Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Ulos kysyntä- ja investointilamasta

Euroalueen suuri ongelma on se, että politiikka, jolla on pyritty tasapainottamaan euromaiden taloudet ja luomaan euroalueelle vakautta, on tosiasiassa lisännyt työttömyyttä, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Euromaiden alijäämien poistaminen keinolla millä hyvänsä on kuin heittäisi ämpärin vettä kytevän nuotion päälle samalla ihmetellen, miksi tuli ei enää lämmitä. Jos kysyntä sammutetaan pois taloudesta, työttömyys lisääntyy, palkansaajien ostovoima hupenee ja yritysten mahdollisuus investoida heikkenee.

Tiukka talouskuripolitiikka estää valtioiden harjoittaman elvyttävän finanssipolitiikan. Tästä hyvänä esimerkkinä oli Suomen hallituksen päätös sopeuttaa menoja orastavan talouskasvun vuonna 2015 hieman päälle 1,5 miljardilla eurolla jo sovitun 1,8 miljardin euron menosopeutuksen päälle. Jyrkkää menosopeutusta tasataan 600 miljoonan euron kasvupaketilla vuosien 2014-2015 aikana. Raha tähän otetaan myymällä valtion omaisuutta 1,9 miljardilla eurolla. Loput myyntituotot eli 1,3 miljardia käytetään kaiken järjen vastaisesti valtion lainan lyhentämiseen aikana, jolloin raha on halpaa ja talous huutaa investointeja.  Kun talous ei kasva, valtion tulot vain pienentyvät ja näin ollen jäädään vain kauemmaksi valtion velkasuhteen taittamisessa ja talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa.

Tämän vuoksi olemme pian uuden menosopeutuksen tiellä ja valtion luottoluokitustasokin on vaarassa, kun talous ei kasva ja työttömyys vain lisääntyy. Tästä tuorein osoitus oli luottoluokitusyhtiön Standard & Poor´s päätös laskea Suomen pitkäaikaisten valtiolainojen luottoluokitusnäkymä negatiiviseksi, vaikka luottoluokitustaso pysyikin vielä parhaassa kolmen A:n tasossa. Syy heikentyneeseen arvioon on hitaassa kasvussa ja heikoissa kasvunäkymissä, jota hallituksen kehyspäätöksen liian suuret ja etupainotteiset menosopeutuspäätökset vain pahentavat.

Suomi ei ole ongelman kanssa yksin. Päinvastoin. Liian kireä talouspolitiikka on kaikkien euromaiden ongelmana. Etenkin kriisimaiden kyky nousta jaloilleen on hankalaa liian suuren korkotason vuoksi. Kriisimaiden ohjenuoraksi on annettu pyrkimys positiiviseen maksutaseeseen, jolloin menot ylittävillä tuloilla voidaan maksaa velkojen korkoja. Tiukalla hevoskuurilla menot saadaan kyllä alas, mutta on vaikea nähdä, miten tämä auttaisi valtion tulojen lisääntymistä.

Koska kaikki euromaat painivat saman ongelman kanssa ja euromaiden rahapolitiikasta vastaa Euroopan keskuspankki (EKP), katseet kohdistuvat sen toimintaan.

EKP:n tehtävänä on pitää inflaatio keskipitkällä aikavälillä vähän alle kahdessa prosentissa. Olisi vähintäänkin syytä pohtia, pitäisikö EKP:n mandaattia laajentaa inflaatiopolitiikasta myös selvemmin työllisyyden edistämiseen jäsenmaiden finanssipolitiikan tukemisen kautta. Muun muassa Sixten Korkman viittaa kirjoituksessaan (HS, 2.4.2014) Yhdysvaltojen keskuspankin harjoittamaan elvyttävään rahapolitiikkaan yhtenä keinona estää liian kireästä talouspolitiikasta koituvat uudet talousongelmat. Vastaavat puheenvuorot ovat lisääntyneet euroalueen deflaatiouhkan myötä.

Jos EKP:n mandaattia laajennettaisiin niin, että se voisi toimia jälkimarkkinoiden sijaan jäsenmaiden finanssipolitiikan rahoittajana suoran setelirahoituksen kautta, olisi jäsenvaltioiden elvyttävällä finanssipolitiikalla mahdollisuudet.

 

EKP:n mandaatin laajentaminen on osa Kohtuuden Eurooppa -vaaliohjelmaani. Käy katsomassa koko ohjelma kotisivuiltani. Seuraa keskustelua myös facebookissa ja twitterissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten talouden pitäisi koko ajan kasvaa? Kysynnälläkin on rajansa.
Onko pakko ylläpitää hazarditaloutta, joka edellyttää jatkuvaa kasvua?
Pitääkö meidän elää ja kitua jotain luottoluokitusta varten?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kohtuuhyvää settiä. Ihan tuon loppuosan logiikkaa en ymmärtänyt.

Mutta, miten mielestäsi Vihreät onnistuivat kehysriihipäätöksessään ilmaisemaan hallituksen toimivan "kaiken järjen vastaisesti"? Minusta Vasemmistoliitto onnistui siinä aika hyvin äänestämällä jaloillaan.

EKP toimii jälkimarkkinoilla siitä syystä, että tällöin saadaan ylläpidettyä edes jonkinasteinen mahdollisuus palata aikanaan markkinatalouteen. EKP ei voi rohmuta suoraan emissioista valtiolainoja tyrehdyttäen niiden luonnolliset markkinat. Jos volyymi katoaa niin kysyntä "ohuihin markkinoihin" tyrehtyy, ja koko soppa jää siten EKP:n harteille tästä ikuisuuteen.

Ei kai se ole sentään tavoitteenakin?

---

Muilta osin allekirjoitan tekstin. :)

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Kiitos. Kehyspäätös ei ollut kokonaisuudessaan kaiken järjen vastainen. Olen puolueen ek-ryhmän kanssa eri mieltä finanssipolitiikasta sekä tuosta 1,3 mrd käyttämisestä valtiovelan lyhentämiseen. Muusta en tällä kertaa puhunut. Vassareiden motiivit olivat jossain aivan muualla :)

Ja hyvä kritiikki. Nyt kun katson muotoilua, olisi voinut kirjoittaa hieman paremmin. Lähinnä siis pointti oli työkalupakin laajentamisesta nykyisestä keinovalikoimasta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Vai passittavat sinut kotimaasta pois, ettet olisi häiritsemässä paikallista leikkauspolitiikkaa? (kun olet kerran eri mieltä...) :)

Ja joo, oma muotoilunikin oli vähän hölmö, sillä eihän EKP ole toiminut pitkään aikaan millään markkinoilla.

Joku voisi tietty kokeilla EKP:n pulssia, että onko se enää hengissä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä tarkoittaa "luonnolliset markkinat"?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tässä yhteydessä sitä, että valtion velkakirjojen likvidiysaste ei kärsi. Suuret sijoittajat, kuten eläkevakuutuslaitokset haluavat ostaa useinkin nimenomaan valtioiden velkakirjoja, koska niiden säännöissä puolletaan myös vähäriskisyyttä (turvaavaa sijoittamista).

Likvidit markkinat toimivat tehokkaasti myös hinnanmuodostuksessa, jolloin niistä tulee luotettavammat. Jos kierrossa on niukalti velkakirjoja, niin niiden markkinahinta vääristyy helpommin. Tällaisille markkinoille em. suursijoittajat eivät halua eksyä, ja valtio(t) jäävät helposti ilman tunnollisia rahoittajiaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #7

Kuulostaa siltä kuin pitäisit raha lannoitteena.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Hehe, ei sentään. Käydään hakemassa tuki tälle linjalle Euroopan tasolle ja vaikutetaan sitten kotimaan investointeihin :)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Myönnän rehellisesti toivovani, että jos vihreissä on läpimenijöitä niin läpimenijän nimi (tai nimet) olisi T. Aalto ja/tai A. Vartia.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Aalto on erittäin fiksu Vihreiden edustaja, mutta rohkenen silti viedä tätä kuviota hieman pidemmälle.

