteydessä.

Jostain syystä Etelä-Karjalan EkSote on usein julkisuudessa, vaikka nuo pitkäaikaiset ja vakuuttavat näytöt löytyvät aivan muualta.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto
Reino Jalas

“Mitä tulee sote-alueisiin, viidestä mammutista voidaan luopua ja toteuttaa maakuntamalli, jossa 15-19 maakuntaa vastaisi sote-palveluiden tuotannosta. Mieluummin 15 kuin 19. Tämä on myös toinen Vihreiden pitkäaikaisista esityksistä.”

Näköjään maakuntamallille alkaa nyt löytyä niin isiä kuin kummejakin, sieltä sun täältä. Mutta Soteen liittyen, milloin siitä on tullut Vihreiden pitkäaikainen esitys?
Mistä Vihreiden vanhasta puolue- tai vaaliohjelmasta mahtaisi tuo olla luettavissa?

Blogisti itsekin tyrkkäsi vielä viime lokakuulla maakuntamallia nimenomaan Kepun tavoitelistan keskeisiksi asioiksi:

Vihreä äkkikäänne näyttäisi tapahtuneen viime joulukuussa. Eduskunnasta pois jättäytyvän vihreän vanhaisännän blogissa.

    “Osmo Soininvaara 21.12.2014: “Maakuntamalli olisi paras”.
    “Minun aamukammassani on enää 119 piikkiä, joten voin sanoa, mitä ajattelen.
    ... Kun niin moni asiantuntija on tullut sanomaan, että tehkää puhdas maakuntamalli verotusoikeuksineen ja suorine vaaleineen. Ei olisi perustuslaillisia ongelmiakaan.”

Koetin Googlettaa Vihreiden saittia “maakuntamalli” hakusanalla. Goggeliin haravaan ei tarttunut muita kuin tuo Soininvaaran pari kuukautta sitten tekemä heitto.

Vanhaisäntä Soininvaara väitti tätä maakuntamalliksi sanomaansa mallia aikoja sitten itse jo ehdottaneensa. Mutta viime joulukussa siitä ilmeisesti tuli ”Vihreiden pitkäaikainen esitys,” suomalaisen, SOTE ongelmaksi nimetyn ongelman ratkaisuksi.

Kyllä Kepua nyt lämmittää. Heidän vanha vaaliohjelmansa maittaa noin hyvin myös Vihreille. Ihan omaksensa haluavat adoptoida ja ottaa.

Kepu ehti hädissään viime keväänä itsekin kertaalleen jo hylätä Kotikunta-Maakunta -mallisen verotusmallinsa.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Tässäpä on linkki ohjelmaan, jota olen ollut mukana valmistelemassa. On täysin pöhköä takertua mallien nimiin, olennaista on katsoa noita sisältöjä.

http://www.vihreat.fi/node/5013

Vihreillä on ollut kaksi mahdollista tapaa lähestyä itse uudistusta. Toinen perustui miljoonapiireihin ja toinen terveyspiireihin (maakuntamalli).

Jokainen joka on sote-asioita seurannut tietää, että Perussuomalaiset ovat valmistelleet tällä vaalikaudella oman Piirikuntamallin, Kepulla on ollut tarkemmin erittelemätön kotikunta-maakutamalli, Vasemmistoliitto julkaisi muutama päivä sitten oman kolmiportaisen mallin ja Vihreillä on ollut nuo 2010 kirjaukset.

Mallien nimillä ei ole mitään väliä. Sisällöllä on.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Veikkaisin että sote- kuten myös perustulokysymyksessä luonnollisin liittoutuma (ja vaalituloksen perusteella mahdollinen) olisi Keskustan ja Vihreiden yhteenliittymä, koska suurissa kysymyksissä ollaan samalla linjalla. Mutta siihen tarvitaan myös yhteistyötä muissa kysymyksissä (tai vähintään linnarauha) ja ainakin yksi kolmesta isommasta keskisuuresta puolueesta mukaan, joista SDP on sanoutunut irti perustulosta aina ja Kokoomus useimmista sote-malleista.

Kysynkin tällä perusteella, että onko Vihreillä pokkaa lähteä samaan hallitukseen sekä Keskustan että Perussuomalaisten kanssa, jos suurista linjoista päästään sopuun? Lisäpuolueina voisivat tarvittaessa olla yhteistyökyvystä riippuen Vasemmistoliitto tai RKP.

