*

Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Maksuton koulutus Suomen etu

Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) esittämä ja hallituspuolueiden kannattama esitys EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua. Esitys on kova takaisku kansantaloudelle, korkeakoulukentällemme ja koulutusmaineellemme.

Jokainen voi tarkistaa verohallinnon verolaskurilla, että kansainvälisen opiskelijan jäädessä valmistuttuaan esimerkiksi Jyväskylään koulutustaan vastaaviin töihin hän maksaa täydellisesti koulutuksensa kustannukset veroina takaisin valtiolle 3–4 vuodessa (AMK) tai 5–6 vuodessa (yliopisto). Iso joukko kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita suorittaa Suomessa vain maisterivaiheen opinnot, jolloin koulutuksen kustannukset maksetaan huomattavasti nopeammin veroina pois. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) ja Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 70% kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on Suomessa vielä vuosi valmistumisena jälkeen. Töissä heitä on noin 50%.

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat käyttävät täällä ollessaan elinkustannuksiin 500–700 euroa kuukaudessa. Suomessa on lähes 20 000 kansainvälistä opiskelijaa, jotka kuluttavat eri laskelmien mukaan 150–200 miljoonaa euroa ulkomaista rahaa paikalliseen elinkeinoelämään.

Lukukausimaksujen tuotot menevät pääasiassa apurahajärjestelmän pyörittämiseen ja niiden käytännön merkitys Suomen 3,5 miljardin euron korkeakoulujärjestelmän kokonaisbudjetissa on mitätön.

Pohjoismaisten kokemusten mukaan lukukausimaksut vähentävät kansainvälisten opiskelijoiden määrää. Tämä myönnetään hallituksen esityksessäkin. Ruotsissa kansainvälisten opiskelijoiden määrä romahti 80% lukukausimaksujen myötä. Samoin kävisi Suomessa.

Hallituksen esityksen mukainen vähintään 4 000 euron lukukausimaksu yhdistettynä Suomen hintatasoon, ilmasto-oloihin sekä pieneen ja vaikeaan kieleen karkottaa kansainväliset tutkinto-opiskelijat, joita on korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukaisesti houkuteltu Suomeen jo pitkään.

Lukukausimaksut eriarvoistavat ihmisiä kansallisuuden ja varallisuuden perusteella. Ne eriarvoistavat myös korkeakouluja sekä eri koulutusaloja. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoululla ja Jyväskylän yliopistolla ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia houkutella maksavia opiskelijoita kuin pääkaupunkiseudun korkeakouluilla eivätkä korkeakoulut pysty itse päättämään alarakenteestaan.

Toisin kuin usein annetaan ymmärtää, maksuton koulutus ei ole este järkevälle ja kannatettavalle koulutusviennille ja koulutusjärjestelmämme markkinoinnille. Hyvä esimerkki on Jyväskylän yliopiston järjestämä kasvatustieteen maisterikoulutus Abu Dhabissa.

Touko Aalto

Vihreiden varapuheenjohtaja

Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen

kaupunginvaltuutettu

Jyväskylä

 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 19.11.2014

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Ongelmana on ollut työllistyminen koulutuksen jälkeen. Olen ymmärtänyt, että huomattava osa haluaisi jäädä töihin Suomeen, mutta työpaikan löytäminen nuorelle on tänä päivänä erittäin haastavaa.

Se että koulutetaan, mutta työmarkkinat eivät aukea on kansantaloudellinen katastrofi sekä suomalaisille että muualta tuleville opiskelijoille.

Itse rajoittaisin lukukausimaksuilla EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden invaasiota.

Mielikuvissa on kiinalainen, joka kouluttautuu täällä ilmaiseksi mennääkseen USA:n työmarkkinoille. Ei ole suomalaisten etu millään laskutavalla.

Mikael Kerokoski

Ja jos ei työllisty pariin vuoteen niin ei tienaa rahoja koskaan takaisin. Itäsuomessa maahanmuuttajien työttömyys on kantaväestöön verrattuna kolminkertainen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Kansainvälisen opiskelijan jäädessä valmistuttuaan esimerkiksi Jyväskylään koulutustaan vastaaviin töihin hän maksaa täydellisesti koulutuksensa kustannukset veroina takaisin valtiolle 3–4 vuodessa (AMK) tai 5–6 vuodessa (yliopisto)"

Kuinka suuri osa näistä kansainvälisistä opiskelijoista todellisuudessa jää Suomeen ja työllistyy koulutustaan vastaaviin töihin? Jos vuoden päästä töissä on vain puolet, suhdeluku on huono. Sinällään, vuosi on tässä tapauksessa niin lyhyt seuranta-aika, että sen pohjalta ei voida tehdä hyvin perusteltuja johtopäätöksiä.

Ja toisaalta, jos sen opiskelupaikan käyttäisi suomalainen, eikö hän työllistyisi ja maksaisi koulutustaan takaisin valtiolle veroina?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Jokainen voi tarkistaa verohallinnon verolaskurilla, että kansainvälisen opiskelijan jäädessä valmistuttuaan esimerkiksi Jyväskylään koulutustaan vastaaviin töihin hän maksaa täydellisesti koulutuksensa kustannukset veroina takaisin valtiolle"

Niin, jos he jäävät Suomeen. Kuitenkin jopa 31% valmistuneista ulkomaalaisopiskelijoista muuttaa vuoden sisällä pois Suomesta: http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julk...

On harhaanjohtavaa väittää, että maksuton opiskelu olisi kansantaloudelle hyödyllistä, sillä meillä ei ole tietoa siitä miten maksullisuus vaikuttaisi maahanjäämiseen. Jos maksullisuus karsii lähinnä sellaisia opiskelijoita, joilla ei ole aikomusta jäädä Suomeen, on opiskelun maksullisuus kansantaloudelle hyödyllinen. Ruotsissa opiskelijamäärät ovat tiettävästi kasvaneet alkuromahduksen seurauksena.

Toiseksi kun Suomi houkuttelee työikäistä ulkomaalaisväestöä, on heidän työpanoksensa pois heidän kotimaansa tuottavuudesta. Kyseessä on siis periaatteessa nollasummapeli, eli vaikka Suomi hyötyisikin, lähtömaat häviävät yhtä paljon.

Kolmanneksi ilmainen koulutus laskee koulutuksen tasoa. Ilmaispalvelut ovat laadultaan heikkoja, sillä opiskelijoiden on vaikea kilpailuttaa kouluja. Ilmaispalveluille on aina kysyntää huolimatta heikosta palvelutasosta, ja opiskelijamääriä joudutaan rajoittamaan pääsykokein, mikä johtaa siihen etteivät kaikki pääse opiskelemaan haluamaansa alaa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Maksuton opiskelu Suomessa on ihmisoikeus ja sen on oltava kaikkien maailman nuorten saatavissa. Nämä opiskelijat eivät melkeen maksa yhtään mitään. Valtaosa heistä lähtee muille maille vieraille valmistuttuaan, mutta he ovat korvaamattoman arvokkaita tiedottajia sekä yleensä Suomesta että sen ilmaisista opiskelumahdollisuuksista. Eihän tällaista huippukivaa ole monessakaan maassa enää, mutta Suomi erottuu edukseen.

Toimituksen poiminnat