Touko Aalto Hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa

Mihin suuntaan vihreiden tulee kulkea?

Vihreiden puoluekokouksessa on omana erillisenä osionaan poliittinen keskustelu, jonka yhteydessä puoluekokousedustajat voivat käydä pitämässä kahden minuutin puheen haluamastaan aiheesta. Kokouksessa kuultiin monta tuntia toinen toistaan upeampia puheita. Jotta keskustelu ei jäisi vain ja ainoastaan vihreiden sisäiseksi, niin välitän omat terveiseni vihreille ja kaikille muillekin alla olevan tekstin muodossa. Viisaudella ei ole puoluekirjaa ja erilaisista mielipiteiden kautta on mahdollista ymmärtää myös omaa toimintaa paremmin. Siksi kysyn teiltä, hyvä blogiyhteisö, mihin suuntaan vihreiden tulisi teidän mielestänne kulkea?

 

Vihreät ovat erittäin suuren mahdollisuuden edessä. Kysymys on siitä osaammeko ohjata esimerkiksi Osmo Soininvaaran ja Pekka Haaviston syötöt maaliin.

Pekka Haaviston presidentinvaaleista tahtoisin vihreiden ottavan opiksi kahdesta asiasta:

 

1.      Enemmän yhteistyötä kaikkien muiden toimijoiden kanssa, vähemmän pyrkimystä olla aina ja kaikessa oikeassa omaa erinomaisuutta korostaen.

 

2.      Enemmän keskustelua niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa olemme vähiten samaa mieltä, vähemmän keskustelua niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa olemme eniten samaa mieltä. Kun ymmärtää eri lähtökohdista nousevia ajatuksia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä, niin on parempi mahdollisuus tulla myös itsekin ymmärretyksi.

Esimerkki: Pekka Haaviston ja Teuvo Hakkaraisen yhteistyö ja mitä kaikkea siitä saatiin irti.

Osmo Soininvaaran vihreä politiikka –kirjasta tahtoisin vihreiden ottavan opiksi kahdesta asiasta:

 

1.      Ensin pitäisi tulla perustelu, vasta sitten mielipide. On epärehellistä tehdä tutkimusta, jos olemme valmiiksi päättäneet tutkimustulokset.

 

2.      Kaikesta pitää pystyä puhumaan ja keskustelemaan. Siitä, että nostaa jonkun asian esille poliittiseen keskusteluun ei voi johtaa itsessään keskustelijan mielipidettä suuntaan tai toiseen. Jos uskomme parhaan argumentin voimaan, niin meidän pitää myös uskaltaa toimia sen mukaan.

 

Esimerkki: Osmo Soininvaaran Vihreä Politiikka –kirjasta noussut ennakkokohu vihreiden suhtautumisesta ydinvoimaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Olli Pusa

Jos on eksyksissä, kannattaa aluksi hankkia kartta ja kompassi. Jotkut kysyvät tietä muilta, mutta se ei ehkä ole vihreiden tyyliä.

Käyttäjän toukoalto kuva
Touko Aalto

Olli, vaikka olisi oikealla tiellä, niin on syytä aina välillä pohtia reittivalintojaan.

Toimituksen poiminnat