Taisto Orre

Millä ihmeellä Esko istuttaa Persut yhtään mihinkään hallitukseen? Hyvä trollaus kuitenkin Vihreät ja Persut hallituskoaliitio.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Sitä tässä ihmettelen, miksi yksinkertainen ja selkeä ratkaisu ei kelpaa, vaan edelleen kytketään sotepalvelut kuntiin ja niiden kantokykyyn.

Paras malli on, että lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Kaikki nykyiset sotepalvelut siirretään suunnitellun viiden sotealueen vastuulle ja niille säädetään kuluja vastaava verotusoikeus.

Kelvottomin mahdollinen on Keskustan ajama hallintohimmelimalli. Se perustuu kunnalliseen näennäisdemokratiaan. Pienet kunnat eivät nytkään voi päättää muusta kuin laskujen hyväksynnästä.

Toisaalta ne pyrkivät hoitopaikkoa järjestämällä, jopa epätarkoituksenmukaisiin tiloin, turvaamaan paikallista työllisyyttä Se on aivan väärä lähtökohta.

Olennaisinta on lähten ihmisten hoito- ja hoivatarpeista, mutta se on nykyään lähes sivuseikka ja sellaisena pysyy hallintohimmelimallissakin. Kansalaisia odottavat terveydenhuollon puolelle entistäkin ankeammat ajat.

Taisto Orre

Huonoista vaihtoehdoista paras on toistaiseksi maakuntamalli. Perustuslakiovaliokunnan mielestä myös. Jos toimivaa mallia haetaan kannattaisi konsultoida Ruotsia,

Reino Jalas

“Vihreillä on ollut kaksi mahdollista tapaa lähestyä itse uudistusta. Toinen
perustui miljoonapiireihin ja toinen terveyspiireihin (maakuntamalli).”

Siis ‘terveyspiiri”, taas yksi uusi määrite lisää. Tuosta 2010 kirjauksestanne terveyspiiriä ei sanana löydy. Sen sijaan tällainen ehdotelma löytyy:

    “Vihreästä näkökulmasta valtakunnallinen terveysrahasto (ns. Kela-malli) on liian suuri: paikalliselle tai alueelliselle soveltamiselle ei jää tarpeeksi mahdollisuuksia. Lisäksi demokraattinen ohjaus jäisi kovin etäiseksi ja ohueksi.
    Yksi vaihtoehto on ns. ”miljoonapiirien” muodostaminen, jolloin maahan syntyisi viisi hyvinvointipiiriä. Tämä malli loisi selkeän rakenteen sekä tehokkuutta ja yhdenvertaisuutta. “

Minun silmääni tuo ehdottamanne “viiden hyvinvointipiirin” malli muistuttaa kovasti viime keväänä sovittua 5 jättimäisen SOTE-alueen mallia. Joka malli eilisen perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen on enää lahtarin kirveeniskua vailla.

Toinen Vihreiden ehdottama malli on tämä:

    Vertailuksi nykyinen terveydenhuollon 2-tasoinen malli. Tässä rahoittajana toimivat Kunnat, Valtio ja Kela. Varsinaisen sairaanhoidon hoitavat Kuntataso + Sairaanhoitopiirien taso.
    Vihreiden ehdottama uusi 3-tasoinen malli. Tässä rahoittajana toimivat Kunnat, Valtio ja Kela. Varsinaisen sairaanhoidon hoitaa Maakuntataso +Kuntataso +Erityisvastuualuaiden taso.

Joten lisää hallintotasoja ehdotetaan tässäkin mallissa. Kuitenkin tämä jälkimmäinen "ERVA"-malli oli ainakin jollakin lailla suomalaisten SOTE-kaavailujen perusvaihtoehtona pitkään. Ennen kuin Kataisen hallitus runttasi sen, ja alkoi rakennella omia SOTE-mallejansa. Joillla malleilla oli Kataisen älykkään logiikan mukaan tarkoitus pakottaa kuntia pakkoliitoksiin.

