Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Kohtuutta himoleikkauspuheisiin

Pääministeri Jyrki Katainen totesi (Ylen aamu-tv 13.1.2014), että hallitus joutuu tekemään kevään kehysriihessä ikäviä leikkaus- ja veronkorotuspäätöksiä. Katainen toisti samaa viestiä, jonka hän esitti ensimmäisen kerran heti rakennepoliittisen ohjelman julkistamisen jälkeen 3.12. Kataisen viestin takana on varmastikin kokoomuksessa kytevä paine huomattavasti sovittua voimakkaampaan taloussopeutukseen. Ylen uutisten tietojen mukaan kokoomuksessa on tahtotilaa 0,5–2 miljardin euron lisäsäästöille.

Helsingin Sanomat maalaili pääkirjoituksessaan (31.12.2013) jopa kolmen miljardin euron edestä lisäsäästöjä/veronkorotuksia, jotta Suomi pystyisi pitämään julkisen velan kasvun EMU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajoissa (60 prosenttia BKT:sta). Suomen Pankki on arvioinut, että julkinen velka nousee vuonna 2014 62,4 prosenttiin ja vuonna 2015 64,2 prosenttiin BKT:sta.

Tästä myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö huomautti eilen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren järjestämässä Selkäranka-seminaarissa. Niinistön mielestä julkinen talous on kasvanut Suomessa kestämättömän kokoiseksi. Toisin sanoen Niinistö kannattaa kokoomuksen linjaa voimakkaammasta menosopeutuksesta. Muussa tapauksessa hän olisi puhunut yksityisen sektorin kasvattamisesta. Yksityisen sektorin suhde julkiseen talouteen voi olla huomattavasti nykyistä suurempi, mutta suhdetta ei tule muuttaa leikkaamalla julkista puolta vaan kasvattamalla yksityistä sektoria. Erityisen huonosti tämä resepti toimii laskusuhdanteen aika, jolloin lisäleikkaukset vain syventävät talouden ongelmia.

Suomen Pankki on ennakoinut, että Suomen BKT nousee tänä vuonna vain 0,6 prosenttia ja ensi vuonna talouskasvun ennakoidaan olevan 1,7 prosentin luokkaa. Talous siis kasvaa, mutta hitaasti. Tämänkaltaisessa taloustilanteessa voimakas lisäsopeutus on myrkkyä orastavalle talouskasvulle. Se tarkoittaisi vain kokonaiskysyntä- ja yritysten investointilaman syventämistä, joka ruokkii itse itseään. Etenkin tilanteessa, jossa Suomen vienti on Kreikan jälkeen heikointa koko Euroopassa ja talouskasvu on lähinnä julkisen kulutuksen varassa.

Hallitus on kovissa paineissa, sillä rakenneohjelman tulokset ovat kytkettynä lisäsopeutuksen määrään. Mitä enemmän talouden rakenteita saadaan uudistettua, sitä vähemmän on tarvetta merkittävällä lisäsopeutukselle.

Koska kritiikin tulee sisältää aina myös vaihtoehtoja, kiteytän alla kolme keskeisintä rakenneuudistusta, jolla Suomi saadaan kohtuutalouden:

  1. Työn vastaanottaminen on tehtävä kannattavaksi kaikissa tilanteissa ja kannustinloukut purettava. Näin vähennetään harmaata taloutta ja tarjotaan ihmisille pakon sijasta mahdollisuuksia. Vihreiden esittämä perustulo on entistäkin ajankohtaisempi nyt, kun perinteiset työpaikat vähenevät ja tarvitaan uusia ideoita ja yrittäjyyttä.

  2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja rahoitus tulee uudistaa kansanterveyttä ja kansantaloutta vahvistavaksi. Kun julkinen raha ohjataan yhtä kanavaa pitkin vähintään 200 000 asukkaan kokoisille alueille, jotka vastaavat perus- ja erikoistason sote-palveluiden järjestämisestä, säästetään rahaa ja turvataan yhdenvertaiset palvelut kaikille lompakon paksuudesta ja postinumerosta riippumatta.

  3. Suomen on panostettava vihreän talouden kautta syntyvään talouskasvuun, jolla vähennetään luonnonvarojen käyttöjä sekä ilmastopäästöjä. Näin voimme puolustaa vanhoja työpaikkoja sekä luoda uusia. Eli tekemällä tehokkaammin ja kuluttamalla vähemmän luonnonvaroja voidaan saavuttaa sekä luonnon että ihmisen kannalta kestävä lopputulos. Esimerkkinä tämänkaltaisesta kestävästä kasvusta on hiilivoimalan korvaaminen uusiutuvalla energialla (aurinko, tuuli, vesi, bio- ja puupolttoaineet) ja negawattituntien lisääminen eli puhdas energian säästäminen ja energiatehokkuuden lisääminen.

