*

Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisesta rahoituksesta päästävä eroon

Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen rahoitus on organisoitu monimutkaisesti. Perustoiminnoista vastaavat kunnat. Niiden lisäksi toimijoita ovat erikoissairaanhoidon kuntayhtymät, muut kuntayhtymät, yliopistosairaalat ja lisäksi yksityiset lääkärit ja lääkäriasemat ja muun muassa työterveyshuolto. Keskeisiä järjestelmän rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, KELA, työnantajat sekä yksityiset vakuutusyhtiöt. Nykyinen järjestelmä on luotu vuosikymmenten saatossa vaiheittaisina osauudistuksina, jonka vuoksi kokonaisuudesta on muodostunut hyvin epäyhtenäinen.

Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän etuna esitetään yleisesti sitä, että se on auttanut monipuolistamaan palvelujärjestelmää, luonut lisää valinnanvapautta, helpottanut julkisen terveydenhuollon kysyntäpainetta ja auttanut hillitsemään yksityisen sairasvakuutusjärjestelmän laajentumista.

Nykyiset pirstaleiset rakenteet ovat kuitenkin epätasa-arvoisia. Useita palveluita tarvitseva potilas voi helposti pudota järjestelmän eri toimijoiden ja rahoittajien palloteltavaksi, koska nykyinen rakenne kannustaa siirtämään potilaiden hoito- ja kustannusvastuuta maksajalta toiselle. Rakenteissa menestyvät ne, jotka osaavat hakea tietoa ja joilla on kykyä puolustaa etujaan. Sairaalla ihmisellä on harvoin mahdollisuutta arvioida eri palvelutarjoajien hoidon laatukriteereitä. Kyse on ihmisten terveydestä, ei auton valinnasta.

Monen rahoittajan mallissa kokonaisuuden kustannustehokkuudesta ei vastaa kukaan, eivätkä asiakkaat saa tarvitsemaansa palvelua: hoitopäätökseen vaikuttaa enemmän rahoittajataho kuin itse hoidon tarve. Lisäksi rahoitusjärjestelmän monimutkaisuus haittaa kokonaiskustannusten hallintaa, arviointia ja seurantaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 21.3.2012 palvelurakennetyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi sekä valmistella lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoittamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta.

Uudistuksen tulisi antaa askelmerkit monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamiseen. Myös pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma tukee tätä tavoitetta useiden keskeisten kirjausten osalta. Hallitusohjelmassa linjataan muun muassa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämän lisäksi hallitusohjelmassa korostetaan julkisten palveluiden merkitystä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaajana. Jos näiden tavoitteiden toteutuminen ohjaa hallituksen toimintaa, monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen on välttämätöntä.

Hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että palveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnilla. Palveluiden järjestämisvastuu tarkoittaa vähintään päävastuuta palveluiden rahoituksesta. Palveluiden rahoitus voidaan tästä huolimatta järjestää myös valtakunnallisella tasolla, joka mahdollistaa monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamisen.

Järjestämisvastuun ohella toinen keskeinen asia uudistuksen yhteydessä on sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisvastuu. Jos haluamme, että suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestelmä tukee mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja kustannustehokkaasti yleistä kansanterveystyötä, niin terveyspalveluiden toteuttamisen päävastuu tulee olla julkisella sektorilla.

Yksityisille terveyspalveluille on toki paikkansa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, mutta niiden kautta ei saa muodostua piilokustannuksia julkisen terveydenhuollon harteille - yksityisten tulee toimia ilman julkisia verovaroja ja niiden tulee vastata omista virheistään.

 

(Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 28.8.2012)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän mariaohisalo kuva
Maria Ohisalo

Hyvä ja todella ajankohtainen kirjoitus, kiitos siitä. Toivotaan, että keskustelu viriää tästä. Kun rajallisilla resursseilla pitää saada enemmän vaikuttavuutta, tehtävä ei ole helppo. Rakenteiden uudistaminen ja siinä monikanavaisuuden purku olisi hyvä alku.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Kiitoksia Maria. Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että rajallisilla resursseilla pitää saada enemmän vaikuttavuutta. Olen hämmästellyt sitä, kuten kirjoituksessakin sanon, että sosiaali- ja terveyspalveluita on uudistettu pelkästään vaiheittaisina osauudistuksina eikä järjestelmän rahoitukseen mielekkyyteen ole kiinnitetty juurikaan huomiota.