___
“On täysin pöhköä takertua mallien nimiin,
olennaista on katsoa noita sisältöjä.”

Samaa mieltä. Siksi koetinkin katsoa nimenomaan ehdotustenne sisältöä. Tosin vaihtelevat "terveyspiiri”, ”miljoonapiiri”, “hyvinvointipiiri”, “sairaanhoitopiiri” jne. nimityksenne eivät ole lainkaan omiaan tuomaan helpotusta asioiden hahmottamiseen.

Mutta nimittelyllä, asioiden uusilla, fiksuilla poliittisilla nimeämisillä kunkin puolueen tarpeisiin. Sillä kikalla tämä SOTE-asia ei tosiaan mene yhtään eteenpäin.

___
Oikeasti asioita pitäisi katsella ja uudistaa aivan nykyisen sairaanhoidon käytäntöjä katsellen, että mikä siellä pitää korjata.

Ihan alkajaisiksi voisi vaikka katsoa että millainen tämä nykyjärjestelmän heikkoudeksi mainittu asia, potilaan pompottelu luukulta toiselle“, asian jonka uusi SOTE:n kuulemma tuota pikaa korjaa.

    Mutta mitä tällainen pompottelun väittämä käytännössä oikein tarkoittaa?

  • Voitaisiinko malliksi ja jatkokeskustelun pohjaksi kaivaa koko maasta esille 20 kpl tällaisia löydettyjä pompottelun tapauksia. Mikäli sellaisia oikeasti jostakin löytyy.
  • Sen jälkeen pohditaan että mikä on nopeasti toteutettavissa oleva, pienin toimenpide jolla nämä kyseiset pompottelut saadaan loppumaan.
  • Tarvitaanko oikeasti koko nykyinen, kohtalaisesti toimivan terveyskekusten ja sairaanhoitopiirien romuttaminen.
  • Ja sen tilalle rakennettava, 21 Miljardin euron arvoinen hallinnollinen SOTE-järjestelmä. Ennen kuin kyseinen pompottelu Suomen terveydenhuollossa saadaan loppumaan.

Tuollaisten ilmeisten ja selkeiden ongelmien pragmaattisella ja kevyin hallinnollisin menetelmin poistamisella, sillä voidaan oikeasti ja nopeasti alentaa suomalaisia sairaanhoidon kustannuksia.

Oikeastihan keskeinen ongelma on toisaalla, kuin pompottelussa. Kyse on esim. siitä että 83-vuotias vanhus tai äiti joutuu jonottamaan kuumeisten lastensa kanssa terveskeskuksessa 2..4 tuntia. Vanhusten määrä senkuin kasvaa. Mitä suomalaisia toimenpiteitä tällaisten asioiden korjaamiseksi voidaan tehdä nopeasti?

Koko meneillään oleva SOTE-hölinä ei tuo edes alustavaakaan vastausta mihinkään tällaisiin asioihin. Puhutaan ylätasolla jonkin “pompottelun lopettamisesta”. Ja sen pompottelun lopettamiseen tarvitaan järkyttävät, 5..10 vuotta kehiteltävät hallintohimmelit.

Oikeasti, kuntatasolla kukaan ei halua “pompotella” potilaita millään lailla. Terveyskeskuksesta lääkäri ohjaa nyt jo potilaat nopeasti lähetteellä keskussairaalaan tai myös sosiaalitoimistoon.

Terveuskeskuksen lääkäri ei pompottele, eikä edes ajattele kustannuksiakaan. Hän laittaa oikopäätä potilaansa tarvittaviin jatkotutkimuksiin ja hoitoihin.

Jos pompottelua oikeasti löytyy, niin sitä voidaan vähentää saman tyyppisillä asioilla kuin vaikka koulukiusaamista tai syrjintää. Pompottelun kieltävä lakikin voidaan tarvittaessa kirjoittaa.

Ei ihmisiä nytkään tässä pompotella. Mutta se että keskussairaalassa resurssit ja hoitopaikat eivät riitä. Tai sosiaalitoimistolla ei ole osoittaa kotikäynteihin ja vanhusten kotihoitoon resursseja.

Kumpaankaan näistä asioista ei ole tulossa latinkaan kohennusta SOTE-sopan keittäjien puolelta.
Sen sijaan politiikan ylätasolla porisevalle SOTE-hölinälle keksitään vuosi vuoden perään vaan uusia nimiä ja uusia kivoja laatikkomalleja.

Toimituksen poiminnat