Jos tykkäsit tekstistä, hyppää mukaan keskusteluun myös facebookissa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Jotu Karjalainen

Toi Vihreä talous on pitkälti syynä tämän hetkisiin ongelmiimme.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Kiitoksia kommentistasi. Haluaisitko kertoa, mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä ja minkä takia vihreä talous on syynä tämän hetkisiin ongelmiin. Voisit myös määritellä, mitä tarkoitat vihreällä taloudella ja mitkä tämän hetkisen ongelmamme ovat sinun mielestäsi. Yksittäiset heitot eivät rakenna mitään enkä tiedä, mitä oikein yrität saavuttaa tämänkaltaisilla kommenteilla.

Jotu Karjalainen

Vihreään talouteen liitän nykyiset päästökaupat ja teollisuuden poismuuton Suomesta.
Sekä tukiaisilla rakennettavat ja ylläpidettävät tuulivoimalat.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #14

Päästökauppa ei toimi nykyisessä muodossaan. Jos sitovat päästövähennystavoitteet olisivat kovempia, yritysten olisi pakko investoida ympäristöä vähemmän kuormittavaan teknologiaan. Vihreä talous antaa itse asiassa suomalaiselle teollisuudelle valtavia mahdollisuuksia, jos katsotaan, mitkä alat kasvavat maailmalla ja mille tuotteille ja osaamiselle on laajaa kysyntään. Ei teollisuutta pyritä pitämään Suomessa hinnalla millä hyvänsä esim. heikentämällä työntekijöiden oikeuksia ja laskemalla heidän palkkojaan kaikkein edullisimpien kilpailijamaiden tasolle. Suomi pärjää korkean jalostusasteen tuotteilla ja korkealla osaamisella.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Oikea diagnoosi. Toivottavasti se osuus tulee siis Vihreiden linjaksi. Metodeista voidaan keskustella.

Esimerkiksi energiapuolella on viilattavaa yllin kyllin.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Mielelläni keskustelen myös metodeista. Ja kanssasi on mukava keskustella myös siitä, miten euroalueen raha- ja finanssipolitiikkaa voidaan kehittää vihreää taloutta tukevaksi mm. seuraavaa rahoituskautta silmällä pitäen. Arvostan asiantuntemustasi ja asiallisuuttasi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Energiateollisuus elää mielenkiintoista murrosvaihetta. Esimerkiksi mainitsemiesi aurinkovoimaloiden mielekkyys ihan jo kotitalouksien käyttöön on tullut huomattavasti lähemmäksi ihmisiä. Tiedelehdissä on jo pohdittu ns. superfotonien energian taltioimista. Akkuteknologia on kuitenkin mielestäni suurin murheenkryyni.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö asiassa voida mennä vielä pidemmälle. On syytä pitää tätä varteenotettavana vaihtoehtona esimerkiksi jo 10 vuoden sisällä.

Tähän väliaikaan - eritoten näin talouden melko apeina aikoina - tulisi mielestäni keskittää huomio omavaraisuuteen. Paneelit valmistetaan kuitenkin ulkomailla. Tuulivoimaloissa on mekaanisesti kuluvia osia, joiden huoltotyöt käyvät kalliiksi. Eritoten, koska voimalat eivät nyt monestakaan syystä sijaitse siellä, missä väkeä riittää. En pidä näitä Suomen oloissa kovin mielekkäänä.

En kuitenkaan katso, että siitä tulisi kokonaan luopua. Jokainen "klusteri" voi kehittyä ja minusta monipuolinen tapa tuottaa energiaa on hyvä asia. Ongelmiahan ei aikanaan juuri ollut, kun vesi- ja hiilivoima riittivät pitkälle. Kalakantojen säilymisen vuoksi ihan jokaista puroa ja jokea ei voida Suomessa valjastaa vesivoimalle.

En ole kuitenkaan missään nimessä fokusoitunut energiateollisuuteen, että voisin siitä sanoa mitään ehdotonta. Sitä varten minulle on suotu silmät ja korvat, joiden luomilla aisteilla informaatiota kuljettaa keskusyksikköön pohdisttavaksi.

Esimerkiksi biokaasujen osalta tietämykseni on noussut tasolta "mikä se on" jonkin verran. Voi olla, että minut on lobattu siinä asiassa piloille, mutta en sulkisi sen mahdollisuuksia pois yhtenä hyvänä tulevaisuuden energiamuotona.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

BKT:hen lasketaan julkinen talous.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
''BKT:hen lasketaan julkinen talous.''

Vain Suomi laskee EU -maista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eli Suomen BKT:tä ei voi verrata muihin EU-maihin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin
Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Ydinvoima kuuluu nykyiseen energiapalettiin, mutta talouden kasvu tulee hakea energiaa säästävästä ja uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävästä teknologiasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitään luontoa ja energia säästävää taloueden kasvua ei ole mahdollista.
Talousjärjestelmä joka edellyttää jatkuva kasvua on katastroofi.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #17

Jos yritys pystyy tuotteellaan vähentämään luonnonvarojen kulutusta ja hiilidioksipäästöjä, on se hyvä niin taloudelle kuin ympäristölle. Tämänkaltainen talouskasvu on ainoa mahdollinen tie.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Minkä tahansa tuotteen tuottaminen yleensä kuluttaa luonnonvaroja.
Ei ihmiset mitää taloudellista kasvua tarvitse.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #20

Esimerkki:

Tuotteem A valmistamiseen käytetään x määrä luonnonvaroja.
Tuote A vähentään valmistumisen jälkeen y verran luonnonvarojen käyttöä.

Jos y on suurempi kuin x, tuote kannattaa valmistaa, sillä sen vähentää luonnonvarojen kulutusta.

Jos halutaan vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, tarjota työpaikkoja, tarvitaan myös talouskasvua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Harvoin köyhyys on vähentynyt talouskasvun avulla, usein päinvastoin.
Ei mikään tuote sinänsä vähennä luonnonvarojen käyttöä.

Jouko Koskinen

Ydinvomahan se isopaha onkin kun se säästää luontoa ja energiaa.

Tuulisähkö tarvitsee materiaaleja noin kymmenkertaisen määrän TWh'ta kohti. Ja ihmevaluutan jolla tuulta voi ostaa.

Tässä kahdeksan kohdan ohjelma jolla maksetaan velat, mummojen vaipat, kunnolliset palkat ja voidaan säästää tikat sekä oravat:

Ruotsipakko pois ja opet ruotsiin töihin, opettamaan suomea ruotsalaisille.

Satojen kehitysapujärjestöjen bisnekseltä avustukset pois.

Jako kahteenkymmeneen kuntaan, 150000 vapautuvaa 'johtajaa' kortistoon 5 vuoden karenssilla.

Eduskunnan lisärakennukset asunnoiksi suomalaisille laivahitsareiden perheille. Telakoille - ei Kreikalle - niiden tarvitsemat takaukset.

Konkurssilainsäädäntö uusiksi.

Kolme ydinvoimalaa rakenteille. Paluumuuttaville ammattilaisille edut joista ei voi kieltäytyä.

Irti Saksa/Ruotsiriippuvuudesta.

Venäjäsuhteet kuntoon -- ei Natoon.

Siitä se käyntiin lähtisi nytkin. Kertarysäys eikä ikuinen rutina.

Markkina tekee sen kyllä itsekin :)

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #18

Ydinvoiman tuottamiseen tarvittava uraani on louhittava jostain ja ydinjäte pitää loppusijoittaa jonnekin. Muuten hyvä. Tuskin kyse on myös tuulienergia vs. ydinvoima -asettelusta.

Onnea vain manifestisi edistämiselle.

Jouko Koskinen Vastaus kommenttiin #24

Niin justiinsa tosin tuulivoima on vain kulissi fossiilipoltolle - SAKSA - TANSKA !!

Hiiliketju levittää aktinidit ja raskasmetallit hallitsemattomasti ympäristöön, ja tappaa kaikissa vaiheissaan tuhat kertaa tehokkaammin. Louhittava kokonaismassa lienee parituhatkertainen uraani/torium kaivannaisiin verrattuna.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Vihreä ideologia on monessa asiassa niin pielessä, että valitettavasti tuhoaa itse itsensä.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Vihreät hehkuttivat jokin aika sitten Espanjaa vihreän energian ja vihreiden työpaikkojen mallimaana. Miten kävi?

Oulussa jököttää paikoillaan alle 10 vuotta vanhoja tuulimyllyjä, ei kannata korjata vaikka saisi vielä syöttötariffin. Nuo vihreän energian verorahalla tuetut hökötykset ovat muutamien vuosien päästä komean näköisinä kun niitä törröttää siellä täällä rusotuneina ja lapa poikki.

Eikö jotain ole pielessä julkisella puolella jos sote henkilökunnasta on 30% hallinnossa ja työpanoksesta vain 40% käytetään asiakaspalveluun. 60% raporttien väsäämiseen ja palaverointiin. No yliopistot suoltavat maistereita ennätystahtiin. Täytyyhän niille jokin suojatyöpaikka järjestää kun eivät suostu oikeisiin töihin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja rahoitus tulee uudistaa kansanterveyttä ja kansantaloutta vahvistavaksi. Kun julkinen raha ohjataan yhtä kanavaa pitkin vähintään 200 000 asukkaan kokoisille alueille, jotka vastaavat perus- ja erikoistason sote-palveluiden järjestämisestä, säästetään rahaa ja turvataan yhdenvertaiset palvelut kaikille lompakon paksuudesta ja postinumerosta riippumatta.

Jos haluamme säästää rahaa ja turvata yhdenvertaiset palvelut kaikille lompakon paksuudesta ja postinumerosta riippumatta, taitaa olla parempi pysyä nykyisessä rakenteessa. Nykyisten 200 000 asukkaan kuntien kulut kun tapaavat olla paljon suuremmat kuin täkäläisten pienten kuntien, joiden palveluihin asukkaat ovat kovin tyytyväisiä, ja joiden asukkaat pelkäävät, että loputkin palvelut menevät, jos niiden sote annetaan keskuskaupunkien päätettäväksi.

Miksi ehdotus muka säästäisi rahaa tai parantaisi palveluita? Ainakin täkäläisten pienten kuntien näkökulmasta asia on aivan päinvastoin. Hallitus ei ole suostunut antamaan laskelmia ehdottamiensa uudistusten taloudellisuudesta, mutta ehkä nyt saamme jotain.

Toimituksen poiminnat