Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku - myös kuntauudistuksessa

On selvää, että kuntauudistuksen kautta päädytään huomattavasti 70 kuntaa suurempaan lopputulokseen. Hallitusohjelman pohjalta muodostuvat luonnollisen työssäkäyntialueen kokoisen vahvat peruskunnat voidaan laskea yhden käden sormilla. Ei ole mitenkään realistista, että esimerkiksi 150 kuntaa vastaisi yksinään ja erillään koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulevaisuudessa. Suomen väestö vanhenee nopeimmin koko Euroopassa ja huoltosuhteemme ei kestä nykyisenkaltaisen hajanaisen palvelurakenteen ylläpitämistä.
Tämä on kiistämätön fakta.

Jos tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, olisi viisasta vetää johtopäätökset ja todeta, että kuntavetoisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja rahoitus eivät tule onnistumaan.

Hallitusohjelma tarjoaa tähän myös vaihtoehdon, sosiaali- ja terveysalueet. Toisin kuin Henna Virkkunen (Ksml 26.8.), peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja sosiaali- ja
terveysministeri Paula Risikko (HS, 25.8.) väittävät, sosiaali- ja terveysalueet eivät ole hallitusohjelman vastaisia.

Hallitusohjelmassa sanotaan, että ”sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.”

Hallitusohjelma tarkoittaa sitä, että jos vahvoista peruskunnista ei tule kyllin vahvoja, että ne kykenisivät hoitamaan sosiaali- ja terveyspalvelut, luodaan sitten suosiolla sellaiset kuntia isommat yksiköt (sosiaali- ja terveysalueet), jotka pysyvät tähän. Eli käytännössä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkialla Suomessa. Mainitut ministerit voisivat sanoa tämän rehellisyyden nimissä ääneen ennen kunnallisvaaleja, jotta ei tarvitse tulla maitojunalla takaisin sosiaali- ja terveysaluemallin taakse vaalien jälkeen.

Kuntauudistuksesta ei saa muodostua estettä kuntauudistuksen tavoitteelle. Kuntauudistus on väline palveluiden turvaamiseksi kaikkialla Suomessa, ei itsetarkoitus.  Nyt pitäisi keskustella siitä, miten nuo sosiaali- ja terveysalueet tulisi muodostaa. Sisäministeriön väistynyt kansliapäällikkö Kari Välimäki esitti keskustelun pohjaksi paljon hyviä ehdotuksia, jotka ansaitsevat syvempää pohdintaa kuin pelkän ministerien kritiikin hallitusohjelman vastaisuudesta. Mutta tämä on jo toisen kirjoituksen aihe.

 

Kirjoitus on julkaistu toimituksen muokkaamana Keskisuomalaisessa 29.9.2012.

 

Jos tykkäsit tekstistä, hyppää mukaan Toukotöiden maailmaan myös facebookissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kerrankin Vihreiden politiikko kirjoittaa täyttä järkeä!

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Touko -sanot, että kunnat eivät pysty hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Jätät kuitenkin lausumatta mitään siitä, olisiko niiden hyvä pystyä hoitamaan se/mahdollisimman suuri osa siitä.

Keskeiset asiat tässä ovat 1) ennaltaehkäisy ja 2) kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon erottaminen kunnan toiminnasta katkaisee sen yhteyden ennaltaehkäisyyn, joka pysyy kuitenkin kunnalla. Toiseksi ylikunnallinen sosiaali-ja terveydenhoito on käytännössä kuntien demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella. Jäljelle jää vain laskun maksamisen rooli - se lasku on iso, pitkälti yli 50 % kuntien menoista syntyy SotTe-puolella

Oletko näistä eri mieltä? Vai pidätkö näitä asioita vain merkityksettöminä, koska mielestäsi SoTe-puolen pitäminen kunnan päätäntävallassa on mahdotonta?

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Kalle:

Kunnat eivät pysty hoitamaan liian pienellä väestöpohjalla sosiaali- ja terveyspalveluita itse. Tästähän tässä on kyse. Kunnat voivat järjestää (hallitusohjelman mukaisesti) sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä muiden kuntien kanssa, jos eivät täytä hallitusohjelman vahvan kunnan kriteereitä.

Kun väestöpohja on riittävä ja sen kautta rahoituspohja on riittävä, on mahdollisuus käyttää rahaa enemmän perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn.

Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet. Esimerkiksi vastuukuntamallissa pienen kunnan asukkaalla on vähemmän vaikutusmahdollisuuksia kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin kuntavetoisessa järjestelmässä, mutta kun kunnan talous on kuralla, ei yksittäisellä ihmisellä jää enää mitään, mistä valita ja mihin vaikuttaa. Haluaisin kyllä rehellisyyden nimissä kysyä myös, että missä mallissa ja miten kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet on hyvin huomoitu?

Vastuukuntamallissa SOTE-palvelut ovat kuntien yhteisen päätöksenteon sisäpuolella. En nyt oikein ymmärrä sun pointtia. Kysymys on siitä, että yksin vai yhdessä? Yksin ei jää edes maksamisen roolia ja yhdessä voidaan tehdä paljon muutakin kuin vain maksaa laskut.

Käyttäjän HelenaSaukonp kuva
Helena Saukonpää

..häviääkö ihmiset jotka tarvitsevat sairaanhoitoa,kotiapua,vanhushoivaa,lastenneuvoloita ja lastenhoitoa,kouluja jne. ns. vanhoista kunnista jonnekin ,jos hallintorajat muuttuvat kuntia yhdistämällä?

Pienenevätkö menot ja väheneekö suorittavaa työtä tekevien henkilöiden määrä vain silloinkin, kun hallintorajat ovat poistuneet ja on muodostettu yksi suuri kunta. Jos nämä ihmiset paranevat,voimistuvat ja tulevat sillä keinolla itselliseksi toimijoiksi niin silloinhan koko vika onkin hallinnossa ja siten poistuessaan ratkaisee ongelman ??!!!

Suomalaiset eivät vanhene sen nopeammin kuin muutkaan kansat ja kannattaa ottaa huomioon se tosiasia,että suuret ikäluokat kuolevat :)

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Helena:

Suomen ikääntyminen ei ole juupa-eipäs -kysymys vaan tilastofakta.

..häviääkö ihmiset jotka tarvitsevat sairaanhoitoa,kotiapua,vanhushoivaa,lastenneuvoloita ja lastenhoitoa,kouluja jne. ns. vanhoista kunnista jonnekin ,jos hallintorajat muuttuvat kuntia yhdistämällä?

-->Ei.

Pienenevätkö menot ja väheneekö suorittavaa työtä tekevien henkilöiden määrä vain silloinkin, kun hallintorajat ovat poistuneet ja on muodostettu yksi suuri kunta.

-->Riittävän vahva kunta/kuntien muodostoma sote-alue pystyy rahoittamaan palveluntarpeen ja esim. investoimaan ennaltaehkäisyyn.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Touko Aalto kirjoittaa musta-tuntuu -juttua.

Olen tutkinut kuntauudistuksen taustoja

http://jormaajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tässä kotisivuni kuntauudistuksen taustan kuntalinkit koottuna samaan nippuun:

Lue ensin:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa

sitten:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/kuntauudistus.php

Klikkaa lopuksi auki pdf-asiakirjat auki
EY-neuvotteluista, löytyy linkeistä:

http://koti.mbnet.fi/jorjaa/kuntasuunnitelma_18019...
ja
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nuts-kartat220793.php

Näitä dokumentteja ei kukaan pysty kiistämään.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Touko Aalto ei todellakaan tiedä, mitä kirjoittaa.

Henna Virkkunen ja Jyrki Katainen hokevat amerikkalaisen MCKinseyn hallitusohjelman perusteita;
-pitää olla vahva peruskunta - suurkunta, jotta pystyy tarjoamaan riittävät peruspalvelut!

Satakunnan pääkaupunki Pori on erittäin hyvä esimerkki siitä, että se täyttää kaikki Virkkusen kuntamallin kriteerit.
Pori on siis vahva peruskunta!

Porin yli 8 miljoonan euron kattamatonta alijäämää paikkamaan tarvittaisiin kuitenkin leveämpiä hartioita.

Virkkusen, Kataisen, Stubbin ja Vapaavuoren käyttämä slougani vahvasta peruskunnasta leveine hartijoineen ei Porin osalta päde.

Porin kanssa sote-palveluissa yhteistyötä tehneet Luvia ja Pomarkku erkanevat yhteistyöstä.
Merikarvia joutuu jatkamaan, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

Heinäkuussa Virkkunen kävi Porissa ja uhkasi hallituksen laittavan Luvian ruotuun!

Terveisin
Jorma Jaakkola
Kokemäen Kokoomus

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Jorma:

Porin yli 8 miljoonan euron kattamatonta alijäämää paikkamaan tarvittaisiin kuitenkin leveämpiä hartioita.

-->Eli ei täytä vahvan peruskunnan kriteereitä.

-->Tarvitaan sote-alueet

Sinähän olet aivan samaa mieltä kanssani. En ymmärrä oikein pointtiasi.