Toivotaan, että keskustelu tästä herää, sillä aihe on koko hallituskauden merkittävimpiä uudistuksia ja esim. kuntauudistuskin on vain väline sote-rakenteiden uudistamiseen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Touko, kirjoitat: "yksityisten tulee toimia ilman julkisia verovaroja ja niiden tulee vastata omista virheistään."

Onko niin, että et oikein hyväksy kunnille palveluja tuottavia yksityisiä firmoja mallia Mediverkko, Terveystalo, Attendo ja muut? Ne kuitenkin järjestävät lääkärit ja hoitajat aika moneen terveyskeskukseen ja pyörittävät hoivakoteja kaikkialla maassa. Hoituisivatko palvelut lain kirjaimen mukaisesti esimerkiksi syrjäseudulla ilman niitä?

Virheistä kaikkien pitää itse vastata, se on selvää.

Käyttäjän Ruoska kuva
tapani kalliokoski

Suomen perusterveydenhuollosta täytyy vastata Kunnat, ei mikään yksityinen firma. Siinä vaiheessa kun näin ei tapahdu, kunta/kunnat rikkovat lakia.

Ja olisi mielenkiintoista nähdä tuleeko kunnille halvemmaksi ostaa yksityiseltä puolelta ns. keikkalääkäreitä. Eräiden laskutoimistusten mukaan heistä aiheutvat kulut voivat olla jopa 1,5-2 kertaiset vs virassa tai sijaisena oleva lääkäri, maksajana tietenkin kunta.

Suomessa löytyy rahaa julkisen tervydenhuollon ylläpitämiseen jopa paremmalla tasolla kuin nyt, kunhan rahat priorisoidaan nykyistä paremmin.

Käyttäjän NinaLaihanen kuva
Nina Laihanen

Tottakai keikkafirma on houkuttelevampi vaihtoehto nuorelle lääkärille. Tuntuvasti paremmat tienestit ja työvuorosuunnittelu aivan toista luokkaa kuin kunnan listoilla. Vastineeksi kunta saa usein kokemattomia, joskin innokkaita ja työkykyisiä nuoria lääkäreitä.

Kuinka kustannustehokasta tämä sitten on, kun sairaaloiden erikoislääkäreitä joudutaan "vaivaamaan" kokemuksen puuttuessa juuri siellä missä sitä kipeiten tarvittaisiin?

Käyttäjän Ruoska kuva
tapani kalliokoski

"Tottakai keikkafirma on houkuttelevampi vaihtoehto nuorelle lääkärille. Tuntuvasti paremmat tienestit ja työvuorosuunnittelu aivan toista luokkaa kuin kunnan listoilla. "

Toki, päivänselvä asia. Mutta metsään on menty kun tilanne on tämä.

Teemu Nälkänen

Demarithan ovat ajaneet tätäkin asiaa, kokoomuksen vastustuksesta huolimatta. Hienoa, että vihreidenkin joukoista tulee tukea! Hyvä kirjoitus.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Markku:

Kiitoksia kommentista ja nostosta.

Onko niin, että et oikein hyväksy kunnille palveluja tuottavia yksityisiä firmoja mallia Mediverkko, Terveystalo, Attendo ja muut? Ne kuitenkin järjestävät lääkärit ja hoitajat aika moneen terveyskeskukseen ja pyörittävät hoivakoteja kaikkialla maassa. Hoituisivatko palvelut lain kirjaimen mukaisesti esimerkiksi syrjäseudulla ilman niitä?

-->Hyväksyn kaikki terveyspalveluja tuottavat toimijat, mutta en hyväksy sitä, että julkisilla verovaroilla tuetaan ja ylläpidetään näitä toimijoita.
-->Nykyinen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu (sisältää rahoitusvastuun) on hyvin epätasa-arvoinen ja se asettaa ihmiset eri asemaan puhtaasti asuinpaikan perusteella. Tämä vuoksi haluan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapaa pitkälti Kari Välimäen esittämien ajatusten pohjalta, jolloin myös syrjäisemmät alueet olisivat osa sosiaali- ja terveysalueita isäntäkuntavetoisesti ja järjestelmä rahoitettaisiin valtakunnallisesti.
-->Se, että kunnat eivät pysty tuottamaan peruspalveluita, johtuu siitä että järjestelmä ei toimi. Tarjoan ratkaisuksi joko yksi-tai kaksikanavaista rahoitusjärjestelmää sekä noin 20 sotealuetta, jolloin julkiset verovarat pystytään suuntamaan kaikkein tehokkaimmin kansanterveystyöhön. Yksityiset terveysfirmat ovat kannattavia silloin kun ne ovat kannattavia ilman julkista tukea. Näinhän se markkinatalous toimii.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

OK, nähdään Jyväskylässä 16.10. saman aiheen tiimoilla! Olethan muistanut sanoa tutuille politiikan tekijöille, että Usarin tilaisuus on kaupungissa tuolloin.