1. Oletetaan, että Saksa suostuu talouskurin löystämiseen, mikä voi tapahtua oikeastaan vain EKPn kautta. Saattaa pakon edessä suostuakin, jos kaikki muut isot valtiot ovat kanssasi samoilla linjoilla. Tarve on kuitenkin akuutti, eikä täällä ole tehty ainuttakaan yksityisen sektorin kilpailukykyä helpottavaa ratkaisua. Ilman niitä jokainen elvytyspaketti lämmittää saman verran kuin housuihin pissiminen pakkasella.

2. Rahaa printtaamalla EKP saa kenties julkisen kulutuksen kasvuun, mutta yksityiselle uusi velka ei näytä kovin hyvin kelpaavan edes mitättömillä koroilla. Jos EKP päätyisi järkevämmin ostamaan velkakirjoja, niin missä suhteessa ja kenen velkakirjoja? Oijoi, miten mehevä ja lihava riita.

3. Oletetaan, että EKP saisi kulutuskysynnän kasvuun. Edelleenkään hintatekijä ei motivoi ostamaan suomalaista työtä tai tuotetta, koska kilpailukykyisempiä saa sekä talousalueen sisältä, että varsinkin itärajan takaa, ellei se raja nyt kokonaan sulkeudu.

Tästä kehäpäätelmästä ainoa polku ulos on työn sivukulujen raivokas leikkaus, eli lyhyemmät lomat ja eläketurvasta noin 40 % pois, jotta kotimainen kysyntä elpyisi.

Ihan yksinkertaisena peruskysymyksenä tämän kaiken takana voisi esittää: Miten ihmeessä yksinomaan velkaan perustuvassa järjestelmässä voi lakata velkaantumasta ja esittää siitä syntyvän talouskasvua? Eihän se ole mitenkään mahdollista, vaikka siihen kuinka lujasti uskoisi.

Esille tuomasi laskelman perusteella hallitus yrittää lirauttaa kaikkien housuihin niin vähän että kukaan ei huomaisi, mutta käynnistää samalla virtsankarkailuepidemian, minkä itsekin hieman fiksumpaan tapaan ilmaisit.

Neoliberaalin talouskoulukunnan teoria ontuu siis vain sen verran, että se ei sisällä lainkaan itseään korjaavita elementtejä. Itsetuhoelementit kylläkin, minkä jo Adam Smith toi esille, mutta liberalismissa se tulkitaan negatiiviseksi suhtautumiseksi, mikä aatesisällöstä poistuu yksinkertaisesti kieltämällä olemassaolo.

Tarjolla on siis ainoastaan kilpajuoksua pohjalle, johon on valittavissa eri pituisia reittejä. Omassa tahtotilassani on jättää nämä kisat Suomen osalta kokonaan väliin, enkä suosittele muillekaan.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Kiitos Timo oikein hyvästä ja tarpeellisesta kommentista.

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että yritysten toimintakyvyn edellytyksiä tulee kehittää, mutta olennaista on palkansaajien ostovoima ja sen kautta kokonaiskysyntä, jotta yritysten tuotteet ja palvelut ylipäätään käyvät kaupaksi. Näin ollen julkinen sektori on lähes välttämätön katalyytti yksityisen sektorin kasvulle.

Olet aivan oikeassa siinä, että suomalaisten yritysten työn ja tuotteiden kilpailukyky on ongelma, vaikka eurooppalainen kysyntä elpyy. Olennaista on saada kotimarkkinakysyntä nousuun ja edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Luin hiljattain Paul Krugmanin kirjan "Lopettakaa tämä lama nyt!", jossa on esitelty pitkälti samoja ajatuksia kuin tässä blogissakin.

