Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Sote-uudistus etenee

  • Outi Alanko-Kahiluoto
    Outi Alanko-Kahiluoto

Tiedote 14.12.2013



Aalto ja Alanko-Kahiluoto: Sote-uudistus etenee


Vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto osallistuivat tänään Keski-Suomen vihreiden syyskokouksen yhteydessä järjestettyyn sote- ja kuntaseminaariin.

Alanko-Kahiluoto luonnehti tämänhetkistä tilannetta seuraavasti: ”Vihreä eduskuntaryhmä on sitoutunut hallituksen sote- ja kuntauudistuksen toteuttamiseen sillä edellytyksellä, että uudistus vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja takaa toimivat hoitopolut eri terveydenhuollon tasojen sekä sosiaalipalveluiden viidakossa. Tulevaisuuden kuntien tulee olla niin vahvoja, että ne pystyvät turvaamaan ihmisen peruspalvelut vaikka väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Tästä on koko uudistuksessa kyse ja tästä vallitsee laaja yhteisymmärrys kaikkien puolueiden kesken.”

Aalto jatkoi uudistuksen tulevaisuuden pohdintaa: ”Sote-uudistusta valmistelevan järjestämislakityöryhmän viimeinen kokous on ensi viikon maanantaina ja ehdotus tulee julkiseksi torstaina. Tämän jälkeen ehdotus lähtee lausuntokierrokselle kuntiin ja eduskunta saa sen käsittelyyn kevätkaudella. Hallituksen esitykseen sisältyvä vastuukuntamalli on perustuslain kannalta ongelmallinen. Tämä on tiedetty jo pitkään. Jos järjestämislakityöryhmä pitäytyy kaikesta huolimatta vastuukuntamallissa ja se todetaan joko suoraan tai perustuslakivaliokunnan arvion jälkeen perustuslain vastaiseksi, on hallituksen esitys tullut nykyisillä linjauksilla tiensä päähän.”

Aalto ja Alanko-Kahiluoto luottavat kuitenkin siihen, että sote-uudistus etenee: ”Jos hallituksen esitys tyssää perustuslakiongelmiin, on turhaa heittää kirvestä kaivoon. Erilaisia vaihtoehtoja sote-uudistuksen toteuttamiseksi on kyllä. Alla pohdiskellut vaihtoehdot B, C ja D ovat ajatuksia, joita on syytä vähintään harkita ja arvioida.”

 

Suunnitelma B. Pitäydytään vastuukuntamallissa, mutta luodaan sote-alueelle vaaleilla valittu sote-valtuusto. Jos perustuslaki vaatii, annetaan alueelle myös yhtenäinen verotusoikeus.

 

Suunnitelma C. Luodaan maakuntien kokoiset sote-alueet, joissa ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto, kuten suunnitelmassa B. Jos perustuslaki vaatii, annetaan alueelle yhtenäinen verotusoikeus.

 

Suunnitelma D. Luodaan nykyisistä maakunnista kuntia. Tämä mahdollistaa hallituksen
alkuperäisen suunnitelman suurkuntien osalta ja toteuttaa opposition toiveen
maakunnan kokoisista suur-suurkunnista.

 

Kaikissa malleissa sote-palveluiden rahoitus hoidetaan yhden rahoituskanavan kautta ja viisi erityisvastuualuetta hoitaa tutkimuksen, koulutuksen ja työnjaon koordinointia sekä kaikkein vaativimpia erityistehtäviä.

”Jos sote-uudistus tehdään oikein, kansalaiset eivät huomaa tutun terveysaseman toiminnassa muuta eroa kuin sen, että hoitoa saa nopeammin ja hoitopolku suunnitellaan kokonaisuutena. Hallinnon tasolla sama raha käytetään fiksummin ja palveluiden sijaan voidaan säästää rakenteista. Julkinen sektori säästää rahaa kahta kautta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytettyjen varojen kasvu vähenee ja kansanterveys paranee. Kun ihmiset ovat terveempiä ja voivat paremmin, he tarvitsevat palveluita vähemmän ja pystyvät työkyvyn kautta rahoittamaan niitä enemmän”, Aalto ja Alanko-Kahiluoto päättävät.

 

Katso tässäkin tekstissä vilisevät sote-termit sosiaali- ja terveysministeriön nettisivujen sote-sanastosta:

http://www.stm.fi/palvelurakenneuudistus/kasitteet



Lisätiedot:

Touko Aalto, vihreiden varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu. Jyväskylä

touko.aalto@gmail.com

0405169332

 

Outi Alanko-Kahiluoto, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja. Helsinki

outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi

0505121727



 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mielestäni olisi huomattavasti yksinkertaisempaa uusia terveydenhuollon rahoitusta niin että kaiiki peruspalvelut rahoitettaisiin yhteisistä varoista.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Julkinen raha julkiseen terveydenhuoltoon, juurikin näin. Sen lisäksi pitää myös hoitaa tuo palveluiden järjesmismalli.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän sitä millään mallilla pysty tekemään tasa-arvoiseksi, jos rahoitus riippuu vaihtelevasta julkisesta varallisuudesta.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #5

"Mielestäni olisi huomattavasti yksinkertaisempaa uusia terveydenhuollon rahoitusta niin että kaiiki peruspalvelut rahoitettaisiin yhteisistä varoista."

Mikä ero on yhteisillä ja julkisilla varoilla?

Idea on käyttää olemassa oleva rahoitus fiksummin ja kohdistaa rahoitusjärjestelmä tukemaan ihmisten peruspalveluiden saatavuutta lompakon paksuudesta ja postinumerosta riippumatta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #7

Tarkoitan yhteisillä varoilla samasta pussista eli valtion varoja.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #9
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Eikö kuntien varat ole julkisia?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #11

Tuo juuri on yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Minusta Suomen kaikille asukkailleen tarjoamat peruspalvelut kustannetaan periaatteessa yhteisistä, eli tässä tapauksessa valtion varoista. Nykyinen malli toimii niin, että ihmiset saavat paikallisesti päättää siitä, miten ja millaiset palvelut toteutetaan (eli siis päätökset paikallisista palveluista kuntatasolla). Se kiinnostava kysymys on, haluavatko hallituspuolueet järjestelmän toimivan jotenkin toisin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Minusta ns. korvamerkityt rahat takasivat paremmin, että rehat käytettiin tarkoituksenmukaisesti.
Nyt valtion osuus peruspalveluiden kustannuksista vaihtelee.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #15

Jos haetaan yksinkertaista ja reilua ratkaisua, valtio voisi maksaa kaikille kunnille tietyn könttäsumman per identifioitu palvelutarve (per kuntalainen, per koululanen, per vanhus jne.). Kunnat kykenevät toteuttamaan peruspalvelut jokseenkin yhtä taloudellisesti, joten muihin tasauksiin ei jäisi paljonkaan enää tarvetta. Omilla veroillaan kunta voisi tasata mitä tasattavaa ja lisäkustannettavaa jää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Koko Sote-uudistuksen tarpeen lähtökohtana on kai juuri se tosiasia, ettei kunnat kykene toteuttamaan lakisääteiset peruspalvelut.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #17

Tai siis kykenevät kyllä toteuttamaan, mutta jos hallitus vähentelee valtionosuuksia, niin eivät tietenkään kykene. Näin hallitus voi väittää, että eivät kykene. Kuntien koon kasvattaminen ei auta, koska pienet kunnat ovat aivan yhtä tehokkaita kuin suuretkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Eihän nykyinen systeemi ole toiminut. En minäkään pääse terveyskeskuksen lääkärille kuin ensi kuussa, vaikka on Suomen isompia kuntia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #20

Minä olen päässyt aina tarvittaessa. Ehkä pitäisi pilkkoa nuo suuret kunnat pieniksi, niin niissäkin voisi palvelu parantua ;-).

Vaikeuksiakin nykyään tosiaan on, mutta ehkä ne johtuvat osin varojen puutteesta. Ainakin hallituspuolueiden vastaus, ja osin oppositiopuolueidenkin, näyttää olevan yksikkökoon kasvattaminen. Kokemusten valossa tuossa ei ole mitään järkeä. Voi tietenkin toiveajatella, että iso yksikkö olisi tehokas, mutta käytännön havainnot eivät tällaista yksinkertastusta tue. Monissa pienissäkin kunnissa on vaikeuksia, mutta lähinnä rahoitukseen, ei kokoon liittyviä. Touko Aaltokin totesi, että sote-uudistusta ei olisi pitänyt tehdä kuntauudistuksen kylkiäisenä. Mutta toisaalta myös hänen ja Outi Alanko-Kahiluodon ehdotuksissa on tuo järjestämisvastuun ja päätösoikeuden vieminen pois pieniltä kunnilta näköjään keskeisessä asemassa. Hyvin toimivat pienet kunnat pitäisivät mielellään järjestelmänsä, mutta hallitus aikoo näköjään pakottaa ne toimimattomampien isojen kuntien alaisuuteen (mistä hyvällä todennäköisyydellä seuraa aikanaan myös palveluiden osittainen lopettaminen niiden alueelta).

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #11

Valtion varat ovat julkisia varoja. Samoin kuntien varat. Siihen tuo yhtäkuinmerkki viittaa. Julkinen talous koostuu valtion ja kuntien taloudesta. Verovaroin kerätyt julkiset varat tulee kohdentaa julkiseen terveydenhuoltoon.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Eikö sinulle ole mitään eroa kunnan ja valtion varoilla?

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

”Jos sote-uudistus tehdään oikein, kansalaiset eivät huomaa tutun terveysaseman toiminnassa muuta eroa kuin sen, että hoitoa saa nopeammin ja hoitopolku suunnitellaan kokonaisuutena. Hallinnon tasolla sama raha käytetään fiksummin ja palveluiden sijaan voidaan säästää rakenteista. Julkinen sektori säästää rahaa kahta kautta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytettyjen varojen kasvu vähenee ja kansanterveys paranee. Kun ihmiset ovat terveempiä ja voivat paremmin he tarvitsevat palveluita vähemmän ja pystyvät työkyvyn kautta rahoittamaan niitä enemmän”, Aalto ja Alanko-Kahiluoto päättävät.

Loppu tulema on varmasti sitä mitä lähes kaikki haluavat, jossa kuitenkin pitäisi entistä enemmän korostaa myös ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa.

Millä tavalla tuohon loppu tulemaan päästään, onkin se mikä voi aiheuttaa sen, ettei kaikki tuo toteudu. Itse mietin sitä oikeastaan kaikkien ehdotelmien osalta. Aiheuttavatko ne päällekkäistä hallintoa, miten verotus kohdistuu oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja osassa liian suurten yksiköiden toimivuutta. Vai kuvittelenko vain, että kunnallispoliitikot eivät millään tavalla puuttuisi siihen millä tavalla heidän kunnastaan menee verotuksellisesti valittavan sote-mallin ylläpitämiseen. Siitäkin voi tulla hankalaa. Mahdollistaako se sittenkään kaikille mahdollisuutta samanlaiseen sosiaalihuoltoon?

Toiseksi, mikä ihmetyttää kuitenkin eniten, miksei viedä ensin yhtä asiaa loppuun eli peruskuntia, sillä niissähän ne tulevat sosiaalihuollon tarvitsijat ovat. Eli tehdään ensi pohja työ, perusta, jolle ryhdytään kattoa rakentamaan. Tai sitten olette parempia rakentajia kuin kuvittelinkaan.

Oikeita päätöksiä ja menestystä kuitenkin toivotan työllenne.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto on vihreiden politiikan ytimessä ja uudistuksella pitää pystyä mahdollistaa myös resurssien kohdentaminen siihen.

Erilaisia malleja pitää pohtia A) tehtyjen linjausten pohjalta B) parhaan mahdollisen lopputuleman kannalta. Toivon mahdollisimman vähän puoluepolitikointia ja mahdollismman paljon arkijärkeä ja asiantuntemusta.

Koko homma olisi mielestäni pitänyt lähteä tekemään kuntauudistuksen sijaan palvelu-uudistuksena, joka olisi varmasti myös johtanut järkemään lopputulemaan myös kuntarakenteen osalta. Nyt tarjoiltiin kultalautasella oppositiolle mahdollisuus lyntätä hallituksen sote-linja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tällaisella maantieteellä ei ole mielekästä pyrkiä yhtenäiseen kuntamalliin.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto Vastaus kommenttiin #6

Vaihtoehtona tarjotaan yhtenäistä hallintomallia, joka voi perustua joko kuntaan tai kuntien yhteistyöhön.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Miten olisi neljäs ratkaisumalli:

Suunnitelma E. Pitäydytään mallissa, jossa kunnilla on oikeus päättää palveluistaan. Myös vanhusvaltaisten kuntien sote-rahoitus turvataan (yhteisvastuullisesti).

> Tulevaisuuden kuntien tulee olla niin vahvoja, että ne pystyvät turvaamaan ihmisen peruspalvelut vaikka väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee.

Täyttääkö ehdottamani suunnitelma E tämän ehdon? jos ei, niin miksi ei?

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Siihenhän kuntaperustaisuus viittaa. Suomessa on enemmän peruspalveluista järjestämisvastuussa olevia yksiköitä kuin missään muualla ja nuo yksiköt ovat pienempiä kuin missään muualla. Koska väki vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, samalla rahalla pitää saada enemmän. Parin tuhannen asukkaan kunnat eivät pysty vastaamaan palveluistaan, koska niillä ei yksinkertaisesti riitä rahat siihen eikä valtio-osuuksilla voi loputtomiin pumpata rahaa sellaisten yksiköiden ylläpitämiseen, jotka eivät millään pysty selviämään palveluistaan. On paljon järkevämpää ja kustannustehokkaampaa tehdä paljon rahaa vaativat palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa ja vähemmän rahaa vaativat palvelut omana kuntana.

Suunnitelma E riippuu puhtaasti kunnan koosta. Minä olisin valmis ottamaan sote-palvelut pois kunnilta ja järjestämään ne laajemmalla yhteistyöllä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Parin tuhannen asukkaan kunnat eivät pysty vastaamaan palveluistaan, koska niillä ei yksinkertaisesti riitä rahat siihen eikä valtio-osuuksilla voi loputtomiin pumpata rahaa sellaisten yksiköiden ylläpitämiseen, jotka eivät millään pysty selviämään palveluistaan.

Tuo yhtälö ei näytä ensinkään toimivalta. Rahat eivät lisäänny, jos muutama pieni kunta laitetaan yhteen. Ja tilastot osoittavat, että pienet kunnat kykenevät toteuttamaan nuo palvelut edullisesti. Suomen tehokkaimmat kunnat ovat systemaattisesti pieniä kuntia. Sellainen ajatus, että kulut olisivat yleisesti pienempiä suurissa yksiköissä ei päde.

Jos puhumme köyhästä kunnasta, joka saa ny keskimääräistä enemmän valtionosuuksia, se saisi kai tukea myös ehdottamissanne uusissa keskitetymmissä malleissa. Vai onko teillä jokin suunnitelma muuttaa rahoitusta tältä osin? Kuka kustantaisi noiden köyhien palvelut ehdottamissanne malleissa, jos köyhien kuntien nykyinen tuki korvattaisiin jollain uudella tuella?

Minusta tuo "suuren koon tuomat säästöt" on siis epäpätevä, koska todistettavasti pienet yksiköt eivät ole keskimäärin suuria epätaloudellisempia, ja usein tilanne on jopa päinvastoin.

Toinen syy, miksi keskittävät mallit ovat huonompia on se, että todennäköisesti pienet syrjäiset kunnat menettävät niissä palveluitaan. Tämä on huono asia kaikilla mittareilla, sillä tilastojen valossa edes palveluiden lopettaminen syrjäseuduilta ei vähentäisi kustannuksia (koska suurten tiiviiden kaupunkien kustannukset ovat vertailuissa suurehkoja).

Jos perusteesi palveluiden keskittämiselle on säästöt, ehdotan tilastojen tarkistamista uudelleen (esim. THL:n laskelmat tarvevakioiduista soten kustannuksista). Edes asiaa valmistelevat ministerit (kunta, sote) eivät kehtaa väittää, että säästöjä syntyisi. Jos kyse on muista ideologisista perusteluista, kuulisin nuokin perustelut mielelläni.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Eli oletko hieman kallellasi Kepun kotikunta-maakunta-mallin suuntaan?

;-)

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Kirjoitin loka-marraskuussa viisiosaisen blogitekstisarjan kuntauudistuksesta. Tässä on kertauslinkki kirjoituksiini josta pääsee aihetta käsitteleviin teksteihini:

http://yhteiskuntajutustelija.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Kuten Touko sanoit, niin vastuukuntamalli on - kuten on myös kaikkien johtavien perustuslakiasiantuntijoidenkin mukaan - perustuslain vastainen. Näin asiantuntijat ovat todenneet niin valmisteluvaiheen kuulemisissa kuin julkisuudessakin.

Se, että mitä poliittisien voimasuhteiden mukaan valittu perustuslakivaliokunta päätää on eri asia. Jos he kuitenkin toteavat, että vastuukuntamallissa (tai pakkoliitoksissa) toteutuu kuntien itsemääräämisoikeus, niin koko perustuslaki voidaan lakkauttaa turhana. Sen ylihän voi aina halutessaan kävellä, jos hallitusryhmittymä saa yli puolet paikoista. Entäpä, jos seuraavissa vaaleissa saa yli 100 eduskuntapaikkaa sellainen tai sellaiset puolueet, jotka päättävät kieltää kaikki kilpailevat poliittiset liikkeet ja lakkauttaa suomalaisten yhtäläiset oikeudet vaikka uskonnon, etnisen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, niin tästähän siihen saadaan lupa ja ennakkotapaus. Pelkkä hallituksessa olo, ministerin valtuudet ja eduskunnan 101 paikkaa riittäisivät asian eteenpäin viemiseen. Hallitus leikkii äärimmäisen vaarallisilla asioilla poliittista peliä.

Yksinkertaisin, terveydenhuollon jatkon kannalta paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu ongelmiin olisi C-vaihtoehto, mutta sitä ei haluta poliittisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi valita. Maakunnissa kun enemmistö on "väärillä puolueilla". Tällainen ajattelu on äärimmäisen kaukana oikeusvaltion perusperiaatteistaja halveksii maakunnissa asuvien valinnanvapautta. Demokraattisin tapa olisi vihreiltäkin(ja tietenkin muiltakin puolueilta) kuunnella noilla seuduilla suvia ihmisiä ja miettiä, että löytyykö heiltä mitään tarjottavaa suurimpien kaupunkikeskuksien ulkopuolella. Jatkuva vastakkainasettelu tulee ennemmin räjähtämään käsiin.

Jos Vihreät tukevat muita kuin vapaaehtoisia vaihtoehtoja(kohta C), ovat he samalla ajamassa Kokoomuksen havittelemaa yksityistä ja vakuutuspohjaista terveydenhuoltojärjestelmää sekä hyväksymässä demarien suosimaa työterveyden ohituskaistaa. Vanhukset, opiskelijat, työttömät, pitkäaikaissairaat ja ennenkaikkea lapset eivät mahdu tässä projektissa Kokoomuksen tai demareiden agendoihin.

Kuvaavinta onkin, etteivät vastuukuntamalli tai kuntien pakkoliitokset koske lainkaan pääkaupunkiseutua. Se tarkoittaa vain yhtä asiaa. Kauniaisissa, Sipoossa, Espoossa jne. hallitsevat ilmeisesti oikeat puolueet. Demokraattisessa länsimaassa ei ihmisiä voida asettaa näin eriarvoiseen asemaan suhteessa kansanvaltaan. Vastaavia esimerkkejä löytyy ainoastaan itäblokin maista. On uskomatonta, että näiden maiden demokraattisia ongelmia - aivan aiheellisesti - arvostelevat Vihreät ovat tukemassa omassa maassaan aivan vastaavan kaltaista toimintaa. Ihmisten terveydellisiä ja demokraattisia oikeuksia ei saisi koskaan alistaa yksittäisten puolueiden lyhytnäköisen edun alle, kuten nyt on tapahtumassa.

Miettikää nyt hyvin tarkkaan mihin suuntaan haluatte suomalaista oikeusvaltiota ja demokratiaa vietävän.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/professorit_kuntau...

Varsinainen Suomen Kuvalehden juttu kannattaa ehdottomasti lukea printtiversiosta tai sitten verkkoversiosta, jos vain omaa lukuoikeudet:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka...

Käyttäjän TimoPyhlahti kuva
Timo Pyhälahti

Vihreät kannattavat yleisesti metropolialueelle metropolivaltuustoa vahvoin valtaoikeuksin, ja samoilla eväillä tarvittaessa muissakin suurissa kaupungeissa

http://www.vihreat.fi/node/8547

Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeistahan Helsinki ei lainkaan vastusta kuntaliitoksia.

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Miten on: kannatatteko perustuslain noudattamista ja kansalaisten yhtäläisiä demokraattisia oikeuksia? Vastuukunnan asukkaat voivat äänestää omat ihmisensä päättämään 60 prosentista reunakuntien budjeteista, mutta noiden alueiden asukkaat eivät itse tähän pysty. Onko tämä Vihreiden mielestä demokratian perusperiaatteiden mukaista? Ja mihin jäivät kauniit puheet lähidemokratiasta.

Olet oikeassa siinä, että Helsinki kannattaa (pakko)liitoksia, sillä näin tekevät muutkin vastuukuntamallin edunsaajat eli isot kaupungit Suomessa. Ei liene sattumaa, että niitä hallitsevat Kokoomus, demarit...ja Vihreät. Reunakunnissa Keskusta kantaa huomattavasti suurempaa valtaa - paitsi pääkaupunkiseudulla, jossa mm. Kauniaista hallitsee Kokoomus ja Sipoota RKP. Kyse on puhtaasta poliittisesta vallankaappauksesta ja puolen Suomen lähidemokratian ulkoistamisesta keskuskaupungeille. Esimerkiksi itse en ole koskaan aiemmin äänestänyt Keskustaa, vaikka olen useammat vaalit "maalla" asunutkin. Seuraavissa eduskuntavaaleissa minun on suorastaan pakko, jos hallituspuolueet tukevat pakkoliitoksia ja vastuukunta-ilveilyjä, sillä haluan pitää kiinni oikeusvaltion rippeistä ja omista kansalaisoikeuksistani. Perussuomalaiset ovat kuitenkin omalta osaltani poissuljettu vaihtoehto.

Vastuukuntamalli ei ole epäonnistunut pelkästään perustuslakiasiantuntijoiden mielestä, vaan myös Sote-puolen huippuosaajat ovat todenneet vastuukuntien olevan pääkaupunkiseudun ulkopuolella liian pieniä, eivätkä ne ratkaise ensimmäistäkään terveydenhuollon ongelmaa. Vastuukunnan väkisin eteenpäin vieminen perustuu siis puhtaaseen poliittiseen valtapeliin.

Ja miksi ei tutkita, että mitä liitokset ovat tehneet palveluille tähänastisissa kuntaliitoksissa. Esimerkiksi massiivisissa talousvaikeuksissa kamppaileva - ja koko tämän kunta- ja sotemallin alullepanija - Jyväskylä lopettaa terveyskeskukset, koulut, kirjastot jne. lähinnä näiden liitoskuntien alueilta. Kaupunkikonsernin epäonnistuneita investointihankkeita rahoitetaan imemällä palvelut lähialueilta. Käytännössä entisistä virkeistä kunnista, kuten Korpilahti, Säynätsalo ja Jyväskylän maalaiskunta, tehdään aivan konkreettisilla toimilla nukkumalähiöitä. Lähidemokratia on niissä vaihtunut pitkälti ilmoitusluontoiseen sanelupolitiikkaan. Iso osa töissäkäyvistä pääsee toki laadukkaaseen työterveydenhuoltoon, mutta vanhukset, pitkäaikaissairaat, työttömät ja lapset jätetään oman onnensa nojaan.

Sovitaanko, että kun seuraavan kerran puututte muiden maiden demokratiakehitykseen, niin uhraatte myös minuutin tai pari sen miettimiselle, että oletteko omalta osaltanne olleet mukana tukemassa vai nekertamassa suomalaista demokratiaa ja tasa-arvoa. Noita arvoja ei voi valikoida käytettäväksi sen mukaan, että miten ne sattuvat omalle viiteryhmälle kulloinkin sopimaan. Sama koskee luonnollisesti myös perustuslain noudattamista.

Tarkemmin ajateltuna kaikki nuo esittämänne vaihtoehdot perustuvat pienempien oikeuksien rajoittamiseen isompien hyväksi. Kuitenkin demokratiassa myös vähemmistöjen oikeudet turvataan. On hienoa, että Vihreät ovat olleet ajamassa mm. tasa-arvoista avioliittolakia - kuulun myös itse aloitteen allekirjoittajiin - mutta ilmeisesti alueellisten vähemmistöjen jyrääminen on Vihreille hyväksyttävissä. Todellinen arvoliberalismi ei laskelmoi äänestäjäkunnan koostumuksen mukaan.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

En nyt ymmärrä ollenkaan Pasin hyökkäävää sävyä. Hyvin samaa mieltä ollaan. Vaaditaan perustuslain noudattamista ja demokraattisin vaalein valittua valtuustoa. Ja pohditaan erialaisia vaihtoehtoja. Haukut nyt vähän väärää puuta.

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Sehän minua Touko ihmetyttääkin: olemme mitä ilmeisimmin samaa mieltä, että vastuukuntamalli on epädemokraattinen ja aivan ilmeisesti myös perustuslain vastainen. Jotenkin minusta vaikuttaa kuitenkin siltä, että jos hallitus vastuukuntamallia esittää, niin Vihreät ovat valmiita kokeilemaan sen läpimenoa perustuslakivaliokunnassa. Eikö näin absurdista hankkeesta pitäisi yksiselitteisesti sanoutua irti. Etenkin, kun tämän päivän Ylen uutisoinnin perusteella vastuukuntamalli olisi - asiantuntijoiden mielestä - nykyistäkin sekavampi järjestelmä ja luultavammin huonontaisi sote-palveluja ennemmin parantaisi niitä.

Kaikki osapuolet tietävät, että ainoastaan maakunnallinen soteyksikkö olisi riittävän iso toteuttamaan vaaditut palvelut. Se olisi myös demokraattisempi vaihtoehto. Silti me joudumme seuraamaan sivusta, kuinka kaksi päähallituspuoluetta tekevät ihmisten peruspalveluilla valtapolitiikkaa. Tästä johtui "hyökkävyyteni". Olen turhautunut ja pyydän sitä anteeksi.

Vihreät ja muut pienpuolueet voisivat lyödä pisteen tälle irvailulle. He yksinkertaisesti toteaisivat, että asiantuntijoiden lausuntojen perusteella vastuukuntamalli ei ole toteuttamiskelpoinen. As simple as that.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Smaa mieltä siitä, että hallituksen vastuukuntamallia ei voi oikein mitenkään perustella. Mutta mitä tarkoitat, kun sanot että "kaikki osapuolet tietävät, että ainoastaan maakunnallinen soteyksikkö olisi riittävän iso toteuttamaan vaaditut palvelut"? Miksi nykyistä suurempi yksikkökoko on välttämätön? (muusta kuin siitä syystä, että hallitus on keksinyt asettaa numeerisia kokovaatimuksia) Touko Aalloltakin jo kysyin, mutta en vielä saanut vastausta. Edustatte kai hieman eri kulmakuntia, mutta jostain olette keksineet olla samaa mieltä tästä asiasta - ja eri mieltä minun kanssani. Mikä siis on se viisaus, joka edellyttää järjestäjiltä nykyistä suurempaa kokoa :-) ?

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen Vastaus kommenttiin #31

Juho: Olen siinä mielessä vähän tylsä, että uskon tässäkin asiantuntijoihin. Ongelmat lienevät pitkälti perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon välisen kuilun suuruudessa. Kaikilla kunnilla tilanne ei varmasti ole samanlainen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #32

Ok, tuo kuilu voisikin olla uskottavin ja mahdollisin selitys suuremman yksikkökoon tarpeellisuudelle. Mutta jos katsoo tilastoja, edullisimmin sotea pyörittävät kunnat ovat tosiaan pienä. Teoria ei siis päde. Tuo kuilu on varmasti yksi pieni menoerä (koska pitää neuvotella kahden yksikön välillä), mutta ilmeisesti muu tehokkuus kuittaa tuon.

Meillä päin on parikin pikkukuntaa, jotka ovat olleet jopa ykkösiä joissain vertailuissa. Surkeaa katsella aikeita kieltää niiltä omatominen sotensa järjestely (joko itse toteuttaen tai yhteistyössä naapureiden kanssa), ja pakottaa ne johonkin huonompaan ja kalliimmaksi tulevaan malliin.

Myös asiantuntijat voivat olla väärässä. Ehkä moni ajattelee (Touko Aallon tapaan?), että korkeat valtionosuudet köyhimmille kunnille eivät enää olisi tarpeen, jos vastuu niiden sotesta annettaisiin jollekin keskuskaupungille. Helppo houkutus, mutta en näe mitään perusteita. Tukea köyhimmille tarvitaan tasan saman verran kuin ennenkin. Tukitarve ei katoa, vaikka tukea eniten saavien kuntien oikeus järjestää palveluita (usein tehokkaastikin) poistetaan.

Minun mielestäni suurten yksiköiden tehokkuus soten järjestämisessä ja toteuttamisessa on pelkkä myytti. Selitän asian niin, että kun hallituspuolueet tarpeeksi kauan toitottavat ajatusta, että suuri yksikkö on tehokkain, ajatusta ei enää kehdata vastustaa. Jossain kännykkäteollisuudessa suuri koko voikin olla rtu, mutta sote-asioissa suuri koko ei auta, sillä kyse on ihmisten ihmisille toteuttamista palveluista. Tarvitaan sama määrä käsiä hoivaamaan, oli vastuullinen yksikkö sitten pieni tai suuri. Toiminnan peruskulut ovat siis kaikille samat. Joidenkin pienten kuntien tehokkuus tulee ehkä tavallisimmin niiden suuriin kuntiin verrattuna pienestä byrokratiasta ja kevyestä virkakoneistosta.

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen Vastaus kommenttiin #33

Juho: Juuri näin. Iso yksikkö ei todellakaan takaa parasta lopputulosta - aika usein tilanne on juuri päinvastoin. Se on nähtävissä käytännön tasolla ympäri Suomea. Tämä erikoissairaanhoito vaatii kuitenkin isompia yksiköitä kuin suomalainen peruskunta pystyy tarjoamaan ja meillä lienee aika selvä kuilu sen ja perusterveydenhuollon välillä.

Näitä kunta- ja soteuudistuksia sekä valtionosuuksien leikkauksia ei ole tehty asiantuntijoiden mielipide edellä, vaan niitä käsitteleville valmistelijoille on asetettu viime aikoina hyvin vahvat poliittiset reunaehdot. Siksi kaikkia vaihtoehtoja ei ole tasapuolisesti tutkittu, vaan lopputulema on annettu lähinnä valmiina. Siten ei varmasti päästä parhaaseen lopputulokseen, enkä ole ihan varma, että onko siihen edes pyritty.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #34

Aivan. Yksikään alle 10 000 asukkaan kunta ei tosiaan pysty toteuttamaan erikoissairaanhoitoa itse, vaan joutuu turvautumaan yhteistyöhön. Se mitä haluaisin uudistuksissa säilyttää on kunnan oikeus valita itse palveluiden toteutustapa ja kumppanit. Sydänleikkauksissa kunnan valintamahdollisuus on jo aika turha, mutta oman valintamahdollisuuden tarve lisääntyy palveluissa alaspäin mentäessä, ollen jo lähes välttämätön alimmilla tasoilla. Muuten edessä on helposti palveluiden (taloudellisesti tarpeeton ja inhimilisesti haitallinen) alasajo syrjäseuduilla. Maakunnallinen äänioikeus ei riitä turhan keskittämisen pysäyttämiseen.

> Siten ei varmasti päästä parhaaseen lopputulokseen, enkä ole ihan varma, että onko siihen edes pyritty.

Selvästikin muitakin intressejä on, kuin mahollisimman hyvien palveluiden toteuttaminen kaikille kohtuuhintaan.

Toimituksen poiminnat