Tänne vaan joukolla ilmoittautumaan:

http://www.uusisuomi.fi/kuntavaalikiertue2012/ilmo...

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Tapani:

On selvää, että kuntauudistuksen kautta päädytään huomattavasti 70 kuntaa suurempaan lopputulemaan. Jos tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, olisi viisasta avata hallitusohjelmakirjauksen pakkopaita sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntavetoisesta järjestämisvastuusta. Kannatan monen eri rahoittajan mallin purkamista ja suuria sote-alueita isäntäkuntavetoisesti.

Toimin Jyväskylän perusturvalautakunnassa ja Jyväskylässä keikkalääkärit ovat kroonistunut ongelma. Laatu vaihtelee, hinta on törkeän kallis ja vaihtuvuus suurta.

Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että julkiseen terveydenhuollon ylläpitämiseen löytyy kyllä rahaa, kunhan rahoitus vain priorisoidaan paremmin.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Kiitoksia Teemu. Ihmettelin, miksi Guzenina-Richardson torppasi niin jyrkästi Välimäen mallin, joka tukee tämän kirjoituksen ydinsanomaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Sitä ihmetelin minäkin. Ymmärsin, että molemmat ministerit olivat sitä vastaan. Missään ei ole kerrottu tai en ainakaan ole nähnyt riittäviä perusteluja torppaaniselle.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Nina:

Tottakai keikkafirma on houkuttelevampi vaihtoehto nuorelle lääkärille. Tuntuvasti paremmat tienestit ja työvuorosuunnittelu aivan toista luokkaa kuin kunnan listoilla. Vastineeksi kunta saa usein kokemattomia, joskin innokkaita ja työkykyisiä nuoria lääkäreitä.

-->Näinhän se juuri menee.

-->Ongelman on siinä, että nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaa siirtämään potilaasta aiheutuvia kustannuksia maksajalta toiselle eikä kokonaisuuden kustannustehokkuudesta vastaa kukaan. Rahoituksen kannusteet on saatava toimimaan kokonaisuuden kannalta
edullisella tavalla.

Käyttäjän TimoKoho kuva
Timo Koho

Hyvä kirjoitus! Lähipiirin elämässä tuli törmättyä tilanteeseen jossa tehokkaasti hoidetun terveydenhuollon (kaksi aivoverisuonileikkausta ja komplikaatioiden hoito) jälkeen ei kunnalta löytynyt mielenkiintoa lähettää pyörätuoliin sidottua potilasta tehokkaaseen kuntoutukseen, huolimatta omaisen aktiivisesta vaatimuksesta ja yhden hoitavan neurologin  puollosta.
Tuollaisessa tilanteessa on nykytietämyksen mukaan oltava ripeitä; aivojen neuroplastisuutta hyödyntävä nykyaikainen  kuntoutus on tehokasta ja Suomessakin on pari asiaan perehtynyttä laitosta.  

Lopulta kuntoutusta saatiin omalla kustannuksella, pyörätuolista päästiin kahdessa viikossa. Nyt noin puolitoista vuotta  toisen  leikkauksen jälkeen Kela myönsi samaan kuntoutusyksikköön 28 vuorokauden kuntoutuksen. 

Mikä olisi ko. potilaan elinaikainen  kustannus yhteiskunnalle vammaisuudestaaan jos ilman omaa aktiivisuuttamme  ja alle kymmenen tuhannen euron investointia ei olisi saatu kuntoutusta liikkeelle ajoissa.

Vertaako Suomessa kukaan terveydenhuollon kustannussäästöjen vaikutusta sosiaalihuollon kustannusten kasvamiseen? Onko niin että esimerkiksi USAssa jossa maksumiehenä on (silloin kun on) vakuutusyhtiö siellä kylmästi lasketaan että on halvempaa maksaa kalliskin kuntoutus kuin maksaa potilaan loppuelämän ajan kestäviä suurempia eläke- ja hoivakustannuksia?