Reijo Tossavainen

Mitkään tilastot tai tutkimustulokset eivät todista, että suuri kuntakoko olisi tehokkaampi kuin pienempi kuntakoko. Tilanne on tosiasiassa päinvastoin.

Entinen yritysjohtaja Paavo Jauhiainen kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus lehdessä otsikolla "kunnissa suuri on kallista". Siitä lainaan muutaman tilastotiedon:

Ryhmänä kaikkein pienimmät eli jopa alle 5000 asukkaan kunnat (108 kpl) pääsevät toimintakuluissaan alle sen, mitä vastaavat kulut ovat yli 100 000 asukkaan kunnissa.

Jos kaikkien kuntien toimintamenot laskettaisiin Helsingin kustannustasolla, menot olisivat koko maassa 39,4 miljardia euroa. Yli 100 000 asukkaan kaupunkien kustannustasolla vastaava lukema olisi 35,3 miljardia euroa ja 10.000-50.000 asukkaan kustannustasolla 31,6 miljardia euroa.

Kuten edelläolevasta näkyy, Helsingissä toimintamenot ovat jopa lähes kolmanneksen suuremmat kuin pienissä kunnissa. Ero on järkyttävän suuri!

Vielä yksi yksityiskohtainen esimerkki: Perusopetus maksoi suurimmissa kunnissa keskimäärin 8314 euroa per oppilas. Vastaava luku pienissä kunnissa oli vain 7489 euroa. Ero on todella merkittävä.

Näin ollen ollaan aiheuttamassa tälle maalle todella suuri vahinko, kun hallitus ja sen tukena olevat puolueet ajavat suuria kuntia. Kenellä niihin on varaa, kun jo nykyisen kokoisilla on ihan riittävästi ongelmia?

On siis kiistaton tosiasia, että suurissa kunnissa haluttuja säästöjä saadaan aikaiseksi vain palveluja karsimalla. Ja mistä niitä sitten karsittaisiin? Siihen on helppo vastata, että palvelut ajetaan alas kaupunkiin liitettävien maaseutukuntien alueelta.

Nykyinen kuntakeskustelu pitäisi kääntää päälaelleen. Meidän pitäisi pohtia sitä, kuinka isot kunnat voisivat toimia nykyistä tehokkaammin? Pitäisi miettiä, miten suuret kaupungit pystyisivät yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin pienet kunnat!

Siksi on perusteltua todeta, että tulevat kunnallisvaalit on kansanäänestys lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta tai hallituksen "uudistuksen" puolesta.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Kunnilla on kyllä tieto-taitoa palveluiden tuotannosta ja kunnat tietävät varmasti itse parhaiten, miten palvelut tulisi tuottaa. En epäile sitä hetkeäkään.

Ongelma on se, että monilla kunnilla ei ole yksinkertaisesti rahaa toimia, kuten he parhaaksi kokevat. Tähän ongelmaan voidaan puuttua siten, että vaativan erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan useiden kuntien muodostamilla sosiaali- ja terveysalueilla, jolloin palveluiden tuottamista varten on riittävän suuri veropohja takanaan.

Pienessä kunnassa yksikin vaativaa erikoissairaanhoitoa potilas saattaa viedä kunnan talouden kuralle. Mitä enemmän ihmisiä on kantamassa vastuuta terveyspalveluiden rahoittamisesta, sitä paremmat mahdollisuudet on järjestää terveyspalvelut ihmisille. Kuntauudistusta voisikin kutsua kuntien tehtävänjaon uudistukseksi.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Yhtään kuntaa ei pidä eikä tarvitse lopettaa. Ne voivat toimia itsenäisinä aivan hyvin. Kuntahallinnon yläpuolelle pitää muodostaa maakuntahallinto, joka hoitaa laajempaa asiantuntemusta ja keskittynyttä osaamista vaativat asiat. Tämä on todellista demokratiaa, kuten keskustapuolue on esittänyt.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Maakuntamalli on yksi vaihtoehto tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Se ei ole uusia ihmeellinen asia ja on hyvin samankaltainen ajatus kuin hallitusohjelman poikkeussäädös sote-alueista. Minulla ei ole mitään sitä vastaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Olisi tietty ollut hyvä mainita, että se ainoa toimiva konsti on siirtyä 20 kunnan malliin. Noita 320 itsenäistä kuntaa ei nykyaikaisen tietotekniikan aikana tarvita enää yhtään mihinkään. 20 suurkuntaa saisi riittävän väestöpohjan tasa-arvoisten palveluiden järjestämiseen.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Börje:

Höpsistä. Voisimme siirtyä 20 sote-alueen malliin, ei 20 kunnan malliin.

Toimituksen poiminnat