Minun mielestäni hieman korkeampi inflaatio elvyttävine vaikutuksineen kelpaa monille henkilöille tässä tilanteessa teoretisoinnin tasolla, mutta käytännössä koettuna tuskin, vaikkei siis kyse olisi mistään hyperinflaatiosta. Säännöllisesti näkee nytkin valituksia ruoan ja polttoaineiden hintojen kohoamisesta, mutta vielä ratkaisevampaa monien taloudelle on inflaation kiihdyttämä asumiskustannusten kohoaminen, jos ja kun palkat eivät pysy perässä. Suurimpina kärsijöinä ovat pienituloiset vuokralla asuvat.

Sosiaaliturva jää lähes aina palkkojakin selkeämmin inflaatiosta jälkeen. Joitakin indeksikytkentöjä välillä tehdään, mutta poliittisista syistä niitä kytkentöjä usein myös revitään tai kuten eläkkeiden kohdalla, "taitetaan". Ne ovat helpompia kuin suorat leikkaukset.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Meidän "inflaatiomme" saattaa tietty johtua ihan veronkorotuksista, eikä rahamäärän kasvusta?

Hannu Töyri

Timo Isosaari kirjoittaa hyvin yleensäkin, mutta blokistin esitys oli se, että leikkausten varjopuoli on se, että kulutuskysyntä heikkenee, talous ei kasva, kuin tässä tapauksessa ainoastaan myyntiä voidaan lisätä sillä, että näin pudotetaan tuotantokustannuksia. Tuotanto kustannukset ovat ongelma siksi, että muualla tehdään halvemmalla, siis maissa joissa työntekijöiden asema on kaikkiaan heikompi kuin Suomessa ja samoin on Euroopan laita. Näissä maissa ei toteudu edes mitkään vähimmäisvaatimukset työoloista esim. lapsityövoima, orjien asemassa oleva naistyövoima jne. Tämä tie ei lisää kulutuskysyntää. On tietysti selvää, että voimme harjoittaa parempaa vero-, elinkeino- ja sosiaalipolitiikkaa Suomessa ja Euroopassa ja tästähän tässä oli kyse, mutta myös Suomen ja Euroopan/EU:n kauppapolitiikalle voitaisiin valita terveempi suunta. Olisiko kiristettävä kansainvälisiä sopimuksia ja käytettävä tullipolitiikkaa?
Miten olisi vaatimus viedä nämä halpatyövoiman käytöstä johtuvat ihmisoikeusrikkeet Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitos. Olen yrittäjänäkin pyrkinyt aina ajattelemaan asiaa kokonaisvaltaisesti ja kansatalouden kannalta, mikä sinänsä yrittäjälle ei ole järkevää toimintaa, mutta mielestäni pitäisi olla.

Tutkittuani nyt viitisen vuotta aika intensiivisesti talouden historiaa ja mekanismeja olen tullut siihen tulokseen, että hyvinvoinnin luontaisen ja kohtuullisen jakomallin synnyttämiseksi tietynasteinen, kansallinen protektionismi on kaikille välttämätön. Emme voi ajatella, että ehtyvän öljytalouden puitteissa roudaamme kaikkea mahdollista ristiin rastiin, vaan kaiken perustana on oltava toimivat paikallismarkkinat. Viennillä ja tuonnilla tasoitellaan sitten eri resursseja kunkin vahvuuksien ja heikkouksien mukaan.

Myöskään köyhyyden poistaminen ei onnistu muilla keinoin.

Nykyään tehdään mielettömissä määrin hukkainvestointeja, kun tuotantoa siirrellään ympäri maailmaa suhdanteiden mukaan ja samalla kulutetaan myös energiaa ja resursseja aivan turhaan.

Näen paljon yhtymäkohtia Vihreiden kanssa, kunhan onnistutaan löytämään päämääristä ja toimivista välineistä yhteisymmärrys.

Toimituksen poiminnat