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Markku:

Blogikeskustelu jatkuu ja Jyväskylässä nähdään viimeistään. Jyväskylän tilaisuuden mainostaminen on alkanut :)

Asta Tuominen

Vapaasti ja pikaisesti ajatellen: olisi hyvä, jos ilmaisen koulutuksen vastineeksi ns. ylemmältä hoitohenkilökunnalta vaadittaisiin esimerkiksi viiden vuoden palvelusaika julkisella sektorilla ennen yksityiselle sektorille siirtymistä.

Markku Huusko suorastaan innoitti ilmoittautumaan Oulun vaalikiertuetapahtumaan. =)

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Terveydenhuollon kokonaisuudistus on ylivoimaisesti tärkein osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Valitettavasti hallitus puuhastelee toisarvoisten kysymysten parissa.

Touko moittii - sinänsä aiheellisesti - nykyistä terveydenhuollon tilannetta. Hän ei kuitenkaan selkeästi kerro, millainen se yhden rahoittajan malli olisi ja miten alueet, hallinto ja päätöksenteko (demokratiakin) toteutettaisiin. Ilmaan huitomista on liikaa, vaihtoehtoja vähän.

Kari Välimäen malli on yksi, mutta tuo isäntäkunta ei takaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia nykyisenkään vertaa. Toki yhdistettynä valtavan suuriin kuntakokoihin se pelaisi, mutta tehokkuus saattaisi kärsiä.

Esim. Keski-Suomessa paras malli olisi maakuntapohjainen järjestelmä. On kuntien määrä mikä tahansa, tulee koko terveydenhuolto järjestää maakunnan laajuisen demokraattisen kuntayhteistyön pohjalta. Se turvaa parhaiten palvelut, kustannuskehityksen ja demokratian.

Yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen osalta kehitys johtaa siihen, että pian meillä on vain 1-3 kansainvälisten yhtiöiden omistamaa suurfirmaa. Monopolisoituminen ja rahan himo johtavat vaikeuksiin. Julkisten varojen syöttämistä näihin olisi syytä rajoittaa.

Oli muuten Lipposen hallitus, jossa vihreät oli mukana, joka avasi terveydenhuollon julkiset rahat ja markkinat kansainväliselle "riistolle". On hyvä, että Touko Aalto nyt herättelee ajatuksia puolueensa tekemistä virheistä.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Toimi:

Terveydenhuollon kokonaisuudistus on ylivoimaisesti tärkein osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta.
-->Samaa mieltä

Touko moittii - sinänsä aiheellisesti - nykyistä terveydenhuollon tilannetta. Hän ei kuitenkaan selkeästi kerro, millainen se yhden rahoittajan malli olisi ja miten alueet, hallinto ja päätöksenteko (demokratiakin) toteutettaisiin. Ilmaan huitomista on liikaa, vaihtoehtoja vähän.

-->Moitin monikanavaista rahoitusjärjestelmää. Ensin pitäisi saada päätös valtakunnallisesta rahoituksesta. Sen jälkeen olisi mahdollisuus mennä kaksikanavaiseen järjestelmään, jossa rahoittajatahoina olisivat työnantajat ja asiakkaat tai siirtyä Ranskan ja Norjan kaltaiseen yksikanavaiseen malliin, jossa valtio ottaisi vastatakseen kaikista terveydenhuollon kustannukset. Tässäkin on useita toteuttamismalleja.

Melko vähän on keskustelu järjestelmän rahoituksesta. Toimi voi valottaa omia näkemyksiään aiheesta.

En ole maakuntapohjaista järjestelmää vastaan enkä pidä isäntäkuntamallia ongelmattomana. Jos keskustelu lähtisi puhtaasi palveluiden toteuttamisesta ja kuntauudistus olisi vain renki palvelurakenteen uudistukselle, niin olisimme varmaan jo keskustelemassa käytännön malleista. Nyt keskustelu on mennyt hakoteille.

Yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen osalta kehitys johtaa siihen, että pian meillä on vain 1-3 kansainvälisten yhtiöiden omistamaa suurfirmaa. Monopolisoituminen ja rahan himo johtavat vaikeuksiin. Julkisten varojen syöttämistä näihin olisi syytä rajoittaa.

-->Samaa mieltä.

Oli muuten Lipposen hallitus, jossa vihreät oli mukana, joka avasi terveydenhuollon julkiset rahat ja markkinat kansainväliselle "riistolle". On hyvä, että Touko Aalto nyt herättelee ajatuksia puolueensa tekemistä virheistä.

-->Vaalit on näköjaan tulossa, mutta pysytään silti asiassa :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset