Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

SOTE-rakenteet ja rahoitus kuntoon

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on ehdottomasti yksi koko hallituskauden merkittävimmistä asioista. Remontti ei saa olla vain kuntauudistuksen kiristysruuvi, jolla pieniä kuntia yritetään yhdistää korjaamatta sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia.

Vihreästä näkökulmasta uudistuksessa tulee toteutua kolme olennaista asiaa: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja pitää poistaa, sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavan järjestäjän täytyy olla riittävän suuri ja monikanavainen rahoitusjärjestelmä on purettava.

Kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat saman järjestäjän vastuulla, palveluketjut saadaan saumattomiksi ja potilaiden pompottelu vähenee. Resursseja pystytään suuntaamaan perustasolle ja ennaltaehkäisyyn, mikä alentaa kokonaiskustannuksia. Samaan suuntaan vaikuttaa myös monikanavaisen rahoituksen purkaminen: pitkiä leikkausjonoja ei kannata pitää yllä, kun sairaslomakustannuksia ei pystytä vyöryttämään toisen maksajan (Kela) piikkiin.

Terveydenhuollon kokonaisuudesta vastaavan tahon on oltava riittävän suuri, jotta se kykenee vastaamaan sille annetuista tehtävistä. Väestöpohjan on oltava pääsääntöisesti 200 000 ihmistä tai enemmän. Näin myös vaativan tason hoidot ja ympärivuorokautinen päivystys on
järkevästi hoidettavissa.

Jos terveydenhuollon uudistusta viedään eteenpäin vahvan peruskunnan eli 20 000 ihmisen väestöpohjalla, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei pystytä järjestämään yhtenä kokonaisuutena eikä alueellisen eriarvoisuuden ongelmia saada ratkaistua. Palveluiden toteuttamisesta vastaava tahon tulee olla niin vahva, että se voi hoitaa myös erityistason palvelut. Muuten käy niin, että erikoissairaanhoito vahvistuu ja ontuva perusterveydenhuolto heikkenee entisestään. Tätä ei voi hyväksyä.

Nyt on olennaista pohtia, mitä vastuita ja tehtäviä voidaan antaa erisuuruisille väestöpohjille. 20 000 ihmisen väestöpohjalla voidaan toteuttaa esimerkiksi vanhustenhuollon, koulutoimen ja päivähoidon kaltaisia ihmisiä lähellä olevia arkipäivän palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi toteuttamiseksi tarvitaan keskimäärin 200 000 ihmisen väestöpohja.

Suurena vaarana on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan niin, että osa palveluista tuotetaan kuntien, osa sosiaali- ja terveysalueiden ja osa erityisvastuualueiden toimesta. Jos näin menetellään, luomme nykyistäkin sekavamman järjestelmän, joka ei pysty vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisiin eikä varsinkaan tuleviin haasteisiin. Tämänkaltaisessa tilanteessa ei ole kuin yksi voittaja: yksityinen
terveydenhuoltobisnes.

Näemme, että sosiaali- ja terveysministeriön entisen kansliapäällikön Kari Välimäen esitys viiden erityisvastuualueen ja 20 vastuukunnan pohjalta muodostuvasta sosiaali- ja terveysaluemallista on sekä hallitusohjelman mukainen että täysin toteuttamiskelpoinen ehdotus palvelurakenneuudistuksen jatkotyön pohjaksi.


Touko Aalto, maakunta- ja kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä
Timo Juurikkala, vihreiden varapuheenjohtaja, Vantaa

Lue lisää aiheesta:

Touko Aalto: www.toukoaalto.com

Timo Juurikkala: www.timojuurikkala.net

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Markku Laaksonen

Onko tullut mieleen, että muutkin palvelut pitää rakentaa samalle alue/
väestöpohjalle, jotta hallinto kyetään selkiyttämään js rakentamaan taloudellisesti mielekkääksi.

Kysymys kuuuluu onko 200000 riittävä pohja.

Kansalaisten atavistinen pelko oman kunnan (paikkakunnan) häviämisestä on turha koska paikkakunnat pysyvät.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Kuntauudistuksessa tulisi olla kysymys kuntien tehtäväuudistuksesta. Tässä tekstissä käsitellään SOTE-puolta, mutta tietenkin kaavoitus, elinkeinopolitiikka ja maankäyttö ovat vähintään yhtä tärkeä osa samaa uudistusta.

Nyt tulisi keskustella, mitä erilaisilla väestöpohjilla eri puolilla Suomea on mahdollista järjestää.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Väestöpohja (lue verotuspohja) on vain osa palveluiden järjestämisen olosuhteista. Hallinto, tekninen hoito, erikoispalvelut, oppilaaksiottoalueet... - kaikki ovat myös väestöTIHEYTEEN kytkettyjä.
Suomessa tiheimmin asutaan Helsingissä (>2500 ihmistä/km2, toiseksi tiheimmin Espoossa ja Vantaalla (>800/km2) ja tästä vähenee...
Laajojen, vähäväkisten kuntien yhteenliittäminen väestöpohjien kasvattamiseksi tullee aiheuttamaan uusia ongelmia kunnallisiin palveluihin.
Mikä näyttää hyvältä ruuhka-Suomen(?)näkökulmasta, ei välttämättä ole totta.
Kaikkea ei voi saada. Terveydenhuollon ongelmat eivät ole ensisijaisia ja niiden ratkaisut on valitettavasti haettava muualta kuin näennäisten toimialojen välisten rahasiirtojen ja toistuvien säästöjen parista.
On aika ajatella laatikon ulkopuolelta: paikallisrahaa, kunnalliset pankit, irtautumiset keskusjohtoisista köysistä.

Käyttäjän isojanne kuva
Janne Räisänen

Hyvä kirjoitus.

Lähitulevaisuuden suurin ongelma ei kuitenkaan (minun mielestä) ole rakenteellinen uudistus, vaan terveydenhuollon työtenkijäpula.

http://www.tehy.fi/medialle/tiedotteet/?x62398=233...

Tuo monikanavainen rahoitusjärjestelmä pitää todellakin purkaa, jotta saadaan kohdennettua resurssit sinne missä niitä tarvitaan.

On käsittämätöntä, että terveydenhuollon alalla on perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, työterveyshoito ja vielä yksityinen terveydenhuolto. Kaikkien tavoitteena on kuitenkin pitää suomalaiset terveinä ja hyvinvoivina.

Poliittisen juupas-eipäs -kinastelun sijaan voitaisiin kysyä hoitohenkilökunnalta, että miten heidän mielestään olisi paras.

Sote-työryhmä ei saa tehtyä tarpeeksi rohkeita päätöksiä, koska se on poliittista ja aluepoliittista kädenvääntöä, jolla ei ole järjen kanssa välttämättä mitään tekemistä. Heitellään lukuja, joilla ei ole mitään vertailupohjaa. Ylä-kainuun keski-ikä on lähellä 60 vuotta ja sen 20000 asukkaan väestöpohjalla on ihan erilaiset tarpeet kuin vaikkapa eteläisen tai Keski-Suomen samankokoisella väestöpohjalla.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Noin 20 vahvaa peruskuntaa, joissa on vaaleilla valittu valtuusto on hyvä malli. Sillä voidaan hoitaa sekä terveydenhuolto, että kunnalliset palvelut tehokkaasti.

Toimituksen poiminnat