Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Työn tuottavuus ei lisäänny työpäivää pidentämällä

Kokoomus jatkaa vanhalla tutulla linjalla: annetaan niille, joilla on jo paljon. Tässä tapauksessa työtä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen esitti aikaisemmin tänään kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hyvinkäällä, että työaikaa voidaan maltillisesti pidentää. Satonen ilmeisesti olettaa, että ihminen on kone, jonka voi säätää napista painamalla tekemään enemmän työtä ilman, että työn tuottavuus laskee.

Satosen esitys on nurinkurinen tilanteessa, jossa meillä on yli 330 000 suomalaista työttömänä. Kysyn Arto Satoselta ja kokoomuksen johdolta: eikö työtä pitäisi jakaa enemmän sen sijaan, että keskitetään sitä niille, jotka joko tekevät uupumukseen asti töitä tai pystyvät tekemään nykyiset työtehtävät huomattavasti määrättyä työaikaa nopeammin? Työn tuottavuus laskee, kun ihminen joutuu tekemään liian vähän tai paljon töitä suhteessa työhön varattuun aikaan.

Otetaan kaksi kärjistettyä esimerkkiä.

Sari Sairaanhoitajan raskasta ja hektistä työtaakkaa pidentämällä lisätään vain työuupumusta ja sairauspoissaoloja, ei työn tuottavuutta. Inhimillisten virheiden määrä kasvaa työn rasittavuuden myötä ja työstä palautuminen vie yhä enemmän aikaa. Kun samalla aikaa jää yhä vähemmän kodin ja muun henkilökohtaisen elämän hoitamiseen harrastuksista puhumattakaan, rypäle muuttuu äkkiä rusinaksi ja ihmisen kokonaistyöuran pituus lyhenee. Jos Sarin työmäärän helpottamiseksi palkataan Sami Sairaanhoitaja tekemään vaikka puolikasta työviikkoa, Sarille osoitetut työtehtävät pystytään tekemään asiakkaita paremmin ja yksilöllisemmin huomioiden ilman ylitöitä ja tulenpalavaa kiirettä. Työn jakaminen lisää laadullisen tekijöiden ohella myös kokonaistyöllisyyttä, joka tarkoittaa yhteiskunnalle verotuloja ja kokonaiskysynnän lisääntymistä.  

Timo Toimistotyöntekijä tekee päivän työt neljässä tunnissa, käyttää työmatkoihin tunnin ja miettii lopun kahdeksan tunnin työpäivästä, mitähän tässä tekisi. Jos Timon työaikaa pidennetään, päivän työt tehdään edelleen neljässä tunnissa. Työaika vain jakaantuu pidemmälle ajalle. Näin ollen työpäivän pidentäminen ei lisää työn tuottavuutta, päinvastoin. Mutta jos Timo työntekijä voisi tehdä kahdeksalle tunnille suunnitellut työt kotona, hänen ei tarvitsisi käyttää tuntia joka päivä työmatkoihin ja työtehtävät voisi tehdä nopeammin, sillä palkintona olisi lisääntynyt vapaa-aika. Lisääntynyt vapaa-aika tarkoittaa enemmän aikaa itselle ja mahdolliselle perheelle. Se puolestaan näkyy suoraan luovuudessa, onnellisuudessa ja koko oman lähipiirin hyvinvoinnin lisääntymisenä. On hassua yhä ajatella, että työn tehokkuus ja tuottavuus kasvaisivat työaikaa pidentämällä.

Satosen mukaan palkkoja ei voida alentaa, koska monissa kodeissa ollaan jo nyt tiukilla ja kotimainen ostovoima turvaa palvelualojen työpaikat. Tästä olen Satosen kanssa täysin samaa mieltä, mutta Satonen ei työajan pidentämisestä puhuessaan maininnut, onko hänen ajatuksissaan tarkoitus myös lisätä työntekijöiden palkkoja vastaamaan lisääntynyttä työaikaa. Jos ei, kyseessä on palkanalennus, jota Satonen puheessaan vastusti.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Tosiasiahan on, että suomalainen työ on liian kallista. Oikein mitään ei enää kannata täällä tehdä.

Olen kyllä sitä mieltä, että työaika Suomessa on melkolailla pieni. En oikein sitäkään ymmärrä, että pieni työajan lisäys nyt niin mahdoton asia olisi.

Parempi joka tapauksessa niin kuin palkkojen alennus.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Jos palkat eivät nouse työajan noustessa, kyseessä on palkkojen alennus. Kyllä Suomessa kannattaa työtä tehdä vaikka suomalainen työelämä onkin murroksessa. Lakisääteinen työaika on jo 40 h/vko, joten ei oikein aukea, mitä Satonen oikein haluaa ja minkä verran hän haluaa työaikaa pidentää. Lisäksi hänen logiikkansa mukaan työajan pidentäminen lisää työn tuottavuutta, joka ei pidä paikkaansa.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Onhan se noinkin, vaan olisiko esimerkiksi tunnin pitemmällä viikkotyöajalla ihmiselle oikeastaan mitään merkitystä?

Työssäoloaikahan loppujen lopuksi on hyvin pieni!

Taitaa olla niinkin, että monella ihmisellä on liikaakin tuota vapaa-aikaa!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #4

On sillä merkitystä. Silloin joutuu istumaan työpisteessä internetissä kauemmin odottamassa, että kellokortn voi leimata.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala Vastaus kommenttiin #5

Tuonkaltaiselle työntekijälle se olisi aivan oikein!

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #4

Kyllä on. Ja Suomessa on jo nyt 40h/vko, lyhemmät viikkotyötunnit ovat erikseen sovittuja. Työttömillä on liikaa vapaa-aika, johon työntekeminen auttaa.

Käyttäjän tahvoo2 kuva
Tahvo Oksanen Vastaus kommenttiin #4

En oikeastaan koskaan ole mieltänyt että kenelläkään työssäkäyvällä olisi liikaa vapaa-aikaa. ei ainakaan siinämäärin että sen mielellään vaihtaisi työajaksi. Minä teen kahdeksan tunnin työpäivää, keskellä ruokatunti joka pidentää työpäivää puolella tunnilla. herään siis kuudelta, vaikka en haluaisi, hyppään 6.40 mopon selkään jolla ajelen töihin, olen työpaikallani kahdeksan ja puoli tuntia ja ajelen kotiin vielä 20 minuuttia. Olen siis luovuttanut 9h ja 10 minuuttia omasta ajastani muiden ihmisten asioiden tekemiseen. tämän lisäksi nukun kahdeksan tunnin yöunet että kykenen edes heräämään kuudelta ja toimimaan työni vaatimalla tarkkuudella. Olisi kiva että saisin suurimman osan elämästäni tehdä minua kiinnostavia ja inspiroivia asioita. Ihmisen aika kuitenkin maanpäällä on korvaamaton ja ainutkertainen.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/1...

"– Usein kuultu väite, että Suomessa tehtäisiin lyhyttä työaikaa, ei pidä paikkansa, keskusjärjestö STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Juri Aaltonen sanoo.

– Jos lasketaan todellista tehtyä työaikaa, Suomessa ei missään nimessä tehdä lyhyttä työpäivää. "

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tosiaan paljon parempi vaihtoehto olisi pyrkiä jakamaan työtä, niin että yksittäinen työntekijä tekisi keskimäärin lyhempää työaikaa, mutta työllisten määrä olisi suurempi. Työnantajat saavat saman työpanoksen samalla hinnalla, mutta laajemman työelämään osallistumisen ja pienemmän työmarkkinoilta syrjäytymisen takia yhteiskunnan kustannukset laskevat.

Ruotsissa tämä on toiminut erittäin hyvin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Meinaatko, että yksittäinen työntekijä tekisi lyhyempää työaikaa ja työnantaja maksaa täyden palkan. Sen lisäksi ottaisi toisen tekemään lopun työajasta ja maksaisi hänellekkin täyden palkan ja molempien työnantajamaksut ?

Ei onnistu edes Ruotsissa ellei toisen palkka ja kustannukset ole valtion verovaroin tukemaa.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Tilanne A) Tarvitaan lisää työvoimaa, sillä tekevät kädet eivät riitä.

Tilanne B) Luodaan työntekijälle kannustin ja motivaation lisääjä antamalla hänelle mahdollisuus päättää, missä ja milloin hän tekee määrätyt työtehtävät. Työantaja voi päättää sitten, haluaako hän lisää työntekijöitä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #16

Tähän on helppo vastata. A )Työttömiä on lähes 400 000. Nuorisotyöttömyys yli 30 %. Tekevistä käsistä ei ole puutetta. Vuoteen 2020 prosessiteollisuudesta häviää autoamaation johdosta 45 000 työpaikkaa. Robotit toimvat 24/7.

B) Työnantaja on tähänkin päivään menessä päättänyt tarvitseekö hän lisää työvoimaa. Ei ole tarvinnut (kohta A).

Työntekijä ei päätä missä ja milloin hän työnsä tekee. Työnantajalla on lakisääteinen direktio-oikeus.

Kaikesta päätellen blogistilla ei ole kokemusta tehdas-, tuotanto- ja prosessityöstä.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #20

Pointti oli juuri se, että tekevistä käsistä ei ole puutetta, paitsi työpaikoilla.

Työnantaja päättää tietenkin tarvitseeko hän lisää työntekijöitä vai ei. Jos yrityksen kannattavuus paranee, sillä että siirrytään uudenlaiseen ajatusmalliin työntekijöiden tuottavuuden ja motivaation lisäämisessä, työnantajalla on mitä luultavammin taloudellisesti mahdollisuus palkata lisää työntekijöitä.

Monilla työpaikoilla olisi järkevää kokeilla sitä, että työntekijälle annetaan manhdollisuus valita, missä ja milloin hän tekee työnsä.

Tehdas-, tuotanto- ja prosessityössä on kyse enemmän työnjakamisesta yhä useammalle eli lisää tekeviä käsijä työpaikalle. Suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä voi hyödyntää enemmän ihmisen vapauden lisäämisen kautta syntyvää arvonlisäystä.

En arvioi sokkona sinun työkokemustasi.

Lauri Aro

Eiköhän tuossa liksa pienenisi vastaavasti. Itse jäin osittaiselle hoitovapaalle syksyllä 2003. Veroprosentin pieneneminen, työpaikkalounaan vaihto eväisiin, päivähoitomaksun pieneneminen ja osittainen hoitoraha aiheuttivat sen, että vaikka bruttotuloni alenivat 20 %, nettotuloissa olin vain nelisenkymmentä euroa köyhempi. Lisäksi lapsemme menivät myöhemmin päiväkotiin ja pääsivät aikaisemmin, moiselle ei rahallista arvoa voi mitata.

Kuuden tunnin päiväni näkyi työpaikallani ei mitenkään.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Työajan jakaminen on hieno ajatus jos aloitetaan presidentistä ja eduskunnasta.
Kun tämä on onnistunut niin voidaan jatkaa yleisemminkin.
Julkisella sektorilla ei tarvitse jakaa enempää sillä se on jo tarpeeksi suuri työllistäjä.

Toisaalta työssä olo säästää rahaa sillä vapaa-aika se vasta maksaa kun aina on viihdyttävä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kannatan töiden jakamista suuremmalle osallistujamäärälle ja vaikka vähän pienemmillä palkoilla. Hieman huumoria ja tuumattavaa:

Esim. blogisti tekee normaalin ansiotyönsä lisäksi mm. seuraavia palkkiopohjaisia luottamustöitä, jotta pystyisi elättämään itsensä:
"Puolueen varapuheenjohtaja. Jyväskylän kaupunginvaltuutettu. Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen. Kansanedustajan avustaja." Millä ihmeellä siinä enää ehtii tehdä tavallista työtä klo 8-17?

Tunnustan olleeni taloyhtiön hallituksen pj. 6 vuotta (ilman palkkiota) ja 10-11 -vuotiaiden lätkäjoukkuen johtaja ja apuvalmentaja (ilman palkkiota). Sekin oli raskasta työpäivien jälkeen, kun omia harrastuksiakin kaipasi. :D

Joillakin on 10-20 vastaavaa hommaa ja osa ei edes ehdi kaikkiin kokouksiin (vrt. KM Urpilainen: Fortum ja Neste), joten noistakin teoriassa riittäisi jakamalla aidosti työttömälle lisää leivänjatketta, jolla on vain MOL tai KELA. :D

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Olen joutunut jättämään esim. lautakunnat pois. Nämä hommat tukevat toisiaan ja töitä tehdään tiiminä. Vapaa-aikaa ei liiemmin ole. Kiitos huolenpidosta :)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #17

Mainota. Suomessa voi siis tulla toimeen pelkillä poliittisilla luottamustoimilla ja avustajan palkkiolla. Joku sanoisi kateellisena tai lkeästi: 'poliittisilla töillä'.

Ihmettelenkin joskus, miksi sitten poliitikot (Sinä tietenkin pois luettuna) usein haalivat itselleen enemmän tehtäviä kuin ehtivät/ osaavat hoitaa samalla, kun he puheissaan ovat huolissaan työn riittävyydestä rahvaalle tai sen liiasta kuormittavuudesta, tai että ei ehditä tehdä työtä "kunnolla"?
:D

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #21

Kansanedustajan avustajan työ on palkkatyö siinä, missä muutkin ammatit. Sillä voi tulla toimeen. Puolueen varapuheenjohtajuudesta en saa palkkaa ja kerran kuukaudessa olevilla maakuntahallituksen ja kaupunginvaltuuston palkkioilla ei ainakaan Keski-Suomessa ja Jyväskylässä pitkälle pötkitä.

Kansanedustajan avustajan tehtävä on poliittinen työ. Ei se ole ilkeästi sanottu. Suomessa voi tulla toimeen myös siivojan, puhelinmyyjään, asiakaspalvelijan ammateilla (kaikkia tehneenä), työ kuin työ.

Tuossa olen aivan samaa mieltä. Ei pidä ottaa määräänsä enempää tehtäviä. Monia kansanedustajia kiinnostavat hallintoneuvostopaikat, sillä niistä kyllä maksetaan aivan tolkuttoman paljon.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Satosen ehdotuksessa entisen määrän työtä tekisi pienempi porukka osittain ilmaiseksi. Palkallisen työn osuus alenisi seitsemän prosenttia. Seitsemän prosentin pudotus kokonaiskysynnässä tuskin ilahduttaisi kauppiasta. Ei ihme ettei elinkeinoelämä jaksa innostua kokoomuksen populistisesta avauksesta.

Anne Lindell

Pohjimmiltaan on kyse niitten älyttömien "Pekkaspäivien" poistoista, eli palattaisiin siihen entiseen 40 tunnin työviikkoon niin kuin tapana muuallakin maailmassa.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Suomessa on 40h/vko työviikko. Lyhemmät työajat ovat erikseen sovittuja.

Pasi Harjamäki

Suomessa on on 37,5h työviikko. Niillä aloilla, joilla työviikko on 40h, työaika on lyhennetty näillä "älyttömillä pekkaspäivillä". Eli, jos pekkaspäivät poistetaan, täytyy muilla aloilla työviikon pituutta vastaavasti lisätä, jotta kaikki olisivat samalla viivalla.

Sinänsä tämä ajatus työajanpidennyksestä on taas näitä kokoomuslaisten aivopieruja, joita pääsee tasaisin väliajoin.

Käyttäjän pvehvila kuva
Pekko Vehviläinen

Hain vähän taustatietoja, luovassa työssä ja palvelualoilla työajan pidentämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tutkimustulosten valossa olisimme jälkiteollisessa yhteiskunnassa tuottavimmillamme 20-30 tunnin viikkotyöajoilla.

https://www.linkedin.com/today/post/article/201408...

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Minun mielestäni tästä tuskin kannattaa antaa enemmän ilmatilan hallintaa kokoomukselle, kuin mitä tiedotusvälineet jo valmiiksi antavat.

Tyydyn toteamaan, että jos jonkun syvin tahto on saada tehdä pidempään töitä ilman lisää liksaa, hänen ehdottomasti kannattaa piirtää lappuun kykypuolueen edustajan numero.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Koska vihreät ovat tehneet oikeita töitä?

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Olen ollut töissä kaupassa, kaupungin teknisellä virastolla, siivoojana, asiakaspalvelijana, roudarina, auton kuljettajana sekä puhelinmyyjänä. Lisäksi autan paljon appiukkoa paljon maatilan töissä ja ystäviä muuttohommissa. Jokainen puhukoon omasta puolestaan, mutta olipa harvinaisen älyvapaa kommentti.

Jukka Heinänen

Jos se appiukko on yrittäjä, niin aika huonosti sopii talkootyöt. Vai maksaako se sulle Hautalana?

Käyttäjän SakariKestinen kuva
Sakari Kestinen

Skenaario A) voi hyvinkin olla realistinen, mutta B):hen en oikein usko.

Jos työnantaja kuulee, että Timo Toimistotyöntekijä tekee viikon työt 20 tunnissa, looginen seuraus on jompikumpi seuraavista:
- Timosta tehdään osa-aikainen (ja palkka laskee)
- Kimmo Konttorirotta saa fudut ja Timo tekee jatkossa myös Kimmon duunia

Anteeksi kyynisyyteni.

Sen sijaan Spede Spesialistin työssä se B):n mukainen malli voi hyvinkin käydä päinsä, jossa Spede miettii käytännössä koko valveillaoloaikansa, miten voisi kehittää esimerkiksi Spedelinkoa paremmaksi tuotteeksi. Heureka-hetki ei katso aikaa eikä paikkaa, eikä tällaisessa työssä kellokortista ole minkäänlaista hyöyä. Jos Speden luova hetki tapahtuu klo 23-02 välisenä aikana, niin työnantajan insentiivi on maksaa flättiä kuukausipalkkaa ja antaa työntekijän mennä ja tulla miten huvittaa.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Olisiko tuottavuutta edes joskus syytä tarkastella yhteiskuntakokonaisuuden kannalta? Se, että sitä "parannetaan" lyhyellä tähtäimellä irtisanomisin laknaalennuksin ja orjtyöjärjestelyin, ei tule toimimaan funktionaalisella tavalla yhteiskunnan kokonaisedun kannalta millään vähänkään pitemmällä aikajänteellä.

Kaikille puolueille suuri kiitos kriittisen tilan kärjistämisestä kaikilla osa-alueilla ja kokoomukselle erityiskiitos. Tämä juna ajaa seinään ja mitä nopeammin, sen parempi.

Reijo Siipola

Outo väite on, ettei tyajan pidentäminen lisäisi työn tuottavuutta. Väite on ristiriidassa matematiikan kanssa, ja myös käytännön kokemus osoittaa, että ellei jotain urakkaa saada valmiiksi 7 tunnissa, jäädään ylitöihin. Ylitöihin jääminen perustuu uskomukseen, että työn määrä on tietyssä suhteessa työajan määrään. Politiikolta ei toki voi vaatia kokemustietoa työnteosta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kiistääkö joku ettei tuotannon kannattavuus parane, jos työ teetetään ilmaiseksi? Ehdotuksessa on kysymys siitä, että pienemmällä väellä teetetään pidempään töitä ja pidennetyltä työajalta ei makseta korvausta. Se taas tarkoittaa työn tuottavuuden laskua ja kokonaiskysynnän pienemistä markkinoilla ~7%. Luulisi kokoomuksella olevan muutakin tekemistä kuin pohtia miten lamaa saisi syvennettyä entisestään.

Käyttäjän sampovuori kuva
Sampo Vuori

Ja jos ihmiset jättäisivät yöunet nukkumatta ja tekisivät toisen vuoron yöllä niin tuottavuus lisääntyisi entisestään. Tämähän on matematiikan kanssa linjassa. Sillä vain ei ole mitään tekemistä reaalimaailman lainalaisuuksien kanssa.

Asiantuntijatyössä kun sitä urakkaa "joudutetaan" tekemällä ylitöitä, seurauksena on enemmän virheitä ja uupuneita, tehottomia työntekijöitä, molempia paikataan sitten parhaimmillaan viikkoja tai kuukausia jälkeenpäin.

Käyttäjän tahvoo2 kuva
Tahvo Oksanen

Näin niinkuin muutamilla tehtailla duunia tehneenä voin todeta, että kokoonpano ja "palikka-apinan" hommat on aika tympäännyttäviä ja ihmisiä varmaan kiinnostaisi tehdä muutakin elämässään. Ehdottaisin kolmivuorotyön muuttamista nelivuoro työksi. työnantajan palkkakustannusten ei tarvitsisi muuttua, yksi työtön saisi joka vuoroon duunia ja mikäli kahdeksan tunnin hommia ei keretä kuudessa tunnissa hoitamaan niin varmaankin tarvii palkata taas lisää väkeä? tyytyisin ilolla pienenmpään päiväpalkkaan vähäisempää työaikaa vastaan.
Ja silloin työt myöskin optimoituisivat: olen tullut siihen tulokseen, että hyödyttömimmät työtunnit ovat klo 7-8 ja 15-16. silloin on joko liian myöhäistä aloittaa uutta projektia tai liian aikaista tehdä mitään.

Toimituksen